mirap

[mirap]

Lean Canvas, tiimi 1

Elämä tuntuu usein kiireiseltä. Ei pidä unohtaa, että vaikeinakin aikoina on syytä juhlia isompia tai pienempiä asioita. Innovoimme toimeksiantajayrityksellemme juhla- ja tapahtumapalvelun, josta laadimme Lean Canvasin.

Asiakassegmentit 

Innovaation kohderyhmiksi on ajateltu varakkaita ja kiireisiä keski-ikäisiä henkilöitä, yritysasiakkaita sekä hyvin toimeentulevia lapsiperheitä. Yrityksen tämänhetkinen asiakaskunta koostuu laatutietoisista ja hyvin toimeentulevista asiakkaista, mikä vaikutti kohderyhmien valintaan. Pääasiallinen kohderyhmä on keski-ikäiset henkilöt, joilla on varaa maksaa palveluista, mutta ei aikaa tai intoa juhlien järjestämiseen. Todennäköisesti varhaisia omaksujia eli niitä, jotka innostuvat tuotteista ensin, ovat kiireiset keski-ikäiset.

Ongelma ja ratkaisu 

Innovaatio vastaa asiakassegmenttien ajanpuutteeseen, organisointikyvyttömyyteen, tapahtuma- ja juhlapalvelualan toimijoiden tuntemattomuuteen, fyysisten- ja psyykkisten voimavarojen ja ideoiden puutteeseen tarjoamalla heille ammattimaisten ja kokeneiden asiantuntijoiden järjestämiä tilaisuuksia. Valmiit ideat, teemat ja laajat verkostot varmistavat onnistuneen tilaisuuden.

Erityinen arvolupaus  

”Älä anna kiireen estää elämäsi juhlia – anna meidän hoitaa ne puolestasi”. Lause kiteyttää ongelman ja siihen tarjottavan ratkaisun. Iskulause, jota käytetään tuotteista kertomiseen esimerkiksi somessa, on ”elämäsi juhlat yhden klikkauksen päässä”. Tällä viitataan palvelun helppoon hankintaan verkkokaupasta.

Kanavat 

Palvelua markkinoidaan pääasiassa Googlessa ja yrityksen somekanavissa. Yritykselle luodaan ainutlaatuinen tapahtumaverkkokauppa, ja se yhdessä kotisivujen kanssa hakukoneoptimoidaan. Lisäksi käytetään yhteistyökumppaneita, esimerkiksi Stockmannia, markkinoinnin tukena. Palvelua tarjotaan myös olemassa oleville asiakkaille suoramainonnan keinoin. Puskaradio ja suositukset puhuvat puolestaan.

Tulot 

Tulovirtoina ovat palveluja ostavat asiakkaat, provisio/komissiot yhteistyökumppaneilta ja tulevaisuudessa mahdolliset vuokratuotot yrityksen omistukseensa hankkimista tiloista ja välineistä. Hinnoittelumalleja on sekä kustannus- että arvoperusteisena: pakettihinnoittelu, tarjous/sopimushinnoittelu, tuntihinnoittelu ja lisämyynti.

Kulurakenne 

Pääasiallisesti uuden liiketoiminnan kulut koostuvat henkilöstöstä, alihankinnoista sekä tila- ja laitevuokrista. Kuluja muodostuu myös muun muassa ohjelmistoista, markkinoinnista sekä laitteista ja tarvikkeista. 

Avainmittarit  

Yritys on nuori ja sen liikevaihto on vielä vähäistä, tällä innovaatiolla haetaan liikevaihdolle merkittävää kasvua. Mittarina käytetään liikevaihdon kasvuprosenttia.  

Yritys on tällä hetkellä vielä tuntematon useille, mikä todettiin Webropol-kyselyn perusteella. Tärkeä mittari on myös tunnettuuden kasvu, jota pystytään mittaamaan esimerkiksi sosiaalisen median mainintoina. 

Yritykselle on tärkeää, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja ostavat palveluita yhä uudelleen. Myös uusia asiakkaita tarvitaan liikevaihdon kasvattamiseen. Asiakastyytyväisyyttä mitataan palautekyselyiden avulla.

Kilpailuetu  

Kilpailuetuna ovat olemassa olevat asiakkaat sekä jo ennalta luotu verkosto. Merkittävää kilpailuetua tuovat myös yhteistyökumppanit, kuten Stockmann. Yritykselle perustettava ainutlaatuinen tapahtumaverkkokauppa antaa sille erityisen kilpailuedun helppoudellaan ja nopeudellaan. Lisäksi virtuaalitapahtumien tuominen tarjontaan lisää huomattavasti myyntimahdollisuuksia eri asiakassegmenteille. Yritys pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisen palvelukokemuksen asiakkaalle. 

[mirap]

Tekoälyä, automatiikkaa ja robotteja

Melko scifiltä kuulostaa, eikö? Todellisuudessa lähes kaikki meistä ovat olleet tekemisissä ko. asioiden kanssa, mutta ehkä et ole edes miettinyt asiaa sillä hetkellä. Kuten personoidut mainokset tai uutiset. Pelottavaa? Ei, vaan normaalia nykypäivää jonka takana on tekoälyä tai ehkä tarkemmin algoritmeja.

Mikä tekoäly?

Tekoäly eli AI (Artificial Intelligence), tarkoittaa eri asioita riippuen siitä kuka sen määrittelee. Itewikin mukaan:

Tekoälyn eli keinoälyn (eng. artificial intelligence, myös lyhenne AI) määritelmä riippuu keskustelussa usein määrittelijästä, mutta itse asiassa edes tekoälyn tutkijoilla ei ole vielä sille vakiintunutta määritelmää. Tekoälyn voi kuitenkin nähdä olevan tiedesuuntaus, joka pyrkii tutkimaan älykkääseen toimintaan kykyneviä tietokoneita tai tietokoneohjelmia. Tutkijat ovat ottaneet tekoälyn määritelmässä avuksi kaksi seikkaa, jotka yhdistävät kaikkea tekoälyä: Autonomisuus: Kyky tehdä asioita ilman käyttäjän jatkuvaa avustamista. Adaptoituminen: Kyky kehittää toimintakykyä oppimisen kautta. Heikko tekoäly tarkoittaa tilannetta, jossa kone on opetettu ratkaisemaan yhtä ongelmaa. Se voi esimerkiksi personalisoida verkkosivujen sisällön tai tunnistaa ihmisen kasvojen perusteella. Kaikki nykyinen tekoäly kuuluu tähän kategoriaan. Vahvalla tekoälyllä viitataan koneisiin, jotka lähestyvät inhimillisen älykkyyden tasoa eli kykenevät tekemään asioita, joita ihminenkin. Vahvaa tekoälyä ei toistaiseksi ole kehitetty. (Itewiki) CGI:n sivuilta löytyy hyvin asiaa tekoälystä ja kaikkea digitalisaatioon liittyvää. Heidän mukaansa tekoälyksi voidaan määritellä ratkaisu, joka oppii ja kykenee ratkomaan ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa rutiininomaisella laskennalla. Ratkaisu voi esimerkiksi sille opetettujen tapausten perusteella oppia tunnistamaan vakuutuspetokset tai rahanpesuyritykset tietyllä todennäköisyydellä. Liiketoiminnassa termiä tekoäly käytetään nykyään varsin huolettomasti, ja se voi tarkoittaa asiayhteydestä riippuen mitä tahansa edistynyttä analytiikan sovellusta, kuten ennakoivaa analytiikkaa, tekstianalytiikkaa tai visuaalista analytiikkaa. (Randén 2017)

Mihin tekoälyä ja automatiikkaa käytetään ja mitä hyötyä niistä on?

Itewiki sanoo tekoälyn sovelluskohteista: Tekoälyn läheisiä sovelluksia ovat koneoppiminen, syväoppiminen, datatiede sekä robotiikka. Tekoäly perustuu aina vähintään osittain todennäköisyyksiin. Sitä on mahdollista soveltaa liiketoiminnassa monilla eri aloilla esimerkiksi finanssialalla, markkinoinnissa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Yksi tunnetuimmista tekoälyistä lienee Applen mobiililaitteiden assistentti Siri. Myös esimerkiksi verkkokauppajätti Amazonin toiminta perustuu pitkälle ennustaviin algoritmeihin, joiden avulla yritys pystyy analysoimaan sitä, mitä tietyn profiilin omaava asiakas seuraavaksi haluaisi ostaa. (Itewiki) Tekoäly ja automatiikka mahdollistavat esim. verkkokaupassa asioita joihin staattisilla verkkosivuilla ei ole mahdollisuuksia. Esimerkiksi tuotesuosittelut, ponnahdusikkunat ja verkkokaupan personointi. Myös markkinointi sähköpostilla tietylle ryhmälle asiakkaita tai muistutusviestit kesken jääneistä ostoista voidaan tehdä näitä hyödyntäen. Tehokkuus on enemmän rahaa. (Rikhard SDM)

Chatbotit eivät välttämättä liity tekoälyyn vaan perustuvat automaatioon, tästä on paljon harhakäsityksiä. Lue lisää täältä: https://finnchat.com/blogi/chatbot-ja-sen-eri-muotoja/

Miten robotit liittyvät mihinkään?

CGI:n sanakirjassa on selkeä selitys robotiikasta ja ohjelmistorobotiikasta sekä niiden suhteesta tekoälyyn. Robotiikalla voidaan tarkoittaa paitsi teollisuus- myös ohjelmistorobotteja. Robotit pääasiassa suorittavat orjallisesti niihin ohjelmoitua toimenpidesarjaa. Robotiikalla ei välttämättä ole mitään tekemistä tekoälyn kanssa, mutta robotit voivat toki käyttää tekoälypalveluita, esimerkiksi teollisuudessa konenäköä ja ohjelmistorobotiikassa teksti- ja kuva-analytiikkaa. (Randén 2017)

Eli siitä vaan miettimään uutisia lukiessa tai netissä shoppaillessa, että mitäs algoritmejä siellä mahtaakaan vilistä kun pop-upit ponnahtelee ja chat kysyy miten voi palvella.

Lähteet: Helsingin Yliopisto. Reaktor. Elements of AI. Luettavissa: https://course.elementsofai.com/fi/1/1. Luettu 27.9.2020. Itewiki. Digitaalisoinnin opas. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/opas/tekoaly/. Luettu 27.9.2020. Randén, E 29.11.2017. CGI blogi. Pieni sanakirja tekoälystä. Luettavissa: https://www.cgi.fi/fi/blogi/pieni-sanakirja-tekoalysta. Luettu 27.9.2020. Rikhard. Suomen Digimarkkinointi. Blogi. Luettavissa: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/tekoaly-automaatio-verkkosivut. Luettu 27.9.2020.

[mirap]

Digistä terminologiaa markkinointiin

Eikö olekin raivostuttavaa kun lukiessasi hyvää (tai vähemmän hyvää) tekstiä, tulee eteen sanoja joiden merkitystä et tiedä? Minusta ainakin on, joten otetaan tähän väliin pieni digisanasto. Mutta niin laajaa aihetta on rajattava, kerään tähän lähinnä muutamia termejä joihin digitaalista liiketoimintaa aloitteleva yrittäjä saattaisi törmätä ja keskitytään digitaaliseen markkinointiin.

Bannerit eli mainospainikkeet ovat eri kokoisia kuvallisia mainospainikkeita jotka voivat toimia sekä houkuttimina suoraan kaupankäyntiin mainostajan sivulla, tai toimia perinteisen mainonnan tavoin muistuttamassa tuotteesta, kasvattamassa tuotteen tai yrityksen tunnettuutta ja luomassa brändi mielikuvia.

Digitaalinen markkinointi on digitaalisissa medioissa suoritettavaa markkinointia erona ns. perinteiseen markkinointiin, joka keskittyy mm. tv- ja radiomainontaan ja printtimainontaan kuten sanomalehtiin. Digitaalinen markkinointi pitää sisällään kaikki verkossa tapahtuvan markkinoinnin, sähköpostimarkkinoinnin, mobiilimarkkinoinnin, hakusanamainonnan, sosiaalisen median markkinoinnin jne.

Dynaaminen uudelleenmarkkinointi (Dynamic Remarketing) on mainonnan muoto, jossa mainoksen sisältö luodaan dynaamisesti verkkosivun vierailijan  katseleman sisällön perusteella. Esimerkiksi verkkokaupan dynaamisessa uudelleenmarkkinoinnissa mainoksen sisältö perustuu kävijän selailemiin tuotteisiin. Dynaaminen uudelleenmarkkinointi on mahdollista mm. Facebook- ja Google Display-mainonnassa.

Hakukonemainonta tai -markkinointi eli hakusanamainonta (Search engine marketing, SEM) on maksullista hakukoneiden kautta tapahtuvaa mainontaa jossa usein maksu määräytyy mainoksen klikkausten mukaan. Nämä hakukoneessa näkyvät mainokset sijoittuvat luonnollisten hakutulosten yläpuolelle ja sivun loppuun ja ne tunnistaa ”mainos/ad” -tekstistä.

Hakukoneoptimointi eli SEO on ne toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan verkkosivun tai verkkosivuston sijoitusta hakuohjelmien hakutuloksissa. Tästä olikin juttua jo aiemmassa blogitekstissä https://mirap.tumblr.com/post/629177856766918656/verkkopalvelu-seo

Konversio (Conversion) on tapahtuma, joka on tavoitteena digitaalisessa markkinoinnissa, jossa kävijä on ohjattu mainostajan sivustolle. Esimerkiksi ostotapahtuma, rekisteröityminen, yhteydenottopyyntö. Cost per conversion (tai CPA eli Cost per action) tarkoittaa silloin hintaa, joka maksetaan per ostotapahtuma, liidi, rekisteröityminen tms. joka tapahtuu mainostajan sivustolla. 

Konversio-optimoinnilla tarkoitetaan systemaattista työtä, jolla pyritään parantamaan verkkopalvelun kävijöiden konversioprosenttia. Usein verkkokaupoille se tarkoittaa ostopolun hiomista siten, että harvempi kävijä putoaa polun eri askelien yhteydessä pois, ja useampi jatkaa ostoprosessin loppuun asti.

Konversioprosentti (Conversion rate) tarkoittaa internet-markkinoinnissa sitä suhdetta, kuinka suuri osa sivustolle saapuvista päätyy tekemään halutun transaktion eli osto- yms. tapahtuman. Verkkokaupalle konversio luonnollisesti tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa vierailukerroista päätyy ostoon. Jos sivusto on esim. ilmainen sisältöpalvelu, voidaan pyrkiä saamaan vierailijat tilaamaan ilmainen uutiskirje, rekisteröitymään palveluun yms., jolloin voidaan laskea konversiota näille tapahtumille.

Luonnollinen hakutulos eli orgaaninen hakutulos on hakukoneiden kautta verkkosivustolle tulevaa liikennettä, joka on saatu ilman mainostamista sivulle. Orgaanisten hakutulosten järjestykseen vaikuttavat useat tekijät kuten sijainti ja aiemmat haut ja niin edelleen. Hakukoneoptimoinnilla pyritään vaikuttamaan orgaanisiin hakutuloksiin.

Natiivimainonta tarkoittaa maksettua näkyvyyttä eri mainosmedioissa ja esimerkiksi verkkolehdissä. Bannerimainonnan sijaan tämä mainos ei ole häiritsevä ja mainos on ulkonäöltään hyvin samankaltainen kuin lehdessä olevat artikkelit. Mainoksen ja sisällön yhteydessä on tunniste ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”.

Retargeting tai Remarketing on digitaalisen markkinoinnin keino, jossa verkkosivun kävijälle voidaan näyttää haluttuja mainoksia kävijän vieraillessa muilla sivustoilla. Uudelleenmarkkinointia käytetään esimerkiksi kävijän ohjaamiseen eteenpäin konversioputkessa (kts. konversio ja konversio-optimointi) ja brändin tunnettavuuden kasvattamiseen.

Web-analytiikka (Web analytics) tarkoittaa kaiken sen tiedon keräämistä, raportoimista ja analysoimista, joka kertyy verkossa automaattisesti käyttäjien tehdessä klikkauksia ja sivupyyntöjä. Tätä dataa voidaan käyttää sekä käytettävyyden parantamiseksi että markkinointikampanjoiden tehostamiseksi.

Jos haluat tutustua digitaalisen markkinoinnin sanastoihin tarkemmin alla linkkejä muutamaan blogiin joista osaa olen käyttänyt lähteenä tässä kirjoituksessa. https://www.flumenia.fi/aihe/digimarkkinoinnin-sanasto/ https://www.konversio.fi/konversio/digitaalisen-markkinoinnin-sanasto/ https://www.sofokus.com/fi/digitaalisen-liiketoiminnan-sanasto/ https://matter.fi/digimarkkinointisanasto-haltuun/

Lähteet: Virtanen, S. 2019. Digitaalisen markkinoinnin sanasto. Luettavissa: https://www.flumenia.fi/aihe/digimarkkinoinnin-sanasto/. Luettu 26.9.2020 Tenkanen, I. 1.11.2009. Digitaalisen markkinoinnin sanasto. Luettavissa: https://www.konversio.fi/konversio/digitaalisen-markkinoinnin-sanasto/. Luettu 26.9.2020 Sofokus 2.2.2020. Suomen kattavin digitaalisen liiketoiminnan sanasto. Luettavissa: https://www.sofokus.com/fi/digitaalisen-liiketoiminnan-sanasto/. Luettu 26.9.2020

[mirap]

Mobiilisovellukset

Mitäpä ei puhelimella voisi nykyään tehdä? Jonkunlainen äppi tuntuu löytyvän kaikkeen, halusit sitten pudottaa painoa, lukea kirjaa, opiskella kieliä tai hoitaa vakuutusasioita. Ja mikäs siinä, kyllä niitä itsellänikin kännykässä riittää.

Mutta mikä siis on mobiilisovellus ja miksi ne ovat niin suosittuja?

Mobiilisovelluksesta käytetään arkikielessä usein esimerkiksi ilmaisuja appi, äppi, apsi/appsi, jotka juontavat juurensa englannin kieliseen sanaan app (application), eli suomeksi sovellus (Kielitohtori). Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta kyse on siis mobiililaitteille suunnitellusta ohjelmistosta.

Mobiilisovellus tarkoittaa ohjelmistoa, joka on suunniteltu toimimaan mobiililaitteilla, kuten esimerkiksi matkapuhelimilla, tableteilla tai kelloilla. (Itewiki)

Puhelin kulkee yleensä kaikilla mukana, joten äppi on heti käytössä (jos puhelimessa on virtaa). Tieto on nopeasti saatavilla ja useissa sovelluksissa perustiedot on valmiina. Jos lompakko on jäänyt kotiin, mutta puhelin on matkassa, päivä ei olekaan pilalla. Puhelimella voi maksaa, ostaa matkalipun, siirtää rahaa, hoitaa kokouksen ja tehdä monta muutakin asiaa. Lompakon avullakin ne yleensä hoituu, mutta ei ehkä niin helposti.

Joka asiaan ei tarvita omaa sovellusta, mutta useimmiten sovellus toimii paremmin kuin se että teet saman toiminnon puhelimella selaimen kautta. Eli helppous ja nopeus taitavat olla isoimmat tekijät appien suosion takana. Itse olin aikanaan sitä mieltä että kirjat luetaan kirjoina, ei älylaitteesta. No korona pisti kirjastot kiinni, joten ei muuta kuin lataamaan e-kirja sovellus ja kas kummaa, käytän sitä edelleen.

 Miten yritykset hyötyvät mobiilisovelluksista?

Talouselämän kumppaniblogissa on vuonna 2012 kirjoitettu juttu mobiilisovellusten hyödyistä joka on totta vielä tänäkin päivänä. Sen mukaan mobiilisovelluksen avulla yritys voi luoda henkilökohtaisen, asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin sopivan kokemuksen joika täydentää muiden kanavien kautta tapahtuvaa asiointia.

Myös digitaalisen asiakasviestinnän alalla toimiva Arena Interactive toteaa blogissaan että mobiilisovellus tehostaa asiakasviestintää ja sitouttaa asiakkaita, ja se toimii väylänä tuotteiden ja palveluiden maksamiseen. Viestit jotka lähetetään sovelluksen kautta tavoittavat käyttäjän tehokkaasti ja push-viestien avulla ajankohtainen ja tärkeä informaatio saadaan suoraan käyttäjän puhelimen näytölle. Riski eksyä verkossa muiden yritysten sivuille vähenee.

Koukkuna mobiilisovelluksen käyttöön käytetään usein erilaisia etuja; tietyt edut tai tarjoukset ovat saatavilla vain sovelluksen käyttäjänä. Edut voivat olla esimerkiksi kuponkeja, tarjouksia tai erilaista bonusten keräämistä.

Mobiilisovellus vai mobiilioptimoitu verkkosivu?

Kun yritys haluaa palvelun käyttäjien ulottuville verkossa, ei erillinen sovellus ole välttämättä paras tai kokonaisuuden kannalta järkevä vaihtoehto. Mahdollista on myös mobiilioptimoitu verkkosivu. Yrityksen tulee päättää heille sopivin ratkaisu riippuen mitä palvelulla halutaan saavuttaa ja paljonko siihen ollaan valmiita panostamaan.

Ohjelmistoyritys Sarkain listaa sivuillaan https://www.sarkain.fi/mobiilisovellus-vs-mobiilisivu/  hyviä ja huonoja puolia, sekä mobiilisovelluksen (natiivisovellus), että verkkosovelluksen:

VERKKOSOVELLUS ON EDULLINEN, NOPEA JA KETTERÄ

Hyvät puolet

Saavutetaan     yleensä kattavasti eri käyttäjät. Vaatii vain modernin selaimen.

Ohjelmistokehitys     kustannukset alhaisemmat (ei jokaiselle alustalle omaa sovellusta).

Palveluun     voidaan tutustua nopeasti ilman asennuksia.

Huonot puolet

Pilottitestauksessa käyttökokemus voi vääristää lopputulosta.

Käyttäjä ei voi hallita palvelun päivittymistä, vaan ylläpitäjä voi päivittää sen ilman varoituksia.

Palvelusta kerättävät maksut ovat yleensä käyttäjältä hankala pyytää.

Palveluun kirjautuminen ja palvelun osoite (käyttäjän pitää muistaa linkki).

Ei tunnu omalta (ei asenneta puhelimeen).

Vaatii lähestulkoon aina verkkoyhteyden, vaikka itse palvelu laskisi vain     numeroita yhteen.

Ei mahdollisuutta säilyttää kirjautumistietoja (välimuistin tyhjennys).

Ei saada käyttöön laitteen kaikkia rajapintoja.

 NATIIVISOVELLUS TAKAA PARHAAN KÄYTTÖKOKEMUKSEN

Hyvät puolet

Käyttökokemus on lähtökohtaisesti aina parempi.

Sovellukset eivät yleensä vaadi verkkoyhteyttä toimiakseen, toki se on oleellinen osa useaa palvelua.

Käyttäjät ”omistavat” sovelluksen ja sen vuoksi se on monelle paljon parempi ratkaisu.

Kirjautumistiedot ja muut tiedot saadaan säilytettyä välimuistissa.

Sovelluksen käyttö on nopeaa ja se käynnistyy suoraan puhelimen työpöydältä.

Käyttöön saadaan useita eri rajapintoja laitteesta. esim kamera, kiihtyvyysanturit ym..

Natiivisovellukselle tuodaan aina ensin kaikki uudet teknologiat esim Applen ARKit SDK

Huonot puolet

Natiivisovelluksen     kaikkein heikoin lenkki on sen kustannukset. Kustannukset ovat kuitenkin laskeneet kun kelkasta on pudonnut Windows alusta pois, jonka vuoksi sovellus tarvitaan yleensä vain IOS ja Android alustalle.

Palveluun tutustuminen vaatii asennuksen. Verkkokauppoihin on kuitenkin tulossa pikasovellukset (tutustu ilman asennusta).

Päivittäminen on kalliimpaa ja vie aikaa.

Ennen sovelluksen tai verkkosivuston optimoinnin aloittamista, on siis mietittävä omaa bisnestä tarkasti. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Onko saatavat hyödyt niin suuria, että panostaminen on kannattavaa. Ja on muistettava että aina voi aloittaa pienin askelin.

Lähteet:

 Arena Interactive. Mobiilisovellus - Miksi, miksi ei? Luettavissa: https://www.arenainteractive.fi/blogi/mobiilisovellus-miksi-miksi-ei/. Luettu 17.9.2020.

Itewiki. Digitalisoinnin opas. Sanastoa. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/opas/mobiilisovellus/. Luettu 16.9.2020.

Sarkain. Mobiilisovellus vai mobiilisivu. Luettavissa: https://www.sarkain.fi/mobiilisovellus-vs-mobiilisivu/. Luettu 17.9.2020,

Talouselämä 12.1.2012. Kumppaniblogit. 3 syytä investoida mobiilisovelluksiin. Luettavissa: https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/3-syyta-investoida-mobiilisovelluksiin/b06398ea-a051-3e05-96d8-45f69db4db14. Luettu 17.9.2020.

Transfluent. Kielitohtori. Vastauksia. Luettavissa: http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/onko-app-suomeksi-appi-apps-vai-%C3%A4ppi. Luettu 16.9.2020.

[mirap]

Verkkopalvelu & SEO

Opiskelussa on tärkeää oppia uutta, eikö? Aiheenamme tällä kertaa verkkopalvelu & SEO. SEO tarkoittaa hakukoneoptimointia, ei sitä huoltoasemaa. 

Lähestymme termejä jälleen ottamalla yhteyttä ystäväämme Kuukkeliin (joka muuten on hakukone). Tuloksia riittää  enemmän kuin sieniä sateella, ainakin SEO:n osalta. Verkkopalvelu termi nyt tuntuu olevan selkeä, kaikki palvelu mikä on netissä, mutta parempi tarkastaa kuitenkin.

Termipankin mukaan (https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/verkkopalvelu) verkkopalvelu on sama kuin internetpalvelu tai nettipalvelu.

määritelmä

verkkosivuston kautta tarjottava palvelu

huomautus

Verkkopalveluja ovat esimerkiksi selaimen kautta käytettävät sähköpostipalvelut, sähköinen kaupankäynti, pankki- ja viranomaisasiointi internetissä sekä internetpuhelut.

Termillä verkkopalvelu viitataan usein myös verkkosivustoon, jonka kautta palvelua tarjotaan, esimerkiksi "X-verkkopalvelussa voit hoitaa pankki- ja vakuutusasiasi".

Termi Internet-palvelu voidaan kirjoittaa myös isolla alkukirjaimella.

Käsitekaavio: Verkkosivu.

Lähde: Tietotekniikan termitalkoot, 2012-01-10

 No miten SEO sitten määritellään? Katsotaan samasta verkkopalvelusta https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/seo. Englanniksi SEO on search engine optimization joka suomennettuna tarkoittaa hakusijoituksen parantaminen. Sivulla on huomautetaan että tätä termiä tulisi käyttää hakukoneoptimoinnin sijaan.

määritelmä

toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan verkkosivun tai verkkosivuston sijoitusta hakuohjelmien hakutuloksissa

huomautus

Verkkosivuston haltija voi parantaa hakusijoitusta esimerkiksi muuttamalla verkkosivujensa teknistä toteutustapaa paremmin hakuagenttien ymmärtämään muotoon, lisäämällä verkkosivustolleen johtavaa linkitystä tai muokkaamalla verkkosivujaan lisäämällä niihin sopivia sanoja.

Hakusijoituksen parantaminen on hyväksyttävää toimintaa silloin, kun verkkosivut tai verkkosivustot pyritään suunnittelemaan siten, että hakuagentit pystyvät helposti löytämään ne ja pääsemään indeksoimaan niiden sisältöä (englanniksi tällaista hakusijoituksen parantamista kutsutaan nimityksellä white hat SEO). Hakusijoituksen parantaminen voi olla myös harhaanjohtavaa hakukonehuijausta (englanniksi black hat SEO), ks. roskasanojen lisäys, sisällön naamiointi ja linkkiviljelmä.

Lähde: Tietotekniikan termitalkoot, 2012-01-10

 Mihin tätä hakukoneoptimointia eli hakusijoituksen parantamista sitten tarvitaan?

Jos sinulla on yritys ja haluat että ihmiset löytävät sen nettisivuille esimerkiksi em. ystävämme Kuukkelin avulla. Kyllähän ne ensimmäiset hakutulokset saavat eniten huomiota ja on paljon todennäköisempää että käyttäjä klikkaa ensimmäisellä sivulla olevia tuloksia. Mainostoimisto Redlandin sivuilla asiasta kerrotaan mielestäni melko selkeästi https://www.redland.fi/hakukoneoptimointi-mita-se-seo.                  

Hakukoneoptimointi (eli SEO eli search engine optimization) yleisellä tasolla tarkoittaa sitä, että verkkopalvelut ja niiden sisällöt rakennetaan nousemaan mahdollisimman hyvin esiin hakutuloksissa. Google on jyrännyt ylivoimallaan kilpailijat, joten ainakin täällä kotimarkkinalla pääsee pitkälle, kun keskittyy miellyttämään Googlea. Hakukonetulokset ovat nykyajan puhelinluettelon keltaiset sivut. Mitä houkuttelevampi tuloslistaukseen nouseva palvelu- / sisältökuvaus on, sitä todennäköisemmin sen julkaisija saa yhteydenoton. Kärjistetysti voidaankin sanoa, että jos yritys ei näy Google-hakutuloksissa, päätyy potentiaalinen kontakti kilpailijan palveluiden pariin.

  Asiasta jonkunverran luettuani, olen hieman pyörällä päästäni, ilmankos tämän optimoinnin osalta on palveluntarjoajia tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Jotta sivusto löytyy hakukoneella, on sivuston oltava teknisesti sellainen ettei se estä hakukonetta löytämästä sitä, linkkien ja sisällön on oltava kunnossa ja kiinnostavia, otsikoiden oikeanlaisia. Esimerkiksi Google optimoi hakutuloksiaan sen mukaan kauanko sivuilla on vietetty aikaa ja mihin sivuilta on siirrytty, millä avainsanoilla sivuille on saavuttu ja mistä sinne on saavuttu. Lue vaikka itse: https://www.itewiki.fi/blog/2019/06/verkkosivujen-hakukoneoptimointi-2019-tarkeimmat-seo-vinkit-googleliikenteen-saamiseksi/                  

 Tieto lisää tuskaa, niinhän sitä sanotaan. Yhteenvetona voisin todeta että kannattanee kääntyä ammattilaisen puoleen jos haluaa ottaa kaiken hyödyn irti SEO:sta. Sen verran ainakin että asiaan perehtyneet ammattilaiset opastavat oikeaan suuntaan ja oikeisiin toimenpiteisiin. Tämä on sen verran laaja kenttä että pitää olla vähän kokeneempi pelaaja pärjätäkseen.

  Lähteet: 

Puro, J. 12.6.2019. Hakukoneoptimointi. Google vaikuttaa jokaiseen bisnekseen. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/blog/2019/06/verkkosivujen-hakukoneoptimointi-2019-tarkeimmat-seo-vinkit-googleliikenteen-saamiseksi/. Luettu 13.9.2020

Redland 8.7.2019. Hakukoneoptimointi – mitä se SEO on? Luettavissa: https://www.redland.fi/hakukoneoptimointi-mita-se-seo. Luettu 13.9.2020.

Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Verkkopalvelu. Luettavissa: https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/seo. Luettu 13.9.2020.

Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Verkkopalvelu. Luettavissa: https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/verkkopalvelu. Luettu 13.9.2020.

[mirap]

Verkkokauppa ja –ostaminen

Shoppailu kuuluu elämään. Toiset tekee sitä enemmän kuin toiset. Itse lukeudun siihen osaan väestöstä joka shoppailee vain tarpeeseen. Verkkokaupat on tätä päivää, harvempi varmaan muistaa aikaa kun tuotteita sai vain kaupasta. Ja harvassa on yritykset joiden tuotteita tai palveluita ei saisi ostettua netin kautta.

Millainen on hyvä verkkokauppa?

Kun itse etsin jotain tuotetta, haluan että hinta ja saatavuus ovat selkeästi esillä. Lisäksi hyvät kuvat ja selkeät tiedot tuotteesta ovat ehdottomia. Myös tiedot toimitusajasta ja –maksusta on oltava helposti saatavilla. On raivostuttavaa jotua kaivamaan tietoa joka voisi olla helposti saatavilla. Palautusmahdollisuus ja tieto siitä onko se maksullinen vai ei, vaikuttaa vahvasti päätökseen. Netistä ostamisen on oltava helppoa.

Sama tietysti pätee kun kyseessä on palvelu eikä fyysinen tuote. Selkeä kuvaus, helppo löydettävyys, toimitus- ja maksuehdot, näillä päästään jo pitkälle. Palvelun ostamisessa on tietysti hankaluutena se, että jos ei ole tyytyväinen, ei sitä voi palauttaa. Siksi muiden kokemukset ja selkeä hinnoittelu ovat tärkeitä asioita ja auttavat ostopäätöksen tekemisessä.

Yrityksen on siis tärkeää keskittyä verkkokaupan toimivuuteen sekä teknisesti että käyttäjän näkökulma huomioon ottaen. Ostajan on helppo poistua sivulta jonka tekninen toimivuus tökkii tai ei muuten miellytä silmää. Toki verkkokaupassa myytävät tuotteet sekä kohderyhmä vaikuttaa toteutukseen. Verkkokaupan pitäjän on siis tiedettävä mitä tarjoaa ja kenelle sitä tarjoaa.

Tosi asia on kuitenkin se että itse enemmän vertailen tuotteiden ominaisuuksia ja hintoja netissä, mutta usein menen kauppaan kokeilemaan tuotetta ennen lopullista ostopäätöstä. Verkossa kun ei kuitenkaan voi kokeilla tuotetta ja mikään kuvaus ei esimerkiksi kerro mille joku vaate tuntuu tai istuuko kengät jalkaan. Vaikka kauppaan menossa on oma vaivansa, myös nettitilaamisessa on omansa. Kaupasta tuotteen saa heti mukaansa, verkkokaupasta ostaessa tuotetta joutuu odottamaan tai se pitää kuitenkin noutaa jostain. Jos netin kautta tilattu tuote ei olekaan sopiva tai muuten odotusten mukainen, se pitää pakata ja palauttaa.

Tämä kyllä toimii myös toisin päin. Kaupassa voi kokeilla tuotteita, mutta jos vaikka hinta on edullisempi netistä tilattaessa eikä tuotteen saamisella ole niin kiire, saatan toimia näin. Parhaassa tapauksessa verkkokauppa ja fyysinen kauppa tukevat toisiaan. Kilpailu on tietenkin kovaa kun samaa tai samankaltaista tuotetta on saatavilla useista paikoista ja usein jopa lähes samaan hintaan. Siksi on tärkeää että verkkokauppa on houkutteleva ja helppo käyttöinen.

Verkosta ostaminen – sitä saa mitä tilaa, vai saako?

Kuten jo aiemmin manitsin verkosta ostamisen pitää olla helppoa. Ostamiseen vaikuttaa toki myös se kuinka luotettavana ostaja pitää yritystä josta tuotetta tai palvelua on tilaamassa. Kotimaisten, sekä hyvin tunnettujen pitkään toimineiden verkkokauppojen osalta tilanne on hyvä ja kaupankäynti toimii pääosin ongelmitta.

Aina välillä saa lukea ikävistä tapauksist; kuinka suuresta ulkomaisesta verkkokaupasta tilattu tuote ei vastaa ollenkaan tuotetta jonka henkilö on tilannut. Nämä henkilöt tuskin tilaavat kyseisestä yrityksestä enää uudestaan, mutta maailmanlaajuisesti toimivalle yritykselle tämä ei ilmeisesti tuota tuskaa ja he voivat jatkaa samaan malliin. Pienemmällä markkinalla toimivan yrityksen on tärkeää toimia luotettavasti. Huonoista kokemuksista on helppoa kertoa sosiaalisessa mediassa ja varsinkin aloittelevalle yritykselle tästä voi olla isoja seurauksia myynnin osalta. Palautetta on hyvä pyytää ostaneilta henkilöiltä ja hyödyntää tämä kehittämällä niitä osia jotka ovat saaneet kritiikkiä ja ylläpitämällä niitä jotka toimii.

Tuotteesta tai palvelusta riippuen, ostopäätös ei välttämättä synny hetkessä. Yrityksellä olisi hyvä olla verkkokaupassa tukena vaikka asiakaspalveluchat, josta ostaja saa nopeasti tarvitsemaansa lisätietoa. Tästä on omaa kokemusta parin päivän takaa kun tutkin eri vaihtoehtoja matkustaa junalla pohjoiseen. VR:n sivut ovat ihan hyvät, mutta kuitenkin suhteellisen kokeneena nettiostajana koin että ne voisivat toimia paremminkin. Matkalipun hinta kerrotaan ja mitä siihen sisältyy, mutta vasta valittuani jotain saan mahdollisuuden varata makuuhytin joka tietysti kasvattaa hintaa reilusti. Lisäksi toiminnassa oli kaksi erilaista verkkokauppaa ja vain toisesta sai tilattua kaiken, vaikka toinen oli helpommin käytettävissä. Hyvää oli chat (vaikka jouduinkin hetken odottamaan asiakaspalvelijan vapautumista) josta sain tiedon mitä kaipasin. Tällä kertaa tosin Finnair taisi viedä voiton, ratkaisevana tekijänä hinta ja aikataulut, ei verkkokauppa.

[mirap]

Digitalisaatio ja digitalous

Jatketaan digistä elämää aiheella digitalisaatio ja digitalous. Myönnetään, ei aihe josta osaisin suoraan jutella tai kirjoittaa tyhjentävästi. Hieman epävarma olo tiedänkö edes tarkkaan mitä kyseiset termit oikeasti tarkoittavat. Olenkohan ainoa opintoryhmästäni joka tuntee näin. Terminä digi kun on melkoisen laaja käsite.

Digitalisaation määritelmä

Onneksi ei tarvitse enää lähteä kirjastoon hakemaan tietoa isoista opuksista vaan voi suoraan syöksyä internetin ihanaan maailmaan jossa tietoa on ulottuvilla enemmän kuin tarpeeksi. Tutkitaan siis verkosta mitä aiheena olevista termeistä sanotaan.

Yksiselitteistä määritelmää tai selitystä digitalisaatiolle ei löydy, mutta Ville Tenhunen on vuonna 2015 blogissaan Digit (entinen Sähköistä asiointia) https://blogs.helsinki.fi/avtenhun/2015/07/30/digitalisaatio/ maininnut muutamia hyviä määritelmiä eri lähteistä (ETLA, Valtiovarainministeriö, BusinessDictionary.com). Yhteenvetona näistä voidaan sanoa että digitaalisaatio on sitä kun kaikki mahdollinen digitalisoidaan digiteknologian avulla ja integroidaan  jokapäiväiseen elämään. Tenhunen itse toteaa blogissaan ym. määritelmien jälkeen:

Kuten jo tästä voidaan havaita, digitalisaatiota ei saa kaupasta hyllyltä eikä sitä voi asentaa mihinkään. Kyse on toiminnan muuttamisesta ja digitaalisten välineiden tuomista jotakuinkin kaikkeen tekemiseen ja sitä kautta uuden arvon tuottamista tai tuottavuuden parantamista. (Tenhunen 2015)

 Tenhunen toteaa blogissaan myös sen että esimerkiksi pelkästään lomakkeen siirtäminen verkkoon tai jonkun it-ratkaisun siirtäminen pilvipalveluksi ei tarkoita digitalisaatiota. Jotta voidaan puhua digitalisaatiosta pitää olla kyse toimintatapojen tai prosessien muuttamisesta ja hyödyntämällä siinä digitaalisia välineitä. Myös prosessien tai sen osien poistaminen voi olla osa digitalisaatiota. Eli tällä perusteella pelkkä prosessien sähköistäminen ei ole digitalisaatiota. Tästä on luultavasti erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja, kukakohan päättää mikä on oikea.

Varsinaiseen digitalisaatioon päästään silloin kun suunnitellaan prosessi uusiksi niillä ehdoilla, joita digitaaliset välineet ja niiden käyttämä data antavat. Ei muokata vanhaa prosessia digitaaliseksi sellaisenaan, vaan tehdään kokonaan uusi tai muutetaan prosessia merkittävästi. (Tenhunen 2015)

 Koska olen käytännön ihminen, haluan konkreettisia esimerkkejä jotka tavallinen ihminen ymmärtää. Eli esimerkiksi se, kun yrityksissä aikoinaan otettiin käyttöön laskujen tallentaminen sähköisessä muodossa niin ettei niitä enää kierrätetty henkilöltä toiselle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi, on digitalisaatiota. Tässähän muutettiin toimintatapaa ja prosessia. Sähköiset hintamerkinnät kaupoissa, veroilmoituksen tai veroehdotuksen tekeminen verkossa ja e-kirjat, kyllä ne kaikki on osa digitalisaatiota, vaikka se koskeekin vain osaa koko toiminnasta.

Digitalisaatio on varmasti tuonut mukanaan paljon uusia haasteita, eikä kaikkien palveluiden siirto digitaaliseksi ole onnistunut aina ongelmitta, tuskin kukaan haluaisi palata enää aikaan ennen, en minä ainakaan. Asioinnit viranomaisten tai muiden virallisten tahojen kanssa hoituvat verkossa, ei tarvitse lähteä toiselle puolelle kaupunkia tai jopa toiseen kaupunkiin hakemaan leimaa paperiin, jonka jälkeen kiikuttamaan sitä toiseen virastoon ja mahdollisesti taas kolmanteen. Ja kirjasto, muutamalla klikkauksella saan jatkettua laina-aikaa ja luettua kirjat loppuun, koska kirjoja on kiva lukea ihan perinteisesti. On helpompaa ajatella vain hyviä puolia.

 Digitalous

Seuraavana käydään kiinni termiin digitalous. Jälleen termi jota käytetään hyvin monenlaisissa yhteyksissä.Todettakoon että melko usea taho käyttää termiä digitalous sivuillaan, käsitellessään talousasioita digitaalisessa muodossa. Myös viittauksia digtitaaliseen taloushallintoon löytyy runsaasti. Osa kirjoituksista liittyy digitaalisen teknologian talousaiheisiin.

Digitalous kirjassa määritellään digitalous esipuheessa näin:

Digitalous on teknologian integroitumista arkeen ulottuen kaikille toimialoille ja yhteiskunnan rakenteisiin. Maantieteellisen sijainnin merkitys häviää ja markkinat globalisoituvat.(Pirjo Varanka, Petri Mäkikangas, Mervi Hyypiä, Sonja Jalonen,  Anne Samppala 2017)

Eli melkein sama määritelmä kuin digitalisaatiolla. Ehkä ne ovatkin lähes sama asia.

Käytin edellä esimerkkinä virastoja joista piti hakea leima paperiin joka sitten viedään toiseen ja edelleen kolmanteen paikkaan. Eipä viedä enää. Miten kävi ”Maijan”, ”Kirstin” ja ”Veijon” jotka aiemmin niitä leimoja siellä virastossa löivät ihmisten lomakkeisiin? Toisena esimerkkinä oli kirjasto. Mihin ”kirjastotädit” joutuivat jotka ennen lukivat viivakoodit kirjoista (tai aikanaan leimasivat lainauskortit)? Digitalisaatio on ilmeisesti siis vienyt työpaikkoja tai ainakin monen työtehtävät ovat muuttuneet osittain. Maija, Kirsti ja Veijo toivottavasti saivat jatkaa virastoissa hieman erilaisissa tehtävissä ja kirjastotädeillekin riitti hommia kirjojen ja muiden palveluiden parissa.

Digitaalisuus ja/tai digitalisointi tuo uusia palveluita ja vaatii uutta osaamista, teknologia kehittyy, ihmisiä pitää kouluttaa, uutta bisnestä ja uusia työpaikkoja syntyy. Samalla aiempi tarve tiettyjen tehtävien hoitamiseen poistuu kun digitalisaation avulla automatisoidaan toimintoja. Etätöitä voi tehdä helpommin, matkustamisen tarve vähenee kun kokouksia ja koulutuksia voidaan pitää verkossa. Tuotteita voi tilata mistä vaan ja milloin vaan, toimitukset ei onnistu diginä, mutta pikana usein kylläkin. Ihmisten elämä on helpompaa, vaikka samalla kiire ja stressi kasvaa kun kaikki on käden ulottuvilla heti. Digi on hyvä renki mutta huono isäntä.

 Lähteet:

Digitalous. Opas sähköisen taloushallinnon käyttöönottajille. Pirjo Varanka / Petri Mäkikangas / Mervi Hyypiä / Sonja Jalonen / Anne Samppala 2017. Luettavissa: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166128.pdf. Luettu 13.9.2020.

Digit. Digitalisaatio. Ville Tenhunen 2015. Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/avtenhun/2015/07/30/digitalisaatio/. Luettu 12.9.2020.              

[mirap]

Digitaalinen liiketoiminta - mitä se oikein on?

Pärjääkö kukaan tai mikään enää ilman digitaalisuutta? Voiko yritys menestyä ilman digitaalista liiketoimintaa? Mitä kaikkea digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu? 

Digimarkkinointi, digi-tv, digitaalinen liiketoiminta, digipaino, digikamera, digi sitä ja digi tätä... Digitaalisuudesta on puhuttu monia vuosia, häpeä myöntää, mutta en edelleenkään ole varma mitä kaikkea siihen kuuluu, se on niin itsestään selvä ja tuntuu että se on aina ollut, ei sitä ajattele sen kummemmin.

Mitä nykyaikana tehdään kun ei tiedetä jotain? No katsotaan Googlesta tietenkin. Digitaalinen liiketoiminta hakusanoina, tulee paljon mainoksia erilaisista konsultointi- ja it-palveluista. Ensimmäinen tärppi – Digian sivuilta jossa kysytään lähes samaa kuin tekstini alussa; mitä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa?

Tyhjentävää vastausta tähän kysymykseen ei irtoa, tai ehkä se hukkuu kaikkeen asian ympärillä pyörivään tekniseen ja vähemmän tekniseen termistöön. Ehkä selvintä on se että digitaalisen liiketoiminnan määrittely riippuu näkökulmasta (Digia 2020). Toisten mielestä digitaalista liiketoimintaa on vain täysin digitaalisesti toimiva yritys jonka tuote on digitaalinen, toiset ehkä mieltävät kaiken toimintaa tukevan digitaalisuuden digitaaliseksi liiketoiminnaksi.

Itse koen että digitaalinen liiketoiminta on sitä kun yritys aktiivisesti hyödyntää digitaalisuutta liiketoiminnan eri alueilla. Verkkokauppa, sosiaalinen media jossa yritys markkinoi tuotteitaan ja/tai palveluitaan, markkinointikampanjat sähköpostilla ja nettisivuilla. Selvää on että mikään yritys ei nykypäivänä pärjää ilman digitaalisuutta, mutta lasketaanko digitaaliseksi liiketoiminnaksi esimerkiksi kampaamoiden ajanvaraus netin kautta? Mielestäni se on liiketoimintaa tukevaa digitaalisuutta, mutta ei digitaalista liiketoimintaa.

2000-luvun alussa muistan kuinka silloisessa työpaikassani keskustelua herätti lisääntyvä digimarkkinointi. Yrityksen päätoimialana oli myydä paperia graafiselle toimialalle, sekä tulostuspaperia toimistoihin, sekä eri kopio- ja tulostuslaitoksiin. Paljon puhuttiin suoramarkkinoinnin vaihtumisesta sähköpostimarkkinointiin ja odotettiin tuleeko paperiton toimisto ikinä olemaan totta. Asia oli kuitenkin melko uusi ja vallalla tuntui olevan käsitys että se on ohimenevää, ei kukaan jaksa lukea sähköpostista samaa määrää mainoksia kuin mitä kotiin kannetaan. Väärässä oltiin, nyt niitä mainoksia tulee sähköpostilla ja eri verkkosivuilla enemmän kuin posteljooni ehtisi kantaa.

Ja kyllä se digitaalisuus paljon on muuttanut vuosien varrella, sekä omassa työssä että asiakkailla. Asiat muuttuva ja kehittyvät, vaikka se ei aina mukavalta tunnu. Jokaisen yrityksen on seurattava aikaansa ja otettava se hyöty irti digitaalisuudesta mikä on järkevää ja omalle yritykselle sopivaa. Kohti digiä ja sen yli.

Lähteet: Digia. 2020. Mitä on digitaalinen liiketoiminta? Luettavissa: https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta. Luettu 6.9.2020.