tiasep-blog

[tiasep-blog]

Reflektointitehtävä

Kurssin aikana käytimme useita erilaisia työkaluja innovointimme apuna. On vaikeaa nimetä yhtä parasta työkalua, mutta vaikka annoin kaikille saman arviointimerkin. Minulle muodostui kuitenkin muutama selkeä lemppari. Näitä parhaita työkaluja tulee varmasti käytettyä myös myöhemmin erilaisissa projektitöissä sekä koulussa että töissä.

Pidin erityisesti BMC-työkalusta, jota voi käyttää todella monenlaisten projektitöiden osana. Sitä käytetään uuden liiketoiminnan kehittämisen ja arvioinnin työkaluna. Sitä hyödynnetään myös liiketoiminnan visualisoinnin ja liiketoiminnan uudistamisen välineenä.

Myös Six Hats työkalu oli mielestäni todella hyvä väline innovoinnissa. Se oli yksinkertainen ja se tekikin siitä miellyttävän käyttää.

Luulen, etten tällä hetkellä hyödy näistä työkaluista työssäni, mutta tulevaisuudessa uskon, että sellainenkin tilanne tulee. Opiskelussa näistä on hyötyä ja on hyvä, että takataskussa on tällaisia välineitä, jotka helpottavat projektien etenemistä.

[tiasep-blog]

Digi 3.6. Avoin data

Avoimella datalla tarkoitetaan digitaalista tietoaineistoa, joka on julkista, eli kaikkien käytettävissä. Sen tulee myös olla maksutta käytössä, muokattavissa ja uudelleen jaettavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Avointa dataa voi hyödyntää ja käyttää jokainen. Julkishallinto on avannut paljon palveluitaan vapaaseen käyttöön. Muun muassa maanmittauslaitos avasi maastotiedot vuoden 2012 toukokuussa ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön.

Big data on erittäin valtavien ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia digitaalisuutta hyödyntäen. Sitä voi ehdottomasti kutsua supertyökaluksi, koska se on mullistanut tietotekniikan uudelle levelille. Big datalla voidaan saada erittäin tärkeää tietoa liiketoiminnan tueksi ja monet ulkomaiset suuret kauppaketjut ja media-alan suuryritykset käyttävät sitä. Suomessa sitä ei olla hyödynnetty juuri ollenkaan.

www.hri.fi sivustolta löytyy paljon avointa dataa ja mielenkiintoisia sovelluksia, joita voisin itse hyödyntää. Ensimmäisenä mainitsisin https://perheenkaupunki.fi/ sovelluksen, josta löytää helposti tekemistä lasten kanssa pääkaupunkiseudulla. On mukavaa, että löytyy uusia paikkoja kokea uusia asioita lasten kanssa.

Toinen mielestäni erittäin hyödyllinen sovellus, jota tulen varmasti käyttämään jatkossa, on https://ulkoliikunta.fi/. Sivustolta saa tiedon Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungin ylläpitämistä ulkoliikuntapaikoista ja niiden tilanteista. Itselle erityisen hieno asia on, että sivuston kautta näkee, missä kunnossa ulkojäät ovat talvella. Kahden jääkiekkoilija pojan äidille tämä on todella mukavaa tietoa, koska tällöin ei tarvitse ajella turhaan katsomaan tilannetta paikanpäältä.

Kolmanneksi mielenkiintoiseksi sovellukseksi mainitsisin https://palvelukartta.hel.fi/, josta kaikki voivat etsiä reittitietoja liikkuessaan kävellen, pyörällä autolla tai vaunujen kanssa. Kaikki löytävät reitit samasta paikasta vaivattomasti ja nopeasti. Tällaista tietoa Kitty´s Milkshake Bar voisi hyödyntää esimerkiksi omaan sovellukseensa. Sovellus voisi auttaa asiakkaan perille toimipisteeseen.

Lähteet: www.hri.fi

[tiasep-blog]

Digi 3.3. Sosiaalisen median tuntemattomat kanavat

Tutustuin itselleni kolmeen tuntemattomaan sosiaalisen median palveluun. Valitsin palveluiksi Snapchatin, Skypen ja Tinderin. Mitään näistä kolmesta sovelluksesta en ole kokeillut koskaan itse, mutta olen kuullut paljon niistä. Snapchatistä olin kuullut sen olevan instagramin kaltainen palvelu, jota nuoret käyttävät. Skypen olin kuullut olevan jonkinlainen kanava, jota kautta ihmiset voivat olla yhteyksissä toisiinsa ja Tinderin tiesin olevan jonkinlainen seuranhakupalvelu. Mielestäni oli mielenkiintoista nähdä, olinko ymmärtänyt kuulemani oikein.

Snapchat on kuin onkin Instagramin kaltainen palvelu, jossa sen käyttäjät voivat jakaa videota tai kuvia palveluun seuraajilleen ja kanava poistaa ne automaattisesti 24 h päästä. Palvelussa voidaan siis jakaa toisille rajatun ajan materiaalia, joka seuraajien tulee katsoa 24 h tunnin sisällä, joten tämä saa seuraajan tarkastelemaan sivua ahkerasti. Olin aivan oikeassa siinä mielikuvassa, että Snapchatiä käyttää pääasiassa nuoret ja nuoret aikuiset, eli Kitty´s Milkshake Barin suurin kohderyhmä. Kitty´s Milkshake Bar hyötyisi siis tästä sosiaalisen median kanavasta markkinointi näkökulmasta paljon.

Skype taas oli paljon enemmän kuin olin ajatellut. Tai siis sitä hyödyntää todella paljon suurempi joukko kuin kuvittelin. Skypessä voi soittaa videopuheluita verkossa missä tahansa maailmalla. Sitä käyttävät todella monet yritykset sisäisessä kommunikoinnissa, mutta myös ulkoisessa. Sitä käyttävät nuoret pitäen toisiinsa yhteyttä. Sitä käyttävät myös vanhukset ja lapset, ottaessaan toisiinsa yhteyttä pidemmän matkan päästä. Sitä käyttävät kaikki (paitsi minä). Skype mahdollistaisi Kitty´s Milkshake Barillekin todella helpon tavan pitää yhteyttä eri liikkeiden ja toimijoiden kanssa. Varsinkin toimipisteiden välillä kommunikointi ja koulutus onnistuisi mielestäni tämän kanavan kautta hyvin.

Tinder on tosiaan seuranhakupalvelu, jossa seuralaisia arvioidaan heidän lataaman profiilin perusteella ja valitaan kelpaavatko he treffi tai keskustelukumppaneiksi. Jos molemmat osapuolet kelpuuttavat toisensa, syntyy match ja keskustelu voi alkaa. Sinkuille ja yksinäisille todella kiva palvelu ja varmasti hyödyllinen. Helppo käyttää ja toisaalta luultavasti aika hauskaa ajanvietettä. En usko että Kitty´s Milkshake Bar suoraan hyötyisi Tinderin palveluista, mutta voisi miettiä esimerkiksi omaan sovellukseensa joitakin hyviä ideoita tästä kanavasta, kuten pirtelökaverin etsintä peli.

[tiasep-blog]

Digi 3.4. Facebook News Feed

Niin kuin me kaikki olemme huomanneet, teknologia on kehittynyt hurjaa vauhtia viime vuosikymmeninä. Niin on myös uutiset, kuten Adam Mosseri mainitsi Facebookin F8 tapahtumassa kertoessaan Facebookin News Feedin toiminnasta. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa älylaitteilla ja kommunikoivat ja lukevat itselleen tärkeistä asioista verkossa.

Facebook on löytänyt tähän hienon ratkaisun, jossa ihminen voi lukea ja katsella useita itselleen mielenkiintoisia kuvia, videoita ja uutisia samalla verkkosivulla. Tämän ratkaisun nimi on News Feed.

News Feed yrittää algoritmin avulla löytää juuri sinua kiinnostavia julkaisuja ystäviltäsi ja mainostajilta. Se käyttää tekniikassaan monivaiheista kaavaa, jossa on 4 osaa. Ensimmäinen vaihe on inventaario, joka tarkastelee sitä, mitä on tarjolla ja yrittää löytää juuri sinua kiinnostavat. Seuraava vaihe on signaalit, joka tarkastelee satoja asioita, jotka voisivat vaikuttaa julkaisun kiinnostavuuteen, kuten sitä kuka julkaisun julkaisi, milloin se on julkaistu, kuinka paljon sillä on tykkäyksiä ja kommentteja jne. Seuraavaksi se käyttää ennustusta, jolla se tutkii, kuinka todennäköisesti reagoisit julkaisuun. Viimeisenä vaiheena se pisteyttää julkaisut kiinnostavuuden mukaisesti ja ryhmittelee ne etusivullesi.

Tämä on erittäin hieno järjestelmä ja tekee Facebookista ainutlaatuisen. Adam Mosseri sanookin, etteivät he voi varmasti tietää mikä ketäkin kiinnostaa, mutta he tekevät valistuneita arvauksia. Näissä valistuneissa arvauksissa he haluavat kehittyä, ja jopa ennakoida sitä, mikä voisi kiinnostaa. Facebook haluaakin olla yhteistyökumppaneilleen paras mahdollinen kumppani sekä käyttäjilleen kiinnostava ja mukana kehittyvä verkkosivusto.

https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

[tiasep-blog]

Digi 2.6. Verkkomarkkinoinnin harjoitteet

Suomessa on jo 3,8 miljoonaa internetin käyttäjää ja 83% ostajista etsii tuotetta tai palvelua verkon kautta. Tämä tekee sen, että yritysten tulee miettiä tarkkaan, kuinka paljon he panostava mihinkin verkon palveluun. Kotisivut on hyvä olla lähes kaikilla yrityksillä, vaikka monille tuleekin yllätyksenä niiden todellinen tarpeellisuus asiakashankinnassa. Verkkonäkyvyys vaikuttaa liiketoimintaan tänä päivänä koko ajan enemmän ja datan hyödyntäminen kasvaa ja tulee tarpeellisemmaksi jatkuvasti.

Yritysten tuleekin tehdä töitä miettiessään, mihin verkkopalveluun panostaa ja mitä ei tarvitse. Toisille sosiaalinen media on elinehto ja toisille turhuus. Tässä tulee tietenkin ottaa huomioon tuote, sen sijainti ja asiakaskunta sekä paljon muita asioita.

Kitty´s Milkshake Bar voisi käyttää sosiaalista mediaa hyödyksi erilaisten kausituotteiden markkinoimisessa. Sen liiketoiminta on selkeästi kausiluonteista, mutta sitä voisi yrittää tasapainottaa markkinoimalla talvella erilaisia makuja, jotka houkuttelisivat paikalle. Myös kampanjat verkossa voisivat auttaa asiakkaita liikkeelle myös sesongin ulkopuolella.

Itselleni tämä yritys oli täysin tuntematon ennen koulun projektia. En ollut koskaan kuullut paikasta enkä nähnyt yhtäkään mainosta. Mietinkin, että kuinka asiakkaat löytävät Kitty´sin? Asioin usein Isossa omenassa, enkä ole siellä ollessani nähnyt baria, joten mielestäni asialle tulisi tehdä jotain. Uskon, että on todella paljon potentiaalisia asiakkaita, jotka eivät yksinkertaisesti vain tiedä koko paikan olemassa olosta.

Kitty´s Milkshake Barin tuotteet ja ilme ovat uniikkeja. Bareihin on haettu 50 luvun tunnelmaa ja tuotteet ovat tuoreista raaka-aineista valmistettuja aitoja pirtelöitä. Missään ei myydä samanlaisia. Pikaruokaravintoloissa myydään pirtelöitä, mutta niin paljon ne eroavat toisistaan, että ei niistä voi edes puhua samassa lauseessa. Muut epäsuorat kilpailijat ovat jääteläkojuja ja kahviloita, joista ei tällaisia herkkuja kuitenkaan saa.

Lähteet: Fonecta Markkinointi NYT opas

[tiasep-blog]

Digi 2.5. Uudet sisältömuodot

Yrityksillä on paljon mahdollisuuksia miettiä, mitä sisältöä he haluavat hyödyntää verkkosivuillaan. Pohdinkin seuraavaksi, minkälaisia sisältömuotoja asiakasyritys Kitty´s Milkshake Bar voisi hyödyntää liiketoiminnassaan.

Aloitan pohdinnan viihdyttävästä sisällöstä:

Yritys voisi harkita jonkinlaisen pelin tai arvonnan suorittamista verkkosivuillaan. Pelistä voisi voittaa esimerkiksi alennuskoodin tai ilmaisen tuotteen. Tämä kannustaisi asiakkaita vierailemaan sivustolla ja myymälässä. Peliä voisi jakaa myös sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta saisi hyvää mainosta yritykselle.

Hyödyllistä sisältöä voisi olla:

Linkedln. Yritys voi olla jäsen Linkedln:ssä, jolloin työntekijät luovat tunnukset sinne. Esimies ja työntekijät voivat julkaista sovelluksessa hyödyllistä tietoa yrityksen tapahtumista ja uutisista. Sovelluksen kautta voi myös etsiä uusia työntekijöitä. Tämä voisi olla myös kanava pika koulutukseen tai koulutuksen päivittämiseen.

Inspiroivaa sisältöä voisi olla:

Blogi yhteistyö jonkun tunnetun bloggaajan kanssa voisi olla hyvää inspiroivaa sisältö yritykselle. Bloggaaja antaisi arvion tuotteista blogissaan ja yritys saisi hyvää mainosta tätä kautta.

Vakuuttavaa sisältöä:

Vakuuttavaa sisältöä yritys saisi vertailemalla omia tuotteitaan kilpailijoiden tuotteisiin. Varsinkin vertaili pikaruokaravintoloiden halpoihin ja ei niin laadukkaisiin tuotteisiin toisi pisteet Kitty´s Milkshake Barin pussiin. Vertailuun voitaisi ottaa huomioon raaka-aineiden laatu sekä ja tai asiakaskokemukset. On tutkimattakin selvää, että Kitty´s Milkshake Bar hyötyisi tällaisesta vertailusta, koska tuote on laadultaan ja maultaan vertaansa vailla.

[tiasep-blog]

Digi 2.3. Ohjelmallinen ostaminen

Markkinoinnin automaation on tarkoitus tehostaa ja automatisoida toistuvia markkinoinnin prosesseja, luokitella liidejä ja pitää yllä asiakkaiden mielenkiintoa. Automaation myötä tänä päivänä tarvitaan data-analyytikkoja, mediateknologioiden osaajia sekä asiakkuusanalyytikkoja. Tämän lisäksi tehokas sisällöntuotanto ja mainostilan ohjelmallinen ostaminen lisää myös niin sanotuissa tavallisissa markkinoinnin suunnittelu- ja tuotantorooleissa toimivien työtä.  Jos yritys päättää tehostaa markkinoinnin automaatiota, yrityksen täytyy olla varmoja, että heidän markkinointitiimillään on tarpeeksi tietoa, motivaatiota ja henkilöstöresursseja markkinoinnin automaatioon.

Ohjelmallinen markkinointi tarkoittaa digitaalisen mediaostamisen ja kampanjoiden toteuttamisen automatisointia. Aikaisemmin mediasuunnittelijoiden tärkeimpinä työkaluina olivat puhelin ja excel-taulukko, joten on hienoa, että tekniikka on mennyt edellä mainituista ajoista harppauksen eteenpäin. Ohjelman ostaminen on online- mainonnan automaatiota, jossa hyödynnetään järjestelmiä mainonnan ostamisessa. Järjestelmät tarjoavat työkalut kaikenlaisen online – näkyvyyden (display, mobiili, video) reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Ohjelmallinen ostaminen tehostaa online- mainonnan prosesseja poistaen muun muassa tarjouspyyntöjen ja mediavarausten tekemiseen liittyvien manuaalisia työvaiheita.

Ohjelmallisen markkinoinnin hyödyiksi voisi mainita ehdottomasti tehokkuuden, laajan valikoiman kohdennustapoja ja kampanjoiden reaaliaikaisen optimoinnin. Ostaja pystyy nykypäivänä vaikuttamaan enemmän siihen, että kuinka he haluavat näkyä ja millä tavalla.

IAB:n ohjelmisen johtamisen työryhmä on tehnyt  oppaan alan toimijoille, joista jokaisen toimijan  on hyvä käydä tutustumassa oppaaseen. Oppaasta löytyy mm. IAB Europe White Paper, Using Data Effectively in Programmatic, työntekijälähettilyyden opas , mainonnanesto- ohjelman käyttö Suomessa, ohjelmallisen ostamisen haastattelusarja,  HTML5- ohjeistus.

Lähteet:

• https://www.iab.fi/digimainonnan-abc/oppaat-ja-ohjeistukset/ohjelmallisen-ostamisen-opas.html

[tiasep-blog]

Digi 2.1. Yrityksen digitaaliset kanavat

Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan kolmeen osaan. On omat -, ostetut - ja ansaitut kanavat. Yrityksen omat kanavat tarkoittavat mm. omia verkkosivustoja sekä blogeja.

Oma kanava on yrityksille tärkeä, koska sieltä kuluttaja näkee parhaiten tietoja yrityksestä ja mitä se tekee. Yrityksen verkkosivusto on luotettava lähde kertomaan ajantasaista tietoa yrityksen toiminnasta. Viimevuosina yritykset ovat myös oppineet käyttämään omamediaa. Siellä johdetaan aihealueen keskusteluja, jolloin pääsee lähelle kuluttajia sekä kuluttajat kuulevat, mitä haluat sanoa heille.

Lainattuihin medioihin luetaan erilaiset sosiaalisen median palvelut, joita usein erehdytään pitämään yrityksen omina medioina. Sosiaalisen median palvelut ovat kuitenkin lainattua, koska siellä toimitaan median omistajan mukaan. Erilaisia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Instagram, sekä Twitter. Näihin yritys voi tehdä itselleen sivuston, joka kerää tykkääjiä tai seuraajia. Itse pidän sosiaalista mediaa hyvin arvokkaana nykypäivänä, koska ihmiset viettävät aikaa niin paljon internetissä. Lähes jokainen suomalainen aikuinen käyttää päivittäin Facebookia ja löytää sieltä itselleen mielenkiintoisia palveluita. Facebookin kautta voi myös ostaa mainospaikkoja, jolloin yrityksen mainos pääsee kohderyhmän etusivulle mainoksena. Yrityksien olisi siis tärkeä panostaa sosiaaliseen mediaan, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla ja kuluttajat eivät unohda yritystä eikä huomio käänny niihin kilpailijoihin, jotka ovat ajanhermoilla ja ovat aktiivisia Somessa.

Ansaittu media on todella tärkeää yrityksille, koska se tarkoittaa word of mouth- viestintää. Word of mouth- viestinnällä tarkoitetaan jo yrityksen palveluita käyttänyttä kuluttajaa, joka vie tiedon esim. Internetissä eteenpäin. Ihmiset osaavat nykypäivänä etsiä internetistä paljon tietoa palveluiden ajan varauksessa. Ensin kuluttaja löytää netistä sopivan liikkeen ja sen jälkeen katsoo internetistä liikkeen arvostelut. Jos arvosteluissa näkee, että palvelu on ollut huonoa, niin palvelupaikan valinta vaihtuu herkästi. Tämä sama pätee ihmisten vuoropuheluissa kasvotusten. Voisi kuvitella, että ansaittu mediaa on helppo saada, koska jos toimit hyvin, niin saat lisää asiakkaita.

Mainostajat sivulta näkee paljon yritykset käyttävät aikaa mihinkin kanaviin. Eniten sivuston mukaan panostetaan verkkosivuihin ja Facebookiin. Vähiten yritykset taas panostavat Snapchattiin, joka on nuorten keskuudessa hyvin suosittu tällä hetkellä.

Kanavien tehoa voidaan mitata erilain tavoin. Esim. Brandwatchin avulla yritys voi seurata Facebookin ja Twitterin tietoja. Brandwatchistä saa analyysin, mikä kertoo, kuinka paljon sivustosta on ollut hyötyä. Esimerkiksi kuinka moni on tullut tilaamaan verkkokaupasta tuotteita Facebookin kautta.  

Lähteet: https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/ http://mainostajat.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/08/Oma_ansaittu_ostettu_2016_graafit.pdf

[tiasep-blog]

Digi 3.5. Grand One-kilpailu

Mobiiliaplikaatiot ovat nykyaikaa. Suurella osalla palveluyrityksistä on jonkin lainen mobiiliaplikaatio. Mobiiliaplikaatiot auttavat yrityksiä markkinoimaan itseään asiakkaille ja auttavat toisaalta asiakasta helpottamaan ja nopeuttamaan asiointiaan.

Grand One-kilpailussa palkitaan vuosittain digitaalisia osaajia, kuten parhaita mobiilipalveluita, vuoden yrityksiä, parhaita sosiaalisen median palveluita ja paljon muita. Parhaan mobiilipalvelun palkinnon sai Pivo Junior-mobiiliaplikaatio, jonka on palkitun Pivo-aplikaation ``lapsi´´. Sitä kuvaillaan Grand One-sivustolla seuraavanlaisesti: ``Erinomainen kokonaisuus jossa toiminnallisuudet ovat upeasti mietitty aina haastavasta ensiasennuksesta alkaen. Harkittu ja loppuun asti viimeistelty selkeän raikas kokonaisuus´´.

Tutkiessani sovellusta vakuutuin itsekin sen hienoudesta ja tarpeellisuudesta. Se on Suomen ensimmäinen pankkisovellus lapsille ja nuorille. Siitä on tehty hauska ja yksinkertainen ja sen voi muokata haluamansa näköiseksi monilla eri vaihtoehdoilla. Se on suunnattu 10-17 vuotiaille ja se on ladattu tällä hetkellä yli viiteen tuhanteen laitteeseen. Pivo Juniorilla lapsi tai nuori voi tarkistaa tilin saldon ilman verkkopalvelutunnuksia nopeasti ja vaivattomasti. Tämän lisäksi sovellus jakaa ostokset automaattisesti kulutuksen mukaan omiin kategorioihin ja näin lapsi oppii seuraamaan kulutustaan ja oppii näkemään mihin se raha kuluu ja kuinka paljon sitä kuluu.  Äitinä näen sovelluksessa paljon hyötyjä lapsen itsenäistymiseen raha-asioissa.

Hesburger on näyttänyt, että mobiiliaplikaatiosta on hyötyä myös suppeilla kotimaan markkinoilla. Se on hyötynyt paljon aplikaation tuomasta parannuksesta asiakaskokemukseen. Aplikaation on ladannut jo sadat tuhannet suomalaiset. Olen itsekin kyseisen aplikaation käyttäjä ja pidän sitä todella kätevänä. Aplikaatiossa on bonuskortti, jonka ainakin itse aina unohtelin kotiin, sekä kupongit, joita en myöskään koskaan muistanut kantaa mukanani. Asiakas hyötyy paljon aplikaation helppoudesta. Eikä asiakkaan tulo pikaravintolaan jää ainakaan kiinni alennuskuponkien tai bonuskortin kotiin jäämisestä, koska puhelin on aina mukana. Asiakas saa myös halutessaan push ilmoituksia aplikaatiolta, joten yritys voi mainostaa kanta-asiakasetujaan ja kampanjoitaan kätevästi sekä helposti isolle osalle olemassa olevista asiakkaista. Aplikaatio löytää myös lähimmät toimipaikat. Itse en ole vielä kokeillut aplikaation tilaus ja maksu ominaisuutta, mutta se on varmasti kokeilemisen arvoinen. Pikaruoka muuttui tämän ansiosta vieläkin nopeammaksi ja se tekee asioinnista myös helppoa, jota nykypäivän kuluttajaa toivoo.  En siis yhtään ihmettele, että Hesburgerin aplikaatio on saanut kunniamaininnan Gran One-kilpailussa.

Molemmat näistä sovelluksista ovat erittäin onnistuneita tehtävissään ja näistä molemmista voisi asiakasyrityksemme hyötyä paljon. Hesburgerin sovelluksesta voisi ottaa paljon hyviä ominaisuuksia yrityksen mobiilisovellusta suunniteltaessa. Myös Pivo Juniorista voisi hyödyntää ainakin ajatusta siitä, että myös lapset tosiaan käyttävät paljon sovelluksia ja he ovat iso osa asiakaskuntaa.

http://www.grandone.fi/tyot/voittajat/kategoria/paras-mobiilipalvelu-2017 https://pivo.fi/pivo-junior/

[tiasep-blog]

Digi 2.2. Inbound-markkinointi

Inbound-markkinoinnissa on keskeistä asiakkaan suostumus vastaanottaa markkinointiviestejä. Markkinoijalle on tärkeää hyvä löydettävyys ja saavutettavuus, jolloin ongelmiinsa ratkaisuja etsivät asiakkaat löytävät helposti markkinoijan tarjoamat ratkaisut. inbound –markkinoinnin avulla markkinoija voi aktiivisesti ohjata asiakkaita ostoprosessissa eteenpäin.

Inbound markkinointi malleja on kaksi , inbound ja outboud. Nämä eroavat toisistaan siten, että inboudin potenttiaalinen ostaja ottaa itse yhteyttä markkinoijaan ja outboundin markkinoija ottaa yhteyttä potenttialisiin asiakkaisiin.

Inbound markkinointi on kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin outbound markkinointi, koska se houkuttelee potenttialisen ostajan vuoropuheluun yrityksen kanssa. Inboudin markkinointi on henkilökohtaista , edellä mainitun vuoksi asiakkaat tuntevat markkinoinnin auttamiseksi ja saavat markkinoinnin toimimaan.

Inboundin markkinoinnin välineitä ovat internet-sivustojen ja blogien käyttö, hakukoneoptimointi, hakusanamainonta, yhteisöllisen median hyödyntäminen sisällön jakamisessa ja rss-syötteen käyttö. Outboud markkinoinnin välineitä taas ovat televisio, sanomalehti- ja aikakauslehtimainonta, ulkomainonta, radiomainonta, puhelinmyynti ja internet- mainonta.

Uskon, että yritykset tulevat  käyttämään tulevaisuudessa enemmän ja enemmän inboud-markkointia välineenä, koska lähitulevaisuudessa asiakkaat ikääntyvät ja nuorilla on digitaalisuus arkipäivää.

Yrityksille on valtava etu, kun saavat kontaktin asiakkaaseen jo aloitellessaan tiedonhakua ja he pystyvät vaikuttamaan siihen, mitkä seikat asiakkaat kokevat tärkeiksi valitsemissaan ratkaisuissa. Yritys voi hyödyntää markkinoinnissaan blogi –kirjoituksia, sosiaalista mediaa ja tehdä yritystoiminnastaan videon.

http://www.powermarkkinointi.com/inbound-markkinointi

[tiasep-blog]

Digi 2.4. Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinoinnilla tarkoitetaan mm. sellaista markkinointia, joka tulee asiakasta lähelle ja jota asiakas tarvitsee. Sisältömarkkinointi ei siis ole esim. tuotesijoittelua.

Hyviä esimerkkejä sisältömarkkinoinnista antaa mielestäni matchmadeinhel.com/fi sivusto, jossa ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet muodista löytävät sen. Sivusto on Finnairin yhteistyökumppani, joten yritysten ei tarvitse erikseen itseään mainostaa. Ihmiset löytävät lennot kätevästi muotimaahan esimerkiksi Aasiaan helposti matchmadeinhel.com/fi sivuston kautta.

Toinen sisältömarkkinointia käyttävä sivusto on vaasan.fi/category/iltahetki. Iltahetken sivuilla on kirjoituksia normaaleilta ihmisiltä, jotka ovat kiinnostuneet Vaasan tuotteista. Kirjoituksissa on reseptejä esim. iltapaloihin, joita voi tehdä Vaasan eri tuotteista. Eli ne ihmiset, ketkä rakastavat tehdä erilaisia leivonnaisia päätyvät Vaasan tuotteisiin iltahetki sivun ansiosta. Tästä huomaa miten sisältömarkkinointi toimii. Ei tarvitse mainostaa omaa tuotettaan mtv3 klo 20.00 mainoksissa, vaan voi mennä suoraan sitä asiakasta lähelle, ketä tuote kiinnostaa jo valmiiksi. Vaasan suosituin tuote ruispalat vetävät ostajia ilman mainontaa ja ruispalojen ansiosta kuluttajat löytävät myös muut Vaasan tuotteet.

Sisältömarkkinoinnissa yksi tärkeimpiä puolia mielestäni on strateginen toiminta. Tulokselliseen sisältömarkkinointiin pääsee organisoimalla sisältömarkkinoinnin hyvin ja parantamalla sen toimivaksi prosessiksi, jolloin tuotteesta kiinnostuneet kuluttajat eivät unohda tuotetta.

Olen itse kiinnostunut jalkapallosta ja liikeideana minua kiinnostaa jalkapallokenkien tekeminen ja myynti. Ideana jalkapallojen valmistaminen ja myynti suomessa voi kuulostaa huonolta, mutta uskon, että sisältömarkkinoinnista voi olla tähän apua. Kaikille jalkapallon harrastajille tulee kotiin jalkapallolehti Futari. Suomessa rekisteröityneitä pelaajia oli viimevuonna n.130 000 ihmistä, eli Futari-lehti menee kaikkien heidän kotiin postissa. Futari- lehdessä on mielenkiintoisia uutisia jalkapallosta, joten luulen, että melkein jokainen lehdin saajista lukee sen. Sisältömarkkinointia aikoisin siis käyttää Futari- lehden julkaisussa, jossa pääsen lähelle jalkapallokengistä kiinnostuneita ihmisiä.

Olen itse harrastanut jalkapalloa, joten minulla on tuttavina suomalaisia naisjalkapalloilijoita ja haluan, että yksi heistä pukee kengät Futari- lehden kuvaan ja kerromme, miten hyvät kengät, on kyseessä. Valmistamani tuotteesta tekisin suomalaisille kentille sopivat kengät, koska saksalaiset Adidaksen jalkapallokengät eivät ole tarpeeksi hyvät suomen pehmeille kentille. Suomalaiset jalkapallokengät eivät vielä ole kehittyneet Euroopan tasolle, mutta jokainen suomalainen tukisi mieluummin suomea ja ostaisi kotimaiset kengät. Eli sisältömarkkinointi toimii ideassani niin, että ilman erillistä mainostamista kohtaan kuluttajat paikassa, jossa he ovat ja kerron tuotteestani totuuden eli, että ne ovat parhaimmat kotimaiset kengät suomalaisille jalkapallokentille.

Lähteet:

http://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

http://www.vaasan.fi/category/iltahetki

http://www.matchmadeinhel.com/fi

[tiasep-blog]

Fasilitointi - tärkeä osa tiimityöskentelyä

Fasilitointi on ryhmälähtöistä työskentelyä, jossa pyritään saamaan jokaisen ääni kuuluviin. Se on prosessinohjausta tiimityöskentelyssä, eli ryhmätyöskentelyn suunnittelua ja toteuttamista. Sen tarkoitus on yhdistää tietotaitoa ja saada ihmiset toimimaan samansuuntaisesti yhdessä, jotta tiimi saa ideoitua mahdollisimman hyvin, hyödyntäen kaikkien taitoja parhaalla mahdollisella tavalla. Se tekee ryhmien työskentelystä helpompaa sekä pyrkii ajan tehokkaaseen käyttöön ja tuloksellisuuden varmistamiseen.

Fasilitoinnin vetäjää kutsutaan fasilitaattoriksi. Ryhmä työskentelyssä on tärkeää, että joku keskittyy ryhmäprosessin valmisteluun ja tukemiseen, ottaa niin sanotun puolueettoman kannan työskentelyyn. Hän varmistaan, että kaikkia ideoita ja ehdotuksia käsitellään ja otetaan huomioon tasapuolisesti. Fasilitointi on siis hyvin samanlaista kuin ryhmäcoaching, mutta coach haastaa myös negatiivisten kysymysten äärelle ja fasilisaattori ei kyseenalaista hyvin päättynyttä ryhmätyötä. Fasilitaattori keskittyy vain ryhmän auttamiseen ideoimisessa, päätöstenteossa ja ongelmien ratkaisussa, mutta varsinaisesta sisällöstä vastaavat ryhmän jäsenet.

Fasilitointia voi käyttää hyvin monessa eri työssä, kuten muutosprosesseissa, toiminnan kehittämisessä, henkilön riitojen käsittelyssä tai strategian läpiviennissä. Se auttaa viemään ideat maaliin, koska usein ei ole puute ideoista, vaan parhaiden löytämisestä ja oikeanlaisesta loppuun viemisestä. Fasilitointi edellyttää hyviä ihmissuhde- ja ryhmänohjaamistaitoja. Fasilitaattorin tulee toimia aina aidosti ryhmän ehdotusten ja päätösten mukaisesti.

Fasilitointiprosesseissa käytetään paljon erilaisia menetelmiä. Ideointityökaluilla aloitetaan yleensä prosessi ja niiden tarkoitus on saada ryhmä luovuus valloilleen sekä kaikkien ehdotuksia koko ryhmän saataville. Ideoinnin jälkeen siirrytään suunnitteluun, johon on myös paljon työkaluja, kuten suunnittelutyökalut, joita käytimme kurssin ryhmäprojektissamme. Fasilitointi on mahdollista toteuttaa myös verkossa, kunhan työkalut ovat kunnossa. Tärkeintä ryhmätilanteisiin valmistautuessa onkin keskittyä oikeiden työkalujen, paikan ja ennen kaikkea asenteen valintaan.

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

[tiasep-blog]

Digi 3.2. Gigantti ja sosiaalisen median hyödyntäminen

Kun lähdin tutkimaan Gigantin käyttämiä sosiaalisen median kanavia, itselle oli tuttu ainoastaan facebook. Olen seurannut Giganttia jo yli vuoden facebookissa. Se hyödyntää facebookia erittäin hyvin mainonnassa ja tavoittaa suuren joukon potentiaalisia asiakkaita suhteellisen vaivattomasti. Gigantti mainostaa facebookissa usein videoilla. Videointi onkin nykypäivänä sosiaalisen median trendien kärjessä. Gigantin videoilla markkinoidaan uutuustuotteita, kampanjoita ja tuodaan esille muita ajankohtaisia asioita. Gigantilla on facebookissa tällä hetkellä 398 270 tykkääjää ja 376 248 seuraajaa, joten he ovat mielestäni onnistuneet tekemään sivustaan mielenkiintoisen ja mielekkään seurattavan.

Gigantin instagram-sivulla on tällä hetkellä 476 julkaisua ja heillä on 48 600 seuraajaa. Se julkaisee kuvia ja videoita ajankohtaisista tapahtumista ja tarjouksista. Se hyödyntää hyvin videota markkinointiratkaisuna myös intagramissa. Sivu on pirtteä ja mielenkiintoinen.

Twitter ja youtube ovat selkeästi seuraaja määriltään vähempiarvoisia, kuin facebook ja instagram. Gigantilla on youtubessa 90 julkaisua sekä hieman yli tuhat seuraajaa ja twitterissä 951 twiittiä ja 1800 seuraajaa. Tämä ei kuitenkaan mielestäni tarkoita, etteikö Gigantti hyötyisi myös näistä kanavista. Yritysten on mielestäni hyödynnettävä sosiaalisen median kanavia, ja otettava huomioon, mihin panostaa eniten. Gigantti on hyödyntänyt jokaista some kanavaa omien tarpeidensa mukaan ja juuri oikein. Gigantin kuvaus youtube kanavalleen onkin: `` Tällä kanavalla näet uusia tuotevideoitamme, meneillään olevia kampanjoita sekä arkiston helmiä. Seuraa meitä ja saat nopeiten tiedon uusista villityksistä. Gigantti Oy on Suomen suurin kodinelektroniikan jälleenmyyjä. Yrityksemme palveluksessa työskentelee liki 1 000 henkilöä kaikkiaan 40 myymälässä, yritysmyynnissä, verkkokaupassa sekä asiakaspalvelussa. Tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme halvimmat hinnat ja asiantuntevaa palvelua kautta maan. Gigantti on osa Norjassa toimivaa Elkjøp-konsernia, joka kuuluu englantilaisen kodinelektroniikkajätin, DSG International Oyj:n, omistukseen. Mikäli haluat kuulla lisää Gigantista, käy poikkeamassa osoitteessa www.facebook.com/gigantti.´´

Jokaisella some kanavalla on erilaiset käyttäjäkuntansa. Instagramissa on suhteellisen nuoria seuraajia ja facebookissa kaiken ikäisiä. Twitterin miellän itse myös kaiken ikäisten some kanavaksi, kuten myös youtuben.

Lähteet: https://twitter.com/gigantti?lang=fi https://www.facebook.com/gigantti/?fref=ts https://www.youtube.com/channel/UCnNbypLczobnrbxUv1niaMw/featured

[tiasep-blog]

Digi 3.1. Somemarkkinoinnin trendit

Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Yritykset käyttävät sitä markkinoimiseen yhä tehokkaammin ja tehokkaammin. Niin kuin muissa markkinointi keinoissa, myös somemarkkinoissa on erilaisia trendejä, jotka muuttuvat ja vaihtuvat. Kolme tämän hetken kuuminta trendiä, jotka mainittiin myös Kurion somemarkkinoinnin raportissa ovat videointi, facebook ja tekoäly.

Videot kasvattavat suosiotaan yksityishenkilöiden sosiaalisen median julkaisuissa, mutta myös yritysten somemarkkinoinnissa. Videoiden käyttäminen somemarkkinoinnissa on jatkanut tasaista kasvuaan eikä hiipumista näy. Videolla saadaan markkinointiin lisää persoonallisuutta ja mahdolliset asiakkaat saadaan tehokkaammin vakuutettua palvelun tai tuotteen toimivuudesta. Saman videon voi julkaista monissa eri kanavissa ja usein ilman suurta vaivaa. Videot halutaan toteuttaa kustannustehokkaasti, mutta niiden laatuun halutaan panostaa. Videoiden toteutus vaiheessa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös muita asioita, kuten somekanavien rajoitukset. Jos video halutaan julkaista usealla kanavalla, tulee ottaa huomioon kaikkien kanavien rajoitukset. Videoista julkaistaankin usein erilaisia pätkiä eri kanavissa.

Facebook jyrää ykkösenä somemarkkinoinnissa. Se on ollut pitkään ykkösenä ja tulee luultavasti pysymään jatkuvan kehittymisen ansiosta. Facebook on erittäin tärkeä markkinoinnin väline, koska se tavoittaa todella suuren määrän ihmisiä ja hyödyntää paikkatietoja toiminnassaan. Facebook on hyödyntänyt trendejä todella hyvin ja heillä on livelähetys mahdollisuus, jota useat yritykset hyödyntävät markkinoinnissaan. Jotkut aliarvioivat facebookin merkitystä, mutta se on mielestäni kiistaton.

Kolmantena trendinä mainittu tekoäly on mielestäni kiehtova, mutta myös samalla pelottava askel ihmiskunnalle. Mielestäni on vaikeaa käsittää, että tekoäly voi korvata pian monia yritysten rutiinitöitä. Onnistuessaan, tekoälystä hyötyy todella moni yritys markkinoinnissa ja monessa muussakin työssä ja tehtävässä.

Somemarkkinoinnissa on mielestäni tärkeintä persoonallisuus ja rohkeus. Erottuvalla videolla tai kuvalla on mahdollisuus saada erittäin suuri määrä sosiaalisen median käyttäjiä mahdollisiksi asiakkaikseen. Erottuvuus, hyvä markkinointistrategia ja loppuun asti hiottu video tai julkaisu voi olla yrityksen kasvun kannalta todella ratkaiseva. Esimerkiksi facebookissa julkaistu video voi tavoittaa todella lyhyessä ajassa mielettömän suuren määrän katsojia ja jakajia.

Lähteet: http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

[tiasep-blog]

Digi 1.3. Sosiaalisen median varjopuolet

Digitaalisuudessa, kuten kaikessa muussakin, on varjopuolensa. Uutisista saa nykypäivänä usein lukea skandaaleista, joihin liittyy sosiaalinen media tai joku digitaalinen viestintä sovellus. Tämä ei olekaan yllättävää, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa virtuaalisesti viestitellen. Nykypäivänä kuvien julkaisua internetin palveluihin pidetään jopa päiväkirjana.

Erilaisten julkaisujen, kuten kuvien ja kommenttien sekä tekstien julkaiseminen eri sosiaalisen median tileille on niin helppoa, että jokainen voi tehdä niin paikkaan tai aikaan katsomatta. Tästä syystä julkaisemista ei harkita eikä julkaisua mietitä tai tarkisteta sopivaksi. Aikaisemmin käytettiin lehtiä, kirjeitä, televisiota ja radiota tiedon kulkuun sekä mainontaan, joten julkaisut olivat ehdottomasti paljon harkitumpia.

Jokaisessa kulttuurissa on omat tavat ja arvot. Kaikkien tulisi omien kykyjen ja tietojen mukaan harkita sosiaalisessa mediassa julkaisemiaan kuvia ja tekstejä, joihin liittyy toinen kulttuuri tai maa. Julkaisu joka on tarkoitettu vitsiksi, ja saa esimerkiksi meidän maassamme ja kulttuurissamme kaikki nauramaan, voi toisen maan kansalaiset saada raivon partaalle. He voivat kokea julkaisun loukkaavana ja inhottavana, vaikka kyseessä olisi vain harmiton vitsi.

Myös viestipalveluissa ja suljetuissa sosiaalisen median palveluissa olevissa ryhmissä lähetettyjen kuvien ja kirjoitusten kanssa täytyy olla tarkkana. Vaikka viestiryhmä on suljettu, se voi aina tulla julkaistuksi myös muualla. Esimerkiksi viestipalvelusovellus whatsapp on nykyään niin suosittu, että sillä on päivittäin yli miljardi käyttäjää ja sillä jaetaan 4,5 miljardia kuvaa ja yli 55 miljardia viestiä päivittäin. Tämä kertoo sen valtavan määrän kuvista ja viesteistä, joita jaetaan ja joista vain murto-osa on todella harkittua.

Omasta mielestäni kuitenkin mediassa esille tulleista viestiketjuista osassa on oltu liian ankaria niiden julkaisijoille. Unohdetaan huumorintaju, kun kyseessä on julkisuuden henkilö. Kaikki halutaan nähdä pahana ja janotaan skandaalia, kun kyseessä on kuitenkin ihan tavalliset ihmiset, jotka ovat jutelleet ja vitsailleet ystäviensä kanssa.

Harkitsemattomasta julkaisusta voi koitua julkaisijalle taloudellista tai sosiaalista vahinkoa. Jokaisen tulisi siis harkita mitä sosiaaliseen mediaan jakaa, mutta ottamatta siitä turhaan liikaa paineita ja muista, että kaikki ei ole mustavalkoista.

Lähteet: https://www.kauppalehti.fi/aiheet/digitalous

[tiasep-blog]

Digi 1.2. Digibarometri 2016

Suomi paransi sijoitustaan vuoden 2016 digibarometriin, yltäen ensimmäiselle sijalle. Vuonna 2015 Suomi oli toisella sijalla ja onkin noussut tasaisesti sijoituksissa, mutta taisto kärkisijoista on tiukkaa. Norja, Tanska ja Ruotsi ovat heti Suomen perässä listalla. Heikoiten pärjäsivät Italia ja kehittyvät BRIC-taloudet. Vaikka Suomi ylsikin listan kärkeen kokonaisuutena, johtuen tasaisesta pärjäämisestä, paljon parannettavaakin on. Suomi oli vain kahdessa alaindeksissä ykkösenä. Jos tarkastellaan pärjäämistä päätasojen, eli teknisten edellytyksien, itse käytön ja varsinaisien vaikutusten tasolla, Suomi pärjäsi muille pohjoismaille vain edellytyksissä. Edellytyksissä Suomi pärjäsi kirkkaasti, mutta käytössä jäi viidennelle sijalle ja vaikutuksissa kolmannelle. Tästä voidaankin päätellä, että Suomella on suuret mahdollisuudet käyttää hyödyksi digitalisuutta, mutta sitä on hyödynnetty liian vähän. Uskon, että tähän on syynä liika varovaisuus. Jos tarkastellaan tuloksia näkökulmien, eli yritysten, kansalaisten ja julkisen sektorin näkökulmien tasolla, on Suomi selkeä ykkönen yritysten tasolla. Kansalaisten näkökulmasta Suomi on neljäntenä Norjan, Tanskan ja Ruotsin takana. Julkisen sektorin digitaalisuudessa Suomi jää Viron ja Norjan taakse kolmanneksi. Jos taas tarkastellaan tuloksia sekä päätasojen, että näkökulmien tasolla, on Suomi suurimmassa osassa viiden parhaan joukossa. Yritysten näkökulmasta Suomi on selvässä johdossa vaikutuksissa, kun taas kansalaisten näkökulmasta vasta yhdeksäntenä ja julkisen viidentenä. Kokonaisuutta katsellessa voi todeta Suomen pärjäävän hyvin, mutta paljon hyödynnettävää löytyy. Suomen tulisi rohkeammin tarttua digitaalisuuden mahdollisuuksiin. Esimerkiksi kansainvälisen verkkokaupan hyödyntämisessä Suomi on paljon jäljessä ja tämä johtuu ennen kaikkea varovaisuudesta. Kuten Jaakko Pihlaja on Digibarometriin havainnut, verkkokaupan kilpailutilanne kiristyy kiristymistään ja suomalaisten ollessa passiivisia kansainvälisessä verkkokaupassa, ulkomaiset ryntäävät Suomen markkinoille entistä hanakammin.

Lähteenä käytetty: http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri-2016_1.pdf

[tiasep-blog]

Digi 1.1. Digitaalinen yhteiskunta

Yhteiskuntamme digitaalisuuden suurta kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Itse olen seurannut kehitystä lapsen, nuoren aikuisen ja aikuisen näkökulmasta. Olenhan syntynyt heti 1990-luvun alussa, joten ollessani vain muutaman vuoden ikäinen matkapuhelimia ja pöytätietokoneita kutsuttiin jokamiehen laitteiksi. Itse pidin matkapuhelinta ja tietokonetta juurikin kaikkiin kotitalouksiin kuuluviksi laitteiksi. Ihmettelinkin vanhempieni kertoessa, ettei laitteita vielä muutama vuosi aikaisemmin ollut ollenkaan. Vaikka matkapuhelimia ostettiin paljon ja puhuttiin jokamiehen laitteista, ei matkapuhelimien ja muun teknologian hankintojen suuri määrä ei ollut kuitenkaan tuohon aikaan itsestään selvyys; oli lama ja tuotteiden hankinnalle oli taloudellisia esteitä. Nämä esteet eivät kuitenkaan haitanneet liiketoimintaa vaan hidastivat sitä vain hiukan, koska laitteiden hankintaa pidettiin erittäin tärkeänä ja hienona.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina otettu uudet teknologiset laitteet innolla vastaan, eikä tämäkään ollut poikkeus. Oltiin innoissaan teknologian tuomasta tekemisestä, lapset saivat viihdettä ja nuoret miehet harrastuksen. Myös matkapuhelimen tarjoamasta tavoitettavuudesta ja tästä johtuvasta turvallisuuden tunteesta oltiin tyytyväisiä. Yhteydenpito perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin helpottui ja matkapuhelin oli tietenkin paljon henkilökohtaisempi kuin lankapuhelin ja siitähän me suomalaiset pidämme. Olimme erittäin ylpeitä Nokian menestyksestä ja kotimaisuus kannusti matkapuhelimen hankintaan.

Matkapuhelimet, pöytätietokoneet, internet ja myöhemmin tulleet kannettavat tietokoneet ja tablet-tietokoneet ovat muun digimurroksen kanssa muuttaneet paljon koulujamme, työpaikkojamme, kotejamme ja kaikkea mitä teemme ja millä kuljemme. On jännittävää nähdä kuinka paljon laitteita voidaan vielä kehittää ja millaisia uusia laitteita ja palveluja digitaalisuus tuo tullessaan. Miten meidän lapsemme lapset viettävät aikaa? Kuinka he kommunikoivat? Miten he liikkuvat paikasta toiseen? Näitä asioita voi vaan arvuutella, mutta sen me tiedämme, että digimurros koskettaa lähes kaikkea mitä teemme. Se vaikuttaa kouluihin, työpaikkoihin, tiedonkulkuun, kauppoihin, liikenteeseen ja kaikkeen mahdolliseen.

Lähteet: http://beta.suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/