impivond-blog

[impivond-blog]

Verkkokaupan trendit

Uusien käyttäjien, älypuhelimien ja netin, sekä somen vaikutus markkinointiin on nopeatahtista. Yritysten on uudistuttava koko ajan, koska asiakaskunta, ostokäyttäytyminen ja markkinointikanavatkin muuttuvat. Paytrailin, joka on nimenomaan verkkomaksamiseen erikoistunut yritys, kokoaman Verkkokaupan Trendit 2018- koosteen mukaan uusimpia trendejä ovat esim. kuluttajakäyttäytymisen muutos.

Ensimmäinen iso trendimuutos ovat uudet käyttäjät. Milleniaalit ovat ensikertaa päättämässä itse hankinnoistaan, ja ovat tottuneet videoiden katseluun ja tekemiseen. Vloggaajilla on suuri merkitys heidän hankintoihinsa. Bränditietoisuus ei niinkään ole kärkisijoilla, vaan samaistuminen vloggaajien identiteettiin.  Videoiden kautta he voivat nopeammin aistia ja kokea mitä haluavat hankkia. Samalla korostuu nopeatahtisuus. Aikaa tuotteiden ja palveluiden vertailuun ja etsimiseen ei käytetä niin paljoa kuin vanhemmat kuluttajat käyttävät, vaan tiedon on löydyttävä helposti ja nopeasti. Samoin ruokaostosten teko siirtyy entistä enemmän verkkoon. Tämä on Suomessa vielä hyvin vähäistä, mutta kauppojen on kirittävä tahtia, jos aikovat pysyä milleniaalien perässä. Samoin haastetta luo jatkuva uudistumisen tahti.

 Toinen suuri trendi on asiakaskokemuksen tärkeys. Kuluttaja ja markkinoija ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Asiakkaat jakavat entistä enemmän kokemuksiaan keskenään. Yhteisöllisyys ja elämyksellisyys ovat avainsanoja. Tässä on tarkkaan harkittava, miten yritys voi erottua muista kilpailijoista. Esimerkiksi verkkokauppojen showroomit, joissa käydään vain hypistelemässä mutta tuote ostetaan verkosta, yleistyvät. Asiakkaat haluavat personoitua markkinointia ja suurin osa ostoprosessista tapahtuu mobiilisti.

 Kolmas suuri trendi on teknologian arkipäiväistyminen. Koneoppiminen, virtuaalitodellisuus ja IoT yleistyvät. Markkinoinnin automaatio ja analytiikka kehittyvät entisestään ja niistä pitäsi osata ottaa hyöty irti asiakasymmärryksen parantamiseksi.  Kuluttajat ärsyyntyvät helpommin turhasta ja väärinkohdennetusta mainonnasta. Siksi analytiikka ja bigdatan hyödyntäminen on tulevaisuudessa avaintekijöitä. Onneksi mitattavuus on datan suhteen helppoa. Ostot sekä myös maksut tapahtuvat mobiilissa. Näihin voi kehittää uusia tapoja, sillä verkkokauppa ja kivijalkamyymälä yhtenäistyvät koko ajan.

 Lähteet: Paytrail - Verkkokaupan trendit 2018

[impivond-blog]

Slushin markkinointiopit

Slushissa vieraili vuonna 2017 Ida Tin, joka on Cluen perustaja ja toimitusjohtaja. Haastattelun aiheena oli kuinka yritys voi ansaita ja nauttia luottamusta. Luottamus on sitä tärkeämpää asiakkaan ja yhtiön välillä, mitä enemmän ja henkilökohtaisempaa tietoa asiakkaasta kerätään. Nykymarkkinoinnissa datan kerääminen on itsestäänselvyys, joten näin ollen luottamus on osa onnistunutta markkinointia.

Clue on naisille tarkoitettu terveys-sovellus. Toisin sanoen siinä kerätään hyvinkin intiimiä ja henkilökohtaista tietoa käyttäjästä.  Clue on halunnut tietoisesti tehdä toiminnastaan täysin läpinäkyvää. He kertovat ensin mistä tulevat ja keitä he ovat. Sovelluksesta kerrotaan, miksi sellainen on kehitelty, mitä tietoa kerätään, ketkä siihen pääsevät käsiksi jne. Tiedon kulun täytyy olla luottamuksellista. Esimerkiksi Cluen tapauksessa käyttäjät kyselivät mihin tietoa kerätään. Alussa ylläpitäjät kertoivat, ettei tieto tallennu mihinkään muualle kuin käyttäjän omaan puhelimeen, koska he itse eivät olleet vielä tarpeeksi itsevarmoja halutakseen ottaa dataa säilytettäväkseen. Vasta kun he varmasti tunsivat osaavan asiansa, tietoa alettiin tallentaa ylläpitäjän toimesta. 

Tiniltä kysyttiin, miksi luottamus on niin tärkeää. Tin mainitsi tietenkin eettisyyden. Koska se vaan on oikein ja tuntuu oikealta. Sellaisiakin tahoja on jotka seuraavat datan kulkua ja käyttää sitä väärin, ilman että asiakas itse siitä tietää. Siksi läpinäkyvyyttä toistettiin useampaan kertaan. Silloin asiakas tietää mitä antaa, ja mitä saa. Ida Tin bisnesnaisena haluaa rakentaa palveluita, jotka kunnioittavat dataa aivan kuten henkilön yksityisyyttä kunnioitetaan. Kysymyksiä herätti myös palvelun maksuttomuus. Luultiin, että tietoja myydään koska palvelu on ilmainen. Niinpä palvelun toiminta ja rahoituskin on tehtävä näkyväksi asiakkaalle, ettei synny väärinkäsityksiä.

Miten luottamusta sitten rakennetaan? Kerrotaan avoimesti missä data säilytetään, mitä dataa kerätään, kuka siihen pääsee käsiksi. Tässä tapauksessa, kun kerätään arkaluontoista intiimiä tietoa, on oltava erityinen suhde asiakkaisiin. Asiakkaat täytyy tavata siellä missä he itse ovat. Niin sanotusti jalkautua kentälle. Suhteen luominen ei ole mustavalkoista, vaan jopa monimutkaista. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus itse päättää mitä tietoa pääsee kukakin näkemään.

Minkä neuvon Ida Tin antaisi yrityksille. Vastaus oli hyvin lyhyt. ”Tee aina niin kuin oikealta tuntuu”. Ja kommunikoi asiakkaan kanssa.

Lähteet:

https://www.youtube.com/watch?v=baAoW03TsPs&index=10&list=PLFChRVpZlTJSA1eh7zvo29cybDtEj7CLD 

[impivond-blog]

Inbound-markkinointi

Inbound-markkinoinnin peruslogiikkaan kuuluu, että asiakas löytää yrityksen. Markkinoija on panostanut näkyvyyteen somessa ja hakukoneissa sekä vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Se on vetovoimainen ja helposti löydettävä. Kuluttajalla on tarve, johon hän löytää tarvitsemansa tuotteen tai palvelun itse. Ja yritys voi asiakkaan verkkojalanjälkeä analysoimalla kohdentaa entistä tarkemmin markkinointiaan.

Outbound-markkinoinnissa tietoa työnnetään kuluttajille massamarkkinoinnilla. Outboundin vaarana on menettää asiakkaita vääränlaisella tai -aikaisella viestinnällä. Nykykuluttaja sietää vähemmän ärsyttäviä ja epäolennaisia mainoksia.

Ero näiden kahden välillä on kohdentaminen. Outboundissa on helppo mainostaa kaikille, mutta sehän on kannattamatonta. Täytyy kohdentaa markkinointia tietyille asiakasryhmille. Inboundissa kohdentaminen hoituu niin sanotusti itsestään, kun asiakkaat löytyvät heidän oman kiinnostuksensa kautta. Näin on helpompi saavuttaa pitkäkestoisia asiakassuhteita.

Voiko valita jommankumman? Riippuen tuotteesta tai palvelusta, markkinointikanavista ja asiakastyypistä, pitää harkintaa käyttää markkinointitaktiikan valintaan. Myös ostoprosessin voi pilkkoa osiin ja kohdentaa taktiikan sen mukaan oikein. On varmasti tapauksia, jolloin vain toinen markkinointikeino on paras vaihtoehto. Esimerkiksi jos nuori henkilö hakee itselleen tai yritykselleen digitaalista palvelua, Inbound on varmaankin tehokkaampi tapa tavoittaa tällainen asiakas. Jos taas pienessä kaupungissa asuva vanhempi mieshenkilö tarvitsee autoonsa uudet renkaat, hän todennäköisesti löytää ne parhaiten paikallislehden mainoksen eli Outboundin avulla. Kyseinen setä ei niitä renkaita somesta etsi.

Nämä vaihtoehdot eivät toki sulje pois toinen toistaan. Voidaan käyttää myös Fullbound-taktiikkaa, jossa yhdistyy molempien parhaat puolet. Niin kuin monessa muussakin tapauksessa ehdottomuus ei ole hyvästä. Inboundin avulla asiakassuhteiden luominen voi olla aikaa vievää. Rinnakkain Outboundin kanssa on helpompi luoda kysyntää.

https://fiksusuora.fi/inbound-markkinointi-pahkinankuoressa/

https://www.asml.fi/blogi/markkinointi-inbound-outbound-fullbound/

[impivond-blog]

Digitalous Kauppalehdessä

Euroopan parlamentti on tänä syksynä äänestänyt tekijänoikeusdirektiivin eli linkkiveron puolesta. Direktiivin mukaan Google ja muut vastaavat alustat kuten Facebook joutuisi maksamaan tekijänoikeuspalkkiota uutisten näyttämisestä sivuillaan. Näin suojeltaisiin sisällöntuottajien kuten kustantajien ja artistien tuloja. Näin saataisiin perinteisille sanomalehdille lisää tuloja. Google on harkinnut vastata lakialoitteeseen sulkemalla Google News-palvelun Euroopan alueella. Musiikin ja elokuvien kohdalla tekijänoikeuksien suojelun ja rahavirran oikein kohdentamisen ymmärtää paremmin, onhan ne aina ennenkin käsitetty kuluttajan ja kuuntelijan maksettavaksi hyödykkeeksi. Tosin netin myötä tekijänoikeudet meinasivat joutua katkolle, kunnes piratismia alettiin valvoa ja palvelut muuttuivat maksullisiksi. Uutiset taas on helpompi mieltää kaikille avoimeksi tarkoitetuksi informaatioksi. 

Kyllä, on ennenkin maksettu tv-uutisista ylevero, sanomalehdestä tilausmaksu jne. Mutta itse näkisin Googlen uutisten kohdalla vain välittäjänä. Googlehan ohjaa otsikoiden kautta uutistoimistojen/sanomalehtien sivuille lukemattoman määrän kävijöitä, joista uutissivustot itse hyötyvät ja saavat tulonsa tilaajamaksujen ja mainoksien kautta. Pienille paikallislehdille direktiivi voi olla tappiollinen, kun kävijävirta pienenee. Mikael Jungner tiivisti hyvin ongelman ytimen  ”Some pärjää hyvin ilman eurooppalaisten mediatalojen uutisia, mutta eurooppalaiset mediatalot eivät pärjää ilman somea”. (Twitter: Mikael Jungner)

Linkkiveroa on jo haukuttu netin keskustelupalstoilla sensuuriksi. Ei aivan korealaisin menetelmin mutta sensuuriksi kuitenkin. Uutisia nähtäisiin kuitenkin jatkossa enemmän esim. Amerikkalaisista uutislähteistä.

Toinen artikkeli kertoo, miten ThousandEyes-tietoturvayhtiö oli selvittänyt, kuinka Googlen palveluiden liikenne ohjattiin tuntemattomasta syystä Venäjälle, Nigeriaan ja Kiinaan. Maihin, joilla on pitkä historia internetvakoilussa. Kiinassa data päätyi China-Telecomin käsiin ja hävisi sinne. The Wall Street Journal ei ole sulkenut pois vakoilun mahdollisuutta, vaikka Google on kertonut kyseessä olevan pelkkä virhe reitinohjauksessa. Mahdollisten kyberhyökkääjien on kuitenkin mahdollista ohjata, varastaa tai hävittää dataa.

Artikkeleista herää epäusko internetin ja tiedon luotettavuuteen. Miten länsimaissa voi tiedon läpinäkyvyys kärsiä kustannusten takia, ja miksi uutisten näkyvyyttä pitää rajoittaa? Kuinka yksi Google voi hallita internetiä niin massiivisesti? Kuinka paljon informaatiota Googlen tietovirrassa kulkeekaan ja kuinka helposti ne saattavat olla kaapattavissa? Ja mitä siitä seuraisikaan?

 Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/todistettiinko-eilen-kybersotaharjoitusta-yrittiko-kiina-kaapata-netin-googlen-liikenne-hidastui-ja-ohjautui-outoon-suuntaan/8564f8a3-aa27-39db-96c6-ba36c318df63

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suosittu-googlen-palvelu-saattaa-loppua-suomesta-taustalla-linkkivero-kiista/e2813fdd-4923-3a87-a472-e1cad5489334

[impivond-blog]

Hakusanat ja avainsanat

Kuluttaja etsii hakusanojen avulla tietoa. Yritys on valinnut omilta sivuiltaan avainsanoja, jotka edustaa heidän tarjoamaa palvelua tai tuotetta, joiden avulla kuluttaja saataisiin käymään sivustolla, klikkaamaan banneria, lataamaan tiedoston jne.

Avainsanat tulisi miettiä tarkoin. Niiden on oltava linjassa sivuston tekstin ja etusivun kanssa. Avainsana-analyysissä määriteltävät tärkeimmät avainsanat toimivat koko hakusanaoptimoinnin perustana ja varmistaa sen, että hakukoneoptimointi tehdään oikeille ja relevanteille hakusanoille. Nettisivujen sisältöä kannattaa lähteä tuottamaan avainsana-analyysin pohjalta, ja kehittää jo olemassa olevaa tekstiä avainsanojen ympärille. (Hehku-marketing)

Voidaan määritellä myös negatiivisia avainsanoja, jolloin saadaan karsittua epätodennäköiset ostajat pois ja voidaan keskittyä potentiaalisempiin asiakkaisiin. Ja mitä tarkemmilla hakusanoilla sivustolle eksytään, sitä varmemmin kävijä on ostava asiakas.

Suositeltava määrä avainsanoja on n. 5-15. Ne voivat olla lyhyitä, kovemmin kilpailtuja yksittäisiä sanoja, tai vähemmän kilpailtuja useamman sanan ns. longtail-termejä. (hakukonekeisari)

Avainsanatutkimus on hakukoneoptimoinnin perusta. Ilman huolellisesti tehtyä avainsanatutkimusta on vaikeaa onnistua hakukoneoptimoinnissa. Avainsanatutkimus tarkoittaa selvitystyötä, jossa tutkitaan millä avainsanoilla yrityksen tulisi näkyä Googlen hakukonetuloksissa. Avainsanatutkimus mahdollistaa siis optimointitöiden priorisoinnin. Valitettava totuus on, ettei yksi sivusto pysty millään sijoittumaan kärkeen, kaikilla mahdollisilla sanoilla. Siksi täytyy usein tehdä tärkeitä valintoja, joihin oma ajankäyttö keskitetään. Avainsanatutkimus paljastaa myös usein vallitsevan kilpailutilanteen ja kärkisijojen hallitsijat yksittäisillä avainsanoilla.

Google on maailman käytetyin hakukone. Niinpä Googlen tarjoamat erilaiset työkalut hakukoneoptimointiin ja analytiikkaan ovat suosittuja ja toimivia. Tarjolla on monta erilaista, ja ilmaista työkalua, joilla jokaisella on oma erikoispiirteensä. AdWords on suunniteltu avainsanatutkimukseen, Trends hakusanojen suosion vertailuun, Analytics sivuston liikenteenseurantaan ja Zeitgeist suosittujen hakusanojen ajankohtaisuuden selvittämiseen. Muitakin kuin Googlen alla toimivia ovat esim. Wordtracker, SpyFu ja Quintura.  Maksullisia palveluita ovat mm. Ahrefs, SEMrush ja KeywordTool.

 Lähteet:

https://www.hehkumarketing.com/inbound-markkinointi/hakukoneoptimointi-eli-seo-mita-se-on-ja-miten-se-tehdaan/

https://hakukonekeisari.fi/avainsanat-opas/

http://nettibisnes.info/ilmaiset-avainsanatyokalut/

[impivond-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkkokaupat ovat yhä enemmän nykypäivää ja niiden kirjo kasvaa joka päivä. Fyysinen shoppailu on vähentynyt viime aikoina merkittävästi ja tulee vähentymään vielä paljon. Verkkokaupassa kaikki on nenäsi edessä omalla sohvallasi. Sen kun vain syöttää kotiosoitteen ja haluamasi tuotteet ovat pian kotiovellasi. Mutta mikä tekee verkkokaupasta hyvän ja saa sinut ostamaan heidän tarjoamia tuotteittaan?

Verkkokauppoja on miljoonia mutta tässä esittelen Nelly.com ja Norwegian.com. Kaksi hyvin erilaista verkkokauppaa. Toisen tarjontaan kuuluu muoti ja toiselle matkailu. Kun asiakas ensimmäisenä avaa verkkokaupan, hän kiinnittää ensimmäisenä huomiota verkkokaupan ulkoasuun. Siihen liittyy monta asiaa: selkeys, palvelukieli ja ulkoasun vastaavuus asiakaskuntaan.

Mitä selkeämpää sen parempi. Monesti itseäkin alkaa turhauttaa, jos yksinkertaisia asioita täytyy etsiä kissojen ja koirien kanssa. Tästä molemmille aiemmin mainituille verkkokaupoille plussaa. Sivut ovat selkeät ja pääsee helposti sinne, minne pitääkin. Jos haluamasi asia ei kuitenkaan osu silmään, löytyy molemmista verkkokaupoista hakukenttä, joka tulisi olla joka verkkokaupassa. 

Hyvin paljon vaikuttaa myös se millä kielellä palvelua saa. Monissa verkkokaupoissa tämä on automatisoitu maan mukaan, mikä joillekin toimii ja toisille tuottaa vain pään vaivaa. Kielen kanssa on pakko antaa Norwegian.com:lle paljon plussaa, sillä heti kun verkkokauppa aukeaa, saa valita palvelukielekseen haluamansa kielen. Omalla kielellään palvelun saaminen on joillekin kynnyskysymys. Se myös ennalta ehkäisee väärinkäsityksiä ja parantaa verkkokaupan myyntiä sekä imagoa.

Kuinka luotettavalta vaikuttaa verkkokauppa, jossa myydään esimerkiksi naisten vaatteita mutta ulkoasu on erittäin maskuliininen? Nettisivut tulisi rakentaa sen mukaan kenelle myytävät tuotteet on suunnattu. Mukautetaanko verkkosivut enempi naisille, miehille, nuorille vai vanhoille. Kun tämä ollaan tehty oikein, on verkkokauppa asiakkaastakin kiinnostavampi. Esimerkiksi Nelly. com on selvästi suunnattu naisille ja sen ulkoasukin mukailee sitä. Väreinä on käytetty vaaleanpunaista, valkoista ja mustaa. Sivujen sisältökin rakentuu feminiinisiksi katsottujen asioiden ympärille. Jos kohderyhmässä ei ole selvästi miehiä ja naisia, olisi tärkeää luoda mahdollisimman neutraalit sivut, jotka käyvät kaikille. Tässä on Norwegian.com on onnistunut hyvin.

Muun muassa nämä asiat vaikuttavat verkkokaupan vetävyyteen, vaikka niitä on vielä paljon lisää.

Lähteet:

https://nelly.com/fi/vaatteita-naisille/

https://www.norwegian.com/uk/invisible-pages/norwegiancom/

[impivond-blog]

Verkkomarkkinoinnin harjoitteet

Markkinointi on muuttanut verkkoon. Kuinka yritykset pysyvät digitalisoitumisessa kuluttajien perässä? Fonectan verkkomarkkinointioppaan mukaan kuluttajat tekevät ostoprosessista 70% verkossa ja 83% aloittaa tuotteen tai palvelun etsimisen internetistä. Kuitenkin 74%:lla yrityksistä on omat nettisivut (mobiilisivujen osuutta ei olla eritelty oppaassa) ja vain 43% aikoo panostaa sivuihin tulevaisuudessa. 28% yrityksistä on kokenut saavansa uusia asiakkaita hakukoneiden kautta ja vain 20% aikoo tulevaisuudessa panostaa hakusanamainontaan. Fonectan mukaan on muodostumassa jopa digikuilu asiakkaiden ja yritysten välille. Toki kyseessä on yrityshakuja myyvän toimijan opas, mutta siitäkin huolimatta luvut ja ennusteet firmojen ja kuluttajien suhteen eivät kohtaa laisinkaan, yritysten tappioksi. Toki oppaassa mainittu somen ja netin käytön lisääntyminen on täyttä faktaa, sitä ei käy kieltäminen. 

Suurimmat muutokset johtuvat älypuhelimien suosiosta. Netti on helposti kaikkien käytettävissä, joten ennen ostopäätöstä tietoa haetaan ja vertaillaan vaihtoehtoja. Yrityksen tulisi olla näkyvillä tässä vertailussa ja erottua kilpailijoistaan. Toinen suuri vaikuttava tekijä on sosiaalinen media (15-55-vuotiaista 97% käyttää sosiaalista mediaa). Markkinoinnin kanavat ovat moninkertaistuneet. Asiakkaiden tiedon ja kokemusten jakaminen somessa voi olla kullan arvoista puskamarkkinointia yritykselle, mutta myös some on paikka, jossa kuuluu olla kuluttajien näkyvillä ja kuuluvilla yrityksen oman markkinoinnin puolesta. 

Fonecta ehdottaa seuraavia keinoja varmistamaan yrityksen näkyvyys:

1.      Näy verkossa

Tämä pitää täysin paikkaansa. Yritystä ei ole, jos sitä ei löydy netistä. Pienelle toimijalle (joita suomen yritykset suurimmaksi osaksi ovat) voi nettisivujen perustaminen olla hintava/hankala investointi, mutta maksaa varmasti kyllä itsensä takaisin. Ja mobiilisivut ovat myös ehdottomat.  

2.      Testaa hakukoneet

Jos tuotettasi tai palveluasi ei löydy helposti, on asialle tehtävä jotain. Totta tämäkin, ei niitä tuloksia montaa sivua jaksa kukaan selata.

3.      Palvele ja reagoi palautteeseen

Tämä on nykyaikaa. Tämän päivän asiakkaan on helposti saatava yhteys, ja vastaus nopeasti. 

4.      Valitse minkä markkinoinnissa teet itse.

Kaikkea ei tarvitse osata itse, on ajan ja rahan säästöä ulkoistaa asioita.

5.      Keskity kannattavimpaan markkinointiin

Mittaa toimenpiteet ja tulokset, niin tiedät mihin keskittyä.

Toki markkinointi on paljon muutakin, mutta Fonectan erikoisalaa on nimenomaan yritysten näkyvyyden parantaminen. Ja siihenhän ohjeita juuri annettiinkin – miten varmistat yrityksesi näkyvyyden.

Lähteet:

Fonecta: Markkinointi nyt – opas verkkomarkkinoinnista

[impivond-blog]

Innovaation Lean Canvas

Käytimme ryhmätyössämme hyväksi Lean Canvas- työkalua visiomme jalostamiseen. Ideamme ja visiomme on luoda Validia Asumiselle asukas-applikaatio, jonka kautta erilaisten tilausten ja valintojen tekeminen helpottuu sekä kommunikointi voidaan toteuttaa sujuvasti. Pääsegmentiksemme valikoitui Validian kehitysvammaiset asukkaat, ja toissijaiset segmentit ovat fyysisesti vammaiset sekä muut toimintaesteiset asukkaat. Asukkaita on hyvin eri lähtökohdista, mutta heitä yhdistäviä tekijöitä ovat riippuvuus avusta, vaihtoehtojen puute, sekä se että he eivät kykene täysin itsenäiseen asumiseen. Tavoite on ratkaista näitä ongelmia digitalisaation avulla.  

Helppoutta arjen valintoihin - itsenäisesti. Tähän lauseeseen kiteytyy applikaation tarkoitus. Siis helpottaa asumista itsenäisesti. Sekä tuottaa enemmän vaihtoehtoja palveluihin joita Validian asukas voi valita itselleen. 

Sovelluksen avulla voidaan tarjota ratkaisuja alussa mainittuihin ongelmiin. Koska Validian asukkaat eivät kykene itsenäiseen asumiseen, tarjotaan mahdollisuutta yhteisölliseen asumiseen jokaisen omilla ehdoilla. Kun avun saamista helpotetaan ja monimuotoistetaan digitalisaation avulla, asukas voi asua mahdollisimman itsenäisesti, kukin oman kyvynsä ja halujensa mukaan. Applikaation avulla asukkaalle voidaan tarjota erilaisia elämisen ja asumisen vaihtoehtoja. Palvelutaloasuminen voi olla monotonista ja arkipäiväistä. Sovelluksen avulla asukkaat saisivat lisää vaihtoehtoja päivärytmiinsä ja näin ollen tuntea itsensä merkitykselliseksi ja itsenäisemmäksi.  

Sovelluksen markkinoinnissa ja jakelussa tärkein kanava on Validian henkilökunta. He voivat esitellä ja mainostaa sovellusta uusille asiakkaille, he voivat opastaa käytössä.   Toiveena olisi, että palvelun tulovirrat muotoituisivat sellaisiksi, että Validia voisi tarjota fyysisen laitteen (tabletti) asukkaiden käyttöön heidän muuttaessaan, jossa sovellus olisi jo valmiiksi asennettuna.   Muita tärkeitä markkinointikanavia ovat sosiaalinen media, erityisesti sisältömarkkinointi ja blogiyhteistyö. Ns. Sisäpiiri-bloggaaja (yhteisön asukas, joka kertoo arjestaan Validian asunnossa ja yhteisössä) voisi jakaa kokemuksiaan myös sovelluksen käytöstä.  Sosiaalisessa mediassa myös Validia itse voi palvelua markkinoida ja mainostaa.  

Tulovirtojen pohdinta oli hyvinkin laaja-alaista ja riippuvaista siitä, halutaanko palvelulla saada lisää liikevaihtoa Validialle vai onko kyseessä Validian palveluita differoiva lisäarvotuote, jolloin riittää, että itse palvelun kustannukset katetaan.   Digitaalisten sovellusten kehittämiseen ja ylläpitoon voisi ohjata varoja mm. Validian vuosibudjetista.   Yhteistyökumppanuuksilla voisi saada taloudellista hyöytyä: Sovelluksen kautta tilattavista palveluista osa olisi edullisempia/ilmaisia mukana olevien kumppaniyritysten kautta – esim. ruokapalveluita/aterioita Atrialta tms., liikuntapalveluita vaikkapa Satsilta ja niin edelleen. Ko. yritykset saisivat näin myös itselleen goodwill-markkinointia.   EU:lla on paljon jaossa hankerahaa, joten sovelluksen kehitysprojektiin ja jalkauttamiseen voisi hyvinkin olla saatavissa rahaa EU:n jonkin hankeohjelman kautta.   Yksi vaihtoehto on myös ladattavan sovelluksen maksullisuus: esimerkiksi vuosimaksu 9,90€ tai kuukausimaksu 1,90€. Riippuu toki sovelluksen tarjonnasta ja sisällöstä, voisiko maksu olla enemmänkin. Meille sovelluksen maksullisuus ei kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto – haluaisimme, että tällainen elämää, kommunikointia ja valintoja helpottava sovellus voisi olla kaikkien saatavilla, eikä vain heidän, jotka ovat siitä valmiita maksamaan.  

Kulut tulevat muodostumaan appin ylläpidosta sekä kehittämisestä. Lisäksi kuluja saattaa tulla laitteista, joissa appia käytetään, jos Validia on valmis kustantamaan laitteet asukkailleen. Myös markkinoinnista ja koulutuksesta syntyy kuluja. Koulutuksen osalta tulee suorien kulujen (hoitajien koulutus appin käyttöön) lisäksi huomioida epäsuorat kulut, kun hoitajat kouluttavat asukkaita appin käytössä. 

Yhtenä avainmetriikkana seurataan appin latausten määrää. Tarkemmin seurataan appin käyttöastetta eriteltynä aktiivisiin ja passiivisiin käyttäjiin. Lisäksi seurataan appissa olevien tuotteiden ja palveluiden suosiota, kuinka monta prosenttia käyttäjistä käyttää mitäkin sovelluksen osaa. 

Kohderyhmälle ei ole ennestään vastaavaa palvelua olemassa. Koska applikaatio kehitetään juuri Validian omiin tarpeisiin, on sen kopioiminen haasteellista. Samoin Validialla on isona ja valtakunnallisena toimijana kilpailuetua lähteä kehittämään sovellusta, johon pienemmillä kilpailijoilla ei välttämättä ole resursseja.  Sovellus on suunnattu osaksi asukaspalvelua, joten Validian sisäistä kilpailua ei muodostu.

[impivond-blog]

Hevosella pääsi kunnes tuli innovaatio

Mietin mikä on innovaatio. Sitä, että joku keksi jotain. Joku sai idean. Saanhan minäkin ideoita, mutta en minä kyllä innovaatioita ole tehnyt. Eli ne eivät ole sama asia. Innovaation täytyy olla jotain suurempaa. Siitä seuraa jotain helpotusta, menestystä, kasvua, hyötyä joillekin. (Siis jos innovaatio nyt sattuu olemaan toimiva.) Mutta kyllä, se hyödyttää useaa ihmistä. Niin sen täytyy olla. Koska jos minä keksisin innovaation, tuntuisi tyhmältä pitää itsellään jotain niin suurta. Se voisi auttaa montaa muutakin ihmistä, esim. saman ongelman parissa olevaa, tai siitä voisi hyötyä taloudellisesti. Ideani voi auttaa minua jossain pienessä ongelmassa, mutta innovaatio on siis ideaa suurempaa.  Ideoitahan kannattaa vaihdella, niistä voi sitten muotoutua innovaatio.

Nykyaikana innovaatiot ovat kovaa valuuttaa. Yritys, joka ei nykymaailman menossa uudistu, jää totaalisesti muiden jalkoihin. Kehitys ja kansainvälistyminen on niin nopeaa, että jos aikoo pysyä tahdissa mukana, on oltava ajan hermolla koko ajan.

Mieleeni tulee mies, jota voi kutsua innovaattoriksi. Eräs autokauppias. Hän tuumi aikoinaan, että jos ihmisiltä kysyttäisiin mitä he haluaisivat, he vastaisivat ”nopeamman hevosen”. Mutta autokauppias osasi taidon - ”thinking outside of the box”, tosin siihen maailman aikaan hän ei varmasti tiennyt termiä. Hän vaihtoi hevosen kokonaan pois matkustajan istuimen edestä, ja laittoi pyörien päälle polttomoottorin. Ja auto oli todellakin nopeampi kuin yksikään hevonen. Herran nimi oli Henry Ford. Ja vaikkei hän varsinaisesti automobiilia keksinyt, hän oli kuitenkin se, joka teki valmistuksesta tehokasta massatuotantoa. Autotehtailun vaikutukset olivat mittavat koko ihmiskunnan kehityksessä ja modernin kulttuurin suhteen, jonka takia tieteilijöiden parissa tunnetaan termi fordismi. Tätä miestä voi jo kutsua innovaattoriksi.

Mutta ei tarvitse olla Henry Ford tai Steve Jobs ansaitakseen innovaattori-tittelin. Pienistä ideoista heidänkin innovaatiot ovat alkunsa saaneet. Ideoita on kehitetty ja kehitetty, eivätkä he todellakaan ole päässeet maaliin yksin. Mukana on ollut iso joukko ihmisiä. Kannustajia, sijoittajia, työtovereita jne. Innovointi on monipuolisempaa ja rikkaampaa useamman persoonan yhdistäessä voimavaransa ja ajatuksensa. 

[impivond-blog]

Digitalisaation edut ja haitat

Koko maailma digitalisoituu. Kiihtyvällä vauhdilla. Varsinkin Amerikka. Eurooppa tulee hitaammin jäljessä. Mielestäni globalisaatio ja digitalisaatio kulkevat täysin käsikädessä. Ja lisäisin tähän vielä urbanisaation.

Digitalisaatioon kuuluu tietotekniikan ja fyysisten prosessien yhdistäminen, sekä big datan kerääminen ja analytiikka. Yritykset voivat digitalisaation avulla kehittää omia prosessejaan ja kannattavuuttaan, mutta myös tarjoamalla suoraan kuluttajille uudenlaisia palveluita, kuten verkkokauppa. Analytiikan avulla yritys voi oppia tuntemaan asiakkaidensa kuluttamistottumuksia.

Suomessa digitalisoituminen etenee suhteellisen hitaasti. Kotimaan heikoin lenkki on mielestäni kansainvälinen markkinointi. Suomen Yrittäjien teettämän tutkimuksen mukaan työnantajayritykset ovat viimeisen vuoden aikana investoineet digitalisaatioon vähemmän kuin aiemmin. Toisin kun taas yksinyrittäjät, varsinkin tuoreet ja kasvuhaluiset yrittäjät ovat harpanneet digitalisoinnin suhteen ison loikan eteenpäin. Kun vain hallitsee some:n, on pienilläkin yrityksillä ennennäkemättömät mahdollisuudet kilpailla globaaleilla markkinoilla.

Digitalisaation nopeutuminen riippuu kahdesta tekijästä. Digitaalisten alustojen lisääntyminen ja kyky yhdistää viimeisimmät teknologiset innovaatiot kuten virtuaalinen todellisuus, humanoidirobotit ja big data. Esimerkkinä IoT, internet of things.  Etuna on nykyisen tietoverkon laajuus ja nopeus, jotka ovat parantuneet viimeisen 20 vuoden aikana moninkertaisiksi. Eurooppalaisista 98%:lla on pääsy laajakaistaan. Potentiaalia olisi edetä ja kehittyä monella saralla. Avaimet kasvuun olisi olemassa, kun vain hitaimmin digitalisoituvat alat (terveys- ja rakennusala sekä maatalous) saataisiin mukaan kehitykseen. Näin ollen BKT:n on arvioitu nousevan prosentin vuodessa. Digitaalisiin toimintoihin siirryttäessä yritykset voisivat menestyä paremmin, ja sitä kautta saataisiin vaihtotase nousuun.  Valtion ja hallituksen toimenpiteitä on huolehtia esim. tietoverkon kehittämisestä ja ylläpidosta, koulutuksesta (tutkijat, digitaaliset taidot). 

Tutuin digi-laite on älypuhelin, jota tarvitsen päivittäin, muuhunkin kun siihen soittamiseen. IoT oli ensin vieraampi käsite, kunnes pyykinpesukoneen ostettuani opin, että vikakoodit ja avun saat lataamalla sovelluksen ja yhdistämällä pesukoneen ja puhelimen. Samoin toimii myös kodin turvajärjestelmät. Pääasiassa digitalisaatio tarjoaa elämää helpottavia tekijöitä. Itse kuitenkin suhtaudun varauksella ja kritiikillä useimpiin. Tarvitseeko kaikkeen välttämättä puhelinta? Pääasiassa näkisin digitalisaatiolla olevan kuluttajalle ennemmin hyötyä, mutta työntekijälle haittaa. Uhkana jatkuvalla automaation etenemisellä on työttömyyden kasvu. Itse en vielä koe sen vievän työpaikkaani, vaan pikemminkin vielä monia vuosikymmeniä antavan lisää töitä asian parissa, kun toimintoja kehitetään ja innovoidaan uutta. Mutta mikä on tilanne 50 vuoden päästä? Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ympäri maailmaa olinpaikasta riippumatta, vaikka kotoa käsin. Haittapuolena on myös digitalisaation vaikutus ihmissuhteisiin tulevaisuudessa, kun ei tarvitse asioida ihmisten vaan koneiden kanssa, ja someriippuvuus, joka on jo nyt todettu.

Haitat selviää meille myöhemmin, mutta onnistumisen mahdollisuuksia kuitenkin on rajattomasti. Perustuuhan digitalisaatio ihmisen ideoihin ja innovaatioihin.

Faktalähteenä käytetty: McKinsey Global Institute: Digital Europe 6/2016

file:///C:/Users/annik/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/DUUW8L4M/Digital-Europe-Full-report-June-2016.pdf