digitys-blog

[digitys-blog]

Digi 5.5 Googlen tuotteet hyötykäyttöön

Googlelta löytyy suuri määrä erilaisia palveluita ja sovelluksia niin kuluttajille, yrityksille kuin palveluiden kehittäjillekin. Tässä blogikirjoituksessa tutustutaan kolmeen Googlen tuotteeseen joita Kitty’s Milshake bar pystyisi hyödyntämään omassa liiketoiminnassaan.

Google maps

Google maps on Googlen tuottama karttapalvelu jota voi käyttää niin selaimella, kuin mobiilisovelluksen kautta. Google maps karttapalvelun avulla käyttäjä voi katsella katu- ja satelliittikarttoja, hakea reittiohjeita niin kävellen, autolla, polkupyörällä kuin julkisenkin liikenteen osalta. Lisäksi palvelun Street View ominaisuudella pystyy tarkastelemaan karttoja maan tasolta kuvattuna.

Google mapsin karttojen selaamisen lisäksi sen avulla pystyy tarkastelemaan eri kohteiden tietoja; Yritysten osoitteet, kotisivut, puhelinnumerot, aukioloajat sekä erilaisia kohteeseen liittyviä muita tietoja, kuten esimerkiksi siellä käyviä maksuvaihtoehtoja. Palvelusta löytyy myös käyttäjien itse lisäämiä valokuvia kohteesta, sekä esimerkiksi asiakasarvosteluja.

Google maps kerää näitä tietoja muualta internetistä, kuten yritysten omilta verkkosivuilta, Google kuvahaun tuloksista ja käyttäjiltä itseltään. Google maps on erittäin suosittu karttapalvelu ja yrittäjien tulisikin huomioida Googlen hakutuloksien lisäksi myös Google mapsin sisältämät tiedot. Kitty’s Milkshake bar pystyy helposti ja hyödyntämään Google maps palvelua epäsuorasti pitämällä huolen omien verkkosivujensa hakukoneoptimoinnista, sekä huolehtimalla siitä, että yrityksen tiedot palvelussa ovat kattavat ja oikein. Lisäksi yrityksen kannattaa hyödyntää palvelusta löytyvät asiakaspalautteet ja arviot. Pitämällä huolen siitä, että tiedot ovat oikein ja kattavat, yritys löydetään helpommin ja se näytetään hakutuloksissa useammin.

YouTube

Kaikessa yksinkertaisuudessaan YouTube on videopalvelu jonne käyttäjät voivat lisätä omia videoitaan, sekä katsoa ja kommentoida omia ja muiden tuottamia videoita. Palvelussa voi myös lähettää omaa live-lähetystä. Etuna YouTubessa on myös se, että sinne lisätyn videon pystyy myös jakamaan omalle internetsivulleen tai vaikkapa muiden sosiaalisen median alustoille katsottavaksi.

Yritystoiminnassa YouTube on erinomainen kanava sisältömarkkinoinnin luomiseen. Esimerkiksi Kitty’s Milkshake bar pystyisi luomaan oman pirtelöaiheisen kanavansa YouTubeen ja jakamaan näitä videoita myös omilla verkkosivuillaan. Laadukkaasti tuotetut, lyhyet ja viihdyttävät videot herättävät mielenkiintoa asiakkaissa.

Google AdWords

Google AdWords on Googlen tuottama hakusanamainontapalvelu. Ideana palvelussa on, että kun käyttäjät hakevat Googlen hakukoneella jollakin hakutermillä, niin ensimmäisinä tuloksina näytetään markkinoijien linkit ensimmäisinä tuloksina, joista löytyy kyseisiä käyttäjän kirjaamia hakusanoja. Google AdWordin käyttöönottaminen ja Google hakukoneen esittämien ns. osumien näyttäminen ei maksa yrittäjälle mitään, vaan yrittäjä maksaa ainoastaan palvelun kautta yrittäjän sivuille ohjaamista kävijöistä tai yrittäjään suoraan tulosten kautta yhteydessä olevista käyttäjistä.

Palvelun etuna on juurikin se, että se tavoittaa yrittäjä tavoittaa asiakkaat juuri silloin, kun he itse hakevat tietoa tuotteista tai palveluista. Mainonnan pystyy myös rajaamaan näkymään haluamallaan etäisyydellä yrityksestä. Eli käytännössä esimerkiksi Kitty’s Milkshake Bar pystyy rajaamaan mainostettujen tulostensa näkyvyyden, vaikka vain Helsingin Hietaniemen alueella tapahtuviin hakuihin.

Kitty’s Milkshake bar pystyisi hyödyntämään Google AdWords palvelua omassa markkinoinnissaan tehokkaasti, esimerkiksi lisäämällä sanan ”Pirtelö” yhdeksi hakusanaksi AdWords palveluun. Tällä hetkellä hakutulokset pirtelö sanalle antaa hakutuloksiksi lähestulkoon pelkkiä linkkejä sivustoille joista löytyy pirtelöreseptejä. Jos Kitty’s ottaisi AdWordsin käyttöönsä ja laittaisi pirtelö sanan hakusanaksi, kannattaisi sen rajata mainostamansa hakutuloksen näkymistä vain lokaalilla tasolla. Näin ollen yritys voisi tavoittaa paikallisia tuotteesta kiinnostuneita asiakkaita.

Lähteet:

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

[digitys-blog]

Digi 5.4 Hakukoneoptimoinnista

Search engine optimization (SEO) tarkoittaa Suomeksi hakukoneoptimointia, jonka avulla verkkosivustot saadaan näkymään hakukoneiden orgaanisissa hakutuloksissa paremmin sijoituksin. Tässä blogikirjoituksessa pyrin antamaan vinkkejä, kuinka yritys voi optimoida omia verkkosivujaan, siten että sen näkyvyys hakutuloksissa kasvaa.

Sisällönkuvauskenttä

Usein verkkosivustolla osataan luoda otsikot yksilöllisesti ja kuvaavasti, mutta unohdetaan tehdä sivukohtaiset tiivistelmät. Google käyttää tuloksia luokittaessaan ja tuloksia esittäessään tarvittaessa myös sivuston kuvauskenttää hyödykseen. Tämä sisällönkuvauskenttä ei suoraan näy verkkosivulla, mutta on ikään kuin sivuston otsikon pohjalla. Kun yritys luo verkkosivustoilleen uusia sivuja, kannattaa sisällönkuvauskenttään sivulle lisätä pieni tiivistelmä sivun sisällöstä. Tämä tiivistelmä saattaa sisältää samoja hakusanoja kuin, mitä tuloksia selaava asiakas hakee ja näin ollen sisällönkuvauskenttässä olevaa tekstiä voidaan näyttää googlen hakutuloksissa. Hyvin tehdyt sisällönkuvaukset nostavat sivuton näkyvyyttä hakutuloksissa.

Yksinkertaiset ja lyhyet URL-osoitteet

Esittäessään hakutuloksia Google näyttää myös tuloksen URL-osoitteen. Pitkät URL-osoitteet ovat sekavan näköisiä ja voivat näyttää luotaantyöntäviltä. Asiakkaan on myös mahdoton muistaa ulkoa pitkiä URL-osoitteita. Google itsessään käyttää hakutuloksia luokitellessaan yhtenä kriteerinä myös URL-osoitetta ja jo tämänkin asian takia URL-osoitteet kannattaa tehdä selkeiksi. Vaikka sivustolla olisikin pitkiä navigointipolkuja, kannattaa URL-osoitteet luokitella ja nimetä mahdollisimman osuviksi ja kuvaaviksi. Osoitteessa kannattaakin käyttää selkeitä sanoja asiakkaalle avautumattomien parametrien ja tunnisteiden sijaan.

Mielenkiintoinen sisältö

Yksi tärkeimmistä kohdista hakukoneoptimoinnissa on sivustolla oleva sisältö. Sisällön tulisi olla mahdollisimman laadukasta ja kohdennettu juurikin omalle kohderyhmälleen. Kukaan ei jaksa selata tylsää sivustoa! Kun sivustolla on mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa tuo se vääjäämättä enemmän kävijöitä sivustolle.

Ankkuritekstit

Ankkuriteksti on linkin tekstilinkki joka kuvaa osuvasti, sen mitä kyseisen linkin takaa löytyy. Tämä teksti on se minkä käyttäjä näkevät url-osoitteen sijaan. Ankkuriteksti kertoo siis käyttäjälle, mutta myös hakukoneelle minne linkki johtaa ja tämän takia ankkuritekstiksi ei kannata kirjoittaa; klikkaa tästä, siirry sivulle yms.

Kuvien käyttö optimoinnissa

Verkkosivustolle lisättyjä kuvia kannattaa myös optimoida. Kuviin voi lisätä ankkuritekstin tapaan tekstiä jota kutsutaan Alt-atribuutiksi. Tämä Alt-atribuutti on kuvaan liitetty lyhyt ja kuvaava teksti, joka kertoo mitä kuva esittää. Jos käyttäjä lukee sivustoa selaimella joka ei tue kyseistä kuvamuotoa, niin silloin käyttäjälle näytetään kuvan sijasta kuvalle annettu Alt-teksti. Google käyttää myös yhtenä hakukriteerinä Alt-tekstiä ja varsinkin Googlen-kuvahaku ymmärtää kuvaa paremmin, kun sille on lisätty Alt-teksti.

Lähteet:

http://static.googleusercontent.com/media/www.google.fi/fi/fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

[digitys-blog]

Digi 5.3 Verkkosivustojen ominaisuudet

Tänä päivänä ensisijainen tiedonhakulähde on internet ja jo tästäkin syystä yrityksellä tulisi olla nettisivut, jotka palvelevat kohderyhmäänsä. Enää ei riitä, että nettisivuilta löytyy yrityksen perustiedot, vaan siellä pitää olla myös muuta sisältöä. Ei vain palvellakseen kohderyhmää, mutta myös sen takia, että nykyiset hakukoneet käyttävät sivuston sisältöä yhtenä kriteerinä, kun hakukoneet luokittelevat vastauksiaan. Huonosti toteutetut ja heikosti sisältöä sisältävät sivustot eivät nouse hakutulosten kärkeen.

Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi muutamia ominaisuuksia joita Kitty’s Milkshake bar voisi ottaa koppia ja lisätä omille nettisivuilleen. Pohjana ideoinnille käytän Entrepreneur.com-sivuston listaamia 50 vinkkiä pienyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi listausta.

Aukioloajat

Tällä hetkellä pirtelöbaarin aukioloaikoja ei ole näkyvillä aloitussivulla. Kun ensimmäistä kertaa tutkailin sivustoa, en ensiksi tahtonut löytää tätä tietoa, kunnes löysin tiedot Location sivun alta. Mielestäni olisikin asiakasystävällistä listata sivuston alatunnisteeseen ravintoloiden aukioloajat. Tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedon löytämistä.

Contact form

Asiakkaille tulisi myös tarjota mahdollisuutta lähettää palautetta ja kyselyitä suoraan verkkosivun kautta. Näin ei tällä hetkellä ole, vaan yhteyden otto pitää tehdä joko puhelimitse tai kirjoittamalla sähköpostia omasta sähköpostista. Kun asiakas pystyy ottamaan suoraan yhteyttä yritykseen ns. Ota yhteyttä kaavakkeella, laskee se asiakkaan kynnystä yhteyden ottoon. Jotta yritys ei saisi kaavakkeen kautta roskapostia ja bottien lähettämää spämmia, tulisi sen myös sisältää ns. Captcha-ominaisuuden, jonka avulla viestin lähettäjän voidaan varmistua olevan ihminen.

Rekisteriseloste

Vaikka yritys kerää asiakkaidensa sähköpostiosoitteita uutiskirjettä varten, ei sivustolta löydy rekisteriselostetta, josta selviäisi miten yritys oikeasti kerättyjä osoitteita käyttää. Tällä hetkellä asiakas ei pysty varmistumaan siitä, ettei kerättyjä osoitteita käytetä myös muuhun tarkoitukseen kuin uutiskirjeen lähettämiseen. Tämän pienen mutta, tärkeän kohdan puuttuminen saattaa johtaa, siihen ettei osa asiakkaista tilaa uutiskirjettä, vaikka sen muuten voisikin tilata.

Fontit

Yritys käyttää sivuillaan ainakin kolmea erilaista fonttia ja vaikka erilaiset fontit toimivatkin oikeissa paikoissa hyvinä tehokeinoina, antaa se Kitty’s Milkshake barin tapauksessa sivustosta hieman sekavan kuvan. Kitty’sin kannattaisinkin jo sivun yhtenäisen ulkonäön vuoksi tiputtaa yksi fontti pois ja käyttää valikoissaan ja yleisessä sisällössään samaa fonttia. Tehokeinona voisi käyttää, sitten jotain näyttävämpää fonttia, silloin kun se tilanteeseen sopii, esim. otsikko tasolla.

Blogi

Blogit ovat tänä päivänä loistava tapa tuottaa sisältömarkkinointia ja on muutoinkin trendikästä jakaa mielekästä kohderyhmää kiinnostavaa materiaalia blogimuodossa. Kitty’s Milkshake barilla ei ole tällä hetkellä omaa blogia, mutta tämä olisi varmasti hyvä lisä verkkosivustolle.

[digitys-blog]

Digi 5.2 Verkkopalveluiden toiminnallisuus, käytettävyys ja sisältö

TNS Metrix-palvelu listaa Suomen suosituimpia verkkopalveluita. Palvelu listaa verkkosivuja, sen mukaan miten ne tavoittavat ihmisiä viikkotasolla. Tätä blogikirjoitusta varten valitsin TNS Metrix-palvelun viikolla 31 listaamista Suomen suosituimmista verkkosivuistoista yhden suositun verkkosivuston ja lähdin pohtimaan sen toiminnallisuutta, käytettävyyttä sekä sisältöä. Tätä pohdintaa käytän tukena toiselle pohdinnalle, jossa pyrin soveltamaan näitä löydettyjä ominaisuuksia meidän projektityömme toimeksiantajayrityksen verkkopalveluiden kehittämiseen.

Maku.fi

Maku.fi on ruoka aiheinen nettiportaali, josta löytyy paljon erilaisia reseptejä, ruoka aiheisia videovinkkejä, sekä blogikirjoituksia. Toiminnallisuuksien osalta sivusto on suhteellisen yksinkertainen ja sen nerokkuus piilee sen hakuominaisuuksissa. Erilaisia reseptejä pystyy hakemaan monin erilaisin hakusanoin. Hakukriteereinä voidaan käyttää useita avainsanoja esimerkiksi nopeaa, kevyttä ja illalliseksi hakusanoja voidaan käyttää kun halutaan, etsiä nopeasti valmistettavia kevyitä illallisreseptejä. Hakusanoina voidaan käyttää myös reseptiin kuuluvia raaka-aineita, erilaisia teemoja kuten halloween, joulu, pääsiäinen tms.

Tätä ominaisuutta myös Kitty’s Milkshake bar pystyisi hyödyntämään omilla verkkosivuillaan. Kitty’sin verkkosivuilla on listattuna heidän myymänsä annokset, mutta niitä ei pysty järkevästi hakemaan. Maku.fi:n käyttämä hakutoiminto voisi olla hauska lisä jolla asiakkaat voisivat etsiä pirtelöitä omien makumieltymystensä mukaan.

Käytettävyyden näkökulmasta hakuominaisuus toimii kuten on tarkoitettu, mutta muutoin sivusto ei ole järin käyttäjäystävällinen. Sivusto latautuu yllättävän hitaasti ja ainakin Google Chrome selaimella sivusto skaalautuu oudosti. Sivusto näyttää pelkästään hakutoimintoa ja kaikki sisältö tulee esiin vasta, kun lähtee vierittämään sivustoa alaspäin. Ensimmäistä kertaa, kun vierailin sivuilla luulin, että sivut ovat rikki, kun en nähnyt itse sisältöä. Juurikin tästä johtuen en lähtisi suosittelemaan vastaavan pohjan käyttöä muille sivustoille, ennen kuin skaalautuvuus on Maku.fi:ssä saatu kuntoon.

Sisällön osalta sivustoa on mielekästä selata, valtaosa sisällöstä on erilaisia reseptejä ja ne ovatkin sisällön osalta sivuston parasta antia. Kun reseptin klikkaa auki, näkee heti ensimmäiseksi kuvan valmiista ateriasta, lyhyen kuvauksen tuotteesta, asiakasarvion sekä mahdollisen linkityksen blogikirjoitukseen joka liittyy reseptiin. Itse resepti ja tuotteen sisältämät ravintoarvot löytyvät kun sivua vierittää alaspäin. Näkisinkin että Kitty’s pystyisi hyödyntämään saman tyyppisesti koostettua sisältöä omilla sivuillaan. Tällä hetkellä Kitty’s esittelee tuotteensa sivuillaan listauksena josta löytyy tuote kuva, lyhyt kuvaus sen sisältämistä raaka-aineista sekä hinnan. Tämän lisäksi Kitty’s voisi lisätä esimerkiksi lyhyen hauskan kuvauksen sekä mahdollisuuden antaa ja lukea asiakasarvioita tuotteesta.

Lähteet:

http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/

http://www.maku.fi/

[digitys-blog]

Digi 5.1 Digitaalinen palvelukokemus

DNA on tutkinut suomalaisten digitaalista asiointia ja digitaalista palvelukokemusta ja julkaissut tästä tutkimuksesta yhteenvedon. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellen DNA:n saamia tutkimustuloksia digitaalisen asioinnin palvelun suhteen, sekä pyrin löytämään sieltä itselleni yllättäviä tuloksia.

Pohdintaa tuloksista

Tutkimuksen mukaan: • Neljä viidestä (79 %) nettihuutokaupoissa ostoksia tehneistä kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä, ja lähes puolet (46 %) kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. • Facebook-kirpputoreilla kolme neljästä (75 %) kertoo olevansa tyytyväinen asiakaskokemukseen. • Myös verkkokaupasta vaatteita/jalkineita ostaneet (tyytyväisiä 71 %) ja kodin elektroniikkaa ostaneet (tyytyväisiä 73 %) luonnehtivat asiakaskokemusta hyväksi. Näissä naiset ovat miehiä tyytyväisempiä.

Tutkimuksen mukaan ”parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista/nettikirpputoreista, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista / mobiilisovelluksista.”. Omien kokemuksieni mukaan kodin elektroniikan verkkokaupat toimivatkin yleisesti ottaen todella hyvin. Yritykset ovat vahvasti panostaneet verkkokauppoihinsa ja ottaneet hyvin huomioon asiakkaiden tarpeet. Mutta, että nettikirpputorit, Facebookin kirpputori eivät ole mielestäni tarjonneet samanlaista asiakaskokemusta. Päinvastoin, omat kokemukseni ovat olleet lähinnä negatiivisia. Nettikirppareilla myytäessä tavaraa, tulee paljon aiheettomia ja turhia yhteydenottoja, mutta myös kun olen ollut aikeissa ostaa tavaraa on myyjät muutamaan kertaan ilmoittaneet, että ovatkin jo myyneet tavaransa. Facebookin kirpputorit täyttyvät nopeasti asiattomista keskusteluista ja jokaisella kirpputorilla on omat sääntönsä, joita on mahdoton näin erittäin satunnaisena käyttäjänä muistaa. Näin ollen olenkin hieman hämmästynyt miten suurin osa kyselyyn vastanneista on ollut sitä mieltä, että nämä kanavat ovat tarjonneet parhaimmat asiakaskokemukset. Ehkä minun pitääkin vielä antaa näille uusi mahdollisuus.

Lähteet:

DNA Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016 – Tutkimusyhteenveto medialle

[digitys-blog]

Innovoinnin työkalut

Innovaatio-osaamisen kurssilla pääsimme käyttämään erilaisia innovoinnin työkaluja, joita hyödynsimme toimeksiantajayritykselle tehtävässä projektityössämme. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi käyttämiämme innovaatiotyökaluja. Alla olevassa taulukossa on esitetty käyttämämme työkalut. Taulukkoon olen lisännyt myös työkalun eteen hymy- tai mutrunaamaan kuvaamaan sitä, pidinkö työkalusta.

Aivoriihi – brainstorming

Käytetyistä työkaluista ainoa joka oli tuttu entuudestaan. Aivoriihen idea on tuottaa suuri määrä ideoita joilla voitaisiin ratkaista jokin ongelma. Aivoriihessä keskitytään laadun sijaan juuri ideoiden suureen määrään ja tämä tapahtuu siten, että esitetään ongelma johon ryhmä lähtee hakemaan ideoita ratkaisusta. Ideoita joko ns. heitellään ilmaan vapaasti tai sitten jokainen osallistuja esittää yhden idean kerrallaan. Fasilitaattori kirjaa ideat ylös.

Aivoriihi on mielestäni erittäin hyvä työkalu silloin kun innovointi prosessi on aika alkuvaiheessa. Kun lähtötilanne on kartoitettu ja halutaan lähteä hakemaan uusia ideoita ongelman ratkaisuksi. Aivoriihen avulla saadaan tuotettua paljon ideoita ja mahdollisesti löydetään ratkaisu olemassa olevaan ongelmaan tai saadaan hyviä ideoita, joita jatkojalostamalla päästään tähän tavoitteeseen.

Aivoriihen etu on siinä, että varmasti kaikki tuntevat termin. Kun lähdetään työporukalla ideoimaan jotain uutta, on helppo aloittaa tutuilla työkaluilla. Porukka on helppo saada mukaan ja työkalun käyttö ei vaadi pitkää briiffausta.

Brainwriting, 6-3-5 menetelmä

Brainwritingin ideana on aivoriihen tapaan tuottaa ryhmässä suuri määrä ideoita suhteellisen lyhyessä ajassa. Myös tässä menetelmässä määrä korvaa ideoiden laadun. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että osallistujille esitetään ongelma, johon halutaan lähteä hakemaan ratkaisua. Jokainen osallistuja kirjaa kolme ideaa paperille jonka jälkeen paperi annetaan seuraavalle. Seuraava henkilö lukee kirjoitetut ideat ja lisää sen jälkeen paperille joko kolme uutta ideaa tai jatkojalostaa aiemmin kirjattuja ideoita. Sama jatkuu niin pitkään, kunnes kaikki paperit ovat käyneet jokaisella ryhmän jäsenellä.

Tämä itselleni uusi työkalu tuntui alussa haastavalta, mutta kun paperit olivat kiertäneet hetken hommaan pääsi kunnolla sisälle. Työkalun käytössä oli hauska huomata, että jos omat ideat alkavat loppumaan, pystyy muiden ideoita jatkojalostamaan suhteellisen helposti. Tällä tavalla saa mielestäni aivoriihen tapaan paljon ideoita aikaiseksi, mutta toisin kuin aivoriihessä, brainwritingilla ideoita jatkojalostetaan jo lennosta. Näin ollen työkalun avulla voi saada hieman valmiimpia ideoita.

Työkalun käyttö vaatii kunnollisen läpikäynnin, ennen kuin sitä voi tehokkaasti hyödyntää. Työelämässä voisin kuvitella käyttäväni työkalua silloin, kun se olisi ajallisesti mahdollista. Vaikka työkalulla voidaan saada paljon ideoita nopeasti aikaiseksi, pitää tuloksia kuitenkin käydä läpi jotta ne voi jäsennellä järkevästi. Ideoita tulee paljon ja kun ideoita jatkojalostetaan vaatii tulosten yhteen veto hetken aikaa.

Lotus blossom

Lotus blossmon -menetelmän ideana aivoriihen tapaan tuottaa paljon ideoita joilla jokin ongelma tai kehityskohde voidaan ratkaista. Lotus blossom eroaa muista menetelmistä, siten että se on paljon visuaalisempi. Menetelmä perustuu siihen, että lähdetään täyttämään paperia, joka on jaettu yhdeksään ruutuun. Ongelma kirjoitetaan keskimmäiseen laatikkoon ja tämän jälkeen lähdetään kirjaamaan ideoituja ratkaisuja ongelman ympärillä oleviin kahdeksaan tyhjäksi jääneeseen ruutuun.

Kun ongelmaan on löydetty 8 ratkaisua, siirretään jokainen löydetty ratkaisu uuden tyhjän paperin keskiöön. Tämän jälkeen jatketaan ideointia samaan tapaan, kuin aikaisemminkin, mutta sillä erolla että löydetyt ongelmat ovat nyt omien papereidensa keskiössä ja niihin haetaan jatkoideoita. Työ jatkuu niin pitkään kuin koetaan tarpeelliseksi.

Työkaluna Lotus blossom on mielestäni haastava, vaikkakin tuotos on varsin visuaalinen, on menetelmän käyttöön ottaminen hieman haastavaa ja vaatii työkaluun perehtymistä. Ilman kunnollista perehtymistä ja ohjeistusta työskentelyn aloittaminen on varmasti haastavaa. Koska menetelmä on aluksi huomattavasti sekavampi kuin esimerkiksi aivoriihin tai brainwriting, en usko että tulisin työkalua työssäni hyödyntämään. Työkalun käyttö vie yksinkertaisesti liikaa aikaa, käytön opettaminen, tulosten läpikäynti yms. kestää paljon kauemmin kuin muiden aivoriihityökalujen käyttäminen.

[digitys-blog]

Fasilitointia

Fasilitoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla pyritään helpottamaan muiden toimintaa. Yleensä fasilitoinniksi kutsutaan onnistuneiden ryhmäprosessien suunnittelua ja toteutusta. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi mitä olen itse oppinut fasilitoinnista. Pohjana pohdiskeluun käytän opintojeni aikana oppitunneilla tehtyjä fasilitointi harjoituksia, joissa olen itse päässyt fasilitoimaan oman opiskelijaryhmämme toimintaa.

Lähtökohta?

Harjoittelimme oppitunnilla fasilitointia ja itse pääsin toimimaan fasilitaattorina ryhmällemme, meidän tehdessä erääseen projektityöhön liittyvää SWOT-analyysiä. Tätä ennen olimme käyneet läpi fasilitaattorin tehtäviä ja tavoitteita. Tässä tapauksessa minun oli tarkoitus toimia fasilitaattorina ryhmällemme ja ryhmän muiden jäsenten oli tarkoitus tuottaa itse sisältö. Käytännössä se tarkoitti sitä, että pyrin ohjaamaan ryhmän toimintaa, siten että itse tavoite, eli SWOT-analyysi saadaan tehtyä laadukkaasti.

Mitä fasilitaattorin pitäisi tehdä?

Fasilitaattorilla on kolme ydintehtävää: • Ohjata ryhmän toimintaa esittämällä kysymyksiä ja näin ollen saada fasilitoitavat pohtimaan tehtävään liittyviä oikeita asioita. • Ryhmän osallistaminen on työkalu, jolla fasilitaattori pyrkii ohjaamaan ryhmän toimintaa jakamalla tarvittaessa ryhmän pohtimaan käsiteltävää asiaa yksin, pareissa, pienryhmissä tai koko ryhmän kesken. • Työn näkyväksi tekeminen. Fasilitaattori kirjaa ylös ryhmän pohdintoja ja työn edistymistä. Lopuksi fasilitaattorin tehtävänä on dokumentoida tehty työ.

Mitä tuli tehtyä?

Ryhmämme tarkoituksena oli siis tehdä projektityön toimeksiantaja yrityksestä SWOT-analyysi ja tätä työskentelyä lähdin fasilitoimaan. Työ alkoi siten, että kävin ryhmän kanssa pikaisesti läpi, SWOT-analyysin periaatteet. Samaan aikaan piirsin SWOT-taulukon isolle paperille. Tarkoituksenani oli lähteä dokumentoimaan ryhmän saamia päätelmiä post-it lapuille, jotka aseteltiin paperille piirretylle SWOT-taulukolle.

Tarkoituksena oli, että ohjaisin ryhmän toimintaa siten, että SWOT-taulukko täytettäisiin yksi kohta kerrallaan, mutta kuitenkin, niin että kirjaisin ylös myös ns. lennosta tulleet fasilitoitavien ideat jotka liittyivät muihin kohtiin. Käytännössä työ tapahtui siten, että lähdin ohjaamaan ryhmän työskentelyä kysymysten avulla, esimerkiksi yrityksen vahvuuksia käsiteltäessä pyysin aluksi kaikkia pohtimaan itsenäisesti mitä vahvuuksia fasilitoitavat näkivät toimeksiantaja yrityksessä. Hetken pohdinnan jälkeen fasilitoitavat esittivät ajatuksensa, jotka kirjasin samalla ylös. Tämän jälkeen ohjasin ryhmän pohtimaan yrityksen vahvuuksia yhdessä. Kuuntelin aktiivisesti keskustelua samalla kirjaten tuloksia ylös ja heti kun keskustelu ei edennyt tai lähti rönsyilemään, lähdin ohjaamaan keskustelua kysymysten avulla. Pyrin asettelemaan kysymykset aikaisemmin opetetulla tavalla, eli avoimin kysymyksin. Työskentely jatkui samaan tapaan loppuun asti, jolloin fasilitoitavat olivat tuottaneet sisältöä jokaiseen SWOT-analyysin kohtaan.

Käytännössä lopputulos syntyi fasilitoitavien tuottamista ajatuksista, jotka kirjasin ylös post-it lapuille ja jotka asettelin paperille piirrettyyn SWOT-taulukkoon oikeille kohdilleen. Lopuksi otin työn lopputuloksesta kännykällä kuvan, joka jaettiin ryhmän sisäiseen WhatsApp-ryhmään.

Reflektointia

Valmistauduin tulevaan reflektiotilanteeseen lukemalla opettajan tuottaman materiaalin läpi. Itse fasilitointi oli itselle tietyiltä osin haastavaa ja jouduinkin muistuttamaan itselleni jatkuvasti, etten puutu ryhmän sisällöntuottamiseen vaan keskityn ryhmän toiminnan ohjaukseen ja ideoiden kirjaamiseen. Ryhmämme tavoitteena oli saada SWOT-analyysi tehtyä annetussa ajassa ja fasilitaattorin roolissa pidin huolta, siitä että työ eteni jatkuvasti ja aikataulusta saatiin pidettyä kiinni. Aikataulussa pysyminen ei tuottanut ryhmälle ongelmia ja mielestäni työ eteni hyvää vauhtia.

Fasilitointi itsessään oli miellyttävä kokemus ja mielenkiintoinen työkalu myös tulevaisuutta ajatellen. Olen tottunut palavereissa sekä työpajoissa istuja, mutta yleensä näihin tuhlaantuu turhaa aikaa johtuen siitä, ettei kukaan ota varsinaista vastuuta keskustelun etenemisestä. Palaverit venyvät ja keskustelu rönsyilee ohi aiheen todella herkästi. Fasilitointi voisi olla yksi hyvä työkalu näiden keskustelujen vetämiseen, varsinkin silloin kun käsiteltävä aihe vaatii uusien ideoiden tuottamista. Fasilitoinnin avulla työtä pystyisi johtamaan tehokkaasti, kun yksi henkilö oikeasti keskittyy työn ohjaamiseen ja tulosten kirjaamiseen.

[digitys-blog]

Digi 4.4 Verkkokauppa ja asiakaskokemus

Verkkokaupan osuus kasvaa jatkuvasti ja ne kehittyvätkin kovaa tahtia. Edellisessä blogikirjoituksessa käsittelin verkkokaupan trendejä ja yhtenä trendi nähdäänkin asiakaslähtöinen verkkokauppa. Mikä tekee verkkokaupasta asiakaslähtöisen, mikä vaikuttaa käyttäjäystävällisyyteen ja helppokäyttöisyyteen? Tässä blogikirjoituksessa käsittelenkin juuri asiakaslähtöistä verkkokauppa ja tätä varten tarkastelinkin kolmea itse eniten käyttämääni verkkokauppaa.

Gigantti

Varmasti yksi Suomen tunnetuimmista kuluttajaelektroniikkaan keskittyneistä verkkokaupoista on Gigantti. Gigantti oli yksi ensimmäisistä alan toimijoista, joka lähti vahvasti panostamaan verkkokauppaan jo vuosia sitten. Tämä panostaminen näkyy vahvasti Gigantin toiminnassa.

Verkkokauppaansa Gigantti on asettanut huomattavasti laajemman valikoiman kuin myymälöihinsä. Tämä johtuu varmasti siitä, että kotimaisten varastojen lisäksi tavaraa toimitetaan myös Ruotsin keskusvarastosta. Siitäkin huolimatta, että keskusvarasto löytyy Ruotsista, ei toimitusajat veny liian pitkiksi. Toimitukset niin kotimaasta kuin Ruotsista saapuvat 1-3 päivän sisällä, toki riippuen siitä, millaisen toimitustavan asiakas itse valitsee.

Toimivan logistiikan ja laajan valikoiman lisäksi verkkokauppaa on helppo käyttää. Tuotteet on listattu selkeästi ja tuotteiden hakeminen ja etsiminen on helppoa. Yhtenä parhaana ominaisuutena näen Gigantin verkkokaupassa tuotteiden helpon vertailemisen. Tuotteista löytyy kattavat tuotetiedot, jotka on esitelty selkeästi ja helppolukuisesti, jolloin tuotteiden vertaileminen on helppoa. Kahta tai useampaa tuotetta pystyy vertaamaan toisiinsa kätevästi valitsemalla haluamansa tuotteet vertailulistalle, jonka jälkeen valitut tuotteet esitetään vierekkäin. Tämä tekee vertailusta helppoa ja mielekästä.

Verkkokauppa myös personoituu tietyssä mittakaavassa. Jos asiakas kirjautuu sisälle verkkokauppaan, hänelle esitetään tuotteita, jotka saattaisivat kiinnostaa asiakasta. Tässä otetaan huomioon asiakkaan aikaisemmin katsomat tuotteet, aikaisemmin verkkokaupasta ostamat tuotteet, sekä tuotteet joita muut asiakkaat ovat tarkastelleet tai ostaneet ja jotka ovat saman kaltaisia sinun tarkastelujen kanssa.

Varusteleka

Varusteleka ei ehkä loista yksittäiselle asiakkaalle personoidun sisällön puolesta, mutta muuten sisältö on tehty täysin heidän kohderyhmänsä mielessä pitäen. Varusteleka on mielestäni yksi parhaita sisällöntuottajia kotimaisessa verkkokauppamaailmassa. Tuotteet esitellään erittäin humoristisella tavalla ja näitä tuotekuvauksia huomaa lukevansa myös tuotteista, jotka eivät muutoin kiinnosta pätkääkään. Tuotekuvauksia tulee siis luettua jo ihan niiden viihdearvonsa takia.

Varusteleka on rakentanut verkkokaupastaan myös hyvin visuaalisen, ilman että se häiritsee tuotteiden selaamista tai muutoin ostoprosessia. Kattavat tuotekuvat sekä niin sanottujen fiiliskuvien käyttö on erittäin toimiva kombinaatio. Myös tuotteiden selaaminen on tehty helpoksi. Kaikki tuotteet löytyvät hyvin kategorioitujen tuoteryhmien alta.

Itse tuotteiden lisäksi sivuilta löytyy myös paljon muuta sisältöä. Varusteleka toimii vahvasti mukana sosiaalisessa mediassa ja heidän verkkokaupastaan pääsee myös tutustumaan heidän some kanaviinsa. Lisäksi lisäarvoa asiakkaalle tuo Varustelekan julkaisemat erilaiset juttusarjat sekä erilaisten tapahtumien esitteleminen, jossa yritys on mukana. Kaiken kaikkiaan Varustelekan verkkokauppa on erittäin viihdyttävä ja tästä voisi moni muukin toimija ottaa mallia.

Hotels.com

Hotels.com on hotellihuoneiden varaamiseen ja välittämiseen keskittyvä palvelu. Juuri tähän kyseiseen palveluun olen henkilökohtaisesti käyttänyt varmasti eniten rahaa, verrattuna mihin tahansa muuhun verkkokauppaan. Mikä sai minut valitsemaan juuri Hotels.comin? Tähän on varmasti vaikuttanut kolme asiaa; Hyvin markkinoitu palvelu, käytön helppous ja palvelun käytöstä saatavat palkintoyöt.

Käytännössä Hotels.com on pyrkinyt tekemään palvelustaan mahdollisimman helppokäyttöisen. Palvelusta löytää helposti vapaana olevat hotellihuoneet halutusta kaupungista. Hakua pystyy tarkentamaan erilaisin kriteerein ja täten löytämään helposti hotellin halutulta alueelta ja halutuin palveluin. Jos palveluun kirjautuu sisälle osaa Hotels.com tarjota juuri sinulle personoituja tarjouksia. Näihin tarjouksiin vaikuttaa mm. aikaisemmin sivustolla tekemäsi haut ja varaukset. Palvelu osaa myös lähettää näitä personoituja tarjouksia sähköpostilla. Palvelun avulla on myös helppo selata tarjouskohteita, lukea erilaisia muiden käyttäjien jättämiä arvosteluja.

Lähteet:

www.gigantti.fi

www.varusteleka.fi

www.hotels.com

[digitys-blog]

Digi 4.3 Verkkokaupan trendit

Verkkokauppa ja verkkoliiketoiminta kasvavat jatkuvasti. Uusia toimijoita ilmestyy koko ajan ja vanhat kehittävät alati palveluitaan. Onkin mielenkiintoista nähdä mitä tulevaisuudessa verkkokaupan saralla tapahtuu. Näitä tapahtumia ohjaa trendit ja tässä blogikirjoituksessa peilataankin mitä trendejä suomalaiset verkkoliiketoiminnan asiantuntijat näkevät. Paytrail on haastatellut suomalaisia verkkokaupan asiantuntijoita ja julkaissut siitä koosteen – Verkkokaupan trendit 2017.

Trendit vuonna 2017

Verkkoliiketoimintaa on perinteisesti tehty tuote edellä, mutta trendi on, että painopiste siirtyy asiakaskeskeisemmäksi toiminnaksi. Asiakkaat haluavat yhä etenevissä määrin personoitujaostoskokemuksia ja tähän tarpeen yritysten pitää pystyä vastaamaan. Haasteita personoidun ostoskokemuksen luomiseen on paljon. Pitäisi löytää osaavia henkilöitä, jotka ensiksikin ymmärtävät kuinka personoituja ostoskokemuksia luodaan. Kuinka nostaa esille juuri asiakasta kiinnostavat tuotteet ja palvelut? Tätä varten yritysten tulee panostaa asiakasymmärryksen kehittämiseen.

Elämyksellisyyden merkitys kasvaa, eli asiakkaat haluavat verkkokaupan tarjoavan hyvän palvelun, nopeiden toimitusten ja monipuolisen valikoiman lisäksi muutakin lisäarvoa. Visuaalisuuden merkitys verkkokaupassa kasvaa ja sisällön halutaan olevan viihdyttävää. Tämä haastaa varsinkin sisällöntuottajia. Kuinka sisällöstä saadaan tehtyä mielenkiintoista, niin visuaalisen ilmeen, kuvien, videoiden ja esimerkiksi tekstien suhteen. Miten kaupasta saadaan tehtyä brändin näköinen, mutta viihdyttävä.

Yhtenä trendinä nähdään mahdollisuus kustomoida verkkokaupasta ostettavia tuotteita. Oli kyseessä sitten, lippis, lenkarit, tietokone tai vaikkapa huonekalut, niin mahdollisuus kustomoida tuotteita ostovaiheessa kasvattaa merkitystään. Haasteita yrittäjillä on siinä, kuinka kustomointi toteutetaan. Tuotteet pitäisi pystyä toimittamaan nopeasti, mutta silti asiakkaan tilaamilla spekseillä. Kun tuotetta ei voida suoraan toimittaa varastosta asiakkaalle ilman, että sitä räätälöidään jollain tavalla haastaa yrittäjiä kehittämään omaa infraansa. Valmistetaanko tuote kokonaan itse ja näin ollen räätälöinti tapahtuu omissa toimitiloissa, pystytäänkö räätälöinti tekemään suoraan tehtaalla kannattavasti ja samalla toimittamaan tuote inhimillisessä ajassa. Haasteita on monia, mutta teollisen internetin kehittyessä myös palvelut kehittyvät tukemaan massaräätälöimisen mahdollistamista.

Lähteet:

Paytrail – Verkkokaupan trendit 2017

[digitys-blog]

Digi 4.2 Verkkokauppa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Millaista on Suomalainen verkko-ostaminen, entäpä millaista se on muissa Pohjoismaissa? Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen hieman Suomalaista ja Pohjoismaalaista verkkokauppaa ja miten se näkyy kuluttajalle.

Hieman vertaillua

Suomessa oli 2016 yhden kuukauden aikana keskimäärin 1,9 miljoonaa kuluttajaa, jotka olivat tehneet verkko-ostoksia, tämä tarkoittaa 49 % koko Suomen väestöstä. Ruotsilla vastaava luku on 67 %, Norjalla 65 % ja Tanskalla 63 %. Näiden lukujen valossa voidaan selkeästi päätellä muiden Pohjoismaiden olevan paljon pidemmällä verkko-ostamisessa kuin Suomen.

Ruotsalaiset ovat jo pitkään ostaneet verkkokaupoista ja Ruotsissa on olemassa vahva infrastruktuuri, joka tukee verkkokaupan kasvua. Tästä hyvänä esimerkkinä on, että ruotsalaisista 33 % käyttää puhelinta ostosten tekemiseen ja tämä luku on korkein koko pohjoismaissa. Verkkokauppaan ruotsalainen käyttää keskimäärin 151 euroa kuukaudessa. Ruotsalaiset ostavat paljon kotimaisista verkkokaupoista ja vain 30 % verkko-ostoksia tekevistä Ruotsalaisista suuntaa ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Siitäkin huolimatta, että tanskalaiset ovat hieman laiskempia käyttämään verkko-kauppoja kuin esimerkiksi Ruotsalaiset, tanskalaiset käyttävät kuukausitasolla keskimäärin 162 euroa henkilöltä verkko-ostoksiin. Tässä suhteessa tanskalaiset kuluttavatkin per henkilö Pohjoismaiden toiseksi eniten verkko-ostoksiin eurojaan. Kuten ruotsalaiset, tanskalaiset ostavat mielellään kotimaisilta toimijoilta. Tanskalaisista verkko-ostoksia tekevistä kuluttajista vain n. 33 % ostaa ulkomailta. Tanskalaisten puhelimella tapahtuva verkko-kauppa kasvaa kovaa vauhtia ja tällä hetkellä mobiilisti verkkokappaa käyttää n. 25 % tanskalaisista.

Norjalaiset käyttävät verkkokauppaa erittäin aktiivisesti. Norja on erittäin ostovoimainen maa ja tämä näkyy myös norjalaisten verkkokauppoihin käyttämistä euroista. Norjalainen käyttää kuukausittain keskimäärin 173 € verkko-ostoksiin joka on koko pohjoismaiden suurin määrä. Suomalaisten tapaan norjalaiset ostavat paljon ulkomailta. Norjassa 40 % verkko-ostoksia tekevistä kuluttajista ostavatkin ulkomailta. Tämä luku on Pohjoismaiden toiseksi suurin.

Suomessa verkkokauppa laahaa selkeästi perässä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa kotimaiset verkkokaupat eivät ole osanneet houkutella asiakkaita samalla tavalla kuin ulkomaiset toimijat. Suomessa melkein puolet kuluttajista ostaakin verkko-ostoksensa ulkomaisista verkkokaupoista. Mobiililaitteita käytetään verkko-ostoksiin hieman vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa n. 20 % väestöstä tekee verkko-ostoksia puhelimella. Myös kulutuksen suhteen olemme maltillisempia. Suomalainen kuluttaa keskimäärin kuukaudessa huomattavasti vähemmän verkko-ostoksiin, kuin muut Pohjoismaalaiset. Suomalainen käyttää keskimäärin 135 € kuukaudessa verkko-ostoksiin.

Lähteet:

http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

[digitys-blog]

Digi 4.1 Tulevaisuuden maksamistavat

Maksuliikenteen hoitaminen on mullistunut viimevuosina valtavasti ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten maksaminen tulee tulevaisuudessa kehittymään. Suomen Pankki on myös tutkaillut kyseisen teeman ympärillä ja julkaissut e-kirjan (Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen muutamaa kohtaa ko. kirjasta samalla pohtien itse käyttämiäni maksamistapoja.

2020-luvun maksaminen

Kirjan kolmannessa kappaleessa Heikki Kapanen kirjoittaa fyysisen rahalla maksamisen loppuvan. 2020-luvulla älykkäät ratkaisut hoitavat maksamisen meidän puolesta. Emme siis enää ojenna rahaa tai korttia kassaneidille, vaan maksaminen hoituu erilaisten älykkäiden ratkaisujen kautta, jotka hoitavat maksamisen. Maksaminen on tällöin häiriöttömämpää, sujuvampaa ja samalla älykkäät ratkaisut varautuvat meidän puolestamme maksukykymme heilahteluihin.

Samassa kappaleessa Kapanen kirjoittaa maksamisen kehityksen ajureista sekä jarruista. Vaikka älykkään maksamisen edellytykset paranevat jatkuvasti mm. lohkoketjujen ja tekoälyn kehittyessä, maksamisen nykyinen monikanavaisuus hidastaa uusien maksutapojen omaksumista. Nykyinen verkko-, mobiili- ja kassalla maksaminen tapahtuu eri ekosysteemeissä; korteilla tai tileillä. Molemmilla ekosysteemillä on vahvat kannattajansa korttimaksamisen ollessa kansainvälisesti yleisesti hyväksytty tapa maksaa, kun taas tilimaksaminen on reaaliaikaista ja huomattavasti halvempaa.

Lohkoketjut, teollinen internet ja 5G-ekosysteemit haastavat vallalla olevat kansalliset ja kansainväliset ratkaisut, samalla kun henkilökohtaiset mobiililaitteet ja niiden sovellukset kehittyvät. Tämä johtaa siihen, että todennäköisesti kortti- ja tilimaksaminen yhdistyy ns. monivälineratkaisuksi 2020-luvulla. Uudet ratkaisut tulevat yhdistämään molempien tapojen parhaat puolet.

Miten nykyään?

Kun mietin itse käyttämiäni digitaalisia maksamistapoja, huomaan että joudun kaivamaan kännykkäni taskustani ja etsimään kaikki käyttämäni maksusovellukset. Kännykästä löytyy; S-mobiili, OP-mobiili, MobilePay, OP:n Pivo sekä Elisa lompakko. Kaikkia näitä sovelluksia yhdistää yksi asia; kaikilla onnistuu jonkinlainen maksaminen. Pankkisovelluksilla luonnistuu tilisiirrot, laskujen maksaminen sekä niihin liitettyjen debit/credit-korttien käyttö niin sähköisissä palveluissa, kuin fyysisesti NTSF-tekniikan avulla. Eli pystyn maksamaan kassalla ostokseni näyttämällä kännykkääni etälukulaitteelle ja samalla hyväksymällä maksun. Pankkitiilini liitetetyillä MobilePayllä ja Pivolla pystyn maksamaan ostoksia tai tekemään tilisiirtoja pelkän puhelinnumeron avulla. Kaikkien näiden sovellusten lisäksi, lompakosta näyttäisi löytyvän kolme maksukorttia jotka kaikki näyttäisi soveltuvan etämaksamiseen etälukulaitteella.

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[digitys-blog]

Digi 3.6 Isoa ja avointa dataa

Maailmalla kuhistaan big- ja avoimesta datasta, mutta me ne oikein tarkoittavat? Tässä blogikirjoituksessa pyrin avaamaan näitä termejä ja mihin niitä oikein käytetään.

Big Data

Big datalle ei vielä ole yhtä vakiintunutta määritelmää, mutta esimerkiksi Matti Vakkuri on Talouselämä lehdelle kirjoittamassaan blogissaan avannut big datan käsitettä seuraavalla tavalla: ” Big Data tarkoittaa käsittämättömän suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja ennen kaikkea analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.”.

Big data on usein monista eri lähteistä koostuva valtava tietovaranto. Tietoa kertyy ja kerätään kaikkialta mistä sitä saadaan, esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, kännyköiden aika- ja paikkatietoja keräämällä, internetsivujen lokitiedoista, erilaisista julkaistuista teksteistä sekä erilaisista laitteita tarkkailevista mittareista. Nimitys big data tuleekin juuri valtavasta tiedon määrästä.

Tätä valtavaa tietomassaa pyritään hyödyntämään erilaisin keinoin analysoimalla. Analysoinnissa pyritään seulomaan massasta kulloinkin tarvittavaa relevanttia dataa. Tähän seulomiseen ja analysoimiseen on kehitetty monia ohjelmia palvelemaan eri alojen tarpeita. Tällä tavoin kerättyä tieto voidaan hyödyntää mitä erilaisimmissa kohteissa. Esimerkiksi suunniteltaessa julkista bussiliikennettä, big dataa voidaan hyödyntää etsimällä tietoa ihmisten liikkeistä eri aikoina. Analysoimalla erilaisia signaaleja ihmisten liikkeistä ja tarpeista bussiliikenteen suhteen voitaisiin löytää uusia kannattavia reittejä ja suunnitella reitit entistä tehokkaammiksi. Tätä dataa saattaa löytyä mitä mielenkiintoisemmista paikoista: Kun kaupungissa on suuri tapahtuma, uusi liikekeskus avataan jossain, miten vuoden ajat vaikuttavat, sää olosuhteet jne. Kaikilla näillä saattaa olla vaikutuksia ihmisten liikkumiseen.

Avoin Data

Avoin data on erilaisille organisaatioille, yksityishenkilöille ja yrityksille kertynyttä dataa, joka annetaan myös muiden käyttöön vapaasti ja ilman eri korvausta. Tämä data voi olla mitä vain, esimerkiksi erilaisia julkaisuja, artikkeleita, tilastoja, malleja, kuvia, taloustietoja, tutkimustuloksia yms.

Jotta avoin data voidaan julkaista muille hyödynnettäväksi, siinä ei saa olla kenenkään yksityisyydensuojaa vaarantavaa tai yleisesti ottaen turvallisuutta vaarantavaa tietoa mukana. Datan pitää myös olla sellaisessa muodossa, että sitä voidaan käsitellä erilaisilla tietokoneohjelmilla.

Avointa dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten palveluiden tarjoamisessa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on avaamassa avointa dataa kaupungissa sijaitsevista pysäköintipaikoista. Käytännössä kaupunki seuraa reaaliaikaisesti pysäköintimaksuliikennettä ja tätä tietoa jaetaan avoimena eteenpäin tietyssä mittakaavassa. Tätä tietoa palveluntarjoajat voivat hyödyntää esimerkiksi analysoimalla dataa, siten että pystytään paikantamaan vapaana olevia pysäköintipaikkoja. Tätä tietoa voidaan sitten jakaa kuluttajille eteenpäin ja helpottaa kuluttajaa löytämään vapaita parkkipaikkoja.

Lähteet:

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/tieto/big-data-muuttaa-maailmaa-3440603

http://www.hri.fi/fi/

https://www.avoindata.fi/fi

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/

[digitys-blog]

Digi 3.5 Mobiiliapplikaatiot

Maailmalta löytyy tuhansia ja taas tuhansia erilaisia mobiiliapplikaatioita, joilla pyritään ratkaisemaan jokin ongelma. Oli kyseessä sitten taksien tilaus, ruoan kotiinkuljetus, unen seuranta, urheilusuoritusten parantaminen, niin kaikkiin löytyy varmasti useita erilaisia mobiiliapplikaatioita, joilla homma hoituu. Tässä blogikirjoituksessa käydään muutama olemassa oleva applikaatio, sekä idea mobiiliapplikaatiosta, josta Kitty’s Milkshake bar – pirtelöbaari voisi hyötyä.

Digitaalinen opiskelijakortti

Frank on yritys joka tarjoaa korkea-asteen opiskelijoille digitaalista opiskelijakorttia. Applikaatio oli mukana vuoden 2017 Grand One -kilpailussa, jossa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja markkinointia. Frankin digitaalinen opiskelijakortti applikaatio oli mukana kilpailemassa parhaan mobiilipalvelun kategoriassa.

Frank tarjoaa opiskelijoille ja palveluntarjoajille portaalin, jossa palvelun tarjoaja pystyy tavoittamaan suuren määrän Suomessa opiskelevia korkeakoulu opiskelijoita, tarjoten heille erilaisia opiskelijaetuja. Vastaavasti opiskelijat pystyvät applikaation kautta löytämään helposti ja nopeasti opiskelijaa lähellä olevia opiskelijaetuja. Opiskelijaetujen lisäksi Frank tarjoaa sähköistä opiskelijatunnistautumista. Käytännössä tämä tarkoittaa mobiiliapplikaatioon liitetyn sähköisen opiskelijakortin esittämistä fyysisen opiskelijakortin esittämisen sijaan. Lyhykäisyydessään palvelun ideana on, että opiskelija pystyy todentamaan opiskelija statuksensa sähköisesti applikaation avulla ja opiskelija pystyy selaamaan kaikkia palveluun liitettyjä opiskelijaetuja.

Kitty’s Milkshake bar pystyisi liittymällä Frankin asiakkaaksi tarjota pientä opiskelija-alennusta ja näin ollen tavoittamaan valtavan määrän opiskelijoita. Opiskelijaedun tarjoaminen sitouttaisi nykyisiä opiskelevia kanta-asiakkaita, sekä auttaisi tavoittamaan myös uusia potentiaalisia asiakkaita.

Mobiili kanta-asiakaskortti

Intellipocket Oy tarjoaa asiakkailleen mobiilia kanta-asiakasjärjestelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä että esimerkiksi ravintola ostaa sovelluksen ja tämä sovellus sitten personoidaan näyttämään ravintolan omalta applikaatiolta. Sovelluksen avulla ravintola pystyy hoitamaan asiakassuhteitaan asiakkaisiin, keräämään asiakasrekisteriä ja muuta asiakasdataa sekä hoitamaan tekemään markkinointitoimenpiteitä.

Esimerkiksi pirtelöbaari pystyisi hyödyntämään mobiilia kanta-asiakasjärjestelmää erittäin laajasti. Tarjoamalla asiakkailleen mobiilia kanta-asiakasohjelmaa, yritys pystyisi keräämään asiakasrekisteriä, sekä keräämään heistä laajempaa dataa. Kokonaisuuteen kuuluu myös laajat datalistat ja analyysityökalut. Näitä hyödyntämällä yritys pystyisi oppia tuntemaan asiakkaansa paremmin, tietämään mitä he haluavat ja miten asiakkaita pystyy palvelemaan paremmin.

Käytännössä pirtelöbaari pystyisi applikaation avulla kohdentamaan ja personoimaan markkinointiaan erilaisille ostajapersoonille, ottamaan käyttöön digitaalisen leimakortin vanhan pahvisen sijaan ja samalla saisi arvokasta käyntiseuranta dataa asiakkaistaan. Applikaation avulla yritys pystyisi tarjoamaan mobiileja etu- ja tarjouskuponkeja asiakkailleen, sekä myös keräämään arvokasta palautetta!

Jotain uutta – Digital Milkshake

Millainen applikaatio voisi toimia Kitty’s Milkshake bar:n kaltaisella pirtelöbaarilla? Jotain mitä ei ole vielä kehitetty… Kyseisen yrityksen liikeidea on tarjota asiakkailleen käsintehtyjä pirtelöannoksia ja tällä hetkellä annokset tehdään valmiiden reseptien pohjalta. Pystyisikö tämän pohjalta lähteä kehittämään jotain uutta?

Miten olisi mobiili applikaatio jonka avulla asiakas pystyisi itse koostamaan pirtelönsä eri raaka-aineista? Applikaatioon olisi syötetty kaikki Kitty’sin käyttämät raaka-aineet ja niiden hinnat. Asiakas pystyisi sovelluksen avulla valitsemaan juuri ne raaka-aineet joita pirtelöönsä haluaisi ja samalla hän näkisi mitä pirtelö tulisi maksamaan. Asiakas pystyisi tallentamaan rakentamansa pirtelön sovellukseen ja ennen ostotapahtumaan asiakas jakaisi reseptinsä pirtelöbaarin kanssa. Näin ollen tiedot pirtelön sisältämistä raaka-aineista ja hinnasta siirtyisi annoksen koostajalle ja asiakas saisi personoidun asiakaskokemuksen!

Lähteet:

http://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu-2017

http://www.intellipocket.com/fi/mobiili-kanta-asiakkuus-ravintolalle/

[digitys-blog]

Digi 3.4 Facebook News Feed

Facebook on varmasti kaikkien aikojen käytetyin sosiaalisen median kanava ja Facebookissa on yksi ominaisuus johon palvelun käyttäjät törmäävät pakostakin ja se on Facebookin News Feed. Ensimmäinen asia jonka näet kun aukaiset Facebookin on ns. aikajana. Tällä aikajanalla näet kaverilistalla olevien henkilöiden päivityksiä ja jakoja, seuraamiesi sivujen päivityksiä, uutisia, ryhmien keskusteluita joihin kuulut, mainoksia yms. yms…

Moni käyttäjä on huomannut ettei aikajanalla näytetä kaikkien ystäviesi kaikkia päivityksiä ja muutenkin näytettävää sisältöä on rajoitettu ja fokusoitu juuri jokaista käyttäjää varten. Kuka tai mikä päättää mitä sisältöä aikajanallasi näytetään? Miten Facebook tietää, mikä minua kiinnostaa tai mitä minulle kannattaa näyttää?

Kaiken takana on nai… ei kun algoritmi

Facebook pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen personoitua kokemusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjän aikajanalla näytettävä sisältö koskettaa käyttäjää jollain tavalla. Se miten Facebook käytännössä personoi käyttäjäkokemusta on algoritmien avulla. Algoritmi itsessään tarkoittaa tapaa kuvata jokin prosessi, jota seuraamalla voidaan ratkaista jokin ongelma. Facebookin tapauksessa se tarkoittaa heidän kirjoittamaansa koodia, joka pystyy päättelemään käyttäjän puolesta mikä käyttäjää kiinnostaa.

Facebook kerää valtavaa määrää dataa kaikesta mitä siellä julkaistaan ja miten palvelua käytetään. Se miten Facebookin algoritmi päätyy lopputulemaansa, eli siihen mitä aikajanallasi näkyy, perustuu juurikin siihen valtavaan datamäärään. Facebookin käyttämä algoritmi päätyy tulokseensa muutaman stepin kautta. Ensiksi kerätään dataa siitä, mitä ystäväsi ja muut seuraamasi julkaisijat ovat julkaisseet Facebookissa. Seuraavassa vaiheessa algoritmi käy läpi satoja tuhansia erilaisia pieniä ns. signaaleja. Signaaleihin kuuluu mm. kuka on kirjoittanut mitäkin, mihin aikaan, millainen nettiyhteys sinulla on tällä hetkellä, millaisella puhelimella käytät Facebookkia yms. näiden pienien signaalien avulla Facebook voi alkaa päättelemään mistä juuri sinä pidät. Kolmannessa vaiheessa Facebook alkaa päättelemään kuinka todennäköisesti kommentoit tai jaat kyseisen julkaisin, kuinka paljon aikaa käyttäisit lukiessasi julkaisua jne. Näiden päättelyiden tuloksena Facebook pyrkii päättelemään kuinka relevantti kyseinen julkaisu on juuri sinulle. Tässä vaiheessa algoritmi antaa julkaisulle pisteitä näiden päättelyiden tuloksena ja parhaiten pisteitä keränneet julkaisut päätyvät aikajanallesi.

Lähteet:

https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

[digitys-blog]

Digi 3.3 Lisää somea

Hieman lisää ajatusleikkiä! Mitä muita somekanavia Kitty’s Milkshake bar pystyisi hyödyntämään omassa markkinoinnissaan? Tällä hetkellä yritykseltä löytyy Facebook, Instagram, Pinterest tilit joita se käyttääkin aktiivisesti, mutta pienellä panostuksella pystyisi ottamaan myös muutaman muun somen haltuun.

Tätä varten tutustuin Override Interactiven luomaan 2017 Social Media Map karttaan, jossa on listattuna useita erilaisia sosiaalisen median kanavia. Tätä pohdintaa varten valitsin listauksesta kolme kanavaa, joihin tutustuin hieman tarkemmin ja joista voisin kuvitella mahdollisesti olevan hyötyä myös Kitty’sille.

SnapChat

SnapChat on pikaviestipalvelu jonka avulla sen käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita toisilleen. Kuviin ja videoihin voi liittää tekstiä ja ns. tarroja, sen lisäksi videoihin voi lisätä erilaisia filttereitä. Ideana SnapChatissä on, että sen kautta lähetetyt kuvat ja videot näkyvät vastaanottajallaan vain 1-10 sekuntia, jonka jälkeen ne poistuvat vastaanottajan sovelluksesta sekä SnapChatin palvelimilta. SnapChatissä videoita ja kuvia voi lähettää palvelun muille käyttäjille tai sitten My Story palvelun avulla sisältö voidaan jakaa julkisesti kaikkien nähtäväksi.

Kun ottaa huomioon SnapChatin käyttäjien olevan pääsääntöisesti nuoria ja nuoria aikuisia, niin voisin kuvitella, että Kitty’s Milkshake bar pystyisi sitä omassa markkinoinnissaan hyödyntämään. Päivittäiset hauskat ”ei-niin-tyylitellyt” kuvat pirtelöbaarin arjesta ja tuotteista, voisi innostaa varsinkin nuorempia potentiaalisia asiakkaita. Myös tarjousten ja erikoistuotteiden/uutuuksien jakaminen SnapChatin kautta voisi palvella heidän asiakkaita.

Periscope

Periscope on suoratoistopalvelu, jossa sovelluksen avulla pystytään lähettämään ja katsomaan livekuvaa. Sovelluksen avulla kuvattua ohjelma on reaaliaikaista ja muut käyttäjät voivat tykätä ja kommentoida videota reaaliajassa. Kaikki Periscopen avulla kuvatut videot ovat julkisia, ellei käyttäjä itse rajaa videoiden katseluoikeutta vain kutsumilleen henkilöille. Periscopen käyttäjät voivat etsiä livelähetyksiä sijainnin mukaan tai tunnisteiden avulla.

Jos Viikin Prisman kassahihnan liukumista katsoi tuhansia ihmisiä viime juhannuksena, voisin hyvin kuvitella, että myös Kitty’s pystyisi hyödyntämään markkinoinnissaan livekuvaa ja sitä myöten Periscopea. Silloin tällöin lähetetyt lähetykset joissa ammattilaiset kasaisivat herkullisia pirtelöannoksia, livelähetystä tiskin takaa hyvänä sesonkipäivänä, voisivat olla sellaisia joiden avulla Kitty’s pystyisi herettämään mielenkiintoa.

Tinder

Tinder on deittisovellus, jonka avulla pystyy etsimään muita lähellä olevia palvelunkäyttäjiä. Käytännössä palvelu esittää käyttäjälleen muita lähellä sijaitsevia Tinderin käyttäjiä. Käyttäjä voi selata muiden käyttäjien profiileja yksi kerrallaan, mutta hänen täytyy lopuksi joko tykätä tai sivuuttaa profiili, jonka jälkeen pääsee tarkastelemaan seuraavaa käyttäjäprofiilia. Jos käyttäjä on tykännyt toisen henkilön profiilista ja tämä toinen henkilö on tehnyt ns. vastatykkäyksen, niin silloin heille syntyy ns. match. Tämän jälkeen käyttäjät pystyvät aloittamaan chat keskustelun keskenään.

Kyllä! Uskon, että Kitty’sin pirtelöbaari pystyisi hyödyntämään Tinderiä! Paras tapa ei välttämättä ole luoda profiilia palveluun ja yrittää saada matchiä aikaiseksi kaikkien pirtelön rakastajien kanssa. Mutta kun mietitään pirtelöbaarin asiakaskuntaa, niin treffipaikkana sen voisi kuvitella toimivan oikein hyvin. Tätä ajatusta vasten Kitty’s voisi hyödyntää Tinderiä välillisesti, esimerkiksi tarjoamalla alennusta Tinder-treffeillä käyville pareille!  

[digitys-blog]

Digi 3.2 Hauskasti hoidettu Some

Suomessa on paljon yrityksiä jotka ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Mielenkiintoista onkin tarkastella hieman miten yritykset omia somekanaviaan käyttää ja tässä blogikirjoituksessa tutkailenkin hieman, miten Varusteleka on hommansa hoitanut.

Varusteleka on Suomalainen armeijatavaran jälleenmyyjä, joka tunnetaan varsin räväkästä mainonnastaan. Yritys toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja heidän käyttämiin kanaviin kuuluu: Facebook, Instagram, YouTube ja Twitter. Seuraavaksi tutustutaan näihin kanaviin hieman tarkemmin.

Facebook

Varustelekalla on Facebookissa seuraajia 92 291 henkilöä ja tykkäyksiäkin on kertynyt yhteensä reilut 94 000 kappaletta, joita molempia lukuja voidaan pitää suhteellisen korkeina Varustelekan kokoiselle yritykselle. Yritys julkaisee kanavassa materiaalia viikottain ja sisältöä tulee laidasta laitaan. On tapahtumailmoituksia joissa varusteleka tai heidän yhteistyökumppaninsa on, löytyy tuote-esittelyitä, hauskoja videoita, kilpailuita, kuvia yrityksen arjesta jne. Lähes kaikessa sisällössä käytetään huumoria, joka on vahvasti osa koko Varustelekan brändikuvaa.

Varusteleka on saanut luotua Facebookkiin oman yhteisönsä, jossa jokainen postaus kerää tykkäyksiä ja kommentteja ja tätä aktiivisuutta varmasti ruokkii se, että yritys osallistuu myös itse aktiivisesti keskusteluun, jota kanavalla käydään. Kanavalla on paljon seuraajia, jotka itse julkaisevat aktiivisesti sisältöä kanavalle. Asiakkaat laittavat kuvia, kun ovat käymässä myymälässä, jaetaan maanpuolustukseen tai harrastuksiin liittyen yms.

Instagram

Varustelekan toiseksi eniten seurattu somekanava on Instagram 21 400 seuraajallaan. Kuvien julkaisutahti näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin Facebook postaustenkin, eli viikottain tarjotaan lisää sisältöä. Varusteleka itse kertoo Instagramin kuvauksessaan, että kanavalla on tarjolla omituista kulissien takaista materiaalia. Noh… Suurin osa kuvista julkaistaan myös Facebookissa ja ne esittävät yrityksen tuotteita, mutta tämän lisäksi kanavalla tosiaan on paljon selkeästi ns. kulissien takaista kuvaa tarjolla. Kuvia tapahtumista, ns. making of kuvia tuote kuvauksista sekä kuvia yrityksen arjesta.

Kanavalla on tietenkin oma panostuksensa yrityksen tuotteiden markkinoinnissa, mutta selkeästi Varusteleka pyrkii tarjoamaan ns. faneilleen hieman rennompaa materiaalia IG:n kautta. Hauskat ei niin huolitellut kuvat yrityksen arjesta ja tapahtumien kulisseista toimivat ja vievät varmasti Varustelekan hakemaa humoristista brändikuvaa eteenpäin.

YouTube

Youtube on yrityksen kolmanneksi seuratuin kanava 11 829 tilaajallaan. Kanavalle yritys on ladannut muutamia tuote-esittelyitä ja hauskasti tuotettuja mainoksiaan, mutta suurin osa sisältöä on kuitenkin sketsityyppisiä lyhytvideoita. Kanavan videoista selkeästi näkyy huumorin käyttö ja hauskimmat pätkät ovatkin saaneet kymmeniä tuhansia näyttökertoja.

Julkaisutiheys ei ole niin suuri kuin muilla somekanavilla ja sisältöä näyttäisi tulevan muutamia videoita kuukaudessa. Kanavan rooli on toimia julkaisukanavana yrityksen mainoksille ja tuote-esittelyvideoille. Jotta kanava ei jäisi pelkästään näiden edellä mainittujen videoiden säilömispaikaksi on yritys ruvennut lisäämään sinne lyhyitä sketsityyppisiä videoita, jotka tuovatkin pientä lisäarvoa kanavan tilanneille.

Twitter

Siitäkin huolimatta, että Twitter näyttäisi olevan kanavista vähiten seurattu, löytyy sieltäkin 4 869 seuraajaa. Varusteleka näyttäisi tässäkin kanavassa osallistuvan aktiivisesti keskusteluihin, mutta muuten julkaisut näyttäisivät keskittyvän yrityksen YouTube videoiden promoamiseen.

[digitys-blog]

Digi 2.5 Millaista markkinointia pirtelöbaari voisi tehdä?

Tässä blogikirjoituksessa leikitellään ajatuksella millaista sisältöä Kittys’s Milkshake bar voisi hyödyntää omassa markkinoinnissaan? Kun kyseessä on Suomen ainoa pirtelöbaari jolla on rajalliset resurssit, niin on hauska leikitellä ajatuksella millaista heidän asiakkaitaan kiinnostavaa sisältä yritys pystyisi tuottamaan. Ajatuksena on ideoida erilaisia sisältömuotoja neljän eri näkökulman kautta: viihdyttävää, hyödyllistä, inspiroivaa sekä vakuuttavaa sisältöä. Ideoinnin avuksi käytin HubSpotin sisältömarkkinointi matriisia.

Kitty’sille varmasti helpoin ja halvin tapa tuottaa viihdyttävää sisältöä olisi tehdä erilaisia kilpailuja Sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuilleen. Kerro paras muisto liittyen pirtelöihin tai vaikkapa erilaisia brändiin liittyviä visojen pitäminen voisi olla hauska tapa osallistaa asiakkaita. Myös esimerkiksi YouTubeen tuotetut viihdyttävät pätkät pirtelöbaarin arjesta voisivat toimia hauskoina mielenkiinnon herättäjinä.

Mielenkiintoisen hyödyllisen sisällön tuottaminen voi olla pirtelöbaarin kokoiselle yritykselle hieman haastavaa, mutta esimerkiksi kotona tehtävien pirtelöiden ohjeiden julkaiseminen voisi toimia. Tänä päivänä myös paljon puhutaan maidon käytöstä ja sen hyvistä, että huonoista puolista. En muista koska olisi ollut niin paljon puhetta maidosta kuin nykyään, milloin se aiheuttaa allergiaa ja turvotusta yms. Kitty’sille voisi olla hyvä osallistua keskusteluun ja julkaista esimerkiksi maitotuotteisiin liittyviä artikkeleita. Yritys voisi myös yrittää hyödyntää eri medioita lehdistötiedotteiden avulla. Kun uusi sesonki on alkamassa, uusia ravintoloita avataan, osallistutaan messuille tai tapahtumiin, voisi lehdistötiedotteiden avulla saada pirtelöbaarin sanomaa leviämään.

Julkkikset mukaan markkinointiin! Kitty’s sponsoroimaan SoMen vaikuttajia. Uskon, että jos kohderyhmä näkisi seuraamansa vaikuttajan kädessä Kitty’sin pirtelön, olisi sillä varmasti vaikutusta myös myyntiin. Osallistuminen myös internetissä käytäviin aiheeseen liittyviin keskusteluihin omalla brändillä ja positiivisella sävyllä, olisi myös halpa tapa käydä keskustelua kuluttajien kanssa.

Vakuuttavan sisällön osalta selkein heikkous löytyy siitä, että Kitty’siltä puuttuu myytävien tuotteidensa ravintoarvot. Vaikkakin käsin rakennettujen annosten ravintoarvot vaihtelevat, palvelisi silti suuntaa antavien ravintoarvojen esittäminen kuluttajia.