1700926

[1700926]

1.2 Digibarometri

Ja taas mennään, nyt on aiheena digibarometri. Digibarometri julkaistiin vuonna 2017 neljättä kertaa. Ensimmäisenä vuonna eli 2014 Suomi oli 3., 2015 2., 2016 1. ja vuonna 2017 Suomi sai hopeaa eli tuli toiseksi.

Digibarometri on Etlan, eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemä ja sen toteuttamiseen ovat osallistuneet Liikenne- ja viestintäminisetriä, Tekes, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry. Kaiken kaikkiaan barometrissa mitataan 22 maan kykyä hyödyntää digitalisuutta kolmella eri tasolla: digitaalisuuden edellytysten, käytön ja vaikutusten tasolla sekä selvittää, miten edellä mainitut tasot toteutuvat yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisella sektorilla (Etla.fi). Kaiken kaikkiaan mitattavia muuttujia on 36.

Suomi heräsi myöhässä digitaaliseen murrokseen aikaisempien digibarometrien perusteella, mutta on sen jälkeen parantanut tahtiaan. Vuoden 2017 digibarometri kertoo, että Suomen edellytyksen digitalisaatioon ovat tulleet todeksi melko hyvin. Suomella on kuitenkin joillakin tärkeillä osa-alueilla paljon parannettavaa, koska Suomen sijoitus maavertailussa on huono esimerkiksi kansainvälisessä verkkokaupassa.

Pohjoismaista Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat olleet joka vuosi kärkinelikko. Lähellä ovat myös Alankomaat ja Yhdysvallat kun taas Italia ja BRIC-maat pitävät perää (BRIC-maat ovat Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina).

Aiemmin Suomen edellytykset olivat maailman kärkeä, mutta nyt kun muut maat ovat kirineet, on Suomi edellytyksissä 3.  Silti Suomen sijoitus on noussut käytössä kaksi pykälää ja on siinäkin 3.

Digibarometri 2017 keskittyi tekoälyyn ja käsitteli Suomen tekoälytilannetta keväällä 2017. Tekoälyllä tarkoitetaan itsenäisesti toimivaa ennakointi- ja päättelyjärjestelmää. Barometri kertoo, että Suomessa on 350 tekoälyfirmaa ja vähintään 10 henkilön tekoälytiimi löytyy 30 yrityksestä. Syy siihen, miksi juuri siihen keskitytään tässä julkaisussa on se, että tekoälyn markkinoiden odotetaan kasvavan huimasti. Digibarometri 2017 esipuheessa kirjoittaja mainitsee, että vaikka nyky-hype onkin ylimitoitettua, piilee tekoälyssä merkittävä potentiaali. Suomella on kirjoittajan mukaan terävä, mutta kapea tekoälykärki ja asemamme ovat hyvät, joskin hauraat.

Muuttujat ovat hyvin esitelty oppaan liitteessä kolme. Muutama mielenkiintoinen nosto sieltä: vaikka Suomessa yrityksistä 100 %:lla on laajakaista käytössä, pilvipalveluiden teknisissä toteutuksissa olemme vasta sijalla 14.

Samoin kohdassa ”ICT-alan rekrytoinnissa ei ole hankaluuksia” olemme vasta 8.

Samoin kansalaisten edellytyksissä nopean laaja-kaistayhteyden yleisyys oli hämmästyttävän alhaalla mielestäni, mutta heti seuraavana tuleva mobiililaajakaistakäyttäjien yleisyys selvensi tilannetta.

 Ja vielä vihoviimeinen nosto.

Vaikka meidät tavoittaakin sähköisesti, emme siitä huolimatta taida ainakaan kovin nopeasti oppia olemaan sosiaalisia, edes somessa.

Kannattaa käydä katsomassa liitteen 3 muuttujia, niistä saa paljon tietoa!

[1700926]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Mielestämme hyvin monesti toistuva teema oli markkinointi. Markkinointia on erilaista, somemarkkinointia, kohdemarkkinointia jne. Monet maailman suurimmista digitaalisen tietoliikenteen jättiläistä, kuten Google oli toistuvasti esillä melkein kaikissa blogipostauksissa. Myös somekanavien suhteen somen kiistaton ykkönen Facebook oli monesti esillä. Etenkin Googlella tuntuu olevan todella suuri rooli, Google on käytännössä lähestulkoon monopoliasemassa hakukoneissa, ja Googlen muut palvelut kuten Maps, Gmail, YouTube jne. ovat liiketoiminnan kannalta hyvin keskeisessä osassa. Opimme, että Googlella on olemassa hyvinkin monenlaisia työkaluja yrityksille, jotta yritys saadaan mahdollisimman hyvin esiin verkkomainonnassa.

Kävi kuitenkin selväksi, että jos ei tiedä mitään hakukoneoptimoinnista tai verkkokaupan perustamisesta kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Digitaalinen liiketoiminta on ajantasaista ja jatkuvaa ja erilaiset uudet ammatit kuten yhteisömanagerit ovat syystäkin kehittyneet. Enää ei riitä, että postaa Facebookiin, Instagramiin tai YouTubeen samanlaista sisältöä; se täytyy olla yksilöityä eri alustoille.

(Kumnit Creative)

Älylaitteissa on vielä paljon kasvupotentiaalia, ja sensoreihin perustuva teknologia tulee yleistymään, erityisesti äänikomennot. Myös chatbottien merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan, kunhan ne kehittyvät vähän paremmaksi. Tulemme siis työskentelemään entistä enemmän keinotekoisen älyn kanssa kuin oikean ihmisen kanssa. Toisaalta ihminen kaipaa myös aitoa kontaktia, ja siitä syystä perinteinen liiketoiminta tuskin koskaan kokonaan häviää. Kotiinkuljetus tulee yleistymään entisestään, kun perinteiset asiakaspalvelualat siirtyvät verkkopainotteisemmaksi tilausten käsittelyn kautta, kuten päivittäiskauppatavarat. Tämä tuo yrityksille mahdollisuuksia palkata logistista väkeä, ja mahdollistaa liikkeiden myyntityöntekijöiden määrän pienentämisen. Esimerkiksi Amazon on yksi nopeimmin kasvavista yrityksistä, jonka kilpailuvaltti perustuu nimenomaan erittäin nopeaan toimitukseen.

(Amazon)

Yrityksen kannattaa siis panostaa logistiikkaan. IT-asiantuntijoita tarvitaan entistä enemmän haastavampiin tehtäviin, kuten sovelluksien luomiseen yrityksille, verkkokaupan parantamiseen, digitaaliseen markkinointiin, yhteistyökumppanuuksiin jne. Somevastaavakin voi olla hyvä olla, etenkin isommissa yrityksissä, pieniin mikroyrityksiin ei ole välttämättä järkevää hankkia. Etenkin Googlen, Microsoftin ja Facebookin omistamat ohjelmat ja sovellukset kannattaa olla hallussa yrityksen liiketoiminnan kannalta. Yksi mielenkiintoinen seikka huomata on se, että kaikki aikaisemmin mainitut yritysten kannalta tärkeät yritykset ovat amerikkalaisia, mikä kielii siitä, että Euroopassa innovaatioiden suhteen tällä sektorilla ollaan jokseenkin epäonnistuttu. Ainoa poikkeus maantieteellisestä näkökulmasta amerikkalaiseen digitaaliseen dominointiin on eteläkorealainen Samsung.

(Wikipedia)

Tulevaisuudesta

Samaan aikaan puhutaan big datasta, my datasta ja open datasta. Facebookin perustaja Mark Zuckerberg oli USA:n senaatin kuultavana siitä, että kymmenien miljoonien ihmisten tietoja käytettiin väärin. Kuinka paljon käyttäjistä voi ja saa kerätä tietoa ja kuinka paljon sitä voi käyttää hyväkseen tai jopa myydä? Näiden kysymysten ratkaiseminen voi olla kriittinen kohta verkkokaupalle ja markkinoinnille. Tulevaisuus näyttää, mitä tulee tapahtumaan.

[1700926]

5.5. Hakusanat ja avainsanat

Google, tuo tiedonhankinnan ihmeellinen väline, josta hakusanalla saa tietää melkein ihan mitä vaan. Hakusana on se sana, jolla tarvittavaa tietoa haetaan. Yritykset taas tekevät hakukoneoptimointia valitsemalla avainsanoja tuotteilleen tai palveluilleen, joilla heidän yrityksensä tai tuotteensa nousevat ensimmäisten joukossa esiin, kun hakija syöttää haluamansa hakusanan.

Luin Wikipediasta hakukoneoptimoinnista, jossa kerrottiin, että Googlessa hakutulosten järjestys perustuu yli 200 kriteeriin. Ei siis ole todellakaan aivan samantekevää, minkälaisia avainsanoja yritys käyttää hakukoneoptimoinnissaan. Oscar kehottaa yrityksiä katsomaan web-analytiikasta, kuinka merkittävä osa myynnistä tulee Googlen käyttäjistä (joka on muuten Suomen suosituin hakukone) ja toteaa, että verkkokaupan hakukonenäkyvyyttä parantamalla verkkokauppa voi jopa moninkertaistaa kävijämääränsä ja myyntinsä ja on kaiken lisäksi kustannustehokas markkinoinnin muoto.

Omnipartnersin sivulta löytyi hyvä vinkki avainsanan valintaan. Sivustoja optimoidessa selvitetään ihmisten käyttämät hakutermit ja tätä tietoa käytetään sisällön luomiseksi. Hakusana-analyysin avulla voidaan tunnistaa sanat, joita käyttämällä on mahdollista sijoittautua korkealle hakutuloksissa. Silti kannattaa miettiä sanavalintaa. ”Esim. jos verkkokauppa myy WC-kalusteita, ne kannattaa nimetä WC-kalusteiksi eikä posliineiksi – hakusanalla ”posliini” nimittäin haetaan useimmiten jotain ihan muuta kuin vessanpönttöjä!”.

Kotisivupalvelut kertoo sivuillaan, että esimerkiksi Googlen Keyword Planner näyttää avainsanojen kuukausittaisen hakumäärät. Hakukonekeisarin sivuilta taas pääsee KWFinderin sivulle testaamaan hakusanoja.

Hopkins suosittelee yhdeksi maksulliseksi verkkopalveluksi Keywordtool.io:ta. Hopkinsin artikkeli antoi muutenkin erittäin oikean tuntuisen kuvan siitä, miten hakusanojen haettavuutta tai yleisyyttä yleensäkään voi tutkia.

Oli yllättävän vaikeaa löytää suoraan maksullisia verkkopalveluita. Toisaalta taas se tulee mukana, jos palkkaa yrityksen tekemään koko SEO:n. Toisaalta taas helppotajuista tietoa oli hyvinkin helpolla saatavilla. Google tarjoaa kaikki peruspalikat avainsanojen optimointiin, mutta todella tarkka saa olla, että oma avainsana nousee esille relevantissa yhteydessä eli silloin, kun ihminen juuri sitä tuotetta tai palvelua hakee. Jo pelkästään kieli itsessään tuottaa välillä ongelmia, hana on japaniksi kukka. Tai jos viittaa aikaisempaan; mielleyhtymä voi olla jokin ihan muu kuin tarkoitettu.

[1700926]

4.3 Ohjelmallinen ostaminen

No voi hyvät hyssykät taas kerran, mitä ihmettä olen mennyt valitsemaan? Jälleen kerran Nykysuomen sanakirja olisi tarpeen. Tarkoitus on selvittää termit ”markkinoinnin automaatio” ja ”ohjelmallinen ostaminen”. Mukana tehtävänannossa oli linkki Ohjelmallisen ostamisen oppaaseen ja oppaassa olikin sanasto lopussa. Mikä mukava yllätys! Termejä varten toki piti koko opas lukaista läpi, mutta nyt oli melko selväkielistä tekstiä.

Ohjelmallinen ostaminen tapahtuu hyödyntämällä erilaisia järjestelmiä mainonnan ostamisessa. Järjestelmillä on työkaluja kaikenlaisen digitaalisen näkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Esimerkkeinä oppaassa mainittiin display, mobiili ja video ja jouduin sitten googlaamaan displaynkin, joka on siis bannerit. Mutta näiden blogien kirjoittamisella lienee se tarkoitus, että oppii uutta, ei kai sitä siksi vaadita, että opettajasta on hauska lukea muutama sata sanaa.

Takaisin asiaan. Jos siis ymmärsin oikein, yritys voi ostaa itselleen tiettyyn aikaan ja paikkaan kohdennettua mainosaikaa. Ohjelmallisessa ostamisessa poistetaan manuaalisia työvaiheita ja se mahdollistaa reaaliaikaisesti ostetun datan hyödyntämisen tarkkaan kohdentamiseen. Ostaja ostaa mainosnäyttöjä huutokaupassa, joita on neljä tasoa, avoin huutokauppa, jossa ostaja ja myyjä ei tiedä toisiaan, suljettu huutokauppa, jossa toimijat tuntevat toisensa ja volyymiperusteinen, joka on kiinteähintainen sekä kampanjakohtainen, joka sekin on kiinteähintainen. Järjestelmät tarjoavat myös ostajan käyttöön automaattisen päätöksentekomoottorin, joka arvioi huutokaupassa kunkin mainosnäytön arvon mainostajalle ja varmistaa mainonnan tehon.

Se, miten kaikki nuo järjestelmät toimivat, se on markkinointiautomaatiota. Markkinointiautomaation tehtävä on vahvistaa ja automatisoida prosesseja, että varsinkin toistuvissa prosesseissa manuaalinen työ jää pois. Lisäksi järjestelmien tehtävä on luokitella liidejä eli potentiaalisia ostavia asiakkaita ja pitää yllä asiakkaiden mielenkiintoa. Markkinointiautomaatio mahdollistaa tarkan ajoituksen viestinnälle sekä sisällön räätälöinnin yksilöllistämisen.

Hyvässä markkinointiautomaatiossa on yhden järjestelmän alla sähköpostimarkkinointia, sosiaalisen median markkinointia, sisältömarkkinointia, displayta, verkkosivujen analysointityökaluja sekä CRM. Toki hyvä järjestelmä on muutakin kuin teknologiaratkaisu, se myös tuottaa aidosti hyvää sisältöä.

Ohjelmallinen ostaminen asiakkaan näkökulmasta

Nykyään kaiken voi ulkoistaa, myös ohjelmallisen ostamisen. Ohjelmalliseen ostamiseen tarvitaan ammattitaitoa, mitä kannattaa ja mistä ja milloin mainosaikaa tai -paikkaa kannattaa ostaa. Kuitenkin eri alustoille tarkoitettu mainonta on yritykselle elinehto, ellei kyse ole selkeästi kivijalkakaupasta, joka myy vain lähikulmien asukkaille. Toisaalta sen, joka ohjelmallista ostamista yrityksen puolesta tekee, pitäisi tuntea yritys ja sen toimintaympäristö ja asiakassegmentit todella hyvin. Onpa hankala miettiä tätä. Pystyykö ammattilainen ymmärtämään pienen yrityksen idea ja ajatuksen ja ehkä eettisen perustan, jolle koko bisnes on tehty? Onneksi on tuo opas, siinä saa jo hyvin ajatuksen siitä, mitä minkälaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota.

[1700926]

3.5 Asiakaslähtöinen verkkokauppa

No nyt on aihe, josta on omakohtaistakokemusta. En ole mikään aktiivinen verkkokauppaostaja, mutta silloin tällöin verkkokauppaa tulee käytettyä. Ostan lähinnä matkalippuja VR:ltä ja Matkahuollosta, mutta myös satunnaisesti muita tarvikkeita. Vaatteita en juuri osta, koska en luota omaan kykyyni arvioida kokoani enkä jaksa mihinkään palautusrumbaan lähteä. Olen ostanut ruoanlaittovälineitä ja esimerkiksi lastenjuhliin rekvisiittaa, jota ei tavanomaisista kaupoista saa.

Jos ostaa jotain ”pakollista” kuten nyt VR:n lippuja, ei vaihtoehtoa ole. Joko ostat koneelta tai käyt automaatilla ostamassa. VR:n eduksi on sanottava, että verkkokauppa on huomattavasti parantunut viime vuosina, aiemmin se oli todella hankala eikä vieläkään mobiilisovelluksella pysty valitsemaan istumapaikkoja, ei tosin automaatiltakaan ostettuna.

Matkahuollon verkkokauppa on aika jännä. Lippuja ei tulosteta, vaan ne lunastetaan linja-autosta, jossa kuljettajalla on lista mukanaan. Hän tarkastaa, onko lippu ostettu vai ei. Aataminaikaista toimintaa.

Verkkokaupoissa näkyy se, että mitä isompi toimija, sen parempi verkkokauppa ainakin karkeasti luokitellen. Sellaiset yritykset, pienetkin, jotka keskittyvät vain verkkokauppaan, ovat selkeästi myös panostaneet siihen, joten siinä koko ei paina niin paljon. Toisaalta on erikoiskauppoja, kuten Pullipeja ja obitsuja sekä oheistuotteita myyvä Mollamania, jonka nettisivut ovat suorastaan huonot. Japanilaisia keräilynukkeja myyvän liikkeen luulisi myyvän suurimman osan tuotteistaan verkkokaupan kautta, mutta siitä huolimatta sivut, ja siis myös ostaminen, on kotikutoista ja hankalaa. Esimerkiksi ”kauppa”-kohdassa on myytävät tuotteet ja ”tilaus”-kohdassa tehdään tilaus. Lasku lähetetään ennakkolaskuna sähköpostiin, sitä ei siis voi maksaa saman tien, kun kaupassa asioi.

Varustelekan sivulla, jotka muuten ovat sangen pätevät, on sellainen kummallisuus, että kun vasemman puolen listan alaosasta valitsee tuotteen, joutuu scrollaamaan ainakin läppärillä kuvaa ylöspäin, koska tuoteryhmien lisätiedot tulevat yläreunaan. Tällaiset ovat ärsyttäviä virheitä, jokainen ylimääräinen klikkaus tai scrollaus vähentää ostointoa.

Hyvä verkkokauppa on sellainen, joka toimii, ei jumita eikä hankaa. Tilaaminen on helppoa ja maksaa voi heti, kun on valinnut ostettavat tuotteet. Tuotteet, valikoimat ja lajitelmat ovat helposti löydettävissä, kokotaulukko paikkansapitävä ja hakutoiminto todella toimii. Ei liikaa scrollausta tai klikkailua. Maksu- ja toimitusehdot lyhyet ja ytimekkäät, pitkä selostus linkin takana. Asiakkaan pitää tietää, mitä hän tilaa, millä hinnalla, milloin on toimitus ja mihin on toimitus.

En ole koskaan miettinyt, kuinka monta asiaa verkkokaupassa voi tehdä hyvin. Tai kuinka monta asiaa verkkokaupassa voi olla huonosti. Joka tapauksessa, ostan hankalastakin verkkokaupasta tuotteita, jos muualta ei tuotetta ole saatavilla, mutta jos on, vaihdan kauppaa todella nopeasti.

[1700926]

2.5 Yhteisömanageri

 Jälleen kerran valitsin aiheeksi sellaisen sanan, josta en ollut ennen kuullutkaan: yhteisömanageri. Nyt sitten pitäisi kertoa, mitä ammatti pitää sisällään ja mitä siihen tyypillisesti kuuluu. Googletin (tietenkin, mahtaakohan moista sanaa edes Nykysuomen sanakirjasta löytyä?) ja ehkä selaamistani sivuistoista jonkinlaisen tehtäväkuvan aikaiseksi saa.

Yhteisömanageri vastaa organisaation viestinnästä verkossa ja sosiaalisessa mediassa, kertoo Yhteisöagentti. Ammattinetti kertoo pelialan yhteisömanageroinnista, mutta pitkän lista alan vaatimuksista näyttää kattavan kaiken mahdollisen. Kinda bloggaa jo vuonna 2014 yhtesömanagerin tai alkuvaiheessa nettikätilön tehtävänkuvasta.

Yhteisömanageri luo yhteisöjä, järjestää tapahtumia, tiedottaa, joukkoistaa ja koordinoi. Hän voi toimia yrityksissä tai yleishyödyllisissä organisaatioissa. Erilaiset viestintäkanavat on tunnettava ja hänen on osattava viestintää ja markkinointia ja osattava kohdentaa se erilaisille alustoille. Sama tapa ei toimi Twtterissä, Facebookissa tai Snapchatissä.

Grapevinen blogissa bloggaaja puhuu siitä, että varsinaisen yhteisömanagerin nimikkeellä ei ole montaa ihmistä, vaan nimike saattaa olla viestintäsuunnittelija, sisältöspesialisti tai digimarkkinoija. Joka tapauksessa tehtävää hoitavan on oltava moniosaaja ja tämä tulee monessa muussakin sivustossa ilmi; tehtävä muotoutuu työnantajan tai asiakkaan tarpeen mukaan.

Yhteisömanagerin tehtävänä on parantaa julkisuuskuvaa ja auttaa yritystä pysymään ajan hermolla jatkuvan asiakaskommunikaation avulla. Näin ollen hyvät vuorovaikutustaidot ja suhdetoimintaosaaminen, sosiaalinen luonne ja halu työskennellä ihmisten kanssa ovat tärkeitä. Ilman niitä yhteisömanageri ei tunne yhteisöä ja sen koostumusta tai osaa tai pysty kommunikoimaan yhteisön kanssa.

Samaan aikaan yhteisömanagerin on tunnettava asiakasyritys tai organisaatio. Hänen on ymmärrettävä asiakkaan tarpeet, tunteet ja näkemykset paitsi yhteisöllisyyden vuoksi myös tuotekehityksen la liiketoiminnan kannalta. Tehtävässä on vaikea toimia, jos ei arvosta edustamansa asiakkaan tuotteita, palveluita tai agendaa.

Mitä tuohon ylläolevaan voisi sanoa? Siinä on listaa kerrakseen ja tuntuu mahdottomalta, että kukaan pystyy tuohon kaikkeen. Tehtävä kuitenkin varmaankin muotoutuu työnantajan/toimeksiantajan mukaan. Yhteisön ja yhteisöllisyyden rakentaminen on varmasti vaikeaa ja haastavaa, jos ei löydä moraalista tai eettistä perustaa toiminnalleen. Olisi ehkä helpompi olla yhteisömanagerina Plan Internationalissa kuin Applella, jonka tuotteita valmistetaan epäeettisesti.

Mutta nyt ainakin tiedän edes suunnilleen, mitä yhteisömanageri tekee. Tai ehkä en.

[1700926]

Lean Model Canvas

Uuden kehittäjä -moduulissa saimme tehtäväksi innovoida uuteen Blinky-sovellukseen jokin osa. Tehtävä tuntui haasteelliselta; olimme kaikki jo ylittäneet arvioidun käyttäjien ikähaarukan, joka oli 16-25-vuotiaat.  Samaan aikaan tehtävä tuntui mielenkiintoiselta, päästä kehittämään ihan uutta sovellusta.  

  Ensiksi mietimme, kuka tai minkälainen ihminen käyttäisi sovellusta. Ajattelimme ja pohdimme asiaa, ja päätimme, että jopa karrikoitu käyttäjämme on 22-vuotias Anna, joka on osa-aikainen tarjoilija. Annan toiveena on saada hyvä, säännöllinen työ, jotta hän pystyisi toteuttamaan unelmiaan ja haaveitaan. Anna unelmoi ja haaveilee pääsevänsä matkustamaan useisiin eri maihin. Anna ei tosin osaa kontrolloida rahan käyttöään: kaikki mitä tilipäivänä tulee, menee saman tien hömpötyksiin, ja loppukuukausi on taloudellisesti tiukkaa. Anna on myös tutkinut vaihtoehtoa ottaa pankista lainaa päästäkseen matkustelemaan, mutta lainojen maksuehdot ovat Annasta kohtuuttomat eikä pankkikaan suhtaudu myötämielisesti kovin suureen lainanottoon. 

Blinky-sovelluksemme tarjoaisi Annalle henkilökohtaisen taloussuunnitelman, joka näyttää selkeästi tulot ja menot. Anna pystyy sovelluksen avulla luokittelemaan menonsa, ja pystyy näkemään ajantasaisesti ja konkreettisesti, mihin rahansa kuluttaa. Luokkia ovat mm. ruoka, asuminen, vaatteet, vapaa-aika ja säästöt. Anna kirjaa sovellukseen tavoitteensa päästä matkustamaan ulkomaille. Tulojen ja menojen perusteella sovellus ehdottaa Annalle säästösuunnitelmaa, jota noudattamalla Anna saavuttaa tavoitteensa. Sovelluksen kautta Anna pystyy pyytämään läheisiltään ja kontakteiltaan lainaa kartuttaakseen matkakassaansa. 

Blinky on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille, joilla ei ole vielä kokemusta oman talouden hoidosta ja tarvitsevat siinä apua. Blinky ennustaa käyttäjän taloutta kerätyn datan perusteella, josta Blinky tekee laskelmat, joihin käyttäjällä on varaa. Blinky kannustaa käyttäjää hoitamaan talouttaan yhteisöllisyyden kautta: Blinky arvottaa käyttäjän jakamalla tähtiä  sillä perusteella, kuinka huolellisesti ja luotettavasti käyttäjä on hoitanut talouttaan ja on maksanut velkansa takaisin. 

Blinkyn mitattavat avainaktiviteetit ovat kulutus- ja somekäyttäytyminen sekä käyttäjän saamat tähdet esimerkiksi velkansa maksamisesta; käyttäjä luokittuu oman toimintansa perusteella. 

Jos käyttäjä antaa luvan maksuliikenteensä seuraamiseen esimerkiksi tilitietojen perusteella, sovellus pystyy ohjaamaan Annan kulutuskäyttäytymistä ja säästämiskykyä. Hyvät yhteistyökumppanit sovelluksen ainutlaatuisuuden kautta auttavat Annaa myös siinä, miten hän säästämänsä varat käyttää. 

Kohdeasiakkaat löytävät meidän Blinkyn sovelluskaupoista, sosiaalisesta mediasta, erilaisista tapahtumista mainoksina sekä puskaradion kautta. 

Meidän Blinkyn tavoiteasiakkaat ovat ekstroverttejä nuoria ja nuoria aikuisia - pääsääntöisesti nuoria naisia - jotka ovat aktiivisia kuluttajia, mutta heillä on heikko ymmärrys talousasioista. Nuoria naisia sen vuoksi, että naiset saattavat olla vähemmän kiinnostuneista talousasioista, varsinkin nuorina, kuin miehet. 

Meidän Blinky tuottaa tuloja maksullisilla lisäominaisuuksilla, esim. mainokseton sovellus. Tuloja saadaan myös mainostuloina yrityksiltä, jotka haluavat mainostaa Blinkyssä sekä potentiaalisilta sijoittajilta. 

Sovelluksen kehittäminen maksaa samoin kuin rahanhallintakulut yhteistyökumppaneiden kautta. Lisäksi tulevat henkilöstökulut, markkinointikulut sekä muut kiinteät kulut. 

 (Bankify.io) 

[1700926]

Digitaalinen liiketoiminta

Kun olin pieni, ei joka taloudessa ollut lankapuhelinta, meillekin puhelin tuli vasta kun olin 7-vuotias. Ensimmäisen kosketuksen tietokoneisiin sain kauppaopistossa vuonna 1988 ja silloinkin piti kirjoittaa C://, että pääsi jonkun käskyn antamaan. Nyt pitäisi kertoa, mitä on digitaalinen liiketoiminta, mutta lähtökohdat huomioiden aloitan siitä, mitä tarkoittaa digitaalinen. Digitaalinen on wikipedian mukaan numeroihin perustuva, kun taas digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä. Liiketoiminta taas on ansiotarkoituksessa tehtyä taloudellista toimintaa.

Digitaalinen liiketoiminta koskettaa kaikkia alueita, niin toiminnanohjausjärjestelmiä kuin viestintääkin ja tuotannosta käyttöön ja tuotteen ostamiseen. Musiikkibisnes taitaa olla läpikotaisin digitalisoitunutta. DJ sämplää musiikkia, tallentaa sen digitaalisena, levittää bitteinä ja se ostetaan bitteinä. Koko ketju alusta loppuun saakka digitaalisessa muodossa.  Mutta ei syytä huoleen, joku on tehnyt sen sämplättävän musiikin ja joku on laulanut laulettavan laulun. Ihan kaikkea ei voi vielä koneella tehdä. Tai voisi. Tekoälylle annettiin tuhansia alastonmuotokuvia, joista sen piti oppia tekemään niitä itse. Tuloksena oli moniraajaisia vääntyneitä hahmoja. Ainakaan siis vielä ei tarvitse pelätä, että koneet syrjäyttäisivät täysin ihmisen.

Liiketoiminnassa digitaalisuus alkaa olla elinehto. Aika harva kivijalkakauppa tai nyrkkipaja pärjää ilman webbisivuja ja verkkokauppaa. Maatilat keksivät oheistoimintaa voidakseen myydä tuotteittaan omassa kaupassaan ja näiden mainostamiseen käytetään sujuvasti Facebookia ja Instagramia. Logistiikassa digitalisaatio tuo automaatiota ja robotiikkaa sekä varastointiin että kuljetukseen.

Uudet markkinat ja uudet ammatit astuvat esiin. Puhutaan palvelumuotoilusta, asiakasprosesseista, digitaalista kanavista ja yksilöllisistä palvelukokemuksesta, mobiilisovelluksista ja www-sivuista. On kanavariippumatonta sähköistä asiointia ja brändimuotoilua somessa, webissä ja mobiilissa. Näiden sanojen tapaaminen saa toivomaan, että hyllyssä olisi vielä Nykysuomen sanakirja, josta voisi sivuja käännellen saada haluamansa tiedon.

Näen, että tulevaisuudessa työt hoituvat monessa kohtaa täysin digitaalisesti ja ihmisen tehtävänä on ohjata tietovirtaa. Klikkaus kotisohvalta ja Espanjassa reaaliaikaisesti mekko pakataan, tai automaattisesti mekko siirtyy postipussiin, ja siitä koneen konttiin ja parin päivän päästä se on pakettiautomaatissa lähimarketissa ilman ihmiskäden kosketusta. Mutta joku tekee ketjun, joku valvoo, että ketju on katkeamaton ja vaikka robottichatteja asiakaspalvelussa on, joissakin tilanteissa ihminen on välttämätön.

Mutta kaikesta tästä huolimatta muistan vieläkin, miltä kiekon kääntäminen puhelimessa tuntui, miten levy naksahteli ja sitten tuli pidäke, ettei pyöritä liian pitkälle.