ofissues-blog1

[ofissues-blog1]

Taloudellinen kehitys ja velkaantuminen Suomessa 1990-luvulla

Suomalainen yhteiskunta koki dramaattisen muutoksen 1990-luvun alussa. Tuolloin taittui vuosikymmentä aiemmin käynnistynyt voimakas talouskasvu ja maa ajautui taloudelliseen lamaan. Vielä vuonna 1989 bruttokansantuote kasvoi 5,7%, työttömyysaste oli vain 3% ja monet teollisuuden alat kokivat työvoimapulaa. Vuonna 1990 bruttokansantuotteen kasvu oli 0,0% ja seuraavan vuonna 7,1%. Samaan aikaan työttömyys lisääntyi ennätyksellisesti.

Myös Suomen rahamarkkinoilla tapahtui voimakkaita muutoksia erityisesti 1980-luvun loppupuolella, jolloin rahamarkkinat vapautuivat ja kotitaloudet alkoivat velkaantua. Kun valtion harjoittama luottomarkkinoiden ohjailu ja siihen liittynyt luottosäännöstely väistyivät, pankit ryhtyivät kilpailunomaisesti myymään luottoja, joiden vakuudet usein yliarvioitiin ja joiden hoitokyky jätettiin selvittämättä. Ajoittain pankit ja luottolaitokset myivät rahaa, jolle ei vaadittu lainkaan vakuuksia. Pankit siis alkoivat myöntää vakuudettomia jousto- ja kulutusluottoja. Lainanottajien keskuudessa puolestaan vallitsivat ylioptimistiset tulevaisuudenodotukset, puutteellinen käsitys omasta velanhoitokyvystä, korkoriskeihin liittyvä tietämättömyys ja jopa taipumus elää yli varojen.

Varsinaisesti kotitalouksien selviytymisongelmat alkoivat kärjistyä, kun velkarahoitettu kotimainen kysyntä ylikuumensi talouden, mikä johti muun muassa asuntojen hintojen nousuun. Samanaikaisesti tapahtunut viennin romahdus ja kotimarkkinoilla toimivien yritysten konkurssiaalto johtivat työttömyysongelmiin ja pankkien rahoituskriiseihin. Tämän kehityksen rinnakkaisilmiöt, kuten korkotason nousu, asuntojen reaalihintojen lasku sekä työttömyyden ennen kokematon lisääntyminen heikensivät nopeasti kotitalouksien toimintakykyä.

Suomessa taloudellinen lama oli syvimmillään vuonna 1991. Sen jälkeen kauppavaihto on lähtenyt nousuun. Jos tarkastellaan vain viennin kehitystä, voidaan todeta, että lama ohitettiin suhteellisen nopeasti. Sen sijaan kotimarkkinoilla kulutuksen ja investointien kohdalla lama jatkui aina vuoden 1994 loppuun, eikä se kaikilta osin päättynyt edes vuoden 1995 aikana. Poliittista päätöksentekoa koskeva uusi kokemus liittyykin siihen, että myönteisesti kehittynyt kauppavaihto ei elvyttänyt sisämarkkinoita, ei yksityistä enempää kuin julkistakaan kulutusta ja investointeja siinä ämärin kuin odotettiin. Tämä kaikki on näkynyt kansalaisten toimeentulossa, velkaantumisessa ja jokapäiväisessä selviytymisessä.