mailahd-blog - Tumblr blog

[mailahd-blog]

Digibarometri

Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä ja maat laitetaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori. Digibarometri 2018 tuloksissa Suomi oli kolmannella sijalla. Tulos on tippunut yhdellä viime vuodesta, jolloin Suomi oli toisella sijalla tässä 22 maata kattavassa vertailussa. Vuonna 2016 Suomi oli ykkössijalla. Tuoreessa selvityksessä Norja pitää ykkössijaa, Ruotsi löytyy sijalta viisi ja Tanska sijalta kuusi.

Vertaillessa Suomen edellytyksiä digitaalisuuden hyödyntämiseen suhteessa muihin Pohjoismaihin, Suomi pärjää hyvin. Suomella 100 % yrityksistä on käytössä laajakaistainen internetyhteys samoin Tanskalla, Ruotsissa 97 % yrityksistä ja Norjassa 94 % yrityksistä. Tosin Suomella on vaikeampaa löytää ICT-alan asiantuntijoita kuin Norjalla ja Ruotsilla. Käytössä ja erityisesti vaikutuksissa sijoitumme hieman heikommin. Selvityksessä sanotaan, että Suomi on tällä hetkellä jälkijunassa tämän hetken taikasanojen, alustojen ja tekoälyn, kanssa.

Datan tehokas ja strateginen hyödyntäminen on yksi menestyksen peruspilareista. Tälläkin saralla Suomella on vielä kehitettävää. Googlen ja IRO Researchin tutkimuksen mukaan vain alle puolella suurista yrityksistä omaa datastrategian, sekä vain alle puolet yrityksistä hyödyntää asiakastietoa markkinoinnissa reaaliaikaisesti. Tosin kun Suomen tuloksia vertaa Norjan ja Ruotsin tuloksiin, on Suomi pärjännyt rajanaapureitaan paremmin. Suomessa yritykset hyödyntävät naapureitaan paremmin monikanavaisuutta sekä analytiikkaa. Markkinointi on tehokkaampaa ja yritykset ymmärtävät paremmin markkinoinnin ja myynnin tuloksellisuutta. Myös sivustojen toiminallisuus, nopeus ja mukautuvuus ovat paremmin hallussa sekä automaation hyödyntäminen myynnin ja markkinoinnin tukena.

Vaikka Suomessa digitalisaatio menee koko ajan eteenpäin, ja Suomi pysyy ajan hermoilla, tuntuu silti, että jokin painaa jarrua, eikä Suomen digitalisaatio kehity sellaista vauhtia kuin olisi mahdollista. Kenties digitalisaatiolle on vielä vastavirtaa, tai uusia digitaalisia ratkaisuja ei ajata kunnon ohjeistusten kanssa sisällä yrityksiin.

[mailahd-blog]

Verkkokauppa Pohjoismaissa

PostNord on seurannut pohjoismaisen verkkokaupan kehitystä jo kymmenen vuoden ajan. PostNord on julkaissut raportin Verkkokauppa Pohjoismaissa 2018, joka perustuu Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa tehtyyn kuluttajatutkimukseen ajalta helmikuu 2017-tammikuu 2018. Tutkimukseen osallistui yhteensä 92 656 vastaajaa. Tässä kirjoituksessa peilaan suomalaisten verkko-ostamista muihin Pohjoismaihin raportin pohjalta.

Suomessa verkkokauppa ei ole yhtä vilkasta kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä voi johtua siitä, että talous oli pitkään laskusuunnassa tai suomalaisten suosimista maksutavoista. Suosituin maksutapa on tilisiirto pankkitililtä, suomalaiset eivät ole tottuneet luottokorttitietojensa luovuttamiseen internetissä toisin kuin muut pohjoismaalaiset. Kyselyn mukaan suomalaiset ostivat verkosta, koska ostokset voi tehdä sieltä silloin kuin itselleen sopii sekä paremman ja suuremman valikoiman vuoksi. Myös edullisuus nousi kolmen merkittävimmän syyn joukkoon.  Myös muilla pohjoismaisilla oli samat ajatukset. Myös tilattavat tuoteryhmät olivat varsin samankaltaisia kaikissa Pohjoismaissa, eniten tilattiin vaatteita ja kenkiä, mediatuotteita, ja viihde-elektroniikkaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset olivat varsin samaa mieltä muiden pohjoismaalaisten kanssa toimitustapojen tärkeistä ominaisuuksistakin. Tärkeimpinä nousi esille, että tavaran toimitustapa sekä ajankohta ovat ilmoitettu selkeästi, palautuskäytännöistä on annettu tarkat tiedot ja toimitustavan ja -paikan voi valita itse. Myös ilmaista toimitusta ja palautusta pidettiin tärkeinä ominaisuuksina.

Verkko-ostoksiin henkilöä ja kuukautta kohti käytetty summa on Suomessa muita maita pienempi. Tosin Suomessa tehdään muihin Pohjoismaihin verrattuna eniten verkkokauppaostoksia ulkomailta.

Verkkoasioinnissa tärkeää asiakkaalle on sivuston käytettävyys ja hyvät kuvat sekä kuvaukset ostettavasta tuotteesta. Tilauksen tekeminen sekä maksu- ja toimitustavan valikoimisen on oltava helppoa ja selkeää. Maksu- ja toimitustavoissa tulee tosiaan olla valitsemisen mahdollisuus.  Toimituksen on myös saavuttava mahdollisimman pian, ihmiset eivät mielellään odota pakettiaan useampaa viikkoa, vaan haluavat paketin mielellään jo muutaman päivän päästä. Myös ilmainen toimitus ja palautus on tärkeää asiakkaalle.

[mailahd-blog]

Yhteisömanageri

Yhteisömanageri jo terminä oli minulle entuudestaan vieras, joten mielenkiinnolla lähdin etsimään tästä uudesta ammattiryhmästä tietoa. Eräästä blogista löysinkin vallan mielenkiintoisen tiivistelmän yhteisömanagerin työnkuvasta: Yhteisömanageri uskaltaa innostua ja jakaa uskallusta innostua. Yhteisömanagerointi voidaankin nähdä yhteisön johtamisena tai eteenpäin luotsaamisena.

Yhteisömanageri on tyypillisesti melkoinen moniosaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu muutakin kuin yhteisön managerointia. Hän toimii linkkinä eri toimijoiden välillä, pitää sisällön yhtenäisenä sekä pysyy mukana ajan hermossa. Lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu myös enemmän titteliin liittyviä työtehtäviä kuten some-kanavien ylläpitoa, asianmukaista viestintää sekä keskustelunaiheiden ja sävyn ohjailemista somessa. Yhteisömanagerin tulee huolehtia myös työyhteisöstään, osallistaa ihmisiä ja kannustaa heitä osallistumaan esimerkiksi verkkojulkaisuihin ja ohjeita heitä siinä. Saada heidät näin loistamaan organisaation ulkopuolellakin ja lisätä näin bisnestä. Tärkeää tässä työssä on myös verkottaminen ja läsnä oleminen.

Yhteisömanageri osaakin kuunnella ja ymmärtää yhteisön jäseniä. Hän saa kerättyä tietoa, palautetta ja mielipiteitä yhteisön jäseniltä. Näiden pohjalta yhteisömanageri pystyy koostamaan yhteisen sanoman, jota tulisi hyödyntää muissa yrityksen toiminnoissa.

Yhteisömanageri osaa myös luoda kiinnostavaa sisältöä kanavaan kuin kanavaan. Sama sisältä ei toimi Linkedinissä ja Snapchatissa. Hän osaakin luoda sopivaa sisältöä eri kanaviin niiden ominaispiirteiden pohjalta säännöllisesti ja suunnitelmallisesti, spontaaneilla ideoilla maustettuna. Yhteisömanageri tuntee lisäksi eri somekanavien mainosmahdollisuudet, mahdollistaen sisällön tehokkaan mainostamisen.

Monesti yritykset julkaisevat sisältöä somekanavissaan saamatta reagointeja seuraajiltaan. Taitava yhteisömanageri tuntee yhteisönsä ja tietää mikä saa heidät innostumaan ja reagoimaan. Yhteisömanagerin tärkeimpiin ominaisuuksiin sanotaankin kuuluvan hyvä yleissivistys ja ymmärrys ympäröivästä maailmasta, näiden ominaisuuksien avulla hän pystyy valitsemaan julkaisunsa hetkeen ja yleisölleen sopiviksi. Uskaliaisuus kuuluu myös yhteisömanagerin hommiin, hänen tulee luoda uudenlaista sisältöä ja tehdä keskustelun avauksia, mutta pysty myös ottamaan vastaan negatiivinen, välitön palaute, jota verkosta tulee.

Yhteisömanagerin tulisikin työskennellä varsin tiiviisti yrityksen markkinoinnin, asiakaspalvelun ja tuotekehityksen parissa. Hänellä on ensikäden tietoa yrityksen asiakkaista ja potentiaalisista asiakkaista, ja heidän mieltymyksistään.

Lähteet:

https://viestintapiritta.fi/mita-yhteisomanageri-tekee-ja-mika-on-hanen-tarkein-tehtavansa/

https://grapevine.fi/2017/01/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/

[mailahd-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Suomen pankki on julkaissut tulevaisuuden maksamistapoja käsittelevän e-kirjan. Kirjassa on mm. pohdittu miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa sekä 2020-luvun maksamisratkaisuja ja trendejä.

Ensin tarkistelen aihetta, miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa. Maksamisesta on jo nykyään tullut näkymätön taustaprosessi, valitsemme maksutavan pitkälti sen perusteella, miten se sopii digitaalisiin palveluihin. Helpoin tapa on korttimaksu, joka toimii jo globaalisti. Kortin tiedot pystyy myös tallentamaan digitaalisin lompakkoihin. Tosin korttimaksujen vastaanottaminen on kallista, eikä tapaa ole kehitetty maksamiseen henkilöltä henkilölle. Vaihtoehtoinen tapa on esimerkiksi tilisiirtopohjaiset maksut. Tilisiirtoon pohjautuvia digitaalisia maksutapoja on lähdettykin viime aikoina voimakkaasti kehittämään. Tavoitteena on mahdollistaa rahan siirtäminen helposti ja nopeasti mobiilisovelluksen avulla. Tilisiirtopohjaiset maksut tulevat siis haastamaan korttimaksut sekä käteisen rahan. Merkittävä osa uudesta sukupolvesta, ns milleniaalit, ovat sitä mieltä, etteivät he tarvitse pankkeja enää lainkaan viiden vuoden päästä. Maksutapojen ja -välineiden kirjo monipuolistuu, ja yhä enemmissä määrin ovat muun kuin perinteisen pankin tarjoamia.

Sitten tarkastelen 2020-luvun maksamisratkaisuja ja trendejä. Maksujen välitysaika lyhenee, asiantuntijat uskovatkin, että vuonna 2020 jopa globaalit maksut ovat reaaliaikaisia. Eli maksuissa olisi pisimmillään vain muutaman minuutin viive. Korttimaksut jatkavat kasvuaan käteiseen verrattuna, mutta osa kortin käytöstä voi korvautua esimerkiksi tilisiirron käyttöönotolla tai jopa suoremmilla yhteyksillä itse tiliin. Asiantuntijat uskovat myös, että vuoteen 2020 mennessä rutiininomaisesti suoritettavat tapahtumat maksetaan ilman fyysistä toimenpidettä tunnistamisen tapahtuessa kasvojentunnistusmenetelmällä.

Itse huomaan hyvin, että tämä tulevaisuuden maksutapoja käsittelevä e-kirja on julkaistu muutama vuosi sitten. Mobiilimaksusovellus on jo nykypäivää. MobilePay-sovellus on jo laajasti lähipiirilläni käytössä. Sovelluksen avulla voi siirtää kaverille rahaa tilille, kunhan vain tietää henkilön puhelinnumeron. Sovelluksella voi lisäksi maksaa verkossa ja kaupoissa vain yhdellä pyyhkäisyllä. Itse käytän vielä ainoastaan korttimaksuja tilatessani verkosta. Olenkin tallentanut korttitietoni toistuvasti käyttämiini verkkokauppoihin, on kätevää, kun joka kerta tilausta tehdessä ei tarvitse kaivaa korttia esille.

[mailahd-blog]

Somemarkkinoinnin trendit

Somemarkkinointiyritys Kurio on laatinut raportin somemarkkinoinnin trendeistä. Nostan tässä kirjoituksessa esille kolme mielestäni merkittävintä trendiä.

Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään. Yritysten tulee nykyään kertoa kaikessa markkinoinnissaan mitä merkityksiä he tuottavat tähän maailmaan ja minkä puolesta he ovat valmiita taistelemaan. Myös kantaaottavuus tulee olemaan tärkeää kaikessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Kun yritys tuo kantansa esille, tulee yrityksen kannat ja persoonallisuus esille myös somessa. Somea pidetään avoimen yhteiskunnan, keskustelun ja läpinäkyvyyden tukipilarina, joten some onkin mielestäni oivallinen paikka tuoda yrityksen vastuullisuus esille.

Vähemmän on enemmän – sisältötulvassa laatu korvaa määrän. Laadun tulisi aina mennä määrän edelle, sisällön tulee olla merkityksellistä. Someen luodaan välillä liikaakin sisältöä nykyään. Oheistukset kuten ”tehtävä n. 80-100 julkaisua kuussa” kuuluvat historiaan, jos sinnekään. Tarpeen tulisi lähteä asiakkaista, ja sisällön tulisi olla laadukasta, ajateltua ja toimivaa. Martti Lindholm kiteyttikin asian loppuun mielestäni hyvin: ”Paskan loputon ’tuuttaaminen’ eri digiränneihin ei tee yhdestäkään brändistä mielenkiintoisempaa tai välttämättä houkuttelevampaa sillä määrä ei aina korvaa laatua.

Some-strategiasta strategiseen someen – edelläkävijät viitoittavat tietä liiketoiminnan tehostamiseen. Edelleenkin somea käytetään yksisuuntaisesti välittämään omia fiiliksiä tai viestitään yksisuuntaisesti omia tiedotteita. Ihan jokaisella some-postauksella tulisi olla tavoite. Yritysten tulisi myös löytää oma äänensä, oma persoonansa, eikä vain kopioida muiden postauksia. Moni yritys näkee somen myös vain markkinoinnin ja viestinnän kanavana. Sen sijaan somea voisi käyttää kohderyhmien osallistamiseen, ihmisten mielipiteiden ja verkosta kertyvän datan käyttöön tuotekehityksessä. Lisäksi some on oiva väline asiakaspalvelussa, johtamisessa, rekrytoinnissa ja lähes tyystin unohdetussa näkemysten jakamisessa sisäisesti.

[mailahd-blog]

Verkkokaupan trendit

Paytrail on koonnut oppaan Verkkokaupan trendit 2018, jossa haastatellaan suomalaisia verkkokaupan asiantuntijoita. Tässä kirjoituksessa käsittelen kolmea oppaassa esiteltyä trendiä.

Ensimmäisenä haluan nostaa esille trendin; Asiakaskokemuksesta tulee vihdoin kilpailuetu. Nykyään asiakkaat haluavat parempaa, nopeampaa ja personoidumpaa palvelua. Varsinkin uusi sukupolvi haluaa ostamisen olevan helppoa ja etsii ostamisesta kokemuksia. Asiantuntijat uskovatkin kokemuksellisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisesti lisääntyvän verkkokaupoissa seuraavan vuoden aikana esimerkiksi videoiden avulla. Niin ikään interaktiivisuus tulee lisääntymään, asiakkaiden halutaan suosittelevan ja jakavan omia kokemuksiaan tuotteista. Vuoden 2018 ostopäätöksiä korostuivat nopeus, valikoima ja laatu. Yritysten tuleekin lähteä miettimään, mikä heidät erottaa kilpailijoistaan ja lähteä tuoman tätä eroavaisuutta vahvasti esille. Samalla kuitenkin miettien miten ostokokemus sujuu asiakkaan puolelta, voisiko sitä vielä kehittää, kenties poistaa jotain turhia vaiheita.  

Teknologia arkipäiväistyy, on toinen esittelemäni trendi. Teknologinen kehitys jatkuu vahvana, muun muassa koneoppiminen, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus odottavat isoa läpimenoa. Dataohjattu markkinointi, markkinoinnin automaatio ja analytiikan ratkaisut jatkavat kehitystään. Automaatio ja robotiikka mahdollistavat kohdennetumman ja kustomoidumman palvelun. Teknologian kehitys onkin mahdollistanut mm. asiakaspalvelurobotit, tosin ennen näiden robottien käyttöä, yrityksen kannattaa varmistua, että ne ovat ohjelmoitu riittävällä tasolla. Mikään ei turhauttavampaa kuin vastaus ettei ymmärrä kysymystä tai vain aihetta sivuava vastaus.  

Otan käsittelyyn kolmantena trendinä; Kasvu nojaa rohkeuteen ja asiakkaan tuntemiseen.  Verkkokaupoista on nykyään tullut jo arkipäivää, ja ne ovatkin yhä enemmän strategisesti tärkeä osa yritysten liiketoimintaa. Myös BtoB-markkinat heräilevät verkkokauppojen mahdollisuuksiin. Tämän myötä nousee esille ikävämpi trendi, tavaratalojen sulkemiset tulevat jatkumaan. Yritysten tuleekin jatkossa erikoistua ja erottautua kilpailijoistaan. Tämä tulisi kuitenkin tehdä kuunnellen asiakkaita, asiakkaiden tarpeita ja ostokäyttäytymistä tulee ymmärtää. Analytiikkaa pitää tulkita laajemmin, pelkkien peruslukujen tuijottaminen ei tuo kilpailuetua. Oman haasteensa varmasti luo nykyään saatavilla olevan datan määrä, kuinka poimia sieltä olennaisimmat tiedot omista ja potentiaalisista asiakkaista.

[mailahd-blog]

Hakukoneoptimointi (SEO)

Mikäli verkkosivuston kautta on tarkoitus saada tuottoa tai hakea tunnettuutta, on ehdottoman tärkeää olla mukana Googlen hakukoneessa. Google onkin kirjoittanut hakukoneoptimoinnin aloitusoppaan. Tässä postauksessa hyödynnän tämän oppaan neuvoja kertoessani, kuinka yritys voi optimoida omien verkkosivujensa näkyvyyden.

Ensimmäisenä on syytä varmistaa, että sivusto löytyy Googlesta. Hakukoneoptimoinnilla voi varmistaa sivuston esiintymisen Googlen haulla. Googlen indeksointirobotit hakevat jatkuvasti sivustoja, mutta esimerkiksi vasta perustettu sivu tai jostakin virheestä johtuen tämä ei ole onnistunut. Hakutuloksiin päästäkseen sivustosta tarvitse lähettää erikseen viestiä Googlelle. Heidän indeksointirobotit nimittäin hakevat sivustoja jatkuvasti. Hakukoneoptimoijat eli SEO-ammattilaiset voivat auttaa yrityksiä saamaan näkyvyyden, mutta heidän palvelut luonnollisesti maksavat. Uusia ja ei niin tuttuja markkina-alueita valloittaessa hakukoneoptimoijan hyödyntäminen on ensiluokkaisen tärkeää. Mikäli sivustoa ei halua Googlattavaksi, on syytä muistaa rakentaa sivusto siten, ettei indeksointirobotit ota sitä mukaan hakuihin.

Kun indeksointirobotti, eli Googlebot indeksoi sivuston, on tärkeää, että sivusto näkyy sille samanlaisena kuin tavalliselle käyttäjälle. Googlebotille pitää antaa siis lupa käyttää sivuston JavaScript-, CSS- ja kuvatiedostoja. Hyvien otsikoiden luomisessa kannattaa olla tarkkana sekä jokaiselle sivulle on syytä luoda description-sisällönkuvauskenttä, jotta niistä saa mahdollisimman laajan hyödyn hakukoneessa. On muistettava, ettei samaa kuvausta suositella laitettavan sivuston kaikille sivuille.

Strukturoitua dataa käyttämällä kannattaa merkitä erilaisia tietoja yrityksestä, kuten esimerkiksi; tuotteet, sijainti, videoita tuotteista tai yrityksestä, aukioloajat, tapahtumatiedot, reseptit, logo ja paljon muuta. Jotta sivusto voidaan indeksoida oikein, täytyy jokaisella eri sisällön osalla olla yksilöllinen URL-osoite. Esimerkiksi kaupan eri tuotteilla, sekä muokatulla sisällöllä kuten käännöksillä ja alueellisilla versioilla on oltava erilliset URL-osoitteet, jotta ne näkyvät haussa oikein.

Kuten käyttäjälle, myös hakukoneelle sivustolla navigointi on tärkeää. Sivuston tulee rakentua siten, että sillä on etusivu, eli juurisivu. On syytä miettiä, miten käyttäjät liikkuvat sivuilta toiselle ja myös Google haluaa tietää tämän. Tämä kannattaakin tehdä käyttäjille mahdollisimman helpoksi ja pyrkiä luomaan selkeä hierarkia. Ennen kaikkea sivuston sisällön tulee kiinnostava ja mielenkiintoinen. Selkeät ja käyttäjäystävälliset sivustot kannustavat myös jakamaan niitä eteenpäin, esimerkiksi blogipostauksissaan ja puskaradion tavoin ystävälle suositeltuna. Sivuston suunnittelussa on huomioitava myös mobiiliystävällisyys. Onkin mietittävä tarkoin, millä sanoilla käyttäjät hakisivat sivustoa. Tässä tulee huomioida niin uudet kuin vanhat tiedon etsijät, joilla saattaa olla erilaisia hakusanoja. Google tarjoaa oman työkalunsa Search Console, jonka avulla voi analysoida sijoittumistaan hakukonetuloksissa. Google Analytics auttaa saamaan arvokasta tietoa käyttäjistä.

[mailahd-blog]

Inbound-markkinointi

Nyt kun olen järjestämässä omia häitäni, googlailen välillä läppärillä sopivia hääpaikkoja.  Kerran kun oli selaillut paikkoja, sain hetken kuluttua sain WhatsApp-viestin ja puhelin, kun jäi sopivasti käteen, niin avasin Facebookin ja selailin Newsfeedia alaspäin. Yhtäkkiä mainos tulee eteeni, mainos siitä hääpaikasta, jota vähän aikaa sitten katselin. Paikka vaikuttaa edelleen hyvältä ja kiinnostuneena näpäytän mainosta. Näin helposti minäkin päädyin jälleen kerran Inbound-markkinoinnin uhriksi vai pitäisikö sanoa päinvastoin voittajaksi? Tämänkaltainen markkinointihan helpottaa toisinaan myös minun elämääni. Inbound-markkinointi tarkoittaa siis sitä, että digitaalisia kanavia hyödyntäen yritys jakaa potentiaalisille asiakkailleen aidosti kiinnostavaa ja lisäarvoa tuottavaa sisältöä. Hyvänä esimerkkinä Google Adwords -hakusanamainonta ja Facebookin Newsfeediin tulevat mainokset. Näin ollen Inbound-markkinoinnilla pyritään johdattamaan asiakasta ostopolullaan ja päätyen lopulta ostokseen. Termi kuvaa millaisesta markkinoinnista on kyse, vaikka sinänsä sen idea ei ole uusi. Vastakohtana edellä mainitulle on Outbound-markkinointi, joka alkaa digitalisoituvassa maailmassa olla jo hieman vanhanaikaista. Outbound-markkinointi perustuu siihen, että markkinoija itse lähestyy potentiaalisia asiakkaitaan. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi kylmäsoitot, ostetut sähköpostilistat (spämmisähköpostit), TV- ja radiomainonta sekä messut että seminaarit. Inbound-markkinointi koetaan ns. luvalliseksi mainonnaksi, eikä se häiritse läheskään yhtä paljoa kuin esimerkiksi pop up -mainokset tai spämmimailit. Hakukoneoptimoinnin ja hakukonemainonnan lisäksi tärkeitä väyliä Inbound-markkinoinnissa ovat myös sosiaalinen media, blogit, oppaat ja videot. Kun asiakas ottaa itse yhteyttä myyjään, on kommunikaatio kaksisuuntaista toisin kuin Outbound-markkinoinnissa kommunikaatio toimii vain yhteen suuntaan; myyjä ottaa yhteyden asiakkaaseen. Näitä kahta eri tapaa vielä verrattuna keskenään, on Inbound-markkinoinnin tulokset mitattavissa, se on myös kustannustehokasta ja tarjoaa asiakkaalle lisäarvoa toisin kuin Outbound-markkinointi. Seuraan hyvin vähän itse blogeja, mutta nyt kun olen suunnittelmassa omia häitäni, olen huomannut, että hääblogeista saa paljon tietoa ja ideoita. Lisäksi monet kertovat mitä tekisivät toisin, jos järjestäisivät häänsä uudelleen. Toki tiedostan sen, että bloggaajat tekevät yhteistyötä eri yritysten kanssa, joten säilytän tietyn kriittisyyden blogeissa mainittuja tuotteita kohtaan. Joku muu kokeilee ja testaa ne puolestani, minun täytyy vain luottaa hänen kirjoitukseensa. Tämä on mielestäni erittäin hyvää ja tehokasta markkinointia ja minulle oikein mielekästä. Inbound-markkinointi on tämän päivän juttu.

Lähteet:

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

[mailahd-blog]

Innovaation Lean Canvas

Käytimme ryhmätyössämme hyväksi Lean Canvas- työkalua visiomme jalostamiseen. Ideamme ja visiomme on luoda Validia Asumiselle asukas-applikaatio, jonka kautta erilaisten tilausten ja valintojen tekeminen helpottuu sekä kommunikointi voidaan toteuttaa sujuvasti. Pääsegmentiksemme valikoitui Validian kehitysvammaiset asukkaat, ja toissijaiset segmentit ovat fyysisesti vammaiset sekä muut toimintaesteiset asukkaat. Asukkaita on hyvin eri lähtökohdista, mutta heitä yhdistäviä tekijöitä ovat riippuvuus avusta, vaihtoehtojen puute, sekä se että he eivät kykene täysin itsenäiseen asumiseen. Tavoite on ratkaista näitä ongelmia digitalisaation avulla.  

Helppoutta arjen valintoihin - itsenäisesti. Tähän lauseeseen kiteytyy applikaation tarkoitus. Siis helpottaa asumista itsenäisesti. Sekä tuottaa enemmän vaihtoehtoja palveluihin joita Validian asukas voi valita itselleen.

Sovelluksen avulla voidaan tarjota ratkaisuja alussa mainittuihin ongelmiin. Koska Validian asukkaat eivät kykene itsenäiseen asumiseen, tarjotaan mahdollisuutta yhteisölliseen asumiseen jokaisen omilla ehdoilla. Kun avun saamista helpotetaan ja monimuotoistetaan digitalisaation avulla, asukas voi asua mahdollisimman itsenäisesti, kukin oman kyvynsä ja halujensa mukaan. Applikaation avulla asukkaalle voidaan tarjota erilaisia elämisen ja asumisen vaihtoehtoja. Palvelutaloasuminen voi olla monotonista ja arkipäiväistä. Sovelluksen avulla asukkaat saisivat lisää vaihtoehtoja päivärytmiinsä ja näin ollen tuntea itsensä merkitykselliseksi ja itsenäisemmäksi.  

Sovelluksen markkinoinnissa ja jakelussa tärkein kanava on Validian henkilökunta. He voivat esitellä ja mainostaa sovellusta uusille asiakkaille, he voivat opastaa käytössä.   Toiveena olisi, että palvelun tulovirrat muotoituisivat sellaisiksi, että Validia voisi tarjota fyysisen laitteen (tabletti) asukkaiden käyttöön heidän muuttaessaan, jossa sovellus olisi jo valmiiksi asennettuna.   Muita tärkeitä markkinointikanavia ovat sosiaalinen media, erityisesti sisältömarkkinointi ja blogiyhteistyö. Ns. Sisäpiiri-bloggaaja (yhteisön asukas, joka kertoo arjestaan Validian asunnossa ja yhteisössä) voisi jakaa kokemuksiaan myös sovelluksen käytöstä. Sosiaalisessa mediassa myös Validia itse voi palvelua markkinoida ja mainostaa.  

Tulovirtojen pohdinta oli hyvinkin laaja-alaista ja riippuvaista siitä, halutaanko palvelulla saada lisää liikevaihtoa Validialle vai onko kyseessä Validian palveluita differoiva lisäarvotuote, jolloin riittää, että itse palvelun kustannukset katetaan.   Digitaalisten sovellusten kehittämiseen ja ylläpitoon voisi ohjata varoja mm. Validian vuosibudjetista.   Yhteistyökumppanuuksilla voisi saada taloudellista hyöytyä: Sovelluksen kautta tilattavista palveluista osa olisi edullisempia/ilmaisia mukana olevien kumppaniyritysten kautta – esim. ruokapalveluita/aterioita Atrialta tms., liikuntapalveluita vaikkapa Satsilta ja niin edelleen. Ko. yritykset saisivat näin myös itselleen goodwill-markkinointia.   EU:lla on paljon jaossa hankerahaa, joten sovelluksen kehitysprojektiin ja jalkauttamiseen voisi hyvinkin olla saatavissa rahaa EU:n jonkin hankeohjelman kautta.   Yksi vaihtoehto on myös ladattavan sovelluksen maksullisuus: esimerkiksi vuosimaksu 9,90€ tai kuukausimaksu 1,90€. Riippuu toki sovelluksen tarjonnasta ja sisällöstä, voisiko maksu olla enemmänkin. Meille sovelluksen maksullisuus ei kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto – haluaisimme, että tällainen elämää, kommunikointia ja valintoja helpottava sovellus voisi olla kaikkien saatavilla, eikä vain heidän, jotka ovat siitä valmiita maksamaan.  

Kulut tulevat muodostumaan appin ylläpidosta sekä kehittämisestä. Lisäksi kuluja saattaa tulla laitteista, joissa appia käytetään, jos Validia on valmis kustantamaan laitteet asukkailleen. Myös markkinoinnista ja koulutuksesta syntyy kuluja. Koulutuksen osalta tulee suorien kulujen (hoitajien koulutus appin käyttöön) lisäksi huomioida epäsuorat kulut, kun hoitajat kouluttavat asukkaita appin käytössä.

Yhtenä avainmetriikkana seurataan appin latausten määrää. Tarkemmin seurataan appin käyttöastetta eriteltynä aktiivisiin ja passiivisiin käyttäjiin. Lisäksi seurataan appissa olevien tuotteiden ja palveluiden suosiota, kuinka monta prosenttia käyttäjistä käyttää mitäkin sovelluksen osaa.

Kohderyhmälle ei ole ennestään vastaavaa palvelua olemassa. Koska applikaatio kehitetään juuri Validian omiin tarpeisiin, on sen kopioiminen haasteellista. Samoin Validialla on isona ja valtakunnallisena toimijana kilpailuetua lähteä kehittämään sovellusta, johon pienemmillä kilpailijoilla ei välttämättä ole resursseja.  Sovellus on suunnattu osaksi asukaspalvelua, joten Validian sisäistä kilpailua ei muodostu.

[mailahd-blog]

Googlen tuoteperhe

Googlella on monia palveluja, joiden tarkoituksena on edistää yksityishenkilöiden kuin yritystenkin digitaalista kehitystä. Alle olen poiminut mielestäni kolme hyödyllisintä Googlen digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettua tuotetta. Esittelen tuotteista oleellisimmat asiat, tarkemmat tiedot näistä kuin muistakin Googlen tuotteista, löytyvät Googlen sivuilta.

Lähde: Google

Mielestäni oiva apu digitaaliseen markkinointiin on Google Ads. Google Adsin avulla voi houkutella uusia kävijöitä yrityksen verkkosivulle, lisätä verkkomyyntiä tai saada asiakkaat palamaan uudelleen ostoksille.  Lisäksi voi itse valita millä tavoin haluaa yritystään mainostaa: tekstipohjaisilla hakumainoksilla, graafisilla Display-mainoksilla, YouTube-videomainoksilla tai sovelluksen sisäisillä mobiilimainoksilla. Google Adsissa pystyy myös määrittelemään haluamansa kohderyhmän. Yritystään voi mainostaa vain muutaman kilometrin päässä oleville potentiaalisille asiakkaille tai mainosta voi levittää, vaikka maanlaajuisesti. Itse olen tätä palvelua hyödyntänyt esimerkiksi mainostamalla hotellin ravintolan erikoisiltoja hotellin lähiasukkaille ja laajempaa maanlaajuista jakelua olen esimerkiksi käyttänyt mainostaessani hotellin talvilomatarjouksia. Google Adsissa pystyy myös seuramaan mainoksen toimivuutta, esimerkiksi kuinka moni mainoksen nähnyt henkilö on vieraillut yrityksen internetsivustolla. Mainoksiin pystyy myös tekemään muutoksia ja seuramaan muutosten vaikutusta. Myös mainonnan budjettia pystyy itse säätelemään milloin vain, kampanjan voi myös lopettaa milloin vain ilman peruutusmaksuja.

AdSensen avulla yritys voi tehdä lisää rahaa verkossa sijoittamalla muiden mainoksia omille internetsivuilleen. Yritys voi itse valita hallita sivuillaan näkyviä mainoksia, yritys voi siis valita sallitut mainosryhmät, muuttaa tekstimainosten ulkoasua vastaamaan omaa sivustoaan sekä valita, missä mainoksia näytetään. Kun mainoksia napsautetaan, internetsivun yritys ansaitsee rahaa.

Lähde: Google

Analyticsin avulla on mahdollista saada syvempi ymmärrys asiakkaista, mitä kautta voidaan tuottaa parempia kokemuksia ja saada lisää tulosta. Analyticsin avulla on helpompi ymmärtää kuinka internetsivujen sekä appin käyttäjät sitoutuvat yrityksen tarjoamaan sisältöön. Analyticsin keräämästä sisällöstä on mahdollisuus saada monia erilaisia raportteja, esimerkiksi aktiivisista. käyttäjistä, sosiaalisen median vaikutuksesta ja vierailijoiden käytöksestä yrityksen internetsivuilla. Itse olen esimerkiksi seurannut Analyticsin kautta, kuinka somessa julkaissut mainokset ovat vaikuttaneet hotellin internetsivujen kävijämäärään.

[mailahd-blog]

Markkinointi muuttuu, nämä asiat tulisi ehdottomasti huomioida

Fonecta kertoo Markkinointi.Nyt -oppaassaan miten markkinointi on muuttunut ja siirtynyt uusiin kanaviin. Markkinointi on viety enenemissä määrin verkkoon ja sosiaalisen median kanaviin. Yrityksen tulee nykyään löytyä eri kanavista, läsnä on oltava monipuolisesti. Esimerkiksi hakukoneissa ja sosiaalisessa mediassa.

Fonecta jakaa oppaassaan myös vinkkejä yrittäjille, mitä heidän tulisi huomioida digitaalisessa markkinoinnissaan. Ensimmäisenä yrityksen tulee varmistaa, että se löytyy verkosta. Yrityksellä on siis oltava omat verkkosivut. Tosin nykyään ei enää riitä pelkät verkkosivut, sivujen tulee toimia kaikilla eri päätelaitteilla, kuten mobiilissa ja tabletissa. Mikäli nämä asiat eivät ole kunnossa, asiakkaat ohjautuvat helposti kilpailijan haaviin.

Toiseksi tulee varmistaa, että yrityksen palvelut löytyvät hakukoneilla helposti ja nopeasti. Hakukoneita varten on tärkeää, että yrityksestä löytyy ns. NAP-tiedot eli yrityksen perustiedot: nimi, osoite, puhelinnumero.  

Kolmanneksi tulee valita oikeat kanavat ja palvella ja reagoida asiakkaiden palautteisiin niiden kautta. Vaikka nykyään on tärkeää olla läsnä monipuolisesti eri kanavissa, on myös yhtä tärkeää pystyä reagoimaan kanavissa asiakkailta tulleisiin viesteihin. Mielestäni onkin tärkeämpää valita kanavat oikein ja keskittyä valittujen kanavien hoitoon, kun löytyä kaikista mahdollisista kanavista, mutta jättää asiakkaiden yhteydenotot huomioimatta. Tämä viestii asiakkaalle yrityksen piittaamattomuudesta.

Neljäntenä tulee valita mitä tekee markkinoinnissa itse ja mitä jättää ammattilaiselle. Varsinkin pienten yritysten ei välttämättä ole kannata palkata markkinoinnin ammattilaista omalle palkkalistalle, vaan ulkoistaa markkinoinnin osat, joihin ei itsellä riitä osaaminen. Esimerkiksi Display mainonta on mielestäni suositeltavaa antaa ammattilaisen tehtäväksi, jotta mainos saa oikean visuaalisen ilmeen ja tavoittaa tavoitellun kohderyhmän tehokkaasti.

Viidentenä yrityksen tulisi panostaa kannattavimpaan markkinointiin. Kaikkia toimenpiteitä tulee mitata ja seurata tuloksia. Kannattaakin seurata mitä kautta vierailijat tulevat yrityksen kotisivuille. Erityisesti kaikista teetetyistä markkinointikampanjoista tulee pyytää statistiikka, jotta näkee, oliko sijoitus kannattava. Kampanjoille tulee hakea oikea kanava.  

[mailahd-blog]

Digitaaliset kuluttajatrendit 2018

Ericsson esittelee sivuillaan 10 kuumaa kuluttajatrendiä vuodelle 2018. Ensimmäisenä trendinä kerrotaan kehosta käyttöliittymänä. Yli puolet älykkäitä ääniavustajia hyödyntävistä kuluttajista uskookin, että kolmen vuoden kuluessa pystymme olemaan samanlaisessa vuorovaikutuksessa teknologian kuin ihmisten kanssa hyödyntämällä kehon kieltä, intonaatiota, kosketusta ja eleitä. Jopa 81 % näistä kuluttajista uskoo myös, että viiden vuoden sisällä perinteiset näppäimistöt ja hiiret ovat jääneet menneisyyteen. Mietin itsekin mikä olisikin mahtavampaa, kuin luopua kokouspöytäkirjojen kirjoittamisesta. Teknologia poimisi kokouksen tärkeät asiat ylös ja muodostaisi pöytäkirjan automaattisesti.

Toisena trendinä käsitellään lisättyä kuulemista. Artikkelin mukaan voimme lähitulevaisuudessa käyttää langattomia kuulokkeita koko päivän ajan, jopa nukkuessa. Kuulokkeet voisivat blokata osan ihmisten äänet ja päästää läpi vain haluttujen henkilöiden puheen. Kuulokkeita pystyisi lataamaan myös langattomasti, jolloin niitä ei tarvitsisi koskaan poistaa korvista.

Kolmas trendi nostaa esille ikuiset aloittelijat. Teknologian muutostahti kasvaa päiväpäivältä. Osasta kyselyyn vastaajista tuntuukin, etteivät he pysty pitämään osaamistaan ajan tasalla, vaan tuntevat itsensä aloittelijoiksi suorittaessaan päivittäisiä tehtäviään. Mutta monille tämä luo mahdollisuuden oppia ja uudelleenoppia. Yleisesti ottaen, nykyään opetellaan uusi kyky vain siksi ajaksi, kun sitä tarvitaan. Onneksi internet onkin täynnä ohjeita.

Neljäntenä trendinä esitellään sosiaalinen lähetystoiminta. Vuorovaikutus on häviämässä sosiaalisesta mediasta, yksipuolinen lähetystoiminta lisääntyy. Sosiaalisen median päivityksissä käytetään hyödyksi tekoälyn botteja, jolloin tämä yksipuolisuus kasvaa. Muutenkin ollaan menossa suuntaan, jossa koneet lähettävät vastaukset viesteihin sen lisäksi, että tekevät päivitykset sosiaalisiin medioihin. Itse kuitenkin kaipaan vielä personoitua viestittelyä, on eri asia saada vastaus kysymykseen vain asioiden listauksena kuin erilaisilla adjektiiveilla höystettynä.

Viidentenä trendinä ovat älykkäät mainokset. Osa jopa uskoo mainosten tulevan niin realistisiksesi, että ne korvaavat tulevaisuudessa itse tuotteet. AR:n ja VR:n hyödyntäminen mainoksissa saattaakin siis osua omaan nilkkaan.

Kuudentena trendinä tarkastellaan hämmästyttävää viestintää. Vaikka ihmiset lisäävät ihmismäisiä piirteitä leluihin ja puhelimiin, liian ihmismäisiltä tuntuvat objektit hämmentävät meitä. Tutkimuksen mukaan jopa puolet vastaajista sanoi pelästyvänsä, jos ei pystyisi erottamaan ihmistä koneesta. Monet välttävätkin yrityksiä, jotka käyttävät älyrobotteja asiakaspalvelussa.

Seitsemänneksi trendiksi nostetaan vapaa-ajan yhteiskunta. Jopa joka viides opiskelija ja työssäkäyvä uskovat robottien vievän heidän työnsä ennen kuin eläköityvät. Monet olisivatkin halukkaita unohtamaan työn teon, kunhan toimeentulo olisi turvattu esimerkiksi universaalilla perusedulla.  

Kahdeksantena trendinä on valokuvahuone. Kolme neljästä ihmisestä uskoo, että jo viiden vuoden kuluttua on mahdollista hyödyntää VR:ää voidakseen mennä sisällä älypuhelimilla otettuihin kuviin. Näin voisi elää esimerkiksi häätunnelman uudelleen.

Yhdeksäntenä trendinä kerrotaan ilmassa olevista kaduista. Pian saattaa olla mahdollista, että tilaukset toimitetaan asiakkaalle ilmateitse droneilla, koska maassa olevat kadut ovat ruuhkautuneet.

Kymmenentenä trendinä käsitellään ladattua tulevaisuutta. Uskotaankin, että viiden vuoden sisällä akun voisi ladata minuuteissa. Osa jopa uskoo, että olisi mahdollista ladata akku radio signaalien avulla kolmen vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden näkymät näyttävätkin valoisilta, mikä olisikaan hienompaa kuin vapaa-aika robottien mahdollistamana, valta valita mitä haluaa kuulla ja laitteiden akut saisi ladattua silmän räpäyksessä. Vaikka hiukan myös hirvittää, mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan.

[mailahd-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla

Digitalisaation vaikutus on vahvasti nähtävillä myös palvelualoilla. Itse työskentelin yli 10 vuotta palvelualalla, siinä ajassa oli jo nähtävissä digitalisaation tuleminen jokapäiväiseen työskentelyyn enemmän vuosi vuodelta. 

Palvelualojen työnantajat PALTA ry onkin julkaissut selvityksen aiheesta Digitalisaatio palvelualoilla -Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä? Selvityksessä kerrotaan, että palveluyritysten ydin- ja tukitoimintoja voidaan sähköisen tiedonhallinnan, asioiden internetin, robotiikan sekä tekoälyn lisäämisen avulla. Yrityksen on mahdollista saada ja kerätä tärkeää dataa asiakkaistaan ja näin ajoittaa ja kohdistaa palvelutarjontaa mahdollistaakseen asiakassuhteiden syventämisen ja asiakkaan sitouttamisen.

Palvelualoilla onkin käytössä erilaisia CRM (asiakkuudenhallinta) -järjestelmiä. Itse olen huomannut, että varsinkin viime vuosina on alettu panostamaan siihen, että CRM järjestelmä keskustelee palveluyrityksen muiden järjestelmien kanssa eli järjestelmät integroidaan keskenään. Näin olen dataa ei tarvitse erikseen syöttää CRM -järjestelmään vaan asiakkaaseen liittyvän datan saa suoraan ja nopeammin ajettua raportille, analysoitua ja kehittää palvelua vastaamaan asiakkaan odotuksia. Itse olen huomannut myös, kuinka tekoäly on helpottanut jokapäiväistä työtä. Ennen hotellihuoneiden hinnoittelussa oli paljon manuaalista työtä, esimerkiksi hakea kilpailijoiden hinnat, kaupungin tapahtumat, edellisen vuoden hinta- ja kapasiteettitiedot. Nykyään on saatavilla järjestelmiä, jotka hakevat kaiken tiedon ja tekevät vielä hintaehdotuksen keräämänsä datan perusteella. Samaa työkalua käyttäen on myös mahdollista jakaa hinta eri sivustoille napin painalluksella, enää ei tarvitse kirjautua sisälle eri sivustoille ja käsin näpytellä hintoja. Järjestelmiin on mahdollista lisätä myös komentoja, mikäli esimerkiksi hotellihuoneita myydään 25 % kyseisen päivän kapasiteetista, hinta nousee x euroa.

Digitalisaatio onkin tuonut hotellialalle erilaisia palvelumuotoja asiakkaalle. Asiakkaan on mahdollista kirjautua hotelliin vain koodien avulla, tai perinteisessä hotellissa asiakkaalle voidaan tarjota mahdollisuus kirjautua hotelliin automaatin kautta, jolloin asiakkaan ei tarvitse kohdata hotellin henkilökuntaa, mikäli ei näin halua.  

Kuten PALTAn selvityksessäkin on todettu, digitalisaation vaikutuksena liiketoiminta palvelualoilla muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja ongelmien ratkaisuja pystytään automatisoimaan. Digiajan palvelutyö onkin asiakaslähtöisempää ja monipuolisempaa. Yritysten tulisi toteuttaa muutoksia rohkeasti ja ottaa kaikki hyöty irti digitaalisuudesta.

[mailahd-blog]

Innovaatio ja innovointi

Mieleeni innovoinnista tulee ensimmäisenä uuden idean kehittäminen. Hermanni Ahtiainen summa esseessään innovoinnin olevan työkalu, jolla vaikutetaan yhtälöön Materiaali + Valmistusprosessi = Tuote. Innovointia ei ole rajattu vain uuden keksimiseen, se voi olla myös uuden käyttötarkoituksen löytäminen vanhalle asialle. Innovoinnin voidaan sanoa olevan yritysten ja erehdysten kautta tehtäviä ongelmanratkaisuja.

Innovaatio ja keksintö eivät ole synonyymejä keskenään. Innovaatio on idea, käytäntö, esineellinen tai menetelmällinen ratkaisu, jonka potentiaaliset omaksujat näkevät ja käsittävät uudeksi. Innovaatio on määritelty myös yrityksen markkinoille tuomaksi uudeksi tai olennaisesti parannelluksi tuotteeksi. Tai se voi olla yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, uusi markkinointimenetelmä tai uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. YVIn sivuilla kerrotaan, että innovaation tulee sisältää taloudellista ja kaupallista arvoa, joka voidaan toteuttaa uuden organisaation avulla. Innovaatio onkin kyseisellä sivustolla määritelty uutuusarvoa sisältäväksi tiedoksi, toimintatavaksi, tuotteeksi, palveluksi tai muuksi uudeksi yhdistelmäksi. Kuten kuvauksista käy ilmi, pelkkä idea ei ole vielä innovaatio. Ideaa tulee jalostaa, jotta siitä tulisi innovaatio.

Innovaatioidea voi syntyä yhteisen pohdiskelun tuloksena ongelman ratkaisemiseksi tai jopa saada alkunsa sattumalta. Kuka tahansa voi innovoida. Työpaikoilla yleensä innovointi toteutetaan tiimeissä.

Innovointi on välttämätöntä kehityksen kannalta. Jotta kehittyminen olisi mahdollista, tulee nykytilanteen muuttua. Tuotteita, palveluita ja muita ratkaisuja parannellaan ja varioidaan koko ajan. Ilman innovointia, yritys ei voi mielestäni kehittää toimintaansa. Näin yritys jää jälkeen kilpailijoistaan, ja menettää markkina-asemaansa. Yritysten tulisikin antaa työntekijöilleen aikaa innovointiin.  

Lähteet:

Rajoja ylittävä innovointi. Ahonen, Koivisto, Mikkonen, Vadén, Vainio, Valkokari. Tampere University Press 2011.

http://www.yvi.fi/sanakirja/236-innovaatio-innovation

https://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html

http://esseepankki.proakatemia.fi/mika-ihmeen-innovaatio/

[mailahd-blog]

Mitä tuleekaan mieleen digitaalisesta liiketoiminnasta?

Ajatellessani digitaalista liiketoimintaa, tulee ensimmäisenä mieleeni markkinointi. Mainostaminen tuntuu siirtyvän entistä enemmän digitaaliseen muotoon, sosiaaliset mediatkin tarjoavat erilaisia markkinointimahdollisuuksia. Lisäksi myös erilaiset verkkokaupat tulevat mieleeni. Kun tarkemmin ajattelen mitä kaikkea digitaalinen liiketoiminta pitääkään sisällään, tajuan että myös oma työni muodostuu pitkälti digitaalisen liiketoiminnan alle. Tarjoukset jätetään nykyään pääsääntöisesti sähköisesti erilaisten projektipankkien kautta, teen tilaukset hyödyntäen verkkokauppoja ja pidän kokouksia Skypen välityksellä. Digitaalinen liiketoiminta on oikeastaan läsnä nykyään jo lähes kaikessa yrityksen toiminnoissa. Jopa ennen kokoustilan valmistelua, hyödynnetään digitaalisista varauskalenteria, jotta osataan valmistella tila kokoukseen sopivaksi. Vaikka digitalisaatio ei olisikaan suoraan siis suoraan kaikissa yrityksen toiminnoissa kytkettynä, on se kuitenkin hyvin vahvasti taustalla tukena vaikuttamassa. Internet on vahvana osana digitalisaatiota, erilaiset mobiililaitteet yleistävät ja mahdollistavat digitalisaation kasvun. Olen joskus jopa kuullut sanonnan, että maailmassa on nykyään enemmän erilaisia mobiililaitteita kuin hammasharjoja.

Digitaalinen liiketoiminta voi olla B2B tai B2C tasolla. Nykyään yrityksen on hallittava digitaalinen liiketoiminta voidakseen menestyä. Ilman digitalisaatiota yritys jää nopeasti muiden yritysten jalkoihin. Digitalisaatio on nykyään trendi, johon yritykset panostavat enenevissä määrin. Suurissa organisaatioissa muutos on hidasta, pienet yritykset pystyvät reagoimaan nopeammin, mutta pienillä yrityksillä ei välttämättä ole vaadittuja resursseja. Innovointi onkin mielestäni oleellinen osa digitalisaatiota, vaikka pieniltä yrityksiltä saattaisi puuttua resursseja, he voivat keksiä innovoivia tapoja saavuttaa tavoitteensa. Digitaalisuus onkin uudenlaisten kanavien ja liiketoimintamallien mahdollistaja. Parhaimmillaan digitaalisuus keventää työntekoa ja vähentää kustannuksia, varsinkin kun uudet liiketoimintamallit on hyvin jalkautettu yrityksessä.

Mielestäni digitalisaatio on mahdollistanut ja vauhdittanut globalisaatiota. Tiedon välitys ja erilaisten yhtenäisten alustojen rakentaminen on helpottunut ja mahdollistunut digitalisaation myötä. Tähän liittyen on viime aikoina ollut esillä uusi toukokuussa voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus. Vaikka onkin hyvä, että tietosuojaa säädellään, on asetus kuitenkin tuonut paljon epätietoutta varsinkin pienille yrityksille. Itsekin olen osallistunut erilaisiin seminaareihin saadakseni tietoa, mitä asetus vaatii omassa työpaikassani.