vilkensak-blog

[vilkensak-blog]

ikävöin niin

että kaikki mitätöntä,

vailla merkityksen häivää

olisitpa tässä

vierelläni, lähelläni

käpertyisin syliisi

ja pitäisin tiukasti kiinni

enkä koskaan

en milloinkaan

päästäisi irti

[vilkensak-blog]

hiljalleen

käteni löytää kätesi

sormet painautuvat yhteen lujasti

kiinni ikuiseksi sopimukseksi

tunnen lämpösi

aallot, sisälläni valtameri

voisin jäädä tähän

niin hyvä olla

[vilkensak-blog]

sinusta kiinni pitäisin

salaisuudet syvimmät kertoisin

kaiken kanssas jakaisin

hyväilisin lempeästi

olisimme yhtä kaikki

kiinni toisiinsa takertuneet

samalla polulla matkaa tehden

ikuisuuteen yhteiseen

[vilkensak-blog]

kuljen

askeleeni hauras ja hento

polku kohti tuntematonta

hetki hetkeltä, askel askeleelta

kulkuni käy kevyemmäksi,

polkuni leveämmäksi

kaksi polkua yhdistyy

kaksi haavoittuvaa sielua

y h d e s s ä

tahdothan ikuisesti rinnallani kulkea

[vilkensak-blog]

sinulle voisin aukaista

oven sieluni sisimpään,

sinne, missä savuharmaan alta

nousee kevään silmuja

kohti valoa, kirkkautta

sieluuni puhkeaa

kukkien valtameri

[vilkensak-blog]

pienin askelin suuruuden tiellä

lähellä, vierellä

vielä erillään

kuitenkin lähempänä kuin koskaan

[vilkensak-blog]

joka hetki melkein harhaan astun,

ensimmäisen esteen jälkeen

tulee toinen, kolmas

tämä loputon polku

kuinka kauan jaksan kulkea

tätä tähdillä viitoitettua tietä

kuljen ja kuljen

vain toivoen ja luottaen,

turvallisesti matkassa pysyen

[vilkensak-blog]

Tänä päivänä

elämän hymyä

onnellisuutta.

pitkään onni viivytteli

epätoivon kuopan reunalla

mietti, hyppääkö sinne

vai lähteekö kulkemaan

vaikeata tietä kohti

mahdollisuuksia.

vihdoin solmut aukeaa

yksi kerrallaan

hitaasti, mutta varmasti.

o n n i ,

kiitos kun tulit

jää vielä

[vilkensak-blog]

istun hiljaa

katselen tähtien helminauhaa

aallot keinuvat pehmeästi

tulevat kohti

pysähtyvät seinään

suolaisia pisaroita sataa ylleni

hymyilen

olen onnellinen

[vilkensak-blog]

t i e d ä t k ö,

minä sinut tuntea oppimaan tahtoisin.

minä sinulle salaisuudet kertoisin

ja niin ne kaikki yhteisiä olisi.

milloin tulee päivä

haaveet muuttuvat todeksi

unelmat onnellisuudeksi.

[vilkensak-blog]

e l ä m ä

aina osaa yllättää

s i l l o i n

kun vähiten osaa mitään odottaa

o n n e k s i

olen tässä juuri tällä hetkellä

e l ä n

[vilkensak-blog]

v u o s i s i t t e n

kyyneleet silmissäni

päästin sinut lähtemään

kauas, merten taa

kaipaus suuri kulki mukanani.

aika kuitenkin juoksi,

ja vihdoin sain sinut luokseni.

tuntuu kuin mitään aikaa välissä

ei koskaan olisi ollutkaan

[vilkensak-blog]

kuinka kaikki voi olla

vain kuvitelmaa

vain, koska niin paljon toivoo

silti sitä tahtoo vain mennä

kokeilla kepillä haurasta jäätä

u s k a l t a a

rohkeutta tuo kaikki vaatii

pelkoa epäonnistumisesta

k u i t e n k i n

enemmän harmittaa

jos ei koskaan edes yrittänyt

[vilkensak-blog]

tiedän tämän olevan jotain suurta

niin suurta,

ettei pieni tyttö voi sitä millään käsittää

tästä kaikesta monet ajatukset syntyneet,

haaveet muotoutuneet.

pilven päällä on helppo olla hetken

mutta vain h e t k e n

jonka jälkeen voi jalat mennä alta

vaikka olisi jalat maassa

heittäytyä tunteen kuljetettavaksi

[vilkensak-blog]

uni ei yöllä saavu

a j a t t e l e n

ja vain ajattelen

kello kulkee, melkein juoksee

arki odottaa

jos kaikki on näin tarkoitettu

tähtiin kirjoitettu

[vilkensak-blog]

ei oma tahto

ei voima, valta

kaikki tuo tulee korkeimmalta

onnea on voida luottaa

ja uskaltaa olla

kaikki on tarkoitettu

j u u r i n ä i n

[vilkensak-blog]

i h m e e l l i s t ä

miten kaikki tapahtuu,

ajatukset, haaveet, unelmat

kaikki muuttuu

sydän onnesta pakahtuu