ellaperkkio-blog

[ellaperkkio-blog]

Mitä sitten ryhmänä opimme digitaalisesta liiketoiminnasta?

Olemme kuusi Haaga-Helialaista ja suoritamme siis Uuden kehittäjä -moduulia. Tässä blogitekstissä kerromme, mitä kurssilla opimme.

Digitaalinen liiketoiminta on erittäin laaja ala ja se kehittyy jatkuvasti. Yrityksen on tärkeä pysyä ajan hermolla jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Olemme tutustuneet yrityksen erilaisiin digitaalisiin palvelukanaviin. Samalla olemme pohtineet kehitysehdotuksia liiketoimintaympäristöjä ajatellen. Olemme myös tuottaneet digitaalista sisältöä omiin blogeihimme koskien digitaalista liiketoimintaa ja tutustuneet tulevaisuuden trendeihin. Osaamme nyt varautua tulevaan ja keskittyä itseämme eniten hyödyttäviin trendeihin. Olemme oppineet perusteet digitaalisen markkinoinnin menetelmistä ja työkaluista. Yhtenä blogiaiheena olemme käsitelleet digitaalista ostopolkua. Olemme harjoitelleet muiden kirjoittamien tekstien kommentointia ja palautteen antoa sekä omien mielipiteidemme esille tuontia. Olemme myös kehittäneet taitojamme työskennellä ryhmässä ja harjoitelleet ryhmän vetämistä fasilitoinnin muodossa. Olemme tutustuneet muun muassa Googlen digitaalisiin työkaluihin ja oppineet, miten niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Mielenkiintoisin oli ehdottomasti AddSense, jonka avulla yritys voi myydä kotisivuillaan mainostilaa muille yrityksille. Lisäksi olemme analysoineet dataa ja osaamme hyödyntää sitä myös liiketoimintaa ajatellen. Näiden perusteella olemme oppineet tekemään perusteltuja toimintasuosituksia ja kehittämisehdotuksia. Harmillisesti emme kuitenkaan päässeet analysoimaan aineistoa, jonka toimeksiantaja oli tätä kurssin suorittamista varten luvannut. Oli kuitenkin todella hienoa, että toimeksiantaja oli oikea yritys ja pääsimme käytännössä testaamaan oppimiamme taitoja. Toimeksiantajan liiketoimintaidea on todella ajankohtainen, sillä he pyrkivät rakentamaan kestävää huomista lisäämällä käytettyjen Apple-laitteiden käyttöikää.

Olemme kaikki sitä mieltä, että kurssi oli todella hyödyllinen ja antaa hyvät valmiudet työelämään. Voimme suositella kurssia kaikille jo ihan yleissivistyksen kannalta. Nykymaailma on niin digitaalinen, että ilman taitoja ja ymmärrystä digitaalisista ratkaisuista ei vain yksinkertaisesti pärjää.

Aurinkoista kevättä kaikille,

Doris, Nunnu, Timo, Eetu, Jenni, Ella ja Julia

[ellaperkkio-blog]

Social Media Map

Tutustuin kolmeen itselleni uuteen sosiaalisen median palveluun Social Media Map 2018 avulla. Tässä kirjoituksessa kerron hieman näistä kolmesta palvelusta ja pohdin samalla, miten yritykset voisivat näistä hyötyä.

Ensimmäiseksi tutustuin palveluun nimeltä Workplace, joka nimestä päätellen on selvästi suunnattu yrityskäyttöön. Workplace on Facebookin luoma kanava, jonka tarkoituksena on olla yrityksen sisäisen viestinnän kanava. Palvelun etuna on ehdottomasti se, että se toimii hyvin samalla tavalla kuin Facebook, joten se on miljoonien ihmisten tuntema eikä sen käyttöönottoon tarvitse isompaa koulutusta. Workplace on varmasti hyödyllinen isoissa firmoissa tai yrityksissä, joissa ihmiset eivät välttämättä työskentele saman katon alla. Se tarjoaa muun muassa mahdollisuuden suoriin videolähetyksiin viestinnän helpottamiseksi ja on todella panostanut tietoturvaan. Workplace on myös tehnyt eri yritysten välillä työskentelyn mahdolliseksi, joten se sopisi varmasti hyvin nimenomaa suuriin organisaatioihin.

Toinen palvelu, johon tutustuin, on myös selkeästi yrityksille suunnattu. Markkinointi sosiaalisessa mediassa on melkein kaikille yrityksille suuri osa markkinointia nykypäivänä. Kanavia on kymmeniä, ja niiden seuraaminen voi pidemmän päälle käydä haastavaksi. Hootsuite on palvelu, joka on kehitetty auttamaan yrityksiä eri kanavien hallinnassa – sen avulla voi hallinnoida kaikkia yrityksen sosiaalisen median kanavia yhdessä paikassa. Hootsuiten avulla pystyy muun muassa aikatauluttaa julkaisuja, seurata tilastoja ja se lupaa myös pitää huolta yrityksen kanavien turvallisuudesta. Tämänkaltainen palvelu sopii varmasti niin isoille kuin pienemmillekin yrityksille. Hootsuiten avulla yhden ihmisen on näppärämpää huolehtia yrityksen markkinoinnista, mutta sen ominaisuutena on myös helpottaa tiimityöskentelyä.

Kolmas mielenkiintoinen palvelu on Ambassador, jolla on nimensä mukaisesti tarkoitus tavoittaa yritykselle niin sanottuja lähettiläitä. Monet varsinkin nuoremman sukupolven asiakkaat hakevat inspiraatioita sosiaalisen median vaikuttajista, ja tästä onkin tullut nykyaikana tehokas tapa markkinoida. Ambassadorin ideana on saattaa yhteen yritys ja sille sopivat vaikuttajat, sekä helpottaa yritystä löytämään yhteistyökumppaneita myös muista organisaatioista. Palvelussa on erikseen räätälöidyt paketit esimerkiksi startup-yrityksille ja suurille yrityksille, joten se taipuu moneen tarpeeseen.

Tutkiessani Social Media Mapin listaa erilaisista palveluista, tulin siihen lopputulokseen, että nykyaikana yrityksillä on varsin kattava valikoima apukeinoja käytettävissään. Niistä on vain löydettävä omiin tarpeisiin sopeutuvat palvelut, joka voikin olla helpommin sanottu kuin tehty.

[ellaperkkio-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Tutustuin Suomen Pankin julkaisemaan e-kirjaan, jossa käsiteltiin tulevaisuuden maksamistapoja. Valitsin kirjasta muutaman itseäni kiinnostavan kappaleen, joihin perehdyn tässä blogikirjoituksessa. Pohdin myös hieman omia kokemuksiani nykyajan maksamistapoihin liittyen.

E-kirja on täynnä todella mielenkiintoisia ajatuksia lähitulevaisuuden maksamistapojen kehittymisestä ja digitalisaation vaikutuksista niihin. Suurimpia trendejä viime vuosina on ollut niin kutsuttu näkymätön maksaminen, jossa asiakkaan ei tarvitse ostoksia maksaessaan edes ottaa lompakkoa esille. Verkossa ostosten maksaminen kuittaantuu vain salasanan kirjoituksella, kun vielä muutama vuosi sitten verkkokauppoihin täytyi jokaisella ostokerralla näppäillä pankkikortin numerosarja. Nykyään tämä tuntuu itsestäni erittäin vanhanaikaiselta systeemiltä. E-kirjan mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka käyttää muovikortteja maksamiseen. Itsekin käytän fyysistä pankkikorttia ostosten maksamiseen vain kaupassa käydessäni, mutta verkossa hoidan maksut verkkopankkia tai joskus vaikka MobilePayta apuna käyttäen.

Tällä näkymättömällä maksamistavalla on kuitenkin myös huonoja puolia, varsinkin kuluttajien näkökulmasta katsoen. Kuluttajien rahankäytön hallinta ei parane samalla vauhdilla, kuin maksulaitteiden älykkyys ja helppous. Kun ostoksen yhteydessä tililtä häviävää rahaa ei edes huomaa, voi oman talouden hallinta heiketä vauhdilla. Huomaan itsekin tekeväni ostoksia helpommin, kun fyysistä rahaa ei tarvitse käyttää ja maksaminen on niin huomaamatonta. Toki tähänkin ongelmaan on keksitty lukemattomia apukäsiä, kuten sovelluksia, joilla voi seurata omaa rahankäyttöä.

E-kirjan mukaan jo vuoteen 2020 mennessä maksamisratkaisut ovat muuttaneet muotojaan ja trendejä siihen liittyen löytyy joka lähtöön. Tulevaisuudessa ihmiset haluavat rahansiirron olevan yhä helpompaa ja nopeampaa. Vuonna 2020 uskotaan maksujen olevan niin reaaliaikaisia, että maksajan ja maksun saajan välinen viive on vain muutamien minuuttien pituinen – riippumatta siitä, onko pankkipäivä vai ei.

Maksupalveluja eivät tulevaisuudessa tarjoa enää vain perinteiset pankit, vaan niiden kilpailijoiksi syntyy myös muita uusia toimijoita. Mobiiliavusteiset ja integroidut maksamiset yleistyvät lähivuosina yhä enemmän, vaikka fyysiset kortit tulevat säilymään vielä pitkään. Uskotaan, että suurin osa rutiininomaisista maksutapahtumista suoritetaan niin sanotusti piilotettuna, eli ilman fyysisiä toimenpiteitä, kuten kortin tai kännykän käyttämistä. Myös kasvojentunnistusmenetelmä on e-kirjan mukaan tulevaisuuden vaihtoehto maksujen hoitamiseen.

Mielestäni maksaminen on kehittynyt ja muuttunut jo hurjasti viimeisien vuosien aikana, ja odotan mielenkiinnolla tulevaisuuden innovaatioita niihin liittyen. Minkälaisia ajatuksia sinulle herää tulevaisuuden maksumenetelmistä?

http://www.businessworld.in/article/Digital-Payments-Paving-the-Way-for-a-Prosperous-Digital-India-2-0/08-11-2018-163577/

[ellaperkkio-blog]

Lean Model Canvas

Olemme seitsemän hengen ryhmä Haaga-Helian opiskelijoita. Suoritamme pakollista opintojaksoa, jonka nimi on Uuden kehittäjä. Kehittelemme innovaatiota asiakasyrityksellemme, joka myy ja ostaa käytettyjä Applen laitteita. Asiakasyritys haluaa lisätä volyymiaan sekä sisäänostossa että ulosmyynnissä. Lisäksi he kokevat asiakaspalvelunsa vievän todella paljon resursseja. Heidän tulevaisuuden suunnitelmissaan on perustaa yritykselle oma blogi. Yrityksen suurin asiakasryhmä tällä hetkellä on 18-25-vuotiaat miehet. Olemme käyttäneet innovointiin useita erilaisia menetelmiä ja lopulta päätyneet rakentamaan asiakkaalle uudet parannetut kotisivut, jotka toimivat yhtenä keskenään keskustelevana kokonaisuutena blogin, erilaisten videoiden ja Instagramin kanssa.

Tässä blogitekstissä kerromme tekemästämme Lean Model Canvaksesta, jonka tarkoituksena on testata innovaatiomme toimivuutta liiketoiminnan näkökulmasta. Alla kuva canvaksestamme.

Kuva 1. Lean Model Canvas

Päädyimme valitsemaan ostajapersoonaksemme 30-35-vuotiaan korkeakoulutetun helsinkiläisen naimisissa olevan naishenkilön. Hänelle on tärkeää ympäristöystävällisyys, joten hän on innostunut kierrättämään. Lisäksi on aktiivinen somessa ja haluaa käyttää Applen laitteita. Hän kuitenkin kokee, että Applen tuotteet ovat liian kalliita uutena. Asiakasyrityksemme ei ole ostajapersoonallemme entuudestaan tuttu, joten ongelmana on, ettei hän löydä yritystä. Lisäksi ostajapersoona ei tällä hetkellä kuulu yrityksen suurimpaan asiakasryhmään. Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta asiakasyrityksestämme ja lisätä näin myyntiä. Haluamme helpottaa ostajapersoonan osto- tai myyntiprosessia lisäämällä informaatiota asiakasyrityksen kotisivuille, blogitekstein ja informatiivisin videoin. Samalla vapautamme asiakaspalveluun sidottuja resursseja. Uusien paranneltujen kotisivujen kautta asiakasyritys voi myös saada lisätuloa mainostilasta. Yrityksellä on jo ihan toimivat kotisivut, joten niitä tarvitsee vain hieman parannella. Suosittelemme ulkoistamaan tämän työn ammattilaiselle. Lisäksi toivomme yrityksen panostavan sisältönsä ja videoidensa laatuun, joten myös tähän olisi hyvä palkata ulkopuolinen asiantuntija. Innovaatiomme tuomaa lisäarvoa on helppo mitata seuraamalla esimerkiksi blogin ja videoiden katselumäärien sekä mainosten klikkausmäärien avulla. Näistä pystytään myös seuraamaan myyntiin johtaneet klikkaukset. Kilpailuetunamme koemme olevan käyttäjäystävällisyytemme, sillä eri kanavat keskustelevat saumattomasti keskenään. Lisäksi luomme yhteisöllisyyttä jakamalla ostajapersoonallemme asiakasyrityksemme tarinan. Painotamme, että pienillä teoilla ja parannuksilla voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia.

”Pienet kanavat, isot teot!”

Kiitos!

Doris, Eetu, Ella, Jenni, Julia, Nunnu ja Timo

[ellaperkkio-blog]

Suosituimmat verkkopalvelut

Tutustuin FIAMin listaan, jossa tutkittiin kävijämäärältään Suomen suosituimpia verkkopalveluita. Valitsin listalta kaksi mahdollisimman toisistaan erilaista verkkosivua, joiden toiminnallisuutta, käytettävyyttä ja sisältöä tarkastelin. Valitsin toiseksi verkkosivuksi Helsingin Sanomat, ja sille vertailuksi ehkä hieman kevyempiin aiheisiin keskittyvän Me Naiset -sivuston.

Helsingin Sanomat tavoittavat tilaston mukaan melkein 3,5 miljoonaa käyttäjää kuukausittain. Nettisivut ovat mielestäni erittäin selkeät – heti etusivulta löytyy uusimmat ja ajankohtaisimmat uutiset, mutta yläpalkin avulla pystyy myös navigoimaan helposti itseään kiinnostavien aiheiden pariin. Hesarin sivut on pidetty mielestäni sanomalehdelle sopivasti asiallisina, eikä mitään niin sanotusti ylimääräistä, kuten kilpailuja, ole käyttäjille tarjolla. Yläpalkista löytyy myös helposti yhteystiedot asiakaspalveluun, ja sivun alaosassa on linkit muihin sosiaalisen median kanavoihin.

Ensivaikutelma Me Naiset -sivustosta on mielestäni melko sekava. Etusivu on täynnä linkkejä artikkeleihin ja blogipostauksiin mitä erilaisimmista aiheista, ja sieltä voi olla vaikea etsiä haluamaansa. Onneksi sivustolla on kuitenkin hakutoiminto, joka helpottaa sivulla seikkailua huomattavasti. Yläpalkissa on tietenkin eritelty osiot aihepiireittäin, mutta myös niiden takana sivuston ulkoasu ei ole mielestäni kovin käyttäjäystävällinen. Kilpailuille löytyy kokonainen oma valikko yläpalkissa, joten yritys selkeästi haluaa olla vuorovaikutuksessa käyttäjiensä kanssa ja kilpailuista pitävälle ihmiselle tekemistä siis varmasti löytyy. En ehkä itse ole täysin sivuston kohderyhmään kuuluva, jonka takia nettisivujen selaaminen on minulle hieman vaivalloista.

Luen itse päivittäin Hesarin mobiiliapplikaatiota, joka omassa käytössäni toimii moitteettomasti. Me naisilla ei ilmeisesti ole omaa sovellusta, mutta nettisivut puhelimella luettuna ovat jopa melkein helpommin lähestyttävämmät kuin tietokoneelta katseltuna. Molemmille sivustoille on yhteistä se, että kyseisten lehtien tilaajille sivustot tietenkin tarjoavat laajemman valikoiman – muut asiakkaat saavat tyytyä maksuttomiin artikkeleihin ja kirjoituksiin, joita kuitenkin molemmista löytyy melko runsaasti.

[ellaperkkio-blog]

Slushin markkinointiopit

Valitsemassani Slushin videossa sähköautovalmistaja NIOn perustaja William Li kertoo muun muassa yrityksen tärkeimmistä kilpailukeinoista, jotka ovat suuressa roolissa myös markkinoinnin kannalta katsottuna. Esityksessä keskustellaan myös sähköautojen tulevaisuudesta ja siitä, minkälaisia haasteita ne mahdollisesti kohtaavat jatkossa.

Kiina on ollut sähköautojen johtava maa, johon yksi painava syy on ollut ihmisten huoli ilmastonmuutoksesta. Tämä oli myöskin suurin syy, minkä vuoksi Li perusti yrityksen neljä vuotta sitten. Teknologian kehityksen ansiosta sähköautot ovat varmasti tulevaisuudessa automarkkinoiden johtava keksintö, mutta jo nyt ilmastosta huolestuneet kansalaiset ovat kiinnostuneita sähköautojen ostamisesta. Lin mukaan kiinalaisia myös ylipäätänsä kiinnostaa uusi teknologia ja uudet innovaatiot, jonka vuoksi sähköauton ostaminen on kasvussa. Esimerkiksi NIOn uudenlaiset ajojärjestelmät kiehtovat monia kuluttajia.

NIOn suurin kilpailuvaltti on koko yrityksen rakentaminen asiakaskokemusten ympärille. Kuten blogini ensimmäisessä digitaaliseen liiketoimintaan liittyvässä kirjoituksessa mainitsin, asiakaslähtöisyys on nykyajan markkinoiden suurimpia tekijöitä toimialasta riippumatta. Automarkkinoilla ei enää kilpailla pelkästään auton ominaisuuksista, vaan sen lisäksi myös esimerkiksi palveluista, joista ostaja hyötyy kyseisen auton ostamisen myötä. NIO siis pyrkii siihen, että auton ostaminen olisi ostajalle kokonaisvaltainen kokemus poislukematta kuitenkaan auton laadukkaita ominaisuuksia.

Toiseksi yrityksen tärkeäksi ominaisuudeksi Li kertoi NIOn ympärille luodun yhteisön. Yrityksen kehittämää sovellusta käyttää 170 000 käyttäjää, joista suurin osa ei edes omista NIO-merkkistä autoa. Sovelluksen lisäksi yritys järjestää erilaisia tapahtumia, joiden osallistujamäärät ovat myöskin huikeita. NIOn motoksi Li kertookin ”grow together, be better together”, ja tätä yhteisöllisyyttä he haluavat parantaa sovelluksen ja tapahtumien kautta.

Yksi suurimmista ongelmista sähköautojen kanssa on kysymys siitä, kauanko niissä kestää akku ja missä sen voi ladata. Li ei niinkään näe ongelman ratkaisua akun kehittämisessä vaan siinä, miten niitä ladataan. Hän on miettinyt muun muassa auton akuille sopivaa powerbankkia joka olisi vastaavanlainen, kun nykyajan älylaitteisiin sopivat latauslaitteet.

Kilpailu on jokaisella toimialalla entistä kovempaa ja kuluttajien vaatimukset tuntuvat nousevan vuosi vuodelta. Mielestäni NIOlla on paljon mielenkiintoisia uusia innovaatioita, jotka vastaavat hyvin nykyajan kansalaisen tarpeisiin, mukaan lukien ilmastokysymykset ja käyttäjäystävällisyyden.

[ellaperkkio-blog]

Digitaaliset kuluttajatrendit 2019

Vaikka elektroniikka-alaa voi olla vaikea ennustaa, Ericssonin julkaisema raportti antaa kymmenen vinkkiä siihen, minkälaisia trendejä lähitulevaisuudelle on odotettavissa. Teknologia tulee jatkossa olemaan yhä isompi osa kuluttajien elämää niin hyvällä kuin huonollakin tavalla. Tulevaisuudessa elektroniset laitteet tuntevat käyttäjänsä jopa paremmin kuin käyttäjien omat ystävät ja perheenjäsenet, ja omaa kriittistä ajattelua voi treenata niin kutsutuilla mielen kuntosaleilla.

Yhä useammat kuluttajat haluavat arkipäiväisten toimien automatisoituvan. Monet uskovat, että tulevaisuudessa esimerkiksi kauppaostosten tekeminen sujuu entistä vaivattomammin, jopa automaattisesti ilman ihmisten tekemää aloitetta. Monet toivovat myös apukäsiä sovelluksista tai välineistä esimerkiksi ruuanlaittoon tai pienien korjaustöiden tekemiseen. Tällaiset laitteet voisivat hyvin suunniteltuina olla erittäin käteviä kiireisen arjen auttamisessa, mutta toisaalta saisivatko ne ihmiset yhä enemmän laiskistumaan? 

Minulle uusi käsite Ericssonin artikkelissa oli ”mental obesity” eli suomennettuna mentaalinen ylipaino. Nykyaikana informaatiota ja dataa on saatavilla niin käsittämätön määrä, että ihmisten on vaikea sulattaa niitä. Kaikkea uutta tietoa ei pysty sisäistämään, jolloin tämä tiedon kerääminen jää vain ajatuksen tasolle. Monet kuluttajat uskovat lähivuosina lähtevänsä ”mielen kuntosaleille” treenaamaan ajatteluaan, sillä päivittäisestä päätöksenteosta tulee yhä automaattisempaa. Kuntosalien avulla pyritään syventämään ihmisten ajattelua, jolloin suurempi määrä luettua informaatiota päätyisi hyötykäyttöön. Itselleni tällainen treeni olisi varmasti tarpeen, sillä teen usein montaa asiaa samanaikaisesti ja tällöin keskittyminen yhteen asiaan on todella heikkoa.

Nykypäivänä ilmastonmuutoksen ollessa erittäin kuuma keskustelunaihe, monet kuluttajat toivovat ranteeseensa eko-älykelloa, joka mittaisi päivittäistä hiilijalanjälkeä. Joidenkin laitteiden ennustetaan tulevaisuudessa pystyvän tunnistamaan käyttäjänsä mielialoja ja myös reagoimaan niihin. Tästä vielä suurempi askel on täysin digitaaliset kloonit, jolloin ihmiset pystyisivät olemaan useammassa paikassa samaan aikaan. Itse uskoisin kloonien arkipäiväistymiseen menevän vielä vuosikymmeniä, mutta kokeiluja näistä voidaan nähdä jo muutamien vuosien päästä.

Teknologian kehittyminen tuo mukanaan myös paljon sellaisia asioita, jotka monet ihmiset kokevat negatiivisena. Keskustelevat laitteet, kuten Alexa tai Siri, ovat monelle jo arkipäivää, mutta tulevaisuudessa kuluttajat uskovat näiden laitteiden myös pystyvän kinastelemaan käyttäjänsä kanssa. Yli puolta kuluttajista ärsyttää jatkuvasti näytölle pongahtavat evästeet, joiden avulla suostutaan datankeruuseen. Yksi varmasti monia eniten pelottava kehittymissuunta on niin sanotut vakoilevat sovellukset, joiden uskotaan keräävän käyttäjistä tietoja myös silloin, kun sovellus ei ole käytössä. Itse en ole toistaiseksi ollut huolissani dataa keräävistä sovelluksista, mutta nähtäväksi jää, kuinka pitkälle henkilökohtaisiin tietoihin nämä sovellukset pystyvät jatkossa menemään.

[ellaperkkio-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta näkyy tulevaisuudessa lähes kaikkien alojen yrityksissä tavalla tai toisella. Monien menestyvämpien yritysten arjessa digitaalisen liiketoiminnan osaaminen on jo vahvaa, mutta pienemmissä yrityksissä sen toimintatapoihin vasta tutustutaan. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa miten digitaalisesta liiketoiminnasta hyödytään parhaiten ja mitä se käytännössä edes tarkoittaa. (Digia 2018).

Mielestäni selkein esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta ovat verkkokaupat, jossa lähes kaikki taustalla toimivat toiminnot ovat digitaalisia. Yritykset hyödyntävät digitalisuutta eri tavoin, mutta datan hyötykäyttäminen tulee olemaan tärkeä osa kaikkien yritysten toimintoja. Digitalisaatio voi tarkoittaa joko vanhojen toimintamallien uudistamista ja alusta alkaen uuden järjestelmän rakentamista. Digitaalisen liiketoiminnan tärkeimpiä tehtäviä on tehdä sekä yrityksen että asiakkaiden elämästä helpompaa ja tehokkaampaa. (Digia 2018).

Kuten aiemmin mainittu, nykyaikana datan kerääminen on yrityksillä tärkeässä roolissa. Sen avulla voi kerätä esimerkiksi erilaisia asiakastietoja, jonka avulla voidaan parantaa muun muassa asiakaskokemuksia ja kohdentaa markkinointia. Mitä nopeammin data liikkuu ja mitä helpommin se on saatavilla, sitä vauhdikkaammin yritykset pystyvät vastaamaan asiakkaiden kysynnän vaatimiin haasteisiin.

Digitalisuudessa on suurelta osin kyse innovaatiosta – tarkoituksena on luoda vanhan liiketoimintamallin päälle jotain entistä tehokkaampaa. Asiakaslähtöinen ajattelutapa on digitaalisessa liiketoiminnassa suuressa roolissa, sillä nykyaikana kilpailu on kovaa ja eniten asiakkaita miellyttävä yritys pärjää tässä kilpailussa parhaiten. Tänä päivänä kansalaiset ostavat ostoksiaan enemmän verkosta kuin kivijalkakaupoista, jonka takia yhä useampi yritys on siirtänyt valikoimansa verkkokauppoihin. Asiakkaat myös kaipaavat yhä enemmän uudenlaisia palveluita, kuten uusia maksujärjestelmiä ja mobiilisovelluksia. Ne yritykset, jotka näitä eivät pysty tarjoamaan, usein jäävät taka-alalle.

Digitalisuus ja sen kehittyminen antavat loputtomasti mahdollisuuksia yrityksille luoda uusia ideoita ja innovaatioita. Se on varmasti yksi keino vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin.