hellolaara-blog

[hellolaara-blog]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä

Digitaalisen liiketoiminnan kurssilla käsittelimme digitalisaatiota monien eri aihealueiden kautta. Käsittelimme erilaisia digitaalisia ilmiöitä ja uutuuksia, sekä miten yritykset ja ihmiset operoivat uudella digitaalisella aikakaudella. Yksi keskeinen oppimistapa kurssilla oli blogien kirjoittaminen ja muiden ryhmäläisten tekstien lukeminen ja kommentointi. Lähdeaineistoa lukemalla ja blogeja kirjoittamalla opimme paljon. Aiheiden valmis ja selkeä rajaus tarjosi uusia ideoita ja hyvän pohjan ammattimaisen blogin kirjoittamiselle. Ryhmän sisällä opimme lukemalla lähdeaineistoa kirjoittaaksemme omaa blogia, mutta myös lukemalla muiden tuotoksia. Jouduimme soveltamaan ja kohdentamaan tekstimme oikealla tavalla haluamallemme kohderyhmälle, johon kuuluivat omat opiskelutoverit. Opimme myös muiden kirjoitustyyleistä. Mielenkiintoista oli myös tehdä ryhmänä tunneilla pidettäviä esityksiä.

 Mitä opimme konkreettisesti?

Aiheita oli tusinoittain digitaalisista kanavista, markkinoinnista ja muusta digitalisaatioon liittyvästä. Perehdyimme nykyisiin ja tuleviin trendeihin, sekä tekoälyn ja uusien digitaalisten innovaatioiden tuomiin mahdollisuuksiin esimerkiksi verkkokauppaliiketoiminnassa. Tärkeimmiksi verkkokaupan trendeiksi osoittautuivat kansainvälisyys, maksutapojen joustavuus ja moninaisuus sekä asiakaslähtöisyys digitaalisissa palveluissa.

Käsittelimme myös virtuaalivaluuttoja ja verkkomaksamisen koko skaalaa. Samalla tutkimme hakukoneoptimointia (SEO) ja hakukoneiden toimintaa. Tämän tiedon perusteella pystymme hyödyntämään hakusanoja ja avainsanoja tehdessämme hakukoneoptimointia tavoitteenamme tehdä yrityksestä tai palvelusta mahdollisimman näkyviä. Tutustuimme avoimen datan konseptiin ja niihin kansallisiin ja kunnallisiin palveluihin, joissa sitä on asetettu vapaasti hyödynnettäväksi. Lisäksi luimme miten avointa dataa on jatkokäsitelty ja visualisotu kaikkien hyödyksi.

Opimme kuinka laaja-alaista digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen on ja kuinka nopeasti sen trendit vaihtuvat. Oli mielenkiintoista tutustua eri työkaluihin joita voi sitten tulevaisuudessa käyttää itsekin. Esimerkiksi lisätiedon hankkiminen Google-tuoteperheestä, joka sisältää monenlaisia palvelua eri tarpeisiin. Analytics ja Ads vaikuttivat erittäin hyödyllisille.

Markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan liittyen oli kurssilla runsaasti sisältöä, johon erilaisia digitaalisen liiketoiminnan muotoja voidaan hyödyntää. Mitä eroa on inbound- ja outbound-markkinoinnilla ja mitä kanavia niiden toteuttamiseen tarvitaan? Entä miten yritys voi soveltaa Augmented Realitya mainonnassaan? Monet meistä eivät olleet kovin perehtyneitä esimerkiksi VR:n ja AR:n eroihin, tekoälyä hyödyntäviin kotiavustajiin tai esimerkiksi liikkumisen eri vaihtoehtoihin. Mutta nyt olemme!

Toimeksiantajamme innnovointiprosessissa hyödynsimme oppimiamme uusia asioita etenkin ideointivaiheessa. Tekoäly, maksamisen työkalut ja mobiiliapplikaatioiden tuomat mahdollisuudet olivat vahvasti mukana ideoinnissamme ja jatkokehitimme niistä kolme parasta ideaa, joita jalostimme erilaisin fasilitointimenetelmin toimeksiantajaamme varten.

Kiteytettynä nämä ovat niitä keskeisiä asioita, joita kurssi meille antoi. Opimme paljon aivan uusia asioita teknologian kehityksestä ja kehitimme olemassaolevia taitojamme. Opimme miten soveltaa digitaalisuutta sekä sisäisesti, että ulkoisesti yrityksen toiminnassa. Ymmärsimme myös, kuinka tärkeää on, että yrityksen digitaaalinen ulosanti on yhtenäistä, vaikka eri kanavissa voikin jakaa erilaista sisältöä.

[hellolaara-blog]

Lean Canvas

Osana innovaatioprosessia täytimme Lean Canvasin ryhmänä. Tarkoituksenamme oli testata toimeksiantajallemme suunnitellun innovaation liiketaloudellista arvoa ja toimivuutta. Lean Canvas on kevyempi versio jo tutusta Business model canvasista.  Innovaatiomme “Vaihtokauppa” yhdistää toimeksiantajan myynti-, sekä ostoprosessin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Asiakas voi samalla tapahtumalla ostaa uuden tuotteen ja saada hyvityksen vanhastaan. Tähän yhdistyy myös kanta-asiakasohjelma, johon lasku päivittyy ja jonka avulla asiakas voi kavereilleen suosittelemalla ansaita storecredittiä.

Aloitimme kaavion täyttämisen asiakasryhmistä. Valitsemamme ostajapersoona Jutta on 45-vuotias perheen äiti, joka asuu pääkaupunkiseudulla. Hän on naimisissa ja hänellä on kolme lasta, jotka ovat 14-, 12-, ja 10 –vuotiaat. Lapset ovat Jutalle tärkein asia maailmassa. He elävät kiireistä elämää töiden ja harrastusten parissa. Älylaitteet kulkevat koko perheellä jatkuvasti mukana.  

Tästä onkin helppo siirtyä seuraavaan laatikkoon, eli ongelmiin. Koska perheellä on kokoa ja kaikki tarvitsevat elektronisia laitteita, on uusien laitteiden osto melkoinen rahallinen kuluerä. Nykyään perheelle ei myöskään ole mahdollista olla ilman laitteita sen aikaa, että odottaisi uuden laitteen saapuvan postitse. Jutta on myös kokenut vaivalloiseksi vanhan puhelimen myymisen ja laitteet ovat jääneet pölyttymään pöytälaatikkoon. Onpa häntä myös kerran huijattukin Tori.fi-kaupoissa.  

Nykyään hän voisi vaikuttaa rahanmenoon ostamalla käytettyjä laitteita esimerkiksi Tori.fi:n kautta ja ajan menoon sekä helppouteen käyttämällä kivijalkakauppaa.  

Innovaatiomme arvolupaus/slogan kiteytyy seuraavaan: “Switch it up – vaihtokaupassa saat uuden Apple-tuotteen ennen kuin luovut vanhastasi.” Mielestämme tämä kiteyttää ideamme ja on tarttuva.  

Vaihtokauppa vastaa asiakkaan ongelmiin, sillä käytetyt laitteet ovat tietenkin edullisempia. Tämän lisäksi asiakas voi saada kanta-asiakastarjouksia ja hänen on mahdollista kerätä stocredittiä suosittelemalla sivustoa ystävilleen. Ostoprosessi sekä toimitus ja lähetys on pyritty tekemään mahdollisimman vaivattomaksi asiakkaalle, eikä asiakas joudu koskaan olemaan ilman laitettaan, sillä hänen tarvitsee luopua vanha laitteensa vasta sen jälkeen, kun hän on jo vastaanottanut uuden. Yrityksellä on nyt jo kotiinkuljetus käytössä ja samalla asiakas voisi halutessaan antaa lähetille vanhan laitteensa tai vaihtoehtoisesti saada pantillisen pakkauksen, jolla itse lähettää tuote myöhemmin.  

Kanavina tulisimme käyttämään sosiaalista mediaa ja etenkin Facebookia, sillä sitä ostajapersoonamme käyttää eniten. Isona osana kanta-asiakasohjelmaamme on kaverille suosittelu, sekä vanhojen asiakkaiden kontaktointi esimerkiksi kohdennetuin muistutussähköpostein, joissa kannustetaan vaihtamaan uudempaan malliin tarjoushinnoin hyödyntämällä asiakkaan ostohistoriaa.  

Tuloja innovaatiosta syntyy, kun saamme yhdestä asiakkaasta enemmän irti. Uusia laitteita saamalla, myös myyntikapasiteetti ja liikevaihto nousee. Kanta-asiakasohjelman suosittelun avulla voimme tavoittaa ihmisiä, jotka muuten eivät välttämättä päätyisi yrityksen sivuille. Tulemme myös lisäämään yrityksen nettisivuille helposti ymmärrettäviä ohjeita ja videoita mm. tiedonsiirrosta. Näin kannustamme asiakasta antamaan vanhan laitteensa vaihdossa lähetille heti uuden vastaanottamisen yhteydessä ja näin karsisimme kuljetuskuluja.  

Kuluja puolestaan syntyy, kun yritys joutuu muokkaamaan nettisivunsa tukemaan uusia toimintoja. Myös neuvotteluihin rahoitusyhtiöiden kanssa menee varmasti aikaa. Olemme miettineet yhdeksi toimitusvaihtoehdoksi pantillisia uudelleenkäytettäviä lähetyspakkauksia, joka voisi tehdä asiakkaan lähetyksestä vaivattomampaa ja näiden ostaminen on toki kuluerä.  

Onnistumisen mittareina voimme käyttää toteutuneiden vaihtokauppojen määrää, sitä kuinka moni on tehnyt oston kaverin suosittelun perusteella, sekä asiakastyytyväisyyttä.

Kilpailuetuna meillä on toimeksiantajamme kokemus, intohimo sekä hyvät verkostot. Voimme myös hyödyntää olemassa olevia asiakkaitamme.

[hellolaara-blog]

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Suomalaiset ovat tottuneita verkkokaupan kävijöitä. Viime vuonna verkkokauppoihin tuhlattiin Suomessa rahaa 2,7 miljardia euroa. Ruotsalaiset kuitenkin päihittävät suomalaiset verkkoasioinnissa vielä heittämällä. Naapurimaassa törsättiin 8,7 miljardia verkko-ostoksiin. Talouden kohentuminen Suomessa on kohentanut myös verkosta ostamista. Houkutteleva tekijä on laaja valikoima. Tällä hetkellä voimakkaimmin kasvaa päivittäistavaroiden osuus verkko-ostoksista.

Mitä verkosta sitten ostetaan? Tuotekategorioittain tarkasteltuna suomalaiset eivät juurikaan eroa muista pohjoismaalaisista. Suomalaisten prosentuaalinen osto-osuus jokaisessa tuoteryhmässä on kuitenkin hiukan vähemmän verrattuna muihin pohjoismaihin. Vaatteet ja kengät (35%) ovat suomalaisten top-listalla, kuten myös muidenkin pohjoismaalaisten. Media (25%) ja viihde-elektroniikka (23%) ovat seuraavaksi suosituimpia hankintoja heti vaatteiden ja kenkien jälkeen. Kauneus ja terveys -kategoria erottuu tutkimuksesta selvästi. Suomalaiset eivät vielä ole omaksuneet näiden ostamista verkkokaupasta. Esimerkiksi ruotsalaisista 32% oli ostanut verkosta kauneuteen- ja terveyteen liittyviä tuotteita viimeisen kuukauden aikana, kun taas suomalaisilla osuus oli vain vaatimaton 8%.

Suomalaiset tekevät muita Pohjoismaalaisia enemmän ostoksia ulkomaisilta sivustoilta, kuukausittain jopa 44%. Suosituimpia pohjoismaalaisten verkkokauppakohteita ovat Kiina, Iso-Britannia, Saksa, Yhdysvallat ja Ruotsi.

Suomalainen käyttää rahaa vähiten

Henkeä kohden laskettuna suomalaiset käyttivät vuonna 2017 vähiten rahaa: vain 159 €. Eniten törsäsivät tanskalaiset: 229 € per henkilö.

Mikä on asiakkaan kannalta tärkeintä verkko-ostamisessa?

Ostoprosessin helppous on olennainen tekijä. Tuote ei saa olla liian monen klikkauksen päässä ja tilaamisen tulee onnistua vaivattomasti myös mobiilisti. Puhelimella ostaminen lisääntyy vauhdilla ja kasvattaa suosiotaan erityisesti vanhempien ikäpolvien keskuudessa. Suomalaisista kolmannes kertoo tehneensä ostoksia matkapuhelimella, kun taas Ruotsissa luku on jo 41%. Suomalaiset pitävät tärkeänä, että tuote toimitetaan sopivana ajankohtana noutopisteeseen tai kotiovelle.

On myös tärkeää, että asiakkaalla on valittavanaan erilaisia maksuvaihtoehtoja verkko-ostoksilleen. Kulttuurista riippuen ihmiset ovat tottuneet maksamaan ostoksiaan eri tavalla; laskulla, luottokortilla, pankkitililtä ym.

Odotukset toimituksen nopeudesta vaihtelevat maittain

Ruotsalaiset ja tanskalaiset pitävät tärkeänä nopeaa (1-2 päivän) toimitusta, kun taas suomalaiset ja norjalaiset eivät pidä sitä niin tärkeänä. Selittävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että suomalaiset ja norjalaiset ostavat enemmän ulkomailta ja ovat siksi valmiit odottamaan toimitusta pidempään.

[hellolaara-blog]

Digitaalinen palvelukokemus

DNA:n tilaama tutkimus kertoo suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta vuonna 2016. Tutkimuksesta käy ilmi, kuinka suuri osa vastaajista (80%) oli hoitanut pankkiasioitaan joko pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Ajan lääkärille tai hammaslääkärille/laboratorioon oli sitä vastoin varannut 38% väestöstä ja nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla asioinut 31% väestöstä.

Asiakaskokemukset digitaalisesta asioinnista koettiin suhteellisen hyvinä (yli 70% vastaajista). Perinteisen ja digitaalisen asioinnin vastakkainasettelu näyttäytyi tutkimuksessa mielenkiintoisena. Toisaalta vastaajat haluaisivat asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan -välillä ”fyysisissä” kanavissa ja välillä verkossa/mobiilisti. Yritysten toivottiin kehittävän toimintaansa kivijalassa ja toisaalta, vastaajat halusivat hoitaa yhä useampia asioita verkossa/mobiilisti. Tästä voisi päätellä, että ihmiset toivovat monipuolisia vaihtoehtoja asioinnilleen.

Naiset kaipasivat asiointiin eri kanavia miehiä useammin ja kokivat vahvemmin, etteivät pysy digitaalisen kehityksen mukana. Miesten vastauksissa korostui taas hieman enemmän toiveet verkkoasioinnin kehittämisen puolesta.

Ikäryhmistä 25-34-vuotiaat halusivat hoitaa asiointinsa yhä useammin verkossa. Nuoret vastaajat (15-24-vuotiaat) kokivat useimmin ottavansa mielellään ja nopeasti käyttöön uusia digitaalisia palveluita. Tässä ero muihin ikäryhmiin oli huomattava.

Vähiten vastaajien kesken digitaalisesti hoidettiin ruokaostosten tekeminen sekä käytettiin terveysneuvonnan/lääkärin palveluita. Tulevaisuudessa toivottiinkin juuri terveydenhuoltoon/lääkäriin liittyvän asioinnin mahdollisuutta digitaalisesti sekä ajanvarauksia muuallekin yleensä. Näissä kuitenkin nykyisiä digitaalisia palveluja pidettiin jo nyt riittävinä tai niitä toivottiin kehitettävän toimivimmiksi ja paremmiksi.

Mielestäni yllättävää on, miten vähän vastaajat käyttivät terveydenhoitoon liittyviä digitaalisia palveluita. Tämän tyyppistä asiointia toivottiin kuitenkin yhä enemmän digitaalisesti toteutuvaksi. Uskon, että arkaluontoisten henkilötietojen käsittely digitaalisesti omaksutaan hitaasti, eikä luottamusta palveluiden turvallisuuteen ole vielä syntynyt.

Vastaajat toivoivat myös ruokaostosten tekemisen digitaalisesti lisääntyvän. Vuonna 2019 on nähtävissä kehityksen kulku vastaajien toiveiden mukaiseen suuntaan. Nykyään yhä useampi ruokakauppa tarjoaa myös digitaalisen asioinnin mahdollisuutta.  

Itseäni hämmästytti myös, että perinteisen tapaan haluttiin hoitaa pankki- ja vakuutuspalveluja, vaikka niiden digitaalinen käyttöprosentti on jo nyt suurin. Tutkimuksen lopussa tuli hauskasti esiin vastaajien erilainen suhtautuminen digitaaliseen asiointiin. Perinteisesti haluttaisiin hoitaa sekä ”kaikki” ja ”ei mitään”.

[hellolaara-blog]

"Klikkaa, varaa, osta, osallistu, ilmoittaudu“ -Markkinointi NYT (Fonecta)

Varasin pöydän sunnuntaibrunssille ravintolan nettisivujen kautta. Jäin kuitenkin epävarmaksi valinnasta ja luin vielä muiden asiakkaiden jättämiä arvosteluja ravintolasta. Fonecta kirjoittaa, kuinka nykyään tehdään ennen ostopäätöstä yhä enemmän tuotteiden ja tuotetietojen hakua, myyntiä ja suosittelemista verkossa.

Asiakkaiden ja yrittäjien käyttäytyminen on muuttunut älypuhelimien ja sosiaalisen median myötä. Suomalaisista 83% etsii tietoa hakupalveluista, kuten Googlesta ja 73% yrityksen verkkosivuilta. (Fonecta)

Markkinointikin tulisi viedä sinne, missä kuluttajat ovat.

Ostokäyttäytymisen muutos näkyy siten, että nykyään jopa 70% ostoprosessista tapahtuu ennen ostajan ja myyjän kohtaamista. Asiakkaiden tiedot yrityksistä perustuvat heidän verkosta löytämäänsä tietoon ja sen luotettavuuteen. Markkinoinnin muutos näkyy myös asiakkaiden muuttuneina ostopolkuina. He hakevat tietoa eri lähteistä, vertailevat hintoja, etsivät muiden käyttäjien kokemuksia jne.(Fonecta)

Fonecta määrittelee viisi tärkeintä asiaan digitaalisessa markkinoinnissa. Otetaan esimerkiksi ravintola, josta varasin pöydän.

1.       Ravintolan tulee löytyä verkosta ja eri kanavista

Verkosta tulee löytyä yrityksestä päivitetyt tiedot. Asiakkaita palvellaan sosiaalisessa mediassa ja ravintolan henkilökunta vastaa verkossa puolueettomilla sivuilla julkaistuihin asiakaspalautteisiin.

2.       Verkkosivut ja hakukoneoptimointi

Tavoitteen asettaminen verkkosivuille on tärkeää ja tavoitetta tulee seurata. Tavoitteena ravintolalla on sivuillaan bränditietoisuuden lisääminen ja asiakkaiden ohjaaminen ravintolaan. Tavoite määrittää koko sivun rakenteen ja ilmeen. Verkkosivujen on toimittava kaikissa päätelaitteissa ja vastattava asiakkaiden tarpeisiin.

3.       Verkkomainonta ja näkyvyyden kasvattaminen

Yrityksen tulee valita joko yksi tai useampi mainonnan muoto sen mukaan, mikä on asiakkaille tärkein kanava. Tärkeimpiä verkkomainonnan muotoja ravintolalle ovat Googlen hakusanamainonta ja Facebook-mainonta. 

4.       Datan hyödyntäminen markkinoinnin tukena

Omaa asiakasrekisteriä hyödyntämällä ravintola voi lähettää kan­ta-asiakkaille säännöllisiä sähköpostiviestejä ja tietoa tarjouksista. Uusia asiakastietoja ravintola saa hankittua esimerkiksi verkkosivun pöytävarauslomak­keen kautta. Erilaisia kohdentamisen työkaluja käyttäen pystyy tehostamaan mainontaa verkossa.

5.       Hoida näkyvyyttäsi

Verkkosivujen sisältöä tulee päivittää säännöllisesti. Ravintola julkaisee tietoa ajankohtaisista tapahtumista sekä asiakaskokemuksia. Lisäksi näkyvyyttä haetaan lisäämällä annoksista kuvia Instagramiin.

”Tue sisällöntuotantoa sosiaalisen median postauksilla, jaa sivuillasi julkaisemia sisältöjä kuten kuvia, tekstejä ja videoita vaikkapa Facebookissa, YouTubessa tai Ins­tagramissa”

[hellolaara-blog]

”Jakamisesta on tullut uusi ostaminen”

Siskoni täytti 18-vuotta ja päätimme vuokrata juhlia varten huoneiston Helsingin keskustasta. Vertailimme hintoja Airbnb:n sivuston kautta. Pari viikkoa sitten myin käyttämättä jääneen korurasian Tori.fi:ssä. Tällaiset jakamistalouden muodot ovat jo arkipäiväisiä toimintatapoja kuluttajille. Yhä useammin käytetty tavara vaihtaa omistajaa tai käyttöoikeus vuokrataan ostamisen sijasta.

Jakamistaloudesta puhuttaessa ydinajatuksia ovat; vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, siirtymä omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä vertaistoiminta ja -tuotanto (Jakamistalous, 2017).

Omistamista ei itsessään enää pidetä tärkeänä siten, miten se vielä ennen koettiin. Jakamistalous muun muassa lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kestävämpää kulutustyyliä. Tähän on vaadittu digitalisoitumista ja sosiaalista mediaa.  Kirjassa Jakamistalous kirjoitetaan, että ”digitalisaatio ja internet kaikkea inhimillistä toimintaa kokoavana ja sysäävänä alustana on nykyaikaisen jakamistalouden edellytys”. Ennen naapuriapuna tunnettu tapa on laajentunut palvelemaan yhä laajempaa yhteisöä. Nyt jakaminen on helppoa ja tehokasta toisille tuntemattomienkin kesken.

Jakamistalous on sekä virtuaalista että fyysistä todellisuutta. Jakamistalouden eri muotoja voisi kuvailla näin: ”Se ulottuu kovasta globaalista uuskapitalismista, kuten Uber ja Spotify, pienimuotoiseen, lähes intiimiin yhteistoimintaan ja paikalliseen vaihtotalouteen, kuten aikapankit ja hävikkiruokapiirit” (Jakamistalous, 2017.)

Kiinnostava ajatus liiketoiminnan kannalta on, että jakamistalouteen lähtevä yritys ei välttämättä tarvitse itse ”omistajuutta” tavaraan tai palveluun. Tällöin yritys toimii vain välittäjänä ja hyödyntää digitaalista alustaa, luoden markkinapaikan liiketoiminnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi Facebook, maailman suosituin mediatalo, joka ei itse luo sisältöä ollenkaan, sekä Uber, maailman suurin kyytipalvelu, joka ei omista yhtään autoa. (Goodwin, 2015.)

Tämän päivän maailmassa liiketoimintamahdollisuuksia voi löytää alustan luomisesta. Ne syntyvät tarpeesta sellaiseen, mitä ei vielä ole olemassa. Liiketoiminnan näkökulmasta vaihdanta ilman fyysistä tavaran kuljetusta ja varastointia luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia yrityksille. Kyky löytää ja yhdistää avun saaja- ja tarvitsija on tämän liiketoiminnan ydin. Toisin sanoen, mahdollistamalla uudenlainen tapa jakaa olemassa olevia resursseja, voi löytää mahdollisen markkinaraon.

Jouko Heikkilä kirjoittaa VTT:n artikkelissa, että kuluttajiin verrattuna yritysten välinen jakamistalous on vielä lähtökuopissa. Tavaran lainaaminen, vaihtaminen, vuokraaminen, kierrätys ja yhteiskäyttö voisi luoda täysin uusia markkinoita jo olemassa olevallekin liiketoiminnalle.

[hellolaara-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta

Nykyajan digitalisoituminen näkyy jo päiväkodissa. Pienet lapset ovat tottuneita digilaitteiden käyttäjiä ja yllättävät osaamisellaan. Päiväkodissa työskennellessäni lapset suunnittelivat itselleen omat tabletit haluamine sovelluksineen. Mielenkiintoista oli, miten mielikuvituksellisia ominaisuuksia he suunnittelivat moniin eri tarkoituksiin. Voidaan tavallaan ajatella heidänkin kehittäneen omaan tarpeeseensa uutta digitaalista liiketoimintaa.

Miten määrittelisi..

Digia:n verkkosivuilla toimitusjohtaja Timo Levoranta määrittelee digitaalisen liiketoiminnan yksinkertaisesti. Hänen mukaan se on liiketoimintaa, jossa käytetään digitaalisia palveluja ja kanavia. Lisäksi sivustolla kirjoitetaan, että eri yritysten kohdalla digitaalisen liiketoiminnan määrittely riippuu näkökulmasta. Digitalisaatio voi tarkoittaa eri yrityksissä eri puhujille ja erilaisissa kehitysvaiheissa hyvin eri asiaa. (Digia, 2018.)

 Peikko vai mahdollisuus?

Kuulostaako digitaalinen liiketoiminta vieraalta vai pystytkö tunnistamaan sen tarjoamat mahdollisuudet? Digitalisuutta ei voine enää millään perustein vältellä liiketoiminnassa. On monia, jotka kokevat huonommuutta oman digiosaamisensa suhteen ja toiset taas ovat diginatiiveiksi syntyneitä. Suhtautuminen digitaaliseen liiketoimintaan voi erota huomattavasti sukupolvesta riippuen. Ei kuitenkaan pidä ajatella, ettei digitaalinen liiketoiminta koskettaisi jotakuta. Se koskettaa kaikkia.

 ”Kysymys ei ole siitä, pitäisikö tehdä jotain digitalisuuden suhteen, vaan mitä pitäisi tehdä”

Digitaalinen liiketoiminta kuuluu arkipäivään jo siinä määrin, että sen puuttuminen vaikuttaisi merkittävästi toimintatapoihimme. Tiedon hakeminen verkosta, erilaiset kanavat, verkkokaupat ja maksupalvelut ym. kuuluvat kaikki digitaaliseen liiketoimintaan. Kehitystä on tapahtunut vauhdilla viime vuosina. Liike-elämän näkökulmasta mielenkiintoista on, että jo vuonna 2014 Talouselämässä kirjoitettiin: ”Kysymys ei siis ole siitä, pitäisikö tehdä jotain digitalisuuden suhteen, vaan mitä pitäisi tehdä.” Yritysten kipuilu digitaalisen liiketoiminnan parissa on kenties jatkuvaa. Ajan hermolla pysyminen on tärkeää, mutta taiteilu aallon molemmin puolin hankalaa. Mihin suhtaan kehitys kulkee ja miten pysyä mukana digitalisaation muutoksissa?

Itse olen tähän asti tarkastellut digitaalista liiketoimintaa pelkästään kuluttajan näkökulmasta. Enää ei osaisi ajatella paluuta aikaan ennen digitalisoitumista. Nykyään ollaan totuttu asioimaan, etsimään tietoa ja tekemään hankintoja verkossa. Digitaaliseen liiketoimintaan panostamalla yritys pystyy erottumaan edukseen tai päinvastoin. Onkin mielenkiintoista seurata miten digitaalinen liiketoiminta tulee kehittymään tulevaisuudessa. Onko niin, että kysyntä luo tarjontaa vai toisinpäin?