digijunanmatkassa-blog

[digijunanmatkassa-blog]

Fasilitointi - innovointia yhdessä!

Fasilitointi tarkoittaa ryhmälähtöistä työskentelyä. Termi tulee latinan kielestä sanasta facil, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin avulla työskentelystä tulee helpompaa, luovuus lisääntyy, jokaisen ryhmän jäsenen asiantuntemus tulee esille, aika käytetään hyödyksi tehokkaasti ja saadaan aikaan tuloksia. Fasilitointi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1.     Kysymysten laadinta

2.     Osallistaminen

3.     Dokumentointi

Itse olin kuullut fasitointi-sanasta, mutta en muistanut mitä se tarkoittaa. Minun tehtävänä oli toimia fasilitaattorina Idean valinta -vaiheessa. Idean valinta tarkoitti sitä, että laitoimme top10-ideamme esille ja jokainen sai antaa 1,2,3,4,5 pistettä ideoille ja kolme parasta meni jatkoon. Sitten pohdimme ideoita Six Thinking hats -menetelmällä ja päädyimme yhdistämään niitä. Valinnaksemme tuli Learning tree – pedagogisen kehityksen edistysseuranta. Olemme tyytyväisiä ideaamme. Fasilitointi meni hyvin, siihen ei vaan voinut hirveästi valmistautua. Ryhmämme on toiminut hyvin päätöksissä.

Innovointityökaluina käytimme myös Lotus Blossomia, SWOT:ia, Aivoriiheä ja Six Thinking hatsia. Pidin niistä kaikista ja näistä on hyötyä jatkossakin, koska todennäköisesti töissä pääsen innovoimaan uutta! Innovointi on ollut kivaa ja olen tykännyt keksiä sanoja, ”iskulauseita” ym. Tykkään kirjoittaa ja blogitekstien kirjoittaminen on tuntunut suht helpolta. 

Kiitos sinulle lukija, kun olet kulkenut mukana digijunan matkassa!

�

[digijunanmatkassa-blog]

Lean canvas - innovoinnin apuna

Tämä teksti käsittelee ryhmämme yhteistä Lean canvas-menetelmää ja kerromme tästä ja kuinka olemme käyttäneet sitä innovaatiotyökaluna. Erona aikaisempiin blogiteksteihin on se, että olemme tehneet tämän tekstin yhdessä ryhmänä. Lean canvas muistuttaa pitkälti Business model canvasia, mutta soveltuu paremmin ideointiin, koska se keskittyy enemmän ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Yhdeksänosaista lean canvasia käyttämällä päädyimme seuraaviin johtopäätöksiin. TinyApp kaipasi opiskelijoita ideoita sovelluksen kehittämiseen. Erityisesti pedagogisesta näkökulmasta katsottuna.

PROBLEM

Ongelmaksi kuvasimme sen, että vanhemmat eivät välttämättä tiedä mitä pedagoginen seuranta tarkoittaa. Eikä ole nykyaikaisia menetelmiä lapsen pedagogisen kehittymisen seuraamiseen. Tällä hetkellä ainut seurantamenetelmä on VASU-keskustelu ja lapsen vuoden aikana tehdyt piirustukset ym.

SOLUTION

Ratkaisimme ongelman kehittämällä TinyApp-sovellukseen osion, missä on selkeä työkalu lapsen kehityksen seurantaan asteittain sekä pedagogiset näkökulmat kehitykselle. Päiväkodin työntekijät hyödyntävät helposti ja nopeasti sovelluksen mittareita ja tulokset ovat helposti vanhempien nähtävillä.

KEY METRICS

Palautetta sovelluksen toimivuudesta ja käyttäjämääristä voidaan mitata Appstoren ja Play-kaupan arvostelupyynnöillä (montako tähteä) ja latauskerroilla. Markkinatutkimus ja muun palautteen kerääminen esimerkiksi suullinen palaute käyttäjiltä olisi hyvin tärkeää sovelluksen luonteen vuoksi.

UNIQUE VALUE PROPOSITION

Kehittämämme idean arvolupaus on auttaa vanhempia ymmärtämään, mitä lapsen oppisen pedagoginen seuranta tarkoittaa. TinyAppin käyttäminen on kaikille osapuolille helppoa ja vaivatonta; päiväkoti täyttää ja vanhemmat käyttää. Päiväkodille on kilpailuetu tarjota tällaista palvelua.

UNFARE ADVANTAGE

Ideamme on tiettävästi ensimmäinen laatuaan, missä pedagoginen seuranta tuodaan digitaaliseen muotoon. Idea on kopioitavissa.

CHANNELS

Mielestämme TinyAppille hyviä kanavia olisivat messut, blogit, aktiiviset asiantuntijasivustot ja sosiaalisen median markkinointi. Erityisesti asiantuntijoiden sekä päiväkodin henkilökunnan suositukset nostavat sovelluksen arvoa.

CUSTOMER SEGMENTS

Sovelluksen mahdolliset käyttäjät ovat vanhemmat, huoltajat, isovanhemmat sekä päiväkodin henkilökunta. Tärkein asiakasryhmä meille on vanhemmat ja huoltajat.

COST STRUCTURE

Meidän innovaation tarkkoja euromääriä on hankala arvioida, mutta ainakin seuraaviin tulee menemään rahaa: koodaus, graafinen suunnittelu, myynti, markkinointi, sisällöntuotto ja ylläpitokustannukset.

REVENUE STREAM

Käyttömaksujen lisäksi innovaatiomme voi poikia uusia yhteistyömahdollisuuksia, mikä kasvattaa näkyvyyttä, imagoa, brändiä ja sitä kautta saavuttaa uusia käyttäjiä = lisää rahaa!

[digijunanmatkassa-blog]

5.1 Digitaalista palvelua, riittääkö se sinulle?

DNA tilasi tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta vuonna 2016 Norstat Finland Oy:lta. Olen itse ollut mukana joissakin Norstatin tutkimuksissa. Oli mukava päästä lukemaan kerrankin tuloksia 😊Tutkimukseen vastasi 1036 kohderyhmään kuuluvaa 15-74-vuotiasta suomalaista Internet-paneelin kautta.

Digitaalinen asiointi

Tutkimuksen mukaan ”80 % väestöstä on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. 38 % väestöstä on varannut ajan lääkärille/hammaslääkärille/laboratorioon viimeisen kolmen kuukauden aikana. 31 % väestöstä on myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla.” En pidä tätä mitenkään yllättävänä tuloksena. Nettihuutokaupat ja nettikirpputorit jatkavat varmasti kasvuaan. Olen itse asiassa itsekin ajatellut myydä asuinalueeni fb-ryhmässä tavaraa.

Digitaalisen asioinnin asiakaskokemus

Parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista tai nettikirpputoreista, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista tai mobiilisovelluksista. Lähes 80% nettihuutokaupoissa ostoksia tehneistä kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä. Lähes puolet kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. Naiset ovat miehiä tyytyväisempiä. Uskon myös, että naiset shoppailevat enemmän nettikirpputoreilla kuin miehet, esimerkkinä kotiäidit. Sinänsä yllättää, että noin tyytyväisiä on suurin osa, tuntuu, että Internetissä aina vaan valitetaan kaikesta. 😊

Perinteinen vs. digitaalinen asiointi

Seuraavat väittämät korostuivat vastaajien joukossa: ”Haluan asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan – välillä ”fyysisissä” kanavissa ja välillä verkossa/mobiilisti”, ”Pidän tärkeänä, että yritykset kehittävät toimintaansa kivijalassa (perinteiset myymälät, asiakaspalvelupisteet ym.).” ja ”Haluan hoitaa yhä useampia asioita verkossa/mobiilisti”. 68 % väestöstä haluaa asioida monipuolisesti eri kanavissa. Erityisesti 25–34-vuotiaat, joista lähes 80% haluaa asioida välillä fyysisissä kanavissa ja välillä verkossa tai mobiilisti. Itse kuulun tuohon ikäluokkaan ja olen samaa mieltä ja tulos ei yllätä. Tärkeää vastaajille on, että digitaalisten palveluiden rinnalla olisi mahdollista hoitaa asioita myös perinteisten kanavien kautta, jos kuluttaja niin haluaa. Tulokset eivät yllätä. Minusta on kyllä hyvä, että myös perinteisiä asioitakin jää vaikka maailma digitalisoituu.

Digitaalisten asiointien kehitys

Pankkiasioiden hoitaminen pankin itsepalvelusta tai mobiilisovelluksesta uskotaan kasvavan eniten. Myös esimerkiksi yritysten tarjoamien chat-asiakaspalveluiden käytön uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Toivon, että siellä on oikea ihminen chatin toisella puolen, eikä robotti. Käytän chat-palveluita aika usein. Pankkiasioiden hoito on kyllä helppoa netin kautta.

Digitaalisesti halutaan tulevaisuudessa hoitaa erityisesti terveydenhuoltoon/lääkäriin liittyviä asioita. Kun on kyseessä ajanvaraus, pienimuotoinen keskustelu lääkärin kanssa, reseptin uusinta tai laboratoriotulokset. Olen itse toiminut terveydenhoidon alalla ja on hienoa, että digitalisaatio tulee pikkuhiljaa vahvemmin sinne. Myös ajanvaraukset muualle sekä pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon toivotaan digitaalisia palveluita. Suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut riittävät jo tai että lähinnä nykyisiä saatavilla olevia digitaalisia palveluita tulisi kehittää paremmiksi ja toimivimmiksi. Yllättävää toisaalta, että suurimmalle osalle riittäisi jo, minä taas toivon lisää ja lisää kaikkea uutta. Jos arki helpottuu, käy minulle! 

Mitäs mieltä sinä olet?

[digijunanmatkassa-blog]

4.3 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Muistan, kuinka vielä muutamia vuosia sitten ihmiset eivät juurikaan uskaltaneet ostaa netistä tavaraa. Varsinkin pankkikortin tietojen antaminen pelotti. Nykyään tilanne on aivan toinen. Ja hyvä niin! On kyllä mukavaa, kun Internetistä voi ostaa kaikkea kivaa, menemättä itse kauppaan paikan päälle. Jos miettii maantieteellisen sijainnin kautta, Lapissa asuva Pirkko voi ostaa samoja vaatteita kuin Stadin Sirpa.

Tutustuin logistiikkayritys Postnordin teettämään tutkimukseen Pohjoismaiden verkkokaupasta. Internet on lähes kaikkien käytettävissä Suomessa, mutta silti muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme hieman muita jäljessä. Joka toinen 18-79-vuotias kuluttaja harrastaa nettishoppailua kuukausittain, mikä on selvästi vähemmän verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Verkko-ostoksista 38% tehdään ulkomaalaisissa verkkokaupoissa. Suosituimmat maat ovat Saksa (25%), Kiina (23%), Iso-Britannia (21%), Ruotsi (20%) ja Yhdysvallat (14%).

Suomalaisille kuluttajille on tärkeää, että hän voi valita erilaisten maksutapojen välillä. Kolme kymmenestä suomalaisesta maksaa mieluiten suoramaksulla pankissa, mikä eroaa muista Pohjoismaista. Itsekin käytän tätä tapaa, jos mahdollista. Ärsyttää myöhemmin näpytellä laskua koneella. Mielestäni on helpompi, että piilolinssini on heti maksettu, raha lähtee heti, eikä tule ”yllätyslaskua” myöhemmin.

Toki suomalaiset maksavat myös suht mielellään pankkikortilla, mutta olemme siirtyneet hitaasti ja varovaisesti korttimaksujen käyttöön. Tämä voi olla syynä verkkokaupan vähyyteen naapurimaihin verrattuna? Suomalaiset eivät edelleenkään uskalla aina antaa korttitietojaan netissä, mikä on toisaalta ihan fiksua. Täytyy myöntää, että itseäkin jännitti kesällä antaa Visa-korttini tiedot kiinalaiselle nettikaupalle. No kivat kengät saapuivat parin viikon kuluttua maksusta ja olen ollut ostokseeni tyytyväinen.

Suomalaisilla ei ole kovin suuria odotuksia toimitusajan suhteen verrattuna muihin pohjoismaalaisiin. 80% kuluttajista pitää tärkeänä, että tuotteilla on ilmainen palautus ja tekee tällaisessa verkkokaupassa ostoksia mieluiten. Itsekin käytän tällaisia verkkokauppoja mielellään, mutta toki olen myös valmis maksamaan postikuluja.

Verkkokaupoissa asioiville on tärkeää muun muassa seuraavat asiat: selkeä kokonaishinta, selkeä tieto tuotteista ja ehdoista sekä helppokäyttöinen sivusto. Jos tulee ongelmia, on tärkeää, että asiakaspalveluun saa helposti yhteyttä.

Verkkokauppojen määrä kasvaaa. On hyvä, että markkinoista tulee globaalimmat ja ihmiset pystyvät ostamaan tuotteita muualtakin kuin kotimaastaan. Toivottavasti suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää tätä ja kasvattavat tulostaan nettikaupan avulla. Suomi nousuun, yksi nettiostos kerrallaan! 😊

[digijunanmatkassa-blog]

3.6 Avoin data on uusi musta

Dataa siellä, dataa täällä. Googletin hieman ja otin selvää, mitä tarkalleen tarkoittaa big data ja avoin data. Tiedätkö sinä?

Big data on yhteisnimitys valtaville datamäärille. Datamäärää on valtavasti nimensä mukaisesti. Sen hallitseminen ja analysoiminen on haastavaa, ellei mahdotonta perinteisillä tietokantatyökaluilla.

Avoin data on julkishallinnolle, orgaanisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa. Sitä voi hyödyntää organisaation ulkopuolisetkin vapaasti ja maksutta. Data on digitaalista materiaalia kuten esimerkiksi tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia ja videoita. Avoin data on julkista tietoaineistoa, jota saa käyttää, mutta aineistoon liitetyn säännön mukaan. Tärkeää on tietenkin, että kenenkään yksityissuoja tai turvallisuus ei vaarannu.  

Tutustuin Helsinki Region Infoshare-palveluun. Siellä on pääkaupunkiseudun avoin data. Käyhän ihmeessä katsomassa, mitä kaikkea sieltä löytyy. Ihan mielenkiintoisia ja meille kaikille tärkeitä juttuja. En ollut aikaisemmin tiennyt tuollaisesta. Toki sen olen tiennyt, että tieto yleensä löytyy, kun sitä vaan lähtee etsimään. 😊 Vai mitä?

Tutkin sivuston sovellukset osiota ja pohdiskelin, mitä erilaisia sovelluksia asiakasyrityksemme voisi käyttää. Kysymys oli melko hankala. Yritys voisi katsoa Helsinki päätökset -sovellusta aina silloin tällöin. Sieltä löytynee tietoa, mitä Helsingin varhaiskasvatuksesta ajatellaan ja mihin suuntaan asiat ovat menossa.

Toinen sovellus voisi olla Messis. Sieltä löytyy pääkaupunkiseudun tapahtumat. Yritys voisi etsiä esimerkiksi varhaiskasvatukseen, pedagogiikkaan, koulutukseen ja yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia lähiympäristöstä. Toki myös pitää välillä ottaa rennosti ja sovelluksesta löytyy myös kaikkea muuta kivaa. Käyhän sinäkin katsomassa! Vai onko jo tuttu sivusto?

Suurin osa sovelluksista oli sellaisia, joista ei suoranaisesti olisi hyötyä yrityksen tarpeisiin. Ainakaan tällä hetkellä. Koko ajanhan kehitetään kaikkea uutta. Kuten hyvin tiedämme.

Mitä mieltä sinä lukija olet big datasta, avoimesta datasta? Olivatko nämä käsitteet sinulle tuttuja? Itse kyllä tykkään tilastoista, mutta en usko, että ainakaan kovin usein käyn katsomassa esimerkiksi Helsingin avointa dataa. Tutkiessani dataa, tuli heti mieleen, että tätä hyödyntää esimerkiksi sanomalehdet paljon. Täältä löytyvät ne hienot tilastot, joita saan lukea Hesarista kahvikupposen äärellä.

[digijunanmatkassa-blog]

Digi 2.5 Digitrendeiksi vuonna 2017 on valittu...

Maailma muuttuu jatkuvasti. Koitetaan pysyä perässä. Oletko valmis kuulemaan kahdeksasta digitaalisesta trendistä vuonna 2017? Vaikka et olisi, tässä ne tulevat.

1 Virtuaalisen todellisuuden eli VR -teknologian suosio kasvaa ja kehittyy entistä interaktiiviseksi ja sitä on helpompi katsoa mobiililaitteilla. Virtuaalilasit muuttuvat halvemmaksi ja paremmin toimivaksi. Näin ollen ihmiset ostavat niitä enemmän. Olen kokeillut Finnairin VR-laseja yhden kerran matkamessuilla. Sain kokeilla, miltä tuntuu olla lentokoneessa ja käydä lentokoneen siivellä. Se huimasi erittäin paljon ja oli kyllä mieleenpainuva kokemus. Odotan innolla, mitä kaikkea aiheeseen liittyvää keksitään.

2 Monikanavaisuus on kaiken A ja O. Samassa kanavassa saa hoidettua kaiken kuten esimerkiksi markkinoinnin, mainonnan, myynnin ja asiakassuhteet. Varsinkin sosiaaliseen mediaan kannattaa jatkuvasti panostaa ja olla niin sanotusti ajan hermoilla. Minulle on tärkeää, että asiat saa hoidettua helposti ja nopeasti. Käytän somea ahkerasti ja kiinnitän huomiota yrityksiin, jotka panostavat siihen.  

3 Digitaalisen markkinoinnin uskotaan menevän television ohi ensimmäistä kertaa vuoden 2017 aikana. Se tulee käyttämään muun muassa urheilutähtiä ja muita julkisuuden henkilöitä, joilla on vaikutusvaltaa kuluttajiin. Myönnän, että minuun pystytään vaikuttamaan. Jos joku julkisuudesta tuttu henkilö suosittelee jotain tuotetta, yleensä ainakin tutustun tuotteeseen hieman ja välillä myös ostan. Tehokasta, sanoisin :)

4 Hakukoneoptimoinnista on puhuttu jo pitkään. Yritykset yrittävät päästä hakusivun ensimmäiselle sivulle. Hakukoneoptimoinnin seuraava trendi tulee olemaan äänihaku. Nykyään 25% kaikista hausta tehdään sen avulla. En ollut kuullutkaan tällaisesta! Saa nähdä, miten se tulee vaikuttamaan elämääni. Olen jo pitkään ymmärtänyt hakukoneoptimoinnin vaikutuksen, en aina anna sen vaikuttaa, mihin klikkaan. 

5 OTT ”Over the top” -viestintäpalvelut tarjoavat esimerkiksi elokuvan näyttämisen internetin kautta perinteisen jakeluverkon ohi. Elokuvan pystyy katsomaan ilman mainoksia. Tämä aiheuttaa mainostajille päänvaivaa. Miten he saavat mainoksille katsojia? Minusta on mahtavaa katsoa elokuvia ja televisio-ohjelmia ilman mainoksia esimerkiksi Netflixin kautta. Katson paljon televisiota ja välillä ärsyttää todella paljon esimerkiksi Ruutu- tai Katsomo- palvelun mainokset, vaikka ne kestävätkin vähemmän aikaa kuin normaalin televisiolähetyksen mainokset.

6 Bot eli Botti tarkoittaa tietokoneohjelmaa, joka toimii itsenäisesti, kun sille on ”kerrottu” toimintaohjeet. Botit ovat läsnä joka päivä esimerkiksi kaikille ”googlettajille”. Botit tutkivat hakukoneiden sanoja, linkkejä ja muodostavat tietokannan. Kehitys on menossa siihen suuntaan, että botteja voidaan käyttää myös chateissa keskustelemassa osana markkinointia. En ole tietääkseni jutellut chateissa muiden kuin oikeiden ihmisten kanssa, joten kokemusta ei vielä ole. Olen kuullut, että eräällä naisella lähti järki, kun yritti ”keskustella” robotin kanssa. Saa nähdä, kuinka toimiviksi tällaiset chatit saadaan.

7 B2B-yritysten täytyy osata tunnistaa sopivat asiakkaat ja uskaltaa olla luova. Kaikilla yrityksen osastoilla on tärkeät omat tehtävänsä. On osattava puhaltaa yhteen hiileen. Se, kuinka hyvin tämä onnistuu, vaikuttaa merkittävästi yrityksen menestykseen. Tulevassa työpaikassa olen varmasti näiden asioiden äärellä konkreettisesti. Odotan innolla, mutta opiskellaan ensin lisää!

8 Blockchain eli lohkoketjutekniikka saattaa olla teknologian seuraava suuri vallankumous. Se mahdollistaa muun muassa ajantasaisen ja turvallisen tavan tietojen tallentamiseen. Tämä on tietenkin hyvä juttu, jos miettii esimerkiksi pankki- tai potilastietojani.

[digijunanmatkassa-blog]

Hei, mielenkiintoinen teksti :) Seuraan itse aktiivisesti Facebookia ja Instagramia. Tykkään osallistua kilpailuihin paljon ja viime aikoina ruvennut vähän ärsyttämään miten paljon fb:ssä ja instassa on kilpailuja, joissa tykätään, tägätään, jaetaan. Toisaalta se näkyvyys, mitä sitä kautta saa on valtava. Esimerkiksi, jos itse näen kivan vaatteen kaupallisessa yhteistyössä, käyn katsomassa yrityksen sivuja. Joskus saatan ostaakin jotain ;) Totta, että Facebook on ainakin nuorten mielestä vanha ja suosittu on mm. snapchat. Yritysten kannattaisi hyödyntää sitä enemmänkin. Itsekin liityin siihen kuukausi sitten, ihan hauska paikka. Kannattaa kokeilla jos et ole vielä siellä :)

Digitaaliset kanavat ja niiden eroavaisuus toisistaan

Digitaalista markkinointia on monenlaista ja osaan siitä, tai toisaalta kaikkeen, voi vaikuttaa omalla työllään ja markkinointikeinoilla.

Omista digitaalisista kanavista esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa Facebook. Nykypäivänä on käytännössä välttämätöntä, että yrityksellä on oma Facebook/Twitter/Instagram –sivusto, jonka kautta se viestii tuotteistaan tai palveluistaan.  Parasta tietenkin on, että nämä kaikki löytyvät ja niitä oikeasti hyödyntää. Tileillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus, jos siellä ollaan näivettyneitä eikä niitä hyödynnetä aktiivisesti. Sitäkin valitettavasti näkee ja tällöin yrityksestä ja sen asioiden hoitamisesta tulee ainakin itselleni todella epäluotettava olo. Mitä muutakin he jättävät hoitamatta tai ovatko he niin ylimielisiä, että luulevat asiakkaiden tulevan silti eikä heidän ei tarvitse nähdä vaivaa ostajien eteen?

Esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla voidaan saada/hyödyntää myös ns. ansaittua digitaalista mainontaa eli sitä, että joku re-twiittaa tai jakaa kilpailusi/uuden tuotteen tai muun palvelun eteenpäin sinun alkuperäisestä postauksesta. Näin markkinat ja asiakkaat tekevät tavallaan sitä työtä puolestasi, josta ”vanhassa maailmassa” joutui maksamaan (esim.lehtimainokset, kirjeet kotiin muutoksista/uusista tuotteista yms.). Tätä on helppo seurata re-twiittien (Twitter) ja jakojen (Facebook) perusteella ja vastineeksi verrata esimerkiksi myyntilukujen tai nettisivuvierailujen määrää suhteessa tilanteeseen ennen hyvin läpilyönyttä juttua.

Maksettu mediajulkaisu taas on osittain vanhaa ja ”uutta” markkinointia. Brandwatchin artikkelissa sen todetaan pitävän sisällään niin tv-mainoksia, lehtimainoksia kuin toisaalta uudempiakin markkinointikanavia kuten Google-haussa tulevia linkkejä (ns. ylimmät linkit haun jälkeen). Suurimmat toimijat netissä tarjoavat tänä päivänä hyvät työkalut mainosten toimivuuteen, kuten siihen, kuinka moni ihminen on mitäkin kautta päätynyt sivuillesi ja esimerkiksi ostanut tuotteen. Näin palvelun tilaaja (=yritys) voi hyvin seurata, mikä markkinointitapa on toimivin juuri hänelle ja hänen tarjoamalle tuotteelleen.

Mainostaja.fi:n tutkimusraportin vuodelta 2016 luvuista nähdään selvästi, että nykysuunta on se, että yritykset panostavat omaan mediaan huomattavasti enemmän kuin maksettuun. Omista medioista eniten panostetaan omiin verkkosivuihin ja Facebook –sivuihin, joihin lähes kaikki kertovat panostavansa. Tämä on loogista, sillä oletetaan, että omiin medioihin panostamalla voidaan saada julkisuutta ja myyntiä ilman markkinointikuluja tai niiden ainakin uskotaan pienenevän. Tämä on ainakin osittain totta, mutta toki apua markkinoinnissa tarvitaan edelleen ja apua ja palveluita haetaan ehkä hieman erilaisista lähteistä kuin ennen. Toisaalta kyselyyn vastanneet yritykset myös sanoivat, että resursoinneissa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta edelliseen eli työvoimaa markkinointi vaatii edelleen. Markkinoinnin parissa olevilta työntekijöiltä kuitenkin odotetaan erilaista osaamista kuin ennen.

Digitaalinen sekä sosiaalinen media muuttuvat niin nopeasti, että siinä on vaikea pysyä mukana niin henkilökohtaisesti kuin yrityksiäkin ajatellen. Facebookin puhutaan olevan jo hieman ”vanha” kanava. Onko suurin osa yrityksistä siis sen hyödyntämisen vuoksi jo myöhässä siitä, missä SoMe –väki liikkuu ja pitäisikö kovimpien panostusten olla jo muualla verkossa? Se jää nähtäväksi =)

[digijunanmatkassa-blog]

Digi 1.4 Ymmärrättekö asiakkaita, entäs he teitä?

Pohdin tällä viikolla, mitä on hyvä sisältömarkkinointi. Ja mitä sillä tarkoitetaan. Sisältömarkkinoinnin tärkein periaate on mielestäni vahva asiakasymmärrys. Mitkä asiat ovat asiakkaille tärkeitä? Mitä ongelmia heillä on? Mitä tietoa asiakkaat kaipaavat? Mikä voisi heitä kiinnostaa? Hyvä sisältömarkkinointi keskittyy pohtimaan näitä asioita ja nostaa ne esille. Brändi ja omat tuotteet jäävät taka-alalle sisältömarkkinoinnissa.

 Ennen kuin alat tuottamaan sisältöä, muista tunnistaa erilaiset asiakaspersoonat. Sen avulla pystyt määrittelemään, kuka sisältöä voisi kuluttaa ja miksi.

 Tutustuin Vaasan iltahetkeen. Vaasan Oy on suomalainen leipomoalan yritys, jolla on toimintaa Suomen lisäksi myös Baltian maissa. Suomen suosituin leipä on Vaasan ruispalat. Vaasan iltahetki kertoo erilaisia tarinoita perheiden iltapalapöydistä ja iltapuuhista. Olen sitä mieltä, että tämä on hyvää ja onnistunutta sisältömarkkinointia. Kun lukee tarinoita ja katsoo kuvia iltapalahetkistä, tekee mieli ostaa seuraavalla kerralla Vaasan tuotteita.

 Finnair on arvostettu lentoyhtiö ja valittu useaan kertaan pohjoismaiden parhaaksi lentoyhtiöksi. Vuoden aikana on haettu paljon henkilökuntaa ja Aasian ja Euroopan väliset matkustusmäärät kasvavat. Suomen maantieteellinen läheisyys mahdollistaa suorat ja nopeat yhteydet Aasiaan. Tutustuin Match made in HEL -kampanjaan. ”Sen avulla haluamme nostaa esiin Helsingin ainutlaatuista pohjoismaista sijaintia Aasian ja Euroopan välisen liikenteen solmukohtana”, kerrotaan kampanjan nettisivuilla. Tapahtumassa oli kyse muotinäytöksestä kiitoradalla. Suunnittelijat tulivat Japanista, Kiinasta, Koreasta, Britanniasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Tuskin on sattumaa, että kolme suunnittelijaa ovat Aasiasta.

 Mielestäni Finnairin Match made in HEL- kampanja oli onnistunutta sisältömarkkinointia. Video muotinäytöksestä oli mielestäni hieno, kannattaa katsoa! Kiitoradalla tapahtuva muotinäytös sai paljon mediahuomiota ja näin ollen ihmisiä enemmän tietoiseksi Helsingistä, Suomesta ja Finnairista.

Mielestäni kolmas hyvä esimerkki sisältömarkkinoinnista on Valion sivut. Esimerkiksi jos googlettaa ruokareseptit, tulee hakukoneoptimoinnilla heti nämä sivut. Siellä on herkullisia reseptejä ja tietoa muun muassa terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja unesta. Kylläpäs tulee nälkä!

Tällä viikolla opin, mitä on sisältömarkkinointi ja miten jotkut yritykset osaavat homman hienosti ja toisilla olisi vielä hieman petrattavaa! 😉

[digijunanmatkassa-blog]

Digi ennakkotehtävä, Pysymmekö digitalisaation mukana?

Maailma muuttuu hälyttävän nopeaa vauhtia, pysymmekö perässä? Miten digitalisaatio vaikuttaa meihin ja työpaikkoihin? Uskon, että kaikki asiat, mitkä voivat, digitalisoituu. Muutoksia tapahtuu ja on tapahtunut todella nopeasti, hankala ennustaa, mitä kaikkea on jo viiden vuoden kuluttua. Varsinkin sosiaalinen media on tällä hetkellä kovassa suosiossa, itse olen huomannut käyttäväni sitä vähän liikaakin ja yleisesti ottaen tulee oltua liikaa internetissä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 suomalaisista 88% käytti Internetiä ja alle 55-vuotiaista käyttivät lähes kaikki ja 72% suomalaisista käytti internetiä monta kertaa päivässä, joten en ole ainoa. Ja olisihan se hankala välttyä internetiltä, koska sitä tarvitaan nykyään muun muassa laskujen maksamiseen, tiedonhankintaan, koulutehtäviin ja erilaisten medioiden seuraamiseen. Minun mielestä on hyvä, että lähes kaikki asiat pystytään hoitamaan internetissä, eikä tarvitse sen takia lähteä esimerkiksi pankkiin käymään. Ja jos jokin asia pitää selvittää, se on helppo nopeasti ”googlettaa” omalla kännykällä, missä ja milloin vain. Digitaalinen liiketoiminta on jatkuvasti läsnä arjessa.

Digitaalinen liiketoiminta on mielestäni kaikki sähköinen liiketoiminta. Ei ole helppoa sanoa, mitä kaikkea siihen kuuluu tai ei kuulu. Yritysten tulee olla jatkuvasti hereillä, mihin suuntaan digitaalinen liiketoiminta on menossa. Digitalisaatio ja globalisaatio liittyvät toisiinsa. Koko maailma on kaikkien ulottuvilla. Helsingin sanomissa oli pari päivää sitten mielenkiintoinen juttu diginomadeista. Diginomadeilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka hyödyntävät digitalisaatiota ja matkustavat ympäri maailmaa tehden töitä esimerkiksi läppäreillään. Heillä ei usein ole vakituista asuinpaikkaa. Digitalisaatio mahdollistaa töiden tekemisen missä ja milloin tahansa, mikä on mielestäni hyvä juttu.

Digitaalinen liiketoiminta vaikuttaa jatkuvasti meihin kaikkiin. Kaikki maailman tieto on helposti saavutettavissa, kommunikaatio on helpompaa, sekä erilaisten asioiden hoitaminen ja kuluttaminen. Netissä voi tutkia tavaroiden hintoja ja shoppailla niitä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Suomalaisten verkkokauppojen kilpailijoina ovat kaikki kaupat maailmassa, mielestäni niiden kannattaisi yrittää laajentaa markkina-alueitaan globaalisti. Digitalisaatio luo uutta liiketoimintaa ja tästä seuraa sekä hyvää että huonoa. Asioilla on aina kaksi puolta. Pitääkö kaiken digitalisoitua? Minkälaisessa maailmassa elämme 20 vuoden päästä? Minkälaisia työtehtäviä ihmisillä on? Itse seuraan mielenkiinnolla, miten pysyn digijunan matkassa.