nkullstrom-blog

[nkullstrom-blog]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Ryhmässä mietimme, mitä digitaalinen liiketoiminta oli mielestämme ennen kurssin alkua. Ensimmäinen mielikuva siitä koostui käytännössä nettisivuista, applikaatioista ja online-markkinoinnista, mutta tosiasiassa se on paljon laajempaa. Kun alkaa tarkemmin miettimään asiaa, kuten myös kurssin myötä opimme, digitaaliseen liiketoimintaan liittyy kaikki it-ratkaisuilla liiketoimintaa kehittävät asiat. Nykypäivänä ei ole yritystä ilman minkäänlaista digitaalista liiketoimintaa.  Monet digitaaliset kanavat ovat olleet meille entuudestaan tuttuja ja myös päivittäisessä käytössä, mutta kurssilla nousi esille myös monta uutta digitaalista ratkaisua.

Kurssin aikana on tullut entistäkin selvemmäksi, että etenkin kansainvälisesti toimivat yritykset jäävät kilpailijoiden jalkoihin väistämättä, elleivät ne panosta digitaalisuuteen. Pikkuisille paikallisille yrityksille digitaalisuus ei ehkä ole yhtä lailla elinehto, mutta digitaalisia ratkaisuja kannattaa silti lähteä miettimään. Ainakin yrityksen perustiedot pitäisi olla helposti asiakasryhmän saatavilla myös verkossa, jotta tieto siitä kantautuisi potentiaalisille asiakkaille asti. Tämän hetkinen tilanne on, että lähes kaikki suomalaiset kuluttajat etsivät tietoa yrityksistä hakupalveluista, mutta vain alle kolmasosa yrittäjistä kokee asiakkaiden löytävän heidät hakusanamainonnan kautta.

Digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen täysin uudella tavalla. Yrityksien on nykypäivänä paljon helpompaa kerätä asiakkaistaan dataa sekä luoda erilaisia kanta-asiakasrekistereitä. Tekoälyn avulla voidaan korvata työtä, joka on aikaisemmin pitänyt tehdä ihmisten toimesta ja näin yritykset voivat toimia kustannustehokkaammin. Osa nykyajan yrityksistä on myös ottanut käyttöönsä AR:n eli lisätyn todellisuuden. Yksi näistä yrityksistä on Virtual Traveller, joka tarjoaa VR-laseilla matkakokemuksia esimerkiksi liikuntarajoitteisille henkilöille, jotka eivät pysty itse matkustamaan.

Digitaalisuus on tulevaisuuden innovaatioiden kivijalka. Hyvin harva yritys tulee enää pärjäämään ilman jonkinlaisia sähköisiä tai verkossa toimivia ratkaisuja. On sitten kyseessä uusien asiakkaiden tavoittaminen sosiaalisessa mediassa tai sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät, jokainen yritys tarvitsee edes perustason ymmärrystä digitaalisten ratkaisujen toiminnasta. Kaltaisemme tulevaisuuden ammattilaiset hyötyvät huomattavasti näistä taidoista työelämässä – se on jopa meidän kilpailuetumme työmarkkinoilla.

[nkullstrom-blog]

Verkko-ostaminen Pohjoismaissa

Rakkaat lukijat. Jättimäisen suosion saavuttanut blogini on tullut päätökseensä. Kyseessä on siis viimeinen kirjoitukseni, ja siksi valitsinkin äärimmäisen mielenkiintoisen aiheen: suomalaisten verkko-ostaminen muihin Pohjoismaihin verrattuna.

 Vuonna 2017 pohjoismaista eniten verkko-ostoksia tekivät ruotsalaiset 8,7 miljardilla eurolla. Suomalaiset sen sijaan ostivat verkkokaupasta tuotteita 2,7 miljardilla eurolla. Yhteensä pohjoismaat ostivat verkkokaupasta 21,7 miljardilla eurolla. Tästä voidaankin todeta, että ruotsalaiset ovat pohjoismaalaisista ahkerimpia ostajia: 41,1% kaikista pohjoismaalaisten verkko-ostoksista oli ruotsalaisten käsialaa.

 Niin kuin kaikki hyvin tietävät, Suomen talous on kohentunut jatkuvasti viime vuosina, ja se näkyy myös verkko-ostamisessa. Yhä useampi suomalainen pystyy irrottamaan muutaman euron ostaakseen vaikkapa vaatteita ja kenkiä. Useimmiten niitä ostetaan ulkomaalaisista verkkokaupoista, joissa suomalaisia houkuttelevat laajat valikoimat ja halvat hinnat. Suomalaisista verkko-ostajista jo 44 prosenttia turvautuu ulkomaisiin verkkokauppoihin joka kuukausi. Pohjoismaalaisten keskuudessa suosituimpia ulkomaisten verkkokauppoja edustavat kiinalaiset, saksalaiset, Iso-Britannialaiset, yhdysvaltalaiset ja ruotsalaiset yritykset.  Isoista ulkomaisista verkkokaupoista mainittakoon vaikka Zalando, Boozt ja Nike. Esimerkiksi Zalandossa on ilmainen palautus joka edesauttaa vaatteiden ostamista verkkokaupasta huomattavasti, koska jos tuote ei olekaan sopiva sen voi aina palauttaa Suomen kuluttajansuojalain puitteissa 14 vuorokauden kuluessa toimituspäivästä.

 Teknologian kehittyessä myös verkko-ostaminen matkapuhelimilla on noussut. Suomalaisista noin yksi kolmasosa kertoo tehneensä verkko-ostoksia matkapuhelimellaan viimeisen kuukauden aikana. Ruotsissa vastaava luku on niinkin korkea kuin 41 prosenttia. Olen itsekin ostanut silloin tällöin tuotteita verkosta matkapuhelimitse, ja ei siinä mitään jos sovellus tai verkkosivusto josta ostan on tarpeeksi matkapuhelinystävällinen. Koen kuitenkin jostain syystä perinteisellä tietokoneella ostamisen turvallisemmaksi kuin matkapuhelimella ostamisen.

 Toimitusaikoihin kohdistuvat odotukset puolestaan vaihtelevat maittain: ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat sitä mieltä, että toimitusajan tulisi olla 1-2 arkipäivää, kun taas suomalaiset ja norjalaiset ostavat verkosta enemmän ulkomailta, joten he ymmärtävät että siinä saattaa hitusen kestääkin. Näin joulun alla toimitusajat ovat itsellekin tärkeitä: ymmärrän täysin, että logistiikan yrityksillä (Posti, DHL, Postnord, UPS jne.) on kädet täynnä käsitellessään miljoonia postikortteja ja muita paketteja mikä johtaa usein siihen, että paketteja hukkuu tai niiden toimitusajat viivästyvät merkittävästi. Olisi ikävää jos esimerkiksi veljelleni tilaama joululahja ei saapuisikaan ennen joulua.

 Lähde:

Postnord, luettu: 5.12.2018

https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tiedotteet/suomalaiset-ostivat-verkkokaupoista-viime-vuonna-27-miljardilla-eurolla

[nkullstrom-blog]

Googlen hakukoneoptimointi yrityksellesi

Oikein hyvää huomentapäivää rakkaat lukijat! On tullut taas aika julkaista uutta mielenkiintoista sisältöä joten ota mukava asento, sujauta lukulasit päähäsi ja nauti matkasta, sillä tänään pääset hemmottelemaan itseäsi 10 kohdan oppaalla, jolla sinäkin voit optimoida oman yrityksesi verkkosivujen näkyvyyden.

1) Ensimmäisenä on tärkeää selvittää, löytyykö yrityksesi sivusto ylipäätään Googlen hakemistosta. Jos löytyy – hieno homma! Jos ei löydy niin kannattaa rekisteröityä Google Search Consoleen ja lähettää sisältösi Googlelle. Toinen keino on sivustokartan lähettäminen, joka on ”sivustollasi oleva tiedosto, joka kertoo hakukoneille sivustosi uusista tai muuttuneista sivuista.”

2) Käytä URL-tarkastustyökalua lähettäessäsi sisältöä Googlelle. On tärkeää että tavallinen kuluttaja ja Google näkee sivustosi samalla tavalla, koska tämän avulla sivustosi sijoittuu korkeammalle Googlen hakutuloksissa.

3) Jokaisella sivustosi sivulla on oltava yksilöllinen otsikko, joka on siis otsikko joka näkyy Googlen haussa. Siksi näistä otsikoista kannattaakin tehdä mahdollisimman yksilöllisiä sekä kuvaavia. On tärkeää, että kuluttaja saa jo otsikosta mahdollisimman tarkan tiedon sivun sisällöstä. Otsikon alla on description-sisällönkuvauskenttä, jonne voi kirjoittaa muutaman lauseen, jopa pienen kappaleen verran tarkempaa tietoa sivun sisällöstä. Tästä kuva alla:

4) Kannattaa myös lisätä strukturoitua dataa hakutulokseesi, jonka avulla kuluttaja näkee suoraan esim. Googlen haussa olevan tuotteen hinnan ja asiakkaiden arvosteluja. Tämä lisää entisestään informaation määrää hakutuloksessa.

5) Verkkosivuston navigointirakenteen tulee olla kunnossa, jotta hakukone ymmärtää mitkä asiat ovat verkkovastaavan mielestä tärkeää. Google haluaa myös tietää mikä on juuri tämän sivun rooli koko sivuston kontekstissa.

6) Myös itse sisällön pitää olla huolella tehty, sillä kuluttaja tunnistaa laadukkaan sisällön sen nähdessään. ”Puskaradio” kuluttajien välillä onkin yksi tehokkain keino lisätä sivuston tunnettuutta.

7) Jotta kuvasi löytyy Googlen Kuvahaussa, kannattaa käyttää vakiomuotoisia kuvia eli JPEG-, GIF-, PNG-, BMP-, ja WebP-kuvamuotoja. Tiedostonimen päätteen eli esimerkiksi ”.jpeg” kannattaa tottakai olla samanlainen kuin itse tiedostomuoto.

8) Paranna sivuston mobiiliystävällisyyttä. Sivustojen skaalautumiseen kannattaa panostaa huolella, sillä kuluttajat arvostavat sivustojen käytettävyyttä, sujuvuutta ja luettavuutta todella korkealle. Pelkästään näppärien verkkosivujen avulla voi saavuttaa jo suurta kiinnostuksen määrän nousua.

9) Valitse sopiva mobiilistrategia. ”Kun olet luonut mobiililaitteille sopivan sivuston, voit tarkistaa Googlen mobiiliystävällisyystestillä, täyttääkö sivusto Google Haun tulosten Mobiiliystävällinen-merkinnän ehdot.”

10) Googlen haussa on myös mahdollista mainostaa sivustoasi maksullisesti, jolloin sivustosi nousee automaattisesti heti hakutulosten kärkeen tai sen lähelle. Ennen kuin turvaudut tähän keinoon suosittelen lukemaan vielä kohdat 1-9 huolella läpi, sillä omallakin työpanoksella voi saada ihmeitä aikaan – ja vielä ilmaiseksi!

 Lähde:

Google Search Console Ohjeet (Luettu 27.11.2018)

https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

[nkullstrom-blog]

ReimaGotchi

Ryhmämme innovaatio Reimalle, ReimaGotchi (työnimi), on ikään kuin uuden ajan Tamagotchi: Voit muokata omaa hahmoasi mieleiseksi, käytössäsi on useita eri maailmoja sekä tasoja pelattavaksi ja voit itse vaikuttaa omaan progressioosi. ReimaGotchi tuo täysin uudenlaisen lähestymistavan kaupalliseen pelimaailmaan. Pelissä hahmosi liikkuu oman aktiivisuustasosi mukaan, jota mitataan Reiman aktiivisuusrannekkeella. Hahmosi voi väsyä, jolloin sen pitää levätä, mutta tämän vaiheen voit ohittaa Timanteilla, joita saat joko pelin edetessä tai mikrotransaktioilla. Jotta peliä ei pelattaisi iltamyöhään, hahmo menee nukkumaan esim. yhdeksältä illalla. Pelin edetessä avaat uusia, mielenkiintoisia ja vaihtuvia tasoja, ja saat auki Reiman uusia vaatteita, jotka voit suoraan ostaa itsellesi Reiman verkkokaupasta. Seuraavaksi avaamme ryhmämme Lean Canvasia.

Kohderyhmäksemme valitsimme työorientoituneet ylemmän keskiluokan henkilöt, joiden vapaa-aika on vähäistä. Usein tämä ryhmä on kuitenkin täynnä edelläkävijöitä ja valmis kokeilemaan uusia asioita, tässä tapauksessa ReimaGotchi. Näillä henkilöillä ei aikaa liikaa jälkikasvulle riitä, jolloin he hakevat materiasta tyydytystä huonolle omatunnolle.

Lasten liikkumattomuus on kasvava ja globaali ongelma. Lapset ovat jo nuoresta pitäen kiinnostuneita pelimaailmasta, ja markkinoilla olevat videopelit vähentävät liikkumista. ReimaGotchi kuitenkin saa lapsen liikkumaan ja nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta. Sovellus ehkäisee myös lasten syrjäytymistä sosiaalisella aspektillaan. Tällä hetkellä markkinoilla olevat liikunnalliset sovellukset eivät ole tarpeeksi mielenkiintoisia. ReimaGotchi on kuitenkin mielenkiintoinen ja kiinnostava jatkuvan progression, vaihtuvan pelimaailman ja jatkuvuuden takia.

ReimaGotchin kaupallisuus tuo ratkaisun Reiman ongelmaan, mikä on sovelluksen tuottamattomuus. Pelissä avattavat vaatteet ovat osittain Reiman mallistoa, ja halutessaan tuotteen voi ostaa suoraan verkkokaupasta. Pientä lisätuloa tuovat myös mikrotransaktiot, jos pelissä haluaa edetä nopeammin. Sovelluksen kasvaessa myös mainostulot ovat yksi tulonlähde. Tuloksi voidaan laskea tietenkin Reiman rannekekin.

Jakelukanaviamme ovat sosiaalisen media, AppStore, verkkokauppa sekä yhteistyökumppanit. Sponsoroimme lasten ihailemia Youtube-vlogaajia, jotka mainostavat ja esittelevät tuotetta videoissaan. Koemme myös, että sijoittelulla on suora vaikutus myyntiin. ReimaGotchi tuo myös tietenkin kuluja. Sovelluksen kehittäminen vaatii oman aikansa ja vaivansa, ja sovellus vaatii runsasta markkinointia; tällä hetkellä ReimaGo ei ole suuren yleisön tiedossa. Applikaatio vaatii myös huolenpitoa, ja sovellusta päivittämällä ehkäisemme bugeja ja pidämme lapset liikkeellä. Mittaamme sovelluksen ja innovaatiomme suosiota lataus- ja vierailumäärillä sekä verkkokaupan vierailuilla. Asiakasmäärän ja tuoton kasvu sekä myyntiluvut ovat hyviä mittareita.

Olemme edelläkävijöitä liikkumaan innostavan pelin, kaupallisen sisällön ja aktiivisuusrannekkeen symbioosissa. Markkinoilla ei ole tällä hetkellä sovellusta, joka yhdistää pelissä kerätyt varusteet konkreettisesti vaatevalmistajan katalogin kanssa. Haluamme tuoda toimivaksi todetun Tamagotchi- idean uudestaan markkinoille. Tamagotchin kehittäjän mukaan hahmon hoivaamista vaativat pelit ovat koukuttavia, ja jatkuva progressio luo syyn jatkaa pelaamista.

[nkullstrom-blog]

Maksettu, omistettu ja ansaittu media sekä miten niitä mitataan

Yritysten digitaaliset kanavat jaetaan omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Lukemani Brandwatchin blogikirjoitus auttaa pureutumaan tarkemmin siihen, mitä nämä termit oikein tarkoittavat ja miten niiden tehoa on mahdollista mitata.

Maksetut mediat ovat kenties yksinkertaisimpia ymmärtää – niitä ovat muun muassa TV-mainokset, radiomainokset sekä mainokset printtilehdissä, kuten aikakaus- tai sanomalehdissä. Verkossa suosituimpiin maksetun median muotoihin kuuluu puolestaan Pay Per Click, joka toimii muun muassa hakukoneissa seuraavalla tavalla: yritykset maksavat hakukoneille siitä, että aina kun kuluttaja klikkaa heidän mainostaan ennalta sovitun avainsanan löytyessä kuluttajan hausta, maksaa yritys hakukoneyritykselle tietyn summan. Myös perinteiset ”mainosjulisteet” tai ”mainoskuvakkeet” kuuluvat tähän kategoriaan, ne ovat tosin menettämässä suosiotaan ja sitä myötä tehokkuuttaan. Ja tuorein trendi onkin maksetut kumppanuudet sosiaalisessa mediassa missä yritys maksaa esimerkiksi suositulle julkkikselle siitä, että hän julkaisee kuvan jossa esiintyy yrityksen tuote – kerrassaan nerokas tapa tavoittaa suuria kohderyhmiä!

Omistettuun mediaan kuuluu taas kaikki sisältö joka luodaan itse omalle kanavalle. Tällaisia sisältöjä voi olla esimerkiksi verkkosivu, blogi tai sosiaalisen median sivusto. Se että saadaan tuotettua arvokasta, koulutuksellista sisältöä (ilman että se muuttuu liian itseään mainostavaksi) on monelle yritykselle omistetun median kantava voima.

Ansaittu media puolestaan koostuu kaikesta sisällöstä ja keskustelusta yrityksen tai sen tuotteen ympärillä ja sen on luonut joku muu kuin yrityksen työntekijä, ja se on julkaistu joillakin muilla kanavilla kuin yrityksen omilla. Ansaittua mediaa voi olla esimerkiksi sosiaalisen median maininnat, jakamiset, tuotteen tai yrityksen arvioinnit ja blogikirjoitukset. Ansaittua mediaa saa siis panostamalla omistettuun sekä maksettuun mediaan, ja sillä saadaan tehostettua omaa markkinointia entisestään – ja vielä ”ilmaiseksi”.

Näiden kaikkien medioiden tehoa on mahdollista mitata mm. eri sivustojen omien, yrityksille suunnattujen analyysipalveluiden avulla. Näitä ovat mm. Facebook, Twitter, Instagram sekä Google AdWords, joista kaikista voi katsoa vaikkapa että mikä yrityksen kampanja sai eniten liikennettä aikaan kohti yrityksen verkkosivustoa. On myös olemassa ohjelmistoja, jotka pystyvät seuraamaan vaikkapa kaikkia edellä mainittuja sivustoja samanaikaisesti.

[nkullstrom-blog]

Facebookin News Feed -algoritmi

Facebook esitteli F8 2017 -tapahtumassa miten Facebookin News Feed toimii, ja tässä muutama poiminta kyseisestä esitelmästä:

 Uutisten tuottamisen hinta on pysynyt korkeana. Uutisten jakaminen hinta etenkin verkossa on mennyt todella alas. Tämän takia uutisten jakamiseen tarkoitettujen kanavien määrä on noussut eksponentiaalisesti. Facebookin News Feed auttaa käyttäjää löytämään päivän uutisistaan muutaman kohokohdan joita käyttäjä pitää erityisen tärkeänä, joista hän haluaa keskustella kotonaan perheen tai ystäviensä kanssa. Facebook pystyykin poimimaan näitä kohokohtia algoritmien avulla.

 Mikä algoritmi sitten on? Algoritmi on kaava tai eri vaiheiden sarja, jonka tarkoituksena on ratkaista jokin tietty ongelma. Näitä vaiheita on Inventory, Signals, Predictions, ja Score. Inventory vaiheessa Facebookin algoritmi katsoo, millaisia julkaisuja kaverisi tai muut julkaisijat ovat päivän aikana julkaisseet. Signals vaiheessa Facebookin algoritmi miettii, kuinka kiinnostunut olet näistä tarinoista. Algoritmi miettii esimerkiksi että kuka julkaisi tarinan, milloin se oi julkaistu, paljonko kello on, millaisella puhelimella olet. Tällaisia kysymyksiä algoritmi esittää itselleen satojatuhansia kappaleita. Predictions vaiheessa algoritmi laskee parhaansa mukaan asioiden todennäköisyyksiä: todennäköisyys sille, että kommentoit tätä tarinaa, jaat tämän tarinan, aiotko tykätä tästä tarinasta. Sen jälkeen siirrytään Score –vaiheeseen, jonka aikana tehdään lopullinen päätös uutisen tärkeydestä juuri sinulle. Algoritmi siis yrittää arvata, oletko kiinnostunut tarinasta koska siitä kukaan ei voisi olla varma, vaan kyseessä todellakin on vain arvaus.

 Aloittaessa Facebookin käytön News Feed on aivan tyhjä. Ajan kanssa siitä muodostuu kuitenkin yksilöllinen kanava, joka näyttää sinulle julkaisuja juuri niiltä henkilöiltä joista välität ja rakastat, ja juuri niiltä julkaisijoilta joiden sisältö sinua kiinnostaa. Facebookin News Feed siis ikään kuin laittaa algoritmin perusteella julkaisut tärkeysjärjestykseen juuri sinua varten, eli ne julkaisut, joista todennäköisesti pidät eniten näkyvät News Feedillä ensimmäisenä, vähemmän kiinnostavat tulevat vasta myöhemmin vastaan selaillessasi News Feediäsi tarpeeksi alas.

 Eli mitä tästä opimme – Facebookin News Feediä on turha selata loppuun asti, sillä kaikki sinulle tärkeät uutiset ja tarinat ovat heti alussa, ja lopussa onkin sitten jo aivan turhia asioita.

[nkullstrom-blog]

Digitalisaation vaikutus palvelualaan

Digitalisaatio ei pelkästään auta palvelualojen yrityksiä automatisoimaan olemassa olevia prosesseja, vaan se avaa myös kokonaan uusia mahdollisuuksia nykyaikaista teknologiaa hyödyntämällä.

 Palvelualoista mm. logistiikka-ala on kokenut suuren muutoksen. Esimerkiksi postinjakajia tarvitaan nykyään paljon vähemmän, koska perinteiset paperiset kirjeet alkavat korvaantumaan sähköisillä yhä kasvavissa määrin. Monille tuleekin vaikkapa laskut sähköpostiin, eikä postiluukkuun. Logistiikan alalla myös varastotyö on muuttunut paljon helpommaksi: nykyään kaikki tuotteet, paketit tms. ovat varaston sähköisessä järjestelmässä, ja niiden tarkka sijainti on vaivatonta katsoa jonkin mobiilipäätteen kautta. Kyseessä on todella iso muutos, sillä logistiikan alalla pienelläkin ajalla on aina suuri merkitys.

 Palvelualojen yritysten on mm. entistä helpompaa kerätä ja hyödyntää tietoa, mutta samalla tietojen hallinta vaikeutuu sen suuren määrän vuoksi. Useimmiten palveluyritysten keräämä tieto liittyy asiakasprofiileihin, joka mahdollistaa asiakkaiden palvelutarpeen reaaliaikaisen arvioinnin, ja siten myös yhä yksilöidymmän asiakaskokemuksen. Yritykset pystyvätkin tietojen avulla mm. kategorisoimaan asiakkaansa yhä tarkemmin erillisiin kohderyhmiin.

 Alustaperusteiset liiketoimintamallit ovat yleistyneet digitalisaation ansiosta entisestään. Ne poikkeavat perinteisestä liiketoimintamalleista liiketoimintalogiikaltaan. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Facebook ja LinkedIn, joiden palvelut pohjautuvat kokonaan verkkoalustoille. Myös Suomessa on jo pitkä liuta yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu hyvin pitkälti digitalisaatioon ja sen mahdollistamiin teknologisiin oivalluksiin. Näistä nostettakoon esille Wolt, jonka liikeidea on hyvin yksinkertainen: asiakas valitsee älypuhelimellaan mieluisan ravintolan (ja annoksen) älypuhelimensa Wolt -applikaatiosta ja tilaa sen. Tieto välittyy Wolt-lähetille, joka hakee ruoan ravintolasta ja toimittaa sen asiakkaalle. Asiakkaan ei siis tarvitse tehdä kuin muutama näpäytys älypuhelimellaan, jotta saa ravintola-annoksen kotiovelleen.

 Asiakkaat haluavat saada palvelua nopeasti, ajasta tai paikasta riippumatta. Tämä vaikuttaakin palvelualojen yritysten aukioloaikoihin, sillä yhä useammat asiakkaat haluavat saada palvelua myös vuorokauden myöhäisimpinäkin tunteina. Myös digitaalisten itsepalveluiden kysyntä ja käyttö kasvavatkin voimakkaasti. Tästä hyvänä esimerkkinä olisivat tavallisten elintarvike kauppojen itsepalvelukassat, joissa pienet ostokset on mahdollista maksaa täysin itsenäisesti ilman kassalla jonottamista.

  Lähteet:

https://www.palta.fi//download/6552/ (Luettu 6.11.2018)

[nkullstrom-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Yhä useammat palvelut ja tuotteet ovat siirtyneet verkkoon, ja tämä näkyy jokaisen ihmisen arjessa muun muassa siten, että lähes kaikki päivittäiset asiat on hoidettavissa vaikka omalla älypuhelimella. Hyvin harva ihminen asioi nykyään esimerkiksi pankissa, koska nykyään pankkiasiat on helppo hoitaa verkossa.

 Digitalisaatio onkin asia, johon jokaisen yrityksen on pystyttävä reagoimaan pitääkseen itsensä kilpailukykyisenä. Hyvänä esimerkkinä ovat tietyt media-alan yritykset, joiden jokapäiväisessä liiketoiminnassa digitalisaatio on vahvasti mukana: ihmiset eivät lue enää paperisia sanoma- ja aikakauslehtiä niin paljon kuin aikaisemmin. Siksi media-alan yritykset ovatkin ryhtyneet tarjoamaan digitaalisia vaihtoehtoja perinteiselle paperilehdelle: esimerkiksi sanomalehdet on jo vuosia ollut luettavissa verkossa ja tämä onkin mielestäni todella konkreettinen esimerkki liiketoiminnan digitalisoitumisesta, sillä aikaisempi ”fyysinen” tuote joudutaan korvaamaan digitaalisella versiolla maailman muuttuessa yhä digitaalisemmaksi.

 Myös verkkokauppa on kasvattanut markkinaosuuttaan merkittävästi viime vuosina. Monet ihmiset ovat kokeneet sen helpoksi tavaksi ostaa tuote, sillä internetistä löytyy kaikki tarvittava tieto tuotteesta, ja tuotteen voi tilata omalta kotisohvalta vaikka suoraan kotiovelle. Kaiken on siis oltava nykypäivänä mahdollisimman helppoa ja nopeaa, ja digitalisaatio auttaakin näiden ongelmien ratkaisemisessa merkittävästi.

 Yksi asia minkä olen viime vuosina huomannut omassa elämässäni on kohdennettu markkinointi. Selailin älypuhelimellani salibandymailoja internet-selaimella, ja muutamaa minuuttia myöhemmin selaillessani Instagramia etusivulla olikin mainos salibandymailoista. Nykyään onkin siis löydetty tapoja mainostaa tuotteita tehokkaasti suoraan kohderyhmälle.

 Sosiaalinen media on myöskin loistava tapa saada tunnettuutta. Siksi nykyään noin neljällä viidestä yrityksestä on omat sosiaalisen median sivut, joilla tuodaan näkyvyyttä yritykselle myös sosiaalisessa mediassa. Tämä on tärkeää, koska nykyään iso osa asiakkaan ostoprosessia on juuri tuotteiden tutkiminen verkossa. Yritysten on myös helppo saada näkyvyyttä somen avulla kilpailujen kautta: ”Tykkäämällä ja jakamalla julkaisun osallistut arvontaan” -tyyppiset kilpailut tuovat automaattisesti suurta näkyvyyttä yritykselle, ja arvonnan voittajalle annettava palkinto onkin häviävän pieni hinta yrityksen saadusta näkyvyydestä.

Tämä ilmiö tulee vain kasvamaan vuosien vieriessä eteenpäin, sillä yhä suurempi osa väestöstä alkaa olemaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat joko kasvaneet digitaaliseen ympäristöön tai omaksuneet sen osaksi elämäänsä.