#seiväshyppy

[unenomainen]

Bro.......

[mehilaiselokuva]

Vocabulary for news this week

Jyrätä - to flatten (especially with a roll or a large vehicle) Kiistää - to deny Jättää osallistumatta - to decide to not take part in Lynkata - to lynch Paisua - to swell Lytätä - to press flat Sukupuolineutraali - gender-neutral Äkillinen - sudden Mafiamainen - mafia-like Pälyilevä - glancing Kannanotto - contention Seiväs (short for seiväshyppy) - pole (as in pole vault) Sisäpiiri - inner circle Ilmavoimat - air force Lumensäilöntä - storing of snow Monopolioikeudenkäynti - monopoly trial Erehdys - mistake Nakkipaketti - package of wieners Laukkusuma - luggage jam/pile-up

[vaultermagazine]

@just.pole.vault ・ Today three months left and who goes top on the podium and wins new poles from @nordicsport this year? www.justpolevault.se #europeanathletics #justpolevault #polevault #stavhopp #stangspring #seiväshyppy #stavsprang #vaultermagazine #stabhochsprung #skokotyczce #teivashüpe #saltoconlasta #saltoconpertiga #sautalaperche #nordicsport https://www.instagram.com/p/B4DbdbmHK5q/?igshid=2cctepiy6pwr

[arikuosmanen]

”Tämä on Suomen paras hyppypaikka” (Ylöjärven Uutiset)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Seiväshypyn Suomen kärkinimeksi tällä kaudella noussut Urho Kujanpää testasi viikko sitten ensimmäistä kertaa Räikän keskusurheilukentän uuden seiväshyppypaikan. Kotikaupungin suorituspaikka sai vuolaat kehut Kujanpäältä.

Urho Kujanpään vasenta kättä koristaa komea mustelma, jonka hän sai seipään iskusta 22-vuotiaiden SM-kisoissa.

Seiväshypyn Suomen kärkinimeksi tällä kaudella noussut Urho Kujanpää testasi viikko sitten ensimmäistä kertaa Räikän keskusurheilukentän uuden seiväshyppypaikan. Kotikaupungin suorituspaikka sai vuolaat kehut Kujanpäältä. – Paikka on ihan loistava ja telineet ovat Suomen parhaat. Ei voi kuin kehua, tuore 22-vuotiaiden seiväshypyn Suomen mestari sanoi. Kujanpään näkemyksen jakoi hänen valmentajansa Raimo Eskola. – Olen urani aikana kiertänyt melkoisen määrän hyppypaikkoja ja tämä on kyllä ihan huippu. Suomessa ei ainakaan ole yhtä hyvää, Eskola sanoi. Ylöjärven kaupungin työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpään mukaan seiväshyppypaikan telineitä hankittaessa ei säästelty. – Halusimme tänne parhaan mahdollisen suorituspaikan ja sen saimme. Telineissä on muun muassa riman digitaalinen korkeusnäyttö.

Kujanpään hyppy tuntui kulkevan, kun hän sai vauhtijuoksun toimimaan.

Kujanpää veti reilun parin tunnin treenin Räikän kentällä. – Urho harjoittelee täällä jatkossakin tiiviisti, jos tuuliolot antavat myöten. Seiväshyppy on tuulille arka laji. Räikällä on hyvä hypätä etelätuulella, Urho Kujanpään isä Hannu Kujanpää kertoi. Hannu Kujanpää väläytteli myös mahdollisuutta seiväshyppykoulun perustamiseen. – Voisimme Urhon kanssa vetää Ylöjärvellä seiväshyppykoulua. Sillä tavalla saisimme junioreita lisää lajin pariin varsinkin nyt, kun täällä on olosuhteet huippukunnossa, Hannu Kujanpää tuumasi.

from WordPress http://ift.tt/2x3glc9 via IFTTT

[insuranceautolawnews]

Seiväshyppääjä Wilma Murto http://ift.tt/2jZxEqTlensi torstai-iltana kohti EM-hallikisoja Serbian Belgradiin. Kun lentokone oli jo menossa kohti kiitorataa, Murto huomasi ikkunasta, että seipäät olivat yhä lentokentällä. Sinne ne myös jäivät.

Murto kertoi tapahtuneesta torstai-iltana Twitterissä:

Seeing my poles outside when the ✈️ is moving is the worst. Hopefully we get them soon enough for Euro Champs🙏🏻 @HelsinkiAirporthttps://twitter.com/HelsinkiAirport @swissporthttps://twitter.com/swissport

— Wilma Murto (@wilmamurto) 1. maaliskuuta 2017https://twitter.com/wilmamurto/status/837032298713387015

Urheiluliiton seiväshyppyvalmentaja Jarno Koivunen http://ift.tt/2lZaAblvahvistaa HS:lle, että seipäät todellakin jäivät Helsinki-Vantaalle.

”Toivon mukaan tulevat tänään [torstaina] perille. On tässä aikaa vielä myös huomiseen”, Koivunen sanoo.

Naisten seiväshyppy on EM-kisojen ohjelmassa lauantaina. Murto on kauden parhaallaan, 466, tilastokolmonen. Suomea edustaa seiväshypyssä EM-halleissa myös Minna Nikkanenhttp://ift.tt/2jWw32t.

[vaultermagazine]

@santtukoskiaho ・ 🎭#training #record #polevault #lowestpoint455 #trackandfield #yleisurheilu #seiväshyppy #pilkkoset #vaultermagazine https://www.instagram.com/p/B6Gr1gqnAVN/?igshid=cxmo34ew41dl

[vaultermagazine]

@santtukoskiaho ・ Feels so good to jump painfree again🙏🏻 #polevault #8steps #jump #back #in #business #trackandfield #yleisurheilu #seiväshyppy #vaultermagazine https://www.instagram.com/p/B4qFQbVn7Ls/?igshid=r7dvcixgesxs

[vaultermagazine]

@wecksten Alright! I made it to the final.🙌🏼 #polevault #kalevankisat2018 #seiväshyppy

[arikuosmanen]

Suomen huippuyleisurheilu historiansa pahimmassa kriisissä (Lempäälän-Vesilahden Sanomat )

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Keväällä 1981 yhden ylioppilasaineen otsikko oli sanatarkasti: ”Onko yleisurheilumme kriisissä?”.Takana oli mitalienkimalteinen 1970-luku Vireineineen ynnä muine ajan maailmantähtineen. Lukion silloinen tokaluokkalainen otti myös aiheen käsittelyyn, ja aineen laajalti pohdiskeleva ja perusteleva vastaus oli, että ei ole. 1980-luku tuottikin olympialaisissa, EM-kisoissa ja vuonna 1983 Helsingissä alkaneissa MM-kisoissa ison tukun mitaleita suomalaisatleeteille. Seuraavat vuosikymmenet olivat jo menestyksen näkökulmasta laihempia, kunnes tultiin 2010-luvulle, jolloin suomalaisen huippuyleisurheilun hidas taantuminen mätkähti täydelliseen katastrofiin, mitä todistavat juuri päättyneiden Lontoon MM-kisojen lohduton sinivalkoinen saldo: kisoihin päässeiden minilukema eli 12 urheilijaa, yksi keihään pistesija, viisi urheilijaa urheili kutakuinkin tasollaan, loput jäivät täydellisiksi kisaturisteiksi. – Suomen joukkueessa oli yksi ammattilainen eli Tero Pitkämäki ja 11 amatööripohjalla urheilevaa, kärjisti eräs lempääläinen yleisurheiluvaikuttaja terävästi Lontoon kisatiimin. Lähetin viestin noin kymmenelle lempääläiselle ja vesilahtelaiselle yleisurheilua aktiivisesti seuraavalle ja sen parissa monessa eri roolissa toimineelle henkilölle, jossa kysyin: Onko Suomen huippuyleisurheilu kriisissä ja jos on, niin miksi? Vastaajat pidän tässä jutussa nimettöminä. Sataprosenttinen yksimielisyys vallitsi, että kriisi on ja se on todella syvä. Kriisin syistä tulikin mielenkiintoinen mielipiteiden kimara. – Maakunnista ja seuroista puuttuu palava into, ei ole enää sellaisia tulisieluisia yleisurheilumiehiä, kuten Lempäälässä esimerkiksi Seppäsen Erkki, jotka 24/7 pitivät silmänsä ja korvansa auki houkutellessaan väkeä yleisurheiluun mukaan, näki viisi vuosikymmentä lajia aktiivisesti seurannut ajan muutoksen. – Yksilölajien, eikä vain yleisurheilun, vetovoima on joukkuelajeja pienempi. Huipputyypit eivät enää takavuosien lailla hakeudu yleisurheiluun, eivätkä seurat systemaattisesti etsi lahjakkuuksia, komppasi toinen lajiniilo. Lempäälässä LeKi-YU:lla pyyhkii seurana hyvin millä mittarilla mitattuna tahansa. Nuoria harrastajia on paljon, kilpailuihinkin keskittyviä ja niissä pärjääviä löytyy ilahduttavasti ja muutama kansallinen huippukin porukasta löytyy, kuten pikajuoksija Santeri Kuusiniemi. LeKi onkin seurakentän poikkeava virkistävä kummajainen, sillä sen toiminta on kasvanut ja tehostunut liki vuosi vuodelta. – Seuratoiminta maakunnassa on näivettynyt, kun katsoo vaikkapa Hämeen tilannetta, kuului seura-aktiivin toteamus. Suuri ongelma suomalaisessa yleisurheilussa on, että vain aniharva tienaa lajista kunnon palkkaa. Hyvin ansaitsevia on vain muutamia, kohtuullisesti elintasonsa urheilemalla saavia kymmenkunta. Ero vaikkapa jääkiekkoon on valtava, lätkässä varovaisestikin laskien on tällä hetkellä nelisensataa kotimaassa pelaavaa suomalaista täysammattilaista. – Ongelma on, että huipulle pyrkivät urheilijat elävät köyhyysrajalla ja heidän henkilökohtaiset valmentajansa ovat kastijaon paarialuokkaa, täräytti 1960-luvulta saakka yleisurheilun kovassa ytimessä mukana ollut vaikuttaja. – Rahaa on, mutta se kuluu organisaatioiden ylläpitämiseen. Nykysysteemissä urheilijat jätetään oman onnensa nojaan juuri silloin, kun tukea eniten tarvitaan. Kuka hullu valitsee yleisurheilun, kun sillä ei tienaa mitään ja saa palkakseen suomalaisten vihat niskaansa, jos ei ole maailman kärjessä, otti eritoten valmennustehtävissä vaikuttanut henkilö vahvaa kantaa asiaan. Jääkiekko on ammattilaisbisnestä, missä raha liikkuu ja mitä suuri yleisö seuraa. Myös jääkiekon johto- ja valmennustasolla on tuulista, jos tulosta ei tule, ilmestyy kengän kuva takalistoon hyvin nopeasti. Toisin on yleisurheilun puolella. – Urheilujohtaminen on 90-prosenttisesti henkilöjohtamista. Liiton osaaminen tässä on ala-arvoista, parhaita osaajia ei saada eikä pystytä pitämään liiton palveluksessa. Nykyisen valmennusjohtaja Jorma Kemppaisen aikakausi on ollut erityisen tuhoisaa, näki yu-aktiivi. – Urheilijoiden luottamus Jorma Kemppaiseen on huono ja vaihtuvuus urheilujohtajien keskuudessa on aivan liian vähäistä, kärjisti asiat hyvin tunteva sisäpiiriläinen. Kritiikkiä on helppo esittää ”sepporätymäisesti”, mutta hankalampaa on löytää konsteja, miten asiaa parannetaan. Johtajien vaihtaminen, oman yleisurheilulle sopivan valmennussysteemi-polun laatiminen, liittotason byrokratian minimoiminen, tuen keskittäminen ja seuratason tukeminen nousevat keinoina esiin. – Vanhoja 70-luvun aikoja ei kannata haikalla, eivät ne palaa. Ihailen jokaista huippuyleisurheilijaa maasta riippuen. Suomessa on kasvamassa lahjakkuuksia, kyllä heistä vääjäämättä aina joku pulpahtaa tulevaisuudessa maailmankin huipulle, kuului tiivistetyt ja kootut mietokset alueen yu-tietäjiltä. Lempäälä ja Vesilahti ovat tuottaneet useita atleetteja kansainväliselle huipulle tai ainakin sen välittömään tuntumaan, kuten vaikkapa Pentti Eskola (pituushyppy), Raimo Eskola (seiväsyppy), Jere Bergius (seiväshyppy) ja Ari Pinomäki (pikajuoksu). Listalle löytyy ajan oloon jatkoa.

from WordPress http://ift.tt/2hVOND0 via IFTTT

[vaultermagazine]

@iiro_suutarinen Valmistavaa treeniä ennen Kalevankisoja 🎣/ Last training before senior nationals🔥 bungee 460 cm #polevault #kalevankisat #jyväskylä #vaultermagazine #seiväshyppy #training

[faneille]

Suomalainen seivässensaatio matkalla Rioon

Suomen yleisurheilutaivaan alle on ilmestynyt uusi nuorisotähti Alisa Vainion lisäksi. Nimittäin Wilma Murto. Murto on ollut jo juniori-ikäisestä lähtien Suomen seiväshypyn toivo. Useita ikäluokkansa Suomen ennätyksiä hallussaan pitävä Murto täyttää vasta kesällä 18 vuotta, joten naisella on edessään vielä lukuisia huippu-urheiluvuosia Suomen ennätykset paperia – tähtäimessä maailmanennätys…