digituomas

[digituomas]

12. Digitaaliset ekosysteemit

Digitaalisilla ekosysteemeillä tarkoitetaan teknologian mahdollistamaa liiketoimintamallia, jossa eri toimijat, kuten yritykset ja yksityishenkilöt muodstavat suhteen, jossa vaihdetaan ja luodaan arvoja.

Kuva: Medium, 2019. The pressing need for a global digital ecosystem

Hei jälleen! Vuorossa on viimeinen postaus, joka kiteyttää hyvin koko teeman, digitaalisen liiketoiminnan. Aiheena on hyvin laaja käsite, joka kattaa kaikki käymäni osa-alueet, digitaaliset ekosysteemit.

Pureksitaan vielä hetki käsittettä, jotta se aukeaa minulle, että teille hieman paremmin. Kaiken keskiössä on siis ekosysteemi. Tällä tarkoitetaan erilaisia suhteita, tässä tapaukessa digitaalisia suhteita eri toimitsijoiden välillä. Toisin sanoen kaikki olemassa oleva sisältö ja tuotteet ovat olemassa vain jonkin toisen olemassa olon myötä. Asiat ovat siis riippuvaisia toisistaan. Hyvänä esimerkkinä toimii itewikin sivuilta esimerkki, jossa asiakas on ostanut lukulaitteita. Lukutailleilla ei taas tee itsessään mitään, ennenkuin joku toinen on tuottanut niihin sisältöä. On hyvä huomata, että nämä yritykset eivät kilpaile suoranaisesti keskenään, vaan tuottavat toisille tarjontaa, jolla itse menestyvät.

Käsite on hankala ja yritin itse miettiä esimerkkejä tästä. Ensimmäisenä mieleeni tulee yhteistyö sovelluskaupan ja sisällöntuottajien välillä. Sovelluskauppa tarjoaa paikan näiden välittämiselle ja näkyvyydelle. Sovellusten tuottajat tuottavat sisältöä tänne, jota asiakkaat taas kuluttavat. Ilman sovelluskauppaa voisin sovellusten löytäminen olla haastaampaa. Sisältö mitä taas tarjotaan, useimmiten kilpailee keskenään toisten vastaavanlaisten sisältöjen kanssa.

Ekosysteemit tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja talouden kehittymistä. Näiden avulla murretaan perinteisiä käytäntöjä. Tämä kehitys myös on johtanut perinteisiä malleja konkursseihin, koska ne eivät enää pärjää uusille toimijoille. Tästä esimerkkinä elokuvavuokraamot, joita käytettiin vielä 10 vuotta sitten huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 Makuuni hakeutui konkurssiin. Digitaaliset videotoistopalvelut ovat johtaneet näiden kysynnän hiipumiseen. Eli ekosysteemeistä ei ole vain hyötyä, vaan myös ne kuten monet muutkin asiat tuovat mukanansa haittoja.

Kuva: Medium, 2019. The types of data that can power a planetary digital ecosystem.

Yllä olevassa kuvassa havainnollistetaan ekosysteemien laajuutta. Kuten näemme, termi on laaja ja kattaa mukaansa kaikenlaista aina datasta sensoreihin ja digitaalisiin alustoihin. Digitaaliset ekosysteemit ovat yritysten liiketoiminnan keskiössä.

Taidan jättää tämän viimeisen postauksen tähän. MItä tästä opimme? Digitaalisia ekosysteemit ovat laaja käsite, joka tarkoittaa erilaisia suhteita ja arvontuotantoa toisille. Toisin sanoen lähes kaikki uudet keksinnöt ja uudistukset pohjautuvat jollakin tavoin tähän. Näin tällä hetkellä ajatellaan.

Kiitos paljon kun olet jaksanut pysyä mukanani tämän mielenkiintoisen ja opettavaisen kevään parissa! Matka kanssanne on ollut pohdinnantäyteinen sekä uusi kokemus minullekin. Olen varma, että tekin olette oppineet paljon uutta. Kukapa tietää, jos tulevaisuudessa tulen pitämään toisenlaisesta aihealueesta blogia? Pistäkäähän vielä viimeiset kommentit kommenttikenttään!

Oikein mukavaa kesää, pysykää terveinä! Tuomas

Lähteet: https://www.cgi.fi/fi/digitaalinen-liiketoiminta-ja-ekosysteemit

https://medium.com/@UNDP/the-pressing-need-for-a-global-digital-ecosystem-aa10a9f8df56

https://www.itewiki.fi/opas/ekosysteemit/

https://yle.fi/uutiset/3-10364635

[digituomas]

11. EU:n digitaalinen strategia

“Digitalisaatio on toteutettava niin, että ihmiset ovat etusijalla ja yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digiratkaisuilla voidaan myös edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreää taloutta.”  - tämä on suora lainaus Euroopan unionin viralliselta verkkosivustolta.

Kuva: European Union, 2020. Interoperability is at the heart of the new EU digital strategy

Hei! Tänään tulee toiseksi viimeinen blogipostaus tähän aihealueeseen liittyen. Tällä kertaa käsittelemme aihealuetta EU:n näkökulmasta ja mitä kaikkea on luvattu heidän puoleltansa.

Digitalisaatio on yksi vuosikymmentemme merkittävimmistä trendeistä. Sen merkitys on niin suuri, että sitä on ruvettu ohjaamaan isommassa mittakaavassa esimerkiksi EU:n puolelta. Tällä ohjailulla pyritään laatimaan suunnitelma, jossa ihmiset ovat etusijalla ja yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia. Digitaalisuudella estetään myös ilmastonmuutoksen torjuntaa, sekä vihreämpää taloutta.

Avainasemassa tässä on kolme erilaista toimintalinjaa, jotka on laadittu: 1. Ihmisten hyväksi toimiva teknologia Tämä tukee EU:n ajatusta, jossa ihmiset ovat etusijalla ja keskiössä. Tämä pyritään tarjoamaan kaikille eurooppalaisille. Jokaisen yksilön tietoturva on etusijalla ja väärinkäyttöjä estettävä. Tekoälyn kehittäminen on pidettävä inhimillisenä. Tästä muuten kirjoitin edellisen postaukseni! Lisäksi koko Euroopan alueella parannetaan nopeita laajakaistayhteyksiä, sekä koko Euroopan superlaskentakapasiteettia on kehitettävä uusien mahdollisuuksien tukemiseksi. Suomeen onkin itseasiassa valmistumassa tämän vuoden lopulla EU:n nopein supertietokone! Tämä mahtava hanke edesauttaa suomalaista osaamista tällä saralla ja sitä voidaan hyödyntää uusien innovaatioiden kehityksessä.

2. Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen digitalous Tämän toimintalinjan takana on ajatus yritysten kehittämisellä ja uusien mahdollisuuksien löytämisellä. Esimerkiksi innovatiivisille yrityksille tarjotaan rahoitusta tueksi. Myös säädöksiä selkeytetään ja ajantasaistetaan. Kuten edellisessäkin, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kilpailussa on keskiössä.

3. Avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta Kolmas ja viimeinen linjaus tukee ympäristöystävällisempä kehitystä, jota digitaalisuus tukee. Myös väärän tiedon levittämistä estetään ja laadullisen datan määrä lisääntyy. EU:lla on myös tavoitteenna olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä! Löysin tästä tavoitteesta seuraavanlaisen mainion kuvion:

Kuva: European Environment Agency, 2019. Total greenhouse gas emission trends and projections in Europe

Kuviosta käy ilmi EU:n tavoite vähentää hiilidioksidipäästönsä lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Jo viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty suuria tekoja tämän eteen ja vasta ollaan alussa! Toki vähemiseen on vaikuttanut monet muutkin toimet, kuin vain digitaalisuus. 

EU on jo tehnyt suuria ja ajantasaisia harppauksia kohti näitä tavoitteita, kuten tietosuoja-asetus, joka säädettiin vuonna 2018. Myös verkkokaupassa asiointia on pyritty selkeyttämään ja tekemään kaikille turvallisemmaksi. Esimerkiksi verkkokauppaa koskeva verotus on muuttumassa vuotena 2021.

Digitaalisuus tarjoaa huomattavia hyötyjä ja sen kehittämistä pitää tukea. Mukana tulee kuitenkin uusia rikollisuuden muotoja ja tietoturva onkin olennainen riski. Tätä varten EU on laatinut esimerkiksi kyberturvallisuusasetuksen. Erityisesti viime vuosina olen huomannut tämän uhkakuvan yleistymisen. Ihmiset ovat onneksi huomattavasti tietoisempia miten turvallisesti toimitaan. Lisäksi yritykset ovat kehittäneet omia järjestelmiään, jotta data pysyy mahdollisimman turvassa.

Tässä nähdään kuinka digitaalisuuskin on pääösin poliittista päätöksentekoa. On hyvä, että toimintaa ohjataan jonkinlaisilla raameilla tiettyyn suuntaan, joka tukee yksilöitä, yrityksiä, ympäristöä, että taloutta. Mitä jos näitä ohjenuoria ei olisi ja jokainen keskittyisi eniten itseään hyödyttäviin asioihin? Voi olla, että eläisimme jo nyt täysin erilaisessa ja epävakaammassa ympäristössä.

Vielä yksi postaus luvassa! Nähdään sen parissa hyvin pian. Tuomas

Lähteet: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi

https://ec.europa.eu/isa2/news/interoperability-heart-new-eu-digital-strategy_en

https://yle.fi/uutiset/3-10818421

https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/greenhouse-gas-emission-trends-6/assessment-3

https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/data-protection/eu-data-protection-rules_fi

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/new-eu-rules-e-commerce

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/eu-cybersecurity-act

[digituomas]

10. Tekoäly ja automatisointi digitaalisessa liiketoiminnassa

“Tekoäly on yksi 2010-luvun isoimpia ilmiöitä liiketoiminnassa - eikä sen merkitys tule lähivuosina pienenemään.” - näin CGI, johtava IT-palvelujen tarjoaja mainitsee sivuillansa.

Kuva: Ledger Insights 2019. Ping An partners with public blockchain SingularityNET for AI

Sateista toukokuuta! Kyllä vain, ulkona sataa... lunta! Mikäs olisikaan sen parempaa kuin pohtia tekoälyä ja automatisointia.

Pohjaudun tässä blogissa vahvasti CGI:n määritelmään tekoälystä, sillä aihe ei ole entuudestani itselleni kovin tuttu verrattuna moniin aikaisempiin aiheisiin. Tekoäly on hyvin konkreettinen esimerkki digitalisaation tuomista hyödyistä. Tekoälystä käytetään monesti termiä AI, eli artificial intelligence. Tämä tarkoittaa tarkemmin koneen kykyä jäljitellä ihmismäistä toimintaa ja päättelyä. Termiä käytetään myös yleisesti lähes kaikissa ratkaisuissa, joissa hyödynnetään edistynyttä analytiikkaa ja automatiikkaa.

Nyt kun tiedämme mitä tekoälyllä tarkoitetaan, niin mihin sitä oikein käytetään? Kuten mainitsin, ihmismäisen toiminnan jäljittelemiseen. Tätä voidaan käyttää hyödyksi monissa erilaisissa niin yksinkertaisemmissa, kuin haastavimmissakin tehtävissä. Tekoälyä hyödynnetään laajalti esimerkiksi tietotekniikan, lääketieteen, analytiikan ja viihteen parissa. CGI:n määritelmän mukaan on olemassa kahta erilaista tekoälyä: heikkoa ja vahvaa. Ensimmäinen kykenee ratkaisemaan yhtä sille annettua tehtävää kerralla, jota tämänhetkinen tekoäly on. Jälkimmäisellä tarkoitetaan jo inhimillistä älykkyyttä, eli koneen kykyä kehittää tietoisuus, joka on tutkimustyön alla. 

Missä sitten käytännössä törmäämme tekoälyyn ja miten yritykset sitä hyödyntävät? Oletko koskaan vieraillut yrityksen verkkosivuilla ja hyödyntänyt verkkosivujen chat-ominaisuutta apua etsiessäsi? Tämä on oivallinen esimerkki hyvin yksinkertaisesta ja yleistyvästä tekoälystä yritysten keskuudessa. Chat-robotti jäljittelee ihmistä ja kartoittaa yksinkertaisilla kysymyksillä ja vaihtoehdoilla tarvitsemaasi apua. Joskus chat-robotti kykenee antamaan yksinkertaisiin kysymyksiin suoraan vastauksen ja toisinaan se ohjaa sinut asiakaspalvelijalle toisella puolella, joka näkee jo entuudestaan ongelmasi ja kykenee auttamaan sinua. 

Hieman vaativampaa tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi viihteen saralla elokuva- ja pelituotannon parissa. Elokuvissa erilaisten efektien luomiseksi käytetään tekoälyä jäljittelemään ihmistä tavalla joka ei muuten olisi mahdollista. Tai peleissä ympäristö ja hahmot vastaavat sinun toimintaasi tietyllä tavalla. Tekoäly on siis monille yrityksille hyvin keskeinen osa ydinliiketoimintaa.

Koska tekoälyä on paljon erilaista erilaisiin käyttötarkoituksiin, on yrityksen löydettävä ja räätälöitävä se omiin käyttötarkoituksiin sopivaksi. Näissä tapauksissa tekoäly on kannattavaa ja tukee työskentelyä. Nibusinessinfo listasi tekoälyn tarjoavan yritykselle ainakin seuraavanlaisia hyötyjä:

1. Säästää aikaa ja rahaa automatisoimalla ja optimisoimalla prosesseja. 2. Lisäävän tuottavuutta ja operationaalista tehokkuutta. 3. Nopeuttavan päätöksentekoa pohjautuen joihinkin tietoihin. 4. Sen avulla voidaan välttää inhimillisiä virheitä. 5. Ymmärretään asiakkaiden käyttäytymistä. 6. Datan käsitteleminen. 7. Liikevaihdon kasvattaminen myynnin mahdollisuuksilla. 8. Tuen ja asiantuntijuuden mahdollistaminen analyyseillä.

Tekoälystä on myös maalailtu melko mielenkiintoista uhkakuvaa. Tässä teoriassa tekoälystä tulisi niin viisas, että se syrjäyttäisi ihmisen älykkyydellään. Postauksen alussa mainitsin vahvasti tekoälystä. Tämä uhkakuva olisi tästä seuraava vaihe. Kyseistä aihetta on käsitelty myös elokuvissa, kuten Terminator. Ajatus kuulostaa pelottavalta ja sitä olisi mielenkiintoista käsitellä täysin omassa postauksessa. Asiaa on tutkittu laajasti ja siitä on tehty useita tutkimuksia. Emerjin sivulla on seuraavanlainen kuva tutkimukstuloksista, joissa on arvioitu AI:n saavuttavan tämän tason vuosien 2036-2060 välillä.

Kuva: Emerj 2019, When WIll We Reach the Singularity? - A Timeline Consensus from AI Researchers

Kuten näemme, tekoäly on yksi suurimmista ja nopeimmin kehittyvimmistä keksinnöistä. Tekoäly on yksi tapa yrityksille erilaistua ja saavuttaa kilpailuetua. Tulevaisuudessa jopa yritysten elinehto. Sen mukana tulee myös mahdollisia uhkia niin tietoturvassa kuin koko ihmiskunnalle.

Miten sinä olet hyödyntänyt tekoälyä? Entä tulisiko mieleesi asioita, joissa tekoälystä olisi apua ja missä haluaisit sitä hyödyntää? 

Vielä on luvassa muutama postaus, nähdään niiden parissa! Tuomas

Lähteet: https://www.cgi.fi/fi/mita-on-tekoaly

https://www.ledgerinsights.com/ping-an-blockchain-singularitynet-ai/

https://www.nibusinessinfo.co.uk/content/business-benefits-artificial-intelligence

https://emerj.com/ai-future-outlook/when-will-we-reach-the-singularity-a-timeline-consensus-from-ai-researchers/

[digituomas]

9. Mobiilisovellukset

Mobiilisovelluksia löytyy kymmeniätuhansia eri käyttötarkoituksiin. Vielä 10 vuotta sitten niitä oli huomattavasti vähemmän ja niiden toiminnat olivat rajallisempia. Nykyään kuka vain voi luoda mobiilisovelluksen ja niitä hyödynnetään laajalti päivittäisessä elämässä, sekä yrityskäytössä.

Kuva: Medium 2018, Key Elements of a Successful Business Mobile Application

Moikka! Tämän päivän blogipostauksessa tarkastelemme mobiilisovelluksia ja niiden laajaa yleistymistä.

Ensinnäkin, mikä oikein on mobiilisovellus? Mikä erottaa sen tavallisesta sovelluksesta? Sovelluksella tarkoitetaan digitaalista ohjelmistoa, jolla on tiettyjä toiminnallisia elementtejä ja jokin käyttötarkoitus sen käyttäjälle, eli kohdehenkilölle tai jollekin toiselle sovellukselle. Sovellus voi myöskin olla yksittäinen kokonaisuutensa, tai se voi olla osa sovellusten ryhmää. Mobiilisovelluksen ja sovelluksen raja taas on häilyvämpi, mutta perinteisesti mobiilisovelluksella tarkoitetaan sovellusta, joka on suunniteltu mobiililaitteille, kuten älypuhelimille, tableteille tai älykelloille. Tämä vaatii monesti sovelluksen konfigurointia kyseiselle alustalle toimiakseen optimaalisesti.

Mobiilisovelluksilla on useita käyttötarkoituksia. Puhelimeni mukaan minulta löytyy 125 erilaista sovellusta. Osa näistä on suoraan valmistajan asentamia sovelluksia, joita en pysty poistamaan. Osa taas on itse asentamiani sovelluskaupasta. Sovelluksia voi ladata suurimmilta osin ilmaiseksi sovelluskaupasta, mutta osa taas on maksullisia. Ilmaiset sovellukset monesti rahoitetaan mainoksilla, joita näistä sovelluksista löytyy usein lukuisia. Käytetyimpiä sovelluksiani ovat erilaiset sosiaalisen median kanavat, sekä uset uutissivustot, joita tulee käytettyä päivittäin.

Kuva: Flaticon 2020, Social Media Logos

Mobiilisovellukset syntyvät ideoiden ja tarpeiden pohjalta. Sovellukset vastaavatkin useisiin käyttötarkoituksiin aina viihteellisestä merkityksestä uutisointiin ja verkko-ostamiseen. Monet yritykset ovatkin kehittäneet itsellensä mobiilisovelluksia, joiden kautta päästään käsiksi heidän sisältöönsä. Esimerkiksi S-Ryhmä on luonut itsellensä S-Mobiili-nimisen sovelluksen, jonne tallentuvat kuittisi. Saman sovelluksen kautta voit lukea heidän tietojansa, tarkastaa bonustilanteesi, asioida S-Pankissa ja paljon muuta. Kun taas toisten sovellusten kautta, kuten Zalando voit tehdä verkko-ostoksia kätevästi mobiililaitteeltasi mistä ja milloin vain. Myös Google Chrome, joka todennäköisesti löytyy mobiililaitteestasi valmiina on sovellus. Sovellus ei vaikuta mobiililaitteesi ydintoimintoihin, mutta tarjoaa tavan selata verkkoa paremmin, helpommin ja turvallisemmin.

Mobiilisovellusten kehittäminen on monesti myös pitkän prosessin tulos: Sanoman sivuilla kuvataan sovelluksen kehittämisen lähtevän liikkeelle tarpeen tiedostamisesta ja sen ratkaisemisesta. Kun yrityksen liiketoiminta on määritellyt sovelluksen laajuuden ja luoteen suunnittelevat graafikot ja käyttöliittymäsuunnitelijat sen toteutuksen ja visuaalisuuden. Sovelluksesta luodaan ensin prototyyppi yritykselle tarkasteltavaksi ja sen käytössä ilmenneitä puutteita korjataan ja täydennetään. Sovelluksen julkaiseminen ei tarkoita, että kehitys loppuisi tähän. Sovellusta päivitetään edelleen uusilla ominaisuuksilla ja korjauksilla tarpeen tullen. Sovelluksen käyttäjiltä kerätään dataa, jonka avulla yritys saadaa tärkeää tietoa sovelluksen onnistumisesta ja jatkokehityksestä. Tätä käytetään myös markkinoinnin apukeinona.

Kun sovelluksia kerran on miljoonia ja tuhansilla on sama käyttötarkoitus, miten juuri tietty sovellus pärjää toista paremmin eikä huku muiden joukkoon? Medium tarjoaa tähän hyviä vastauksia:  1. Sovelluksen helppokäyytöisyys. 2. Markkina-alueen hallinta ja tunteminen. 3. Tehokkuus, nopeus ja turvallisuus. 4. Personalisoidut ominaisuudet. 5. Data-analytiikka.

Allekirjoitan itse monet näistä. Mikäli nämä eivät ole hyvässä tasapainossa ja jopa paremmin kuin monella muulla vastaavalla sovelluksella, todennäköisesti etsisin uuden tilalle. Lisäisin kuitenkin trendin ja massan vaikutuksen näihin. Mikäli olen monen kuulleen käyttävän jotakin tiettyä sosiaalisen median sovellusta, todennäköisesti lähtisin sitä kokeilemaan itsekin ensimmäisenä. 

Nyt tiedät ainakin vähän mikä mobiilisovellus on ja miksi niitä käytetään laajasti. Oletko itse koskaan laskenut montako sovellusta sinulta löytyy puhelimestasi? Entä kuinka montaa niistä käytät aktiivisesti?

Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa! Tuomas

Lähteet: https://medium.com/@symphonysolution/key-elements-of-a-successful-business-mobile-application-f6963f4ddcfc

https://searchsoftwarequality.techtarget.com/definition/application

https://www.flaticon.com/packs/social-media-logos-2

https://sanoma.fi/tietoa-meista/tietosuoja/tuotekohtaiset-tarkennukset/mobiilisovellukset/

[digituomas]

8. Etätyöskentely

Etätyöskentely, termi jonka merkitys on jatkanut kasvuaan viime vuosina ja jonka merkitys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Etätyöskentely ei tarkoita puoliteholla asioiden hoitamista, vaan se voi monella jopa olla motivaatiota nostava tekijä ja parantaa tehokkuutta sekä suoriutumista. Etätyö, eli työskentelyä etäältä, mutta olet silti läsnä.

Moi! Näemmekin näin pian uudestaan.

Tällä kertaa pohdiskelen paljon etätyöskentelyä ja sen merkitystä liiketoiminnassa. Aihe liittyy laajalti digitalisaatioon, sillä sehän on yksi tämän mahdollistavista keskeisistä tekijöistä. Aihe on itselleni hyvinkin läheinen, sillä aloitan itsekin ensimmäistä kertaa elämässäni etätyöskentelyn kotoa käsin kesäkuussa. Tämä vaatii pienimuotoista itseni preppausta.

Kuva: Shelly Palmer 2020, Working Remotely

Olen kuullut sanan “etätyö” kantavan hieman yleellistä ja välillä jopa ikävää leimaa. On puhuttu, että ne henkilöt jotka pystyvät työskentelemään etänä saavat tästä paljon etua, esimerkiksi työpanosta ei seurata, teet töitä silloin kuin huvittaa ja huonommalla tasolla kuin paikan päällä. Varmasti näitäkin on nähty ajan saatossa, mutta koen itse asian olevan toisin. Etätyö ei kuitenkaan ole mikään uusi asia, vaan yritykset ovat osanneet ottaa sitä enemmän hyötykäyttöön.

Ensimmäisenä mieleeni tulee etätyön hyödyt. Näitä syntyy molemmille osapuolille. Itselleni konkreettiseksi tulee ajan säästäminen, kun työpäivä onkin yllättäen tuntia lyhyempi ajomatkojen vuoksi. Myös muu valmistautuminen on nopeampaa. Ellei minulla ole tarve olla esimerkiksi palaverissa päivän teema voisi olla valkoinen t-paita ja läppäri auki työpöydälle. Let’s go!

Yritys taas voi säästää kustannuksissa. Se kokouspaikka minne ennen matkustettiin tuntien päähän voidaan nykyään hoitaa kotoa etänä. Nämähän ovat yrityksen kiinteitä kustannuksia, joita karsitaan melko helpolla tavalla. Toki työpaikan täytyy tarjota etätyöhön tarvittavat välineet työntekijälle, jotta työstä voi onnistuneesti suoriutua.

Etätyössähän on suuresti kyse molemminpuoleisesta luottamuksesta. Työnantajan täytyy luottaa, että työt tulee ajallaan ja laadukkaasti hoidettua ilman, että sitä suoranaisesti mitenkään valvottaisiin. Toki työajat on olemassa ja varmasti laatua seurataan useilla eri menetelmillä. Mikäli työt eivät edisty, palautetta varmasti tulee perässä.

Myös työntekijä on tavallisesta erilaisemmassa tilanteessa. Etätyöskentelyssä korostuu oma-aloitteisuus, itseensä luottaminen ja erilaiset hallintataidot. Mikäli asiaan ei ole ennaltaan itsellä kiinnostusta voi tiettyjen raamien sisällä pysyminen ja motivaation löytäminen olla hankalaa. Tässä tilanteessa taas laatu kärsii. Päinvastaisessa tilanteessa työntekijä on motivoitunut ja pitää kiinni asettamistaan tavoitteista. Kalenterin on oltava kunnossa ja työt tehtävä järjestelmällisesti loppuun asti.

Etätyöskentelyä suuresti koskee myös juuri uudistunut työaikalaki. Laissa on useita muutoksia jotka mahdollistavat etätyöskentelyä monipuolisemmin ja työntekoa tukien. Varatuomari Saara Arola mainitsi uuden työaikalain tarjoavan esimerkiksi seuraavanlaisia hyötyjä:  ”Uuden lain mukaan työntekijän kanssa voidaan sopiva mahdollisuudesta jakaa työpäivä kahteen osaan niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välillä on katkos. Näin työntekijällä voi halutessaan olla mahdollisuus jatkaa työtä illalla vaikkapa sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan.”

Monesti myös kuullaan uutisoivan, että etätyöskentely lisäisi tuottavuutta ja laatua. Uskon tämän olevan varsin mahdollista. Ajatus siitä, että minun uskotaan tekevän työt etänä tuo heti velvoitteita suoriutua työstä esimerkillisesti. Monesti voin myös kotona saada paremman rauhan työskentelyyn, kuin asiakkaiden ja kollegojen ympäröimänä. Työympäristö täytyy kuitenkin tehdä otolliseksi ja työtä tukevaksi. Myöskään tasaista tauotusta ei tule unohtaa, joka onnistuukin helpommin kuin monesti työpaikalla. Häiriötekijöitä ei kaivata. 

Etätyöskentely tuo siis mukanaan hyötyjä sekä haittoja. Tärkeintä on kuitenkin asennoituminen siihen. Työt tulee hoidettua jokaisella eri tavalla, oli se sitten toisella yöasussa ja toisella kauluspaidassa. Etätyö tarjoaa paljon kehitysmahdollisuuksia ja uuden oppimista. Mielestäni tätä vaihtoehtoa tulisikin työpaikkojen useammin harkita ja tarjota. Tulokset voivat yllättää positiivisesti!

Katsotaan mistä keksin seuraavan aiheen, nähdään taas! Tuomas

Lähteet: https://www.ukko.fi/blogi/tyoaikalaki-2020/

https://www.shellypalmer.com/2020/03/working-remotely/

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190872#Pidp446656032

[digituomas]

7. Evästeet, eli siis mitkä?

“Eväste (cookie) on pieni tekstitiedosto, jonka internetselain tallentaa käyttäjän laitteelle. Evästeitä käytetään esimerkiksi silloin, kun käyttäjän tietoja halutaan säilyttää tämän siirtyessä internetpalvelun sivulta toiselle. Evästeiden käyttö edellyttää lähtökohtaisesti käyttäjän suostumusta.” - Näin evästeet selitetään kyberturvallisuuskeskuksen sivuilla.

Kuva: Crusolutions 2019. How Types of Computer Cookies Affect Your Online Privacy

Hei taas! 

Edellisestä postauksesta onkin mennyt jo useampi päivä. Tämän kertaisena aiheena evästeet tai myös monesti kuulee termiä cookies käytettävän. Tätä aihetta jo hieman sivusinkin toisessa kirjoittamassani blogipostauksessa, jossa käsittelin digitaalista liiketoimintaa. Voit lukea postauksen tästä mikäli et ole sitä vielä lukenut.

Evästeet ovat varmasti edes vähän jokaiselle tuttu termi. Termi ilmenee monesti, kun menet uudelle verkkosivulle, jossa evästeet ovat käytössä. Tästä sinulle luultavasti aukeaa ponnahdusikkuna, jossa sinua pyydetään joko hyväksymään tai hylkäämääs evästeet. Myös hyvin todennäköisesti hyväksyt ne tietämättä mitä ne oikeastaan edes ovat.

Kuten johdannossani mainitsinkin, evästeet ovat pieni tiedosto, joka tallentuu selaimesta tietokoneellesi joko hetkellisesti tai pidemmäksikin aikaa. Monesti evästeet häviävät kyseisen selaimen sulkiessasi. Evästeistä on myös paljon hyötyjä sekä käyttäjälle, että niiden ylläpitäjälle.

Mitä hyötyä käyttäjälle tästä sitten on? Hyvä esimerkki on verkkokauppa ja sen ostoskori. Ilman evästeitä ostoskorisi sisältö katoaisi, ellet ole sivulle muulla tavoin kirjautuneena kun kyseisen verkkosivun hetkellisesti suljet, mutta päätät palata sinne takaisin. Evästeet tallentavan tämän datan selaimeesi, jotta asiointisi olisi sujuvampaa. Myös evästeiden kautta tapahtuva markkinointi ja suositukset ovat osuvampia, kuin ilman niitä.

Hyödyt sivuston ylläpitäjälle ovat tätäkin merkittävämpiä. Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilla mainitaan yleisimpien kerättävien tietojen olevan IP-osoite, kellonaika, käytetyt sivut, selain, tuloverkkosivu, käytetty palvelin ja käytetty verkkotunnus. Näiden lisäksi myös paljon muuta. Lisäksi EU:n lainsäädäntö velvoittaa, että näitä tietoja ei voida kerätä ilman evästeiden hyväksymistä. Sivuston ylläpitäjä saa paljon tärkeää tietoa, joiden kautta hän voi kehittää sivujaan sekä liiketoimintaansa. Kerätyt klikkaukset näyttävät esimerkiksi hyvin minkälainen mainonta on tehonnut kohdeyleisöön.

Niin paljon outoja termejä... hieman jopa pelottavan kuuloista. Voisi jopa luulla, että onko tämä turvallista. Evästeiden hyväksyminen pääosin on turvallista. Evästeet kykenevät tallentamaan vain tietoa johon olet itse suostunut, ja jota verkkosivulla on jo itsessään. Se ei toisin esimerkiksi asenna koneelle mitään uutta.

Ehkä tämän postauksen jälkeen rupeaisin itsekin hieman tarkemmin lukemaan mitä kaikkea sitä tulee nopeasti klikattua ja hyväksyttyä. Nyt myös sinä tiedät, mitä evästeet oikein ovat. Itse koen evästeet turvallisiksi ja hyödyllisiksi. Entä sinä? Toivottavasti olet myöskin viihtynyt ja oppinut uutta tekemistäni blogipostauksistani. 

Ja seuraavaan kertaan! Tuomas

Lähteet:

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/luottamuksellinen-viestinta

https://crusolutions.com/blog/how-types-of-computer-cookies-affect-your-online-privacy/

http://www.whatarecookies.com/

[digituomas]

6. Verkkokaupan monet mahdollisuudet

“Vuonna 2019 verkkokaupan kokonaisliikevaihdon arvioidaan nousevan 13,8 miljardiin euroon. Se on 1,6 miljardia, eli 11 % enemmän kuin vuonna 2018.“ - Asia käy ilmi vuonna 2019 Paytrailing teettämässä tutkimuksessa.

Kuva: Uggoutlet 2020. A Reliable Way To Fulfill Our Needs

Hei! Hauska nähdä jälleen. Toivottavasti olet pysynyt terveenä.

Hyvänä aasinsiltana edellisestä postauksestani pääsemme verkkokaupan pariin. Yllä oli pieni lainaus Paytrailin vuonna 2019 teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitetään verkkokaupan kasvua Suomessa. Rehellisesti sanottuna, uskon tämän tiedon olevan jo osin vanhentunutta. Ainakin näiden kyseisten lukujen osin. Luvut tulevat tämänhetkisen tilanteen vuoksi olemaan huomattavasti suurempia.

Tutkimusta tehdessä ei varmastikaan osattu ajatella koronapandemian ottavan maailmaa haltuun. Tilanne on ajanut kuluttajat pois kivijalkamyymälöistä ja ohjannut heidät kyseisten yritysten ja jälleenmyyjien verkkokauppoihin lisäämään tuotteita kilvan ostoskoreihin. Verkkokaupan kasvu onkin jatkunut vuosittain kovaa vauhtia.

Kuvitellaan olevamme normaaliolosuhteissa. Miksi verkkokauppaan kannattaa panostaa? Selkeitä esimerkkejä ovat esimerkiksi sen helppous molemmille osapuolille, edullisuus yritykselle ja kuluttajakäyttäytymisen selkeä muutos. 

Asiakkaan ei tarvitse lähteä enää pois kotoa ja käyttämään aikaa useiden eri liikkeiden välillä vaan hän voi muutamalla hiiren painalluksella vaihtaa yrityksestä toiseen ja löytää arvosteluja, vertailla tuotteita, sekä hintoja. Ostopäätöksen tehtyä on helppo lisätä korttitiedot ja odottaa tuotteiden saapumista luokse. Lähes ainoina haittapuolina prosessissa on tilauksen käsittelyaika ja sen saapumisen odottaminen, sekä mahdolliset hutiostokset. Onneksi Suomen lainsäädäntö kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden palauttaa verkosta ostetun tuotteen.

Yritykselle on suhteellisen edullista perustaa verkkokauppa fyysisen myymälän sijaan. Verkkokauppa tavoittee kohdeyleisön laajemmalta ja siellä voi asioida mistä päin maailmaa tahansa. Toki yrityksen täytyy varmistaa sen toimivuus ja omien prosessiensa optimisointi. Myös monesti haasteita voi teettää saldovirheet ja tavaran loppuminen, joka on asiakkaalle ikävä yllätys.

Mainitsemastani Paytrailin tekemästä tutkimuksessa selvitettiin miksi Suomalaiset suosivat verkkokauppaa. Vastaukset jakautuivat seuraavanlaisesti:

Kuva: Paytrail, Verkkokauppa Suomessa 2019 -tutkimus

27% vastaajista sanoo säästävänsä aikaa ja ostamisen olevan helpompaa. Tästä juuri mainitsinkin. 20% vastaajista arvostaa myös saavutettavuutta. Ovathan verkkokaupat auki ympäri vuorokauden ja ostoksille voi mennä juuri silloin kuin sinulle sopii. Kolmanneksi sijoittui 16% vastaajista ja he pitivät mahdollisuudesta vertailla hintoja ja tuotteita helposti verkkosivujen ja yritysten välillä. Verkosto löytyy tähän tarkoitukseen jo omia sivustojakin, jotka etsivät sinulle edullisimman hinnan. 

Verkkokauppa on tullut myös itselleni isoksi osaksi elämää. Suosin edelleen perinteistä kivijalkamyymälässä asiointia esimerkiksi vaatteiden osin. Syy johtuu siitä, että tuotetta on helppo sovittaa paikan päällä ja varmistaa koon sopiminen. Onhan malleissa suuria eroja vaikka tietäisinkin tietyn koon olevan minulle hyvä. Toinen syy on, mikäli tarvitsen tuotteen nopeasti, esimerkiksi saman päivän aikana. Hyödynnän verkkokauppaa kuitenkin lähes kaikessa tuotteiden ja hintojen vertailuun, sekä lisätietojen etsimiseen ja saatavuuden varmistamiseen.

Yritysten pitäisikin keskittyä laajemmin verkkokauppaan. Kuluttajakäyttäytymisen muutos on ajanut tähän ja huonosti toteutetut verkkosivut kääntävät potentiaalisen asiakkaan nopeasti kilpailevan yrityksen puoleen. Tässäkin huomataan useiden yritysten epäonnistuvan, vaikka verkkosivut olisi päivitetty hyvinkin lyhyen ajan sisällä. Asiakkaat suosivat eri asioita verkkokaupoissa, mutta selkeys ulkoasussa ja yksinkertainen ostoprosessi varmasti pitävät puolensa.

Verkkokauppa on hyvä esimerkki digitalisaation tuomista hyödyistä. Oletko itse hyödyntänyt verkkokauppaa päivittäisessä elämässäsi? Yhä useampi yritys siirtyy tänne ja tarjoaa erilaisia palveluita. Kerro alhaalla kommenteissa!

Nähdään jälleen seuraavan postauksen parissa! Tuomas

Lähteet: https://www.paytrail.com/hubfs/Verkkokauppa-Suomessa-2019.pdf?hsLang=fi

https://www.uggoutlet.uk/online-shopping-a-reliable-way-to-fulfill-our-needs/

[digituomas]

5. Koronan vaikutukset liiketoimintaan

Syksyllä 2019 Kiinan Wuhanista lähti liikkeelle täysin uudenlainen virus, koronavirus. Koronavirus on nopeasti levinnyt maailmalla ja se on muodostunut pandemiaksi. Tällä hetkellä koko maailma taistelee pandemiaa vastaan ja koronavirus on ajanut monet liiketoiminnan harjoittajat täysin uudenlaiseen ja haastavaan tilanteeseen.

Oikein keväistä sunnuntaita!

Tämänkertaista aihetta et varmasti ole pystynyt välttämään. Avasit sitten minkä tahansa sosiaalisen median kanavan, katsoit televisiota tai kaupassa ollessasi. Koronauutiset ovat kaikkialla. Sillä on selkeästi monia liiketoimintaa heikentäviä vaikutuksia, mutta myös positiivisia. 

Aihe on todella laaja. Pyrin kuitenkin pitämään aiheen tiiviimpänä, koska muuten tästä saisi kirjoittaa läpi yön. Mikäli aihe kiinnostaa sinua enemmänkin, löydät siitä kaikkialta tietoa loputtomasti. Miksi tämä koronavirus on yleisesti ottaen liiketoiminnalle haitallista?

Kyseessä on hyvin rajusti leviävä virus, joka kuormittaa yhteiskuntaa monella eri osa-alueella. Terveydenhuolto on ylikuormitettu ja suojavarusteista on pulaa. Henkilöstöresurssit eivät meinaa millään riittää pitämään jokapäiväisiä palveluita yllä. Taudin oireet ovat alussa hyvin samankaltaisia, kuin millä tahansa hengitystieinfektiolla. Riskejä ei ole varaa ottaa, jotta sen vahingollista leviämistä voidaan rajoittaa. Tämän vuoksi pieniäkin oireita omaavan tulisi pysyä poissa työpaikalta ja välttää julkisilla alueilla oleskelua.

Taudin ollessa näin vaarallinen, ihmiset pysyvät mielellään kotioloissaan, eivätkä käytä jokapäiväisiä palveluita ja ravintoloita samalla lailla, kuin ennen. Tämä johtaa yritysten liikevaihdon huomattavaan laskuun ja pakottaa yrityksiä tekemään päätöksiä henkilöstön suhteen, kuten päätymään lomautuksiin.

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa on tehty huomattavia rajoituksia viruksen leviämisen estämiseksi. Kokoontumisia on rajoitettu, matkustaminen on kielletty, alueita rajoitettu ja ravintolat on suljettu asiakkailta. 

Kyseessä on hyvin vakava asia monelta eri osa-alueelta. Puhumattakaan siitä kuinka pitkälle ajalle vaikutukset näkyvät. Tuhansia yrityksiä menee konkurssiin tukipaketeista huolimatta ja valtiot velkaantuvat entisestään.

Onko tässä asiassa sitten mitään positiivista? Itse tykkään ajatella asiaa muutoinkin, kuin pelkästään sen ikäviltä puolilta. Vaikka tilanne on haastava, pakottaa se yritykset miettimään liiketoimintastrategioitaan uudelleen ja kehittymään. Todennäköisesti monien yritysten verkkokaupat eivät ole koskaan aikaisemmin käynneet yhtä vilkkaasti, kuin nyt. Ikävä tilanne tarjoaa digitaalisilla alustoilla kehitysmahdollisuuksia sekä uudistumista.

Lukuiset yrityset, jotka eivät ole toimineet aikaisemmin verkossa ovat tehneet nopeita harppauksia sinne, jotta he pystyisivät lisäämään liikevaihtoansa. Pandemian laannuttua monet yritykset ja asiakkaat tulevat huomaamaan verkkokaupan mahdollisuudet ja hyödyntämään näitä jatkossakin.

Monissa yrityksissä henkilöstö on matkustanut jopa toiseen maahan pitämään kokouksia. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista vaan “joudutaan” turvautumaan digitaaliseen muotoon erilaisia etätyökaluja hyödyntäen. Myös etätyöskentely on lisääntynyt useilla eri aloilla ja tämä tarjoaa joustavuutta, sekä tehokkuutta työskentelyyn. 

Tilanne on vakava, mutta sillä tulee olemaan myös positiivisia vaikutuksia. Historiassa on ollut useita vakavia pandemioita, joista jokaisesta on aina noustu ajan kanssa. Jokaisen näiden aikana on myös tehty huomattavia kehitysaskeleita. 

Se, mitä itse voit asialle tehdä on noudattaa viranomaisten ohjeistuksia ja huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastasi parhaasi mukaan. Tukemalla paikallisia yrittäjiä pystyt auttamaan heidän liiketoimintansa jatkumiseen. Tilanne tarjoaa myös sinulle oppimisen mahdollisuuksia.

Aihe oli tällä kertaa hieman tiiviimpi paketti, että vakavampi. Mitä teidän kotitoimistoihinne kuuluu? Oletteko sopeutuneet hyvin etätyöskentelyyn vai olitteko jo entuudestaan tottuneet etätyöskentelyyn? Kertokaa ihmeessä! 

Näemme jälleen seuraavan postauksen merkeissä! Tuomas

[digituomas]

4. Sosiaalinen media

Sosiaalinen media, arkikielessä some, on paljon muutakin kuin Facebook, Instagram ja WhatsApp. Sosiaalinen media on menneen vuosikymmenen megatrendi, joka on otettu merkittäväksi osaksi yritysten strategiaa liiketoiminnan kehittämisessä. Sosiaalisen median merkitys vain korostuu entisestään ja siitä on opittava ottamaan hyöty tehokkaasti irti.

Mahtavaa torstaita! On uuden blogipostauksen aika. 

Nyt kun olemme saannet käsiteltyä hieman laajemmassa kuvassa digitaalista liiketoimintaa, otetaan aiheeksi sen seurauksena syntynyt suhteellisen uusi aihealue, sosiaalinen media. 

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkosivuja ja alustoja, joiden kautta käyttäjät voivat luoda ja jakaa sisältöä, että osallistua muiden tuotoksiin. Toisin sanoen tämä on sosiaalista kanssakäymistä digitaalisessa muodossa. Alustoja on lukuisia monesti jopa eri käyttö tarkoituksiin: YouTube videoiden jakamiseen, Linkedin ammattielämään, Twitter tiedotuksiin, Facebook arkipäivään, Reddit salaliittoteorioiden pohdintaan... Kanavat eivät myöskään elä ikuisesti.

Sosiaalisen median merkitys on korostunut valtavasti 2000-luvulla digitaalisuuden yleistyessä, että teknologian kehittyessä. Se on omalla tavallaan alkanut syrjäyttämään perinteisiä viestintäkanavia. Sosiaalisen median käyttö päivässä on lisääntynyt globaalisti noin 5 %:n vuosivauhtia aina vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2012 sosiaalisen median parissa vietettiin päivittäin noin 90 minuuttia, kun taas vuonna 2019 aika oli jo 144 minuuttia, siis jo pitkälle yli kaksi tuntia vuorokaudessa. Viime vuosina on kuitenkin nähtävissä pientä hidastumista, mutta luku tulee kasvamaan entisestään. Käyttäjiäkin on jo yli kolme miljardia päivittäin.

Myös yritykset ovat ottaneet sosiaalisen median mukaan viestintänsuunnitelmiinsa. Lähes jokaisen yrityksen löytää nykyään sosiaalisen median kanavista. Sosiaalinen media tarjoaa yrityksille sekä käyttäjille helppoa ja tehokasta näkyvyyttä. Kanavia osataan hyödyntää monipuolisesti, mutta niiden oikeanlaisessa kohdentamisessa on kehittämisen varaa. Lähes poikkeuksetta jokin tapahtuva asia löytää itsensä ensin sosiaalisen median kanavista, jonka jälkeen vasta uutissivustoilta, joita pidetään ensisijaisesti luotettavina lähteinä viestinnässä. 

Sisällöntuottaja Iida-Emilia Lehtonen Cisionilta kertoo sosiaalisen median tarjoavan reaaliaikaisen yhteydenpitokanavan kohdeyleisön kanssa. Hän sanoo myös, että brändin rakentaminen perustuu vahvasti nykyään sosiaalisen median ympärille. Onhan tämä totta, sosiaalinen media on yrityksen näkyvimpiä osia, jossa on jokaisen helppo antaa palautetta. Kanavissa julkaistu sisältö saavuttaa myös nopeasti laajan suosion.

Jatkuva sosiaalisen median kasvaminen tarjoaa loistavia mahdollisuuksia yhteistyölle sisällöntuottajien ja vaikuttajien kanssa. Tämä on yrityksille tehokasta markkinointia, joka saavuttaa kohdeyleisön nopeasti.

Sosiaalinen median tuomien hyötyjen kääntöpuolella on sen tuomat haitat. Tähän pitää osata suhtautua riittävän kriittisesti. Media luo monesti vääristyneen kuvan asioista, eikä vastaanottaja välttämättä osaa ajatella mitä ennen julkaisua on tapahtunut. Monia julkaisuja voidaan olla käsitelty, joka luo esimerkiksi ulkonäköpaineita. Toisinaan median julkaisut tarjoavat mahdollisuuksia virheellisen sisällön leviämiselle.

Tiivistetysti sosiaalinen media on tuonut mukanaan mahdollisuuksia viestinnän kehittämiselle ja jakamiselle. Vaikka valtaosa sosiaalisessa mediassa on oikeaa tietoa, pitää siihen osata suhtautua kriittisesti. Itse olen elänyt lähes koko elämäni sosiaalisen median parissa ja nähnyt sen nopean kehittymisen, jonka loppua ei vielä näy. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, itse en ainakaan keksi syytä mikä syrjäyttäisi sen tulevina vuosikymmeninä. 

Huh, tulipas postauksesta oletettua pidempi. Aihe on kyllä niin laaja, että tämän ympärille pystyisi rakentamaan koko vuoden postaukset. Jos kuitenkin jättäisin tämän tällä kertaa tähän. Tavoitteenani oli avata sosiaalisen median merkittävyyttä ja mahdollisuuksia liiketoiminnan parissa. Mitkä ovat sinun varhaisimmat kokemukset sosiaalisen median parissa? Entä osaatko lainkaan arvioida kuinka paljon aikaa päivässä käytät sosiaalisen median parissa? Kommentoi alle tähän julkaisuun tai profiilistani löytyvien valikoiden kautta!

Nähdään seuraavan postauksen parissa! Tuomas

Lähteet: https://www.statista.com/statistics/433871/daily-social-media-usage-worldwide/

https://www.cision.fi/2019/11/sosiaalisen-median-merkitys-viestinnassa/

[digituomas]

3. Digitalisaatio

Digitalisaatio. Tuo monesti kuultu sana, joka ymmärretään usein väärin. Se myös usein sekoitetaan moniin muihin samankaltaisiin sanoihin, kuten digitaalinen tai digitalisointi. Mikä se digitalisaatio sitten oikein on?

Hei! Oikein mukavaa alkanutta uutta viikkoa. 

Tämänkertaisen blogipostauksen aiheena on digitalisaatio. Aihe tuli mieleeni kirjoitettuani edellisen postauksen juuri sanan samankaltaisuuden takia. Mikäli et ole lukenut sitä, käy ihmeessä lukaisemassa se! Aihe johdattelee hyvin tähän aiheeseen. 

Vastataanpas ensin johdantoni kysymykseen: mikä se digitalisaatio sitten oikein on? Ytimekkäästi sanottuna sana tarkoittaa digitaalisten toimintojen käyttöönottamista, kehittämistä ja liiketoimintaprosessien edesauttamista hyödyntämällä digitaalista teknologiaa.

Monesti kuulaan sanottavan “digitalisaatio toi mukanaan tietokoneet”. Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa, vaan ennemminkin kävi juuri päinvastoin. Digitalisointi, eli digitaalisen datan käyttöönottaminen mahdollistaa digitalisaation. 

Kaikki tämä edellä mainittu on merkittävä harppaus ihmiskunnan kehityksessä. Jos ajatellaan ihan meidän lähihistoriaa, ei tarvitse mennä kuin 15 vuotta taaksepäin, eikä vanhoilla matkapuhelimilla pystynyt tekemään juuri muuta kuin soittamaan. Tämä oli aikanaan vallankumouksellinen innovaatio. Nykyään matkapuhelimet ovat tuhansia kertoja tehokkaampia kuin 1960-luvun tietokone, jolla Apollo 11 laskeutui ensimmäisenä kuuhun. Tämä auttaa hahmottamaan kuinka paljon teknologia on kehittynyt tällä alalla vuosikymmenten saatossa.

Nykyiset matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet ja muut vastaavat laitteet ovat meille välttämättömiä selviytyäksemme arkisista asioista. Nykyään työskentelemme päivittäin niiden kautta. Käytämme kehittynyttä teknologiaa hyödyksi analysoinnissa, suunnittelemme ja kehitämme uusia innovaatioita, parannamme jo olemassa olevia järjestelmiä ja huolehdimme turvallisuudesta. Tämänhetkinen tilanne maailmalla jylläävän COVID-19-viruksen kanssa on pakottanut meitä entistä enemmän hyödyntämään etätoimintoja, jotka olemme tottuneet tekemään paikan päällä, esimerkkinä kokoukset. Digitalisaatio on tuonut mukanaan paljon hyötyä yrityksille.

Kaikki kuulostaa todella hyvältä, jes! Mutta voiko tässä piillä jonkinlainen ongelma? Meillä on lukuisia valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia tehokkaammin ja rohkeasti kokeilla uutta. Liian monesti kuitenkin huomaa yritysten jumahtaneen vanhaan, totuttuun ja turvalliseen tapaan. Tämähän hidastaa yritysten kasvua ja kehittymistä selkeästi ja tähän toivoisin kiinnitettävän enemmän huomiota. Pienehkö suunnittelu ja vaivannäkön tämän kanssa maksaisi itsensä takaisin yllättävän nopeasti lukuisilla eri saroilla. Tässä on monesti ero kilpailevan yrityksen kanssa, joka ottaa digitalisaatiosta kaiken hyödyn irti.

Toivottavasti sait edes jonkinlaisen käsityksen digitalisaatiosta ja sen erosta moniin muihin sanoihin. Kyseessä on kuitenkin usein kuultu erittäin tärkeä sana, jonka merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Annan sinulle pohtimistehtävän: miten hyödynnät digitalisaatiota tällä hetkellä elämässäsi? 

Nähdään seuraavan aiheen parissa! Tuomas

Lähteet: https://vm.fi/digitalisaatiohttps://medium.com/api-product-management/what-is-digital-transformation-digitalization-and-digitization-c76277ffbdd6

https://medium.com/api-product-management/what-is-digital-transformation-digitalization-and-digitization-c76277ffbdd6

https://www.industrialiotseries.com/2019/02/18/timeline-of-revolutions/

https://www.realclearscience.com/articles/2019/07/02/your_mobile_phone_vs_apollo_11s_guidance_computer_111026.html

[digituomas]

2. Digitaalinen liiketoiminta

“Konkreettisesti ajateltuna digitaalinen liiketoiminta on olemassa olevien liiketoimintaprosessien muuttamista digitaaliseen muotoon tai fyysisen tuotteen tai palvelun muuttamista digitaaliseksi palveluksi.”  - kommentoi henkilöstöjohtaja Pia Huhdanmäki Digialta.

Erittäin tiivistetysti sanottuna juuri tätä. Aihe on todella kattava ja laaja-alainen. Digitaalisuus sanana on varmasti kaikille jotenkin tuttu, josta jokainen muodostaa omat johtopäätöksensä mitä se on.

Hei jälleen!

Kuten edellisessä postauksessani mainitsinkin, lähdemme nyt hiljattain liikkumaan kohti varsinaista blogini ajatusta. Ajattelin aloittaa näinkin ajankohtaisella ja keskeisellä asialla kuin digitaalinen liiketoiminta. Matkan varrella varmasti tulee erikoisia sanoja, mutta pyrin avaamaan niitä lyhyesti, joten ei hätää!

Kun itse mietin sanoja digitaalinen liiketoiminta, mieleeni herää ensimmäisenä rinnalle sanoja: internet, verkkokauppa, tietotekniikka, tekoäly... listaa voisi vain jatkaa loputtomiin. Sehän se on, se on nykyään kaikkialla. Liiketoiminta taas tarkoittaa erilaisia toimia, joiden tarkoituksena on ansaita varallisuutta, tuottaa voittoa ja selviytyä eteenpäin.

Toisin oli ennen. Otetaan rautalangan selkeä esimerkki, kuinka vuosikymmeniä sitten käytiin vaihtokauppaa oravannahoilla porkkanoihin. Silloin täytyi rohkeasti itse hankkia kaupanvälineensä ja kohdata toinen osapuoli, joka oli vastedes kiinnostunut sinun tuotteistasi. Kyseinen toimintamalli on hieman vanhentunut... ihme että asia edes tuli mieleeni. Yhä useammin jokainen meistä näkee sosiaalisessa mediassa mainoksen joka herättää mielenkiinnon painaa mainoskuvaa, joka taas ohjaa meidät yrityksen verkkokauppaan selailemaan biteistä koostuvaa valikoimaa. Klikkaat herätemielessäsi haluamasi kengät ostoskoriin ja päädyt täyttämään osoitetietosi eteesi ilmestyneeseen formiin. Lopuksi sinut ohjataan maksunvälittäjän sivulle ja maksat ostoksesi. Samalla sekunnilla pankkitililtäsi ei häviä fyysista rahaa, vaan numeroita. Saat myös sähköpostiisi tilausvahvistuksen, jonka kautta pääset seuraamaan juuri tekemäsi tilauksen etenemistä.

Kaikkena tänä aikana ensimmäiestä klikkauksestasi lähtien yritys on saanut tietoonsa mistä selailet heidän tuotteitaan, millä laitteella, mitä klikkailit ja kuinka kauan vietit aikaa heidän sivullaan. Asiakaskäyttäytymistä tutkimalla, sekä evästeitäsi tallentaen sinulle kohdennetaan jatkossa mielenkiintoasi herättävää mainontaa, jotta ostaisit heidät tuotteitaan. Oikeastaan kaikki tämä alkoi jo aikoja sitten, ennenkuin teit edes klikkaustasi, mutta siinä voisikin kenties olla aihe aivan toiselle postaukselle.

Mitä haluan tällä sanoa on, että nykyään digitaalisuutta ei voi välttää. Sitä hyödynnetään kaikkialla, jopa asioissa joissa emme uskoisi sitä välttämättä esiintyvän. Se on meille arkipäivää. Se on samalla myös liiketoiminnan elinehto. Mikäli sitä ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti, kilpaileva yritys menee ohitsesi. Digitaalisuus on yleistynyt valtavalla nopeudella viimeisten vuosikymmenten aikana ja vain aika näyttää mihin kaikkeen se pystyy. Kerätyä dataa hyödynnetään jatkuvasti uusien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen että kehittämiseen. Joskus tämä jopa johtaa yrityksen alkuperäisen liikeidean häviämiseen ja uuden liiketoiminnan syntymiseen.

Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkään, mutta taidan jättää tämän tähän. Alkaa pelottavasti vaikuttamaan siltä, että kohta ajaudun oravannahkojakin kauemmaksi alkuperäisestä aiheesta.

Toivottavasti tämä herätti jonkinlaisia ajatuksia teissä ja sai teidätkin pohtimaan digitaalisuutta ympärillämme. Mitä sanoja teillä tulee mieleen digitaalisesta liketoiminnasta? Tuleeko teille mieleen minkäänlaista liiketoimintaa, jossa ei hyödynnettäisi millään lailla digitaalisuutta? Huomasittehan, että blogini yläosassa on myös kohdat kysymyksille, että ehdotuksille. Laittakaa sinne myös mitä vain tuleekaan mieleenne!

Nähdään taas seuraavan aiheen äärellä. Tuomas

Lähteet:  https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta

[digituomas]

1. Ensimmäinen postaus

Onpa mahtavaa että löysit blogini, tervetuloa mukaan matkalleni digitaalisen liiketoiminnan maailmaan. Luvassa on rentoa ja vapaamuotoista pohdintaa monista ajankohtaisista teemoista.

Hei kaikille ja oikein aurinkoista kevään alkua!

Kerkesin jo hetken aikaa miettiä aihetta ensimmäiselle blogipostaukselleni, rupesin jopa etsimään taustatietoa aiheesta ja tutkimaan sitä tarkemmin. Ajatukseni kuitenkin katkesi nopeasti ymmärtäessäni, että onhan minun kenties hyvä esitellä itseni ensimmäiseksi. Olisi outoa lukea aiheista tietämättä kenen kirjoittamia ne ovat. Jatkossa postaukset tulevat enemmän keskittymään edellä mainitun digitaalisen liiketoiminnan ympärille. Mikäli haluat tietää kuka olen, jatka ihmeessä tämän kyseisen postauksen lukemista!

Kuljen nimellä Tuomas. Olen 22-vuotias tradenomiopiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Kouluni sijaitsee Helsingissä ja täällä olen asustellut nyt muutaman vuoden paremman puoliskoni kanssa. Opintoni aloitin keväällä 2019, eli olen kerennyt tutustua korkeakoulumaailmaan jo hieman yli vuoden. Opiskelen liiketalouden koulutusohjelmassa ja tavoitteenani on valmistua 2022 syksyllä. Suuntautumisopintoni aloitan tämän vuoden syksyllä HR:n (henkilöstöhallinnon) parissa. Aikaisemmalta koulutustaustaltani olen ylioppilas.

Opiskelu on tällä hetkellä “päätyöni”. En oikeastaan mieti paljonko käytän opiskeluun aikaa. Tehtäviin menee aikaa niin paljon kunnes olen tyytyväinen lopputulokseen. En myöskään pidä minkäänlaista “lukujärjestystä” vaan tehtävät tehdään pienen stressin vallassa, usein liian tiukalla aikataululla. Opiskelun ohella käyn myös osa-aikaisesti töissä. Viikkotuntimäärät ovat noin 12 tunnin ympärillä. Työehtosopimukseni mahdollistaa kolmena peräkkäisenä viikonloppuna työskentelyn, joten viikonloput olen lähes poikkeuksetta töissä. Viikonloppusuunnitelmien tekeminen on siis melko hankalaa ja näitä pitää suunnitella jo hyvissä ajoin...

Pidän ajan viettämisestä kavereideni kanssa, usein minut löytääkin ulkoa syömästä. Tai kahvilasta. Pidän elokuvien katselusta, tietotekniikasta, ruoanlaitosta, valokuvauksesta jne. Käyn myös ahkerasti kuntosalilla, josta minulla on kokemusta jo pidemmältä ajalta.

Eiköhän tästä käynyt hieman selville kuka oikein olen. Tulevissa postauksissa mainitsen sitten unohtamistani asioista kun niitä muistuu mieleeni. Toivottavasti tämä edes hieman herätti mielenkiintoasi. Pysy ihmeessä mukana niin näemme seuraavan postauksen äärellä. Olisi myös mahtavaa tietää kuka sinä olet. Kerro ihmeessä hieman itsestäsi ja mistä löysit blogini. 

Seuraavaan kertaan! Tuomas