#dataksy

[afflearn]

Know Means about "affliate"

Know Means about “affliate”

The word affliate refer us to be relate something. This concept turn into Affliate marketing. Affliate marketing is process of promote product service of someone by someone means a service/product provider allow someone to promote product/service and get Rewards After successful convention. An affliates are authorities partner. In easy term we will try to understand who is affliate. Suppose you…

[megapalmrothstuff-blog]

Avoin data

Suuret ja vähän vielä suuremmat tietomassat ovat nykypäivää. Nämä ovat avoin data sekä big data. Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään? Kuka kerää tietoa ja minne? Kuinka yritykset voivat hyödyntää jo olemassa olevaa dataa?

Big data

Erittäin suurta järjestelemätöntä tietomassaa kutsutaan big dataksi. Se lisääntyy jatkuvasti keräämällä tietomassoja. Big data on todella suuri, jopa massiivinen tietomäärä mitä ei yleisesti pystytä käsittelemään käytössä olevilla laitteistoilla tai ohjelmistoilla ilman, että siihen menisi tolkuttomasti aikaa. Big dataa saatetaan käyttää monessa eri paikassa yhtä aikaa. Yleensä big dataa tuottaa jokin laite automaattisesti ja sitä kerätään ilman suunnitelmaa sen käyttötarkoituksesta. Monimutkaista eikö vain?

Avoin data

Avoin data on puolestaan kaikkien saatavilla olevaa dataa, joka on avattu rakenteisessa muodossa. Se on myös ilmaista. Kuka tuottaa avointa dataa?  Sitä tuottaa organisaatiot, julkishallinto tai yritykset tai se voi myös olla niille kertynyttä tietoa. Esimerkiksi kaupungilla on paljon tietoa väestöennusteista, ilmanlaadusta tai liikenne melusta. Avoimen datan ansioista tietoa voi hyödyntää kuka tahansa sitä tarvitseva.

Sovellukset

Keltapyörä sovellus käyttää avointa dataa siihen, että se voi kertoa käyttäjälleen mistä saa lähimmän kaupunkipyörän noudettua. Sovellus myös kertoo pyörien lukumäärän kyseisellä pyöräasemalla. Sovellus on todella hyödyllinen kaupunkipyörien käyttäjille, koska välillä lähimmät asemat ovat tyhjän ja näin ollen käyttäjä osaa automaattisesti suuntaamaan asemalle mistä löytyy vapaita pyöriä.

Meriopas sovellus tarjoaa veneilijöille paljon hyödyllistä tietoa. Sovelluksesta voi katsoa mielenkiintoiset vierailukohteet veneilyreitin varrella. Sieltä voi myös katsoa lähimmät vierasvenesatamat. Sovellus tarjoaa myös säätä, sinileväesiintymät sekä mahdolliset rajoitukset.

Avoimen datan hyödyntäminen yrityksissä

Avoimesta datasta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun tuottamasta yhdyskunta jätteen määrästä sekä laadusta. Esimerkiksi jäteyhtiöt pystyvät kehittämään toimintaansa määrien sekä laadun tiedon perusteella. He pystyvät tarjoamaan tarvittavia lajittelu vaihtoehtoja sekä keskittämään resurssit tarvittaviin kuljetusmäärin sekä kalustoon.

Yhteenveto

Lopuksi voi todeta, että varsinkin big data on vielä tulossa tulevaisuudessaan arvoonsa. Vielä ei kunnolla edes tiedetä mihin kaikkea olemassa olevaa tietomäärää voidaan käyttää. Tulevaisuuden tietokoneet mahdollistavat big datan analysoinnin nopeammin. Avoimesta datasta voi taas sanoa, että se on hyödyllistä dataa kaikille sitä tarvitseville. Yritykset sekä yksityishenkilöt pystyvät hyödyntämään julkishallinon ohella saatavilla olevia tieoja toimintansa kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen. Vieläkin aika sekavaa, eikö vain?

 Lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://hri.fi/fi/

Kuva: Pexels

[redshiva500]

Avoin data

Ensimmäisenä on tärkeää tietää big datan ja avoimen datan ero. Niiden eroja vertaamalla tulee myös parempi käsitys avoimen datan kokonaisuudesta. Big data on yksittäisten henkilöiden, yritysten, palveluiden, sekä hallinnollisten järjestelmien tuottamaa dataa. Nykyään globalisaation seurauksena tuon datan määrä on uskomattoman suuri ja se on jatkuvasti muuttuvaa, sekä vaikeasti prosessoitavaa dataa. Big dataksi siis kutsutaan näitä suuria jatkuvasti päivittyviä datamassoja. (1)

Avoin data puolestaan on yritysten, hallinnon tai organisaatioiden tuottamaa ja vastaanottamaa dataa. Koska tämä tieto tulee käyttöön isoille organisaatioille, on sen valinnassa säännöt. Esimerkiksi Helsinki region infoshare sääntöjen mukaan avoimen datan pitää olla julkista, koneluettavassa muodossa, lisensoitu, sekä maksutonta. Näin tietoa sitten voidaan hyödyntää asianmukaisesti ja luotettavasti. (2)

Avoin data sovelluksissa

Nykymaailmassa avoimen datan saa ihmisille parhaiten sovellusten kautta. Hyviä esimerkkejä avoimen datan sovelluksista Helsingissä on Keltapyörä, Pasila kasvaa korkeuksiin ja Pääkaupunkiseudun palvelukartta. Monet avointa dataa käyttävät sovellukset auttavat sinua löytämään tiesi perille parhaalla kyydillä, sekä parhaiten sinun matkalle ja aikataululle sopivan kaupan. (2)

Suomessa palvelut käyttävät koko ajan paremmin sovelluksia. Hyvänä esimerkkinä on HSL-sovellus, joka päivitti aluemuutokset 27.4.2019 ja lisäsi samalla opiskelijoille mahdollisuuden saada sovelluksen kautta opiskelija-alennukset.

On tärkeää kerätä tietoa ihmisisten ikärakenteesta, hyvinvoinnista ja mielipiteistä, sillä näillä tiedoilla voidaan auttaa juuri sinua. Monet sovellukset halutaan suunnata aina vain paremmin kuluttajille ja siksi on hyvä, että he voivat hyödyntää avointa dataa.

 Lähteet:

(1) https://www.explainingcomputers.com/big_data.html

(2) https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

[timometsola-blog]

Avoin data

Mitä tarkoittaa big data? Ihmiset, hallinto, yritykset ja sensorit tuottavat joka hetkellä paljon tietoa. Tätä jäsentymätöntä dataa kertyy valtavasti digitaalisessa muodossa ja tätä valtavaa, jatkuvasti päivittyvää ja vaikeasti tulkittavaa tietomassaa kutsutaan big dataksi. Big data on siis yhteisnimitys valtaisille datamäärille, joiden yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallintatapoja.

Mitä on avoin data? Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, joka on avattu vapaasti ja maksutta kaikkien hyödynnettäväksi. Avoin data on digitaalista raaka-ainetta: tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D-malleja. Tiedon tulee täyttää neljä kriteeriä, jotta se voidaan luokitella avoimeksi dataksi:

1. Julkisuus. Datan on oltava julkista tietoa. Kenenkään yksityisyydensuoja tai turvallisuus ei saa vaarantua dataa avatessa ja datassa ei saa olla liikesalaisuuksia ja henkilötietoja.

2. Koneluettavuus. Dataa on helppo käsitellä tietokoneohjelmalla.

3. Uudelleenkäytön sallivat lisenssiehdot. Datan alkuperäinen avaaja sallii aineiston uudelleenkäytön ja se on selkeästi ilmaistu datan käyttöehdoissa.

4. Maksuttomuus. Data on ilmaista.

On hyvä muistaa, että avoin data ja julkinen tieto eivät ole sama asia. Julkiseen tietoon on pääsy kaikille, ihmiset voivat lukea tietoa vapaasti. Avoin data puolestaan tarkoittaa, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoa omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

 Avoimeen dataan perustuvia sovelluksia

Flextila, tämä palvelu mahdollistaa vajaakäyttöisten tilojen hyödyntämisen. Sovellus hyödyntää Helsingin ja Espoon kaupunkien ressurssienvarausrajapintaa. Palvelun avulla käyttäjät voivat joustavasti vuokrata vapaana olevia tiloja. Myös tilojen omistajat voivat hyödyntää tätä palvelua tilojensa vuokraamiseen.

Pysäköintimäärät Helsingissä, tämä palvelu visualisoi kuinka monta autoa on parkissa eri paikoissa Helsingissä. Tämä palvelu on tehty käyttämällä rajapintaa Helsingin pysäköintipaikkojen käytöstä. Käyttämällä dataa ja karttaa palvelu luo lämpökartan, jossa näkee kuinka paljon autoja on missäkin parkissa. Erittäin hyödyllinen sovellus, jos matkustat Helsinkiin ja etsit parkkipaikkaa autollesi. Alla olevassa kuvassa näät miten sovellus toimii.

 Miten yritykset voivat käyttää avointa dataa?

Muutama idea miten yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa. Otetaan esimerkiksi lounasravintolat. Joku voisi rakentaa sovelluksen, johon on kerätty kaikki seudun lounasravintoloiden ruokalistat hyödyntäen ravintoloiden verkkosivuja. Täten kaikki sovelluksen käyttäjät voisivat hakea sitä kautta tietoa kaikista paikkakunnan ravintoloista ja määrittää vaikka ne jotka sopivat heidän allergiaansa. Sovellus olisi myös hyödyllinen aloittaville yrittäjille, koska he voivat tutkia sitä kautta minkälaisia ravintoloita paikkakunnalta puuttuu ja aloittaa uuden yrityksen sen pohjalta.

Lähde:

https://hri.fi/fi/

[korhonenemma-blog]

Avoin data

Helsinki Region Infoshare eli HRI määrittelee datan digitaalisiksi raaka-aineiksi, kuten tilastot, taloustiedot, kartat, kuvat, videot ja 3D-mallit.

Datamäärä, joka on liian suuri tavallisille ohjelmistoille, jotta sitä voitaisiin tallettaa, liikuttaa, kerätä ja analysoida. Varsinaista rajaa ei ole sille, milloin tietomäärää voisi kutsua “big dataksi”, sillä se on subjektiivinen ja teknologian uskotaan paranevan tulevaisuudessa niin paljon, että raja nousee nykyistä korkeammaksi. (McKensey 2011)

Avoin data on HRI:n määritelmän mukaan julkista tietoa, jota on kertynyt julkishallinnolta ja organisaatioilta tai se on yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä. Se on kaikkien hyödynnettävissä ilmaiseksi. Sen periaatteet voidaan jakaa neljään kriteeriin: julkisuuteen, koneluettavuuteen, maksuttomuuteen sekä uudelleenkäytön salliviin lisenssiehtoihin.

Tim Berners-Lee piti TED-puheen vuonna 2009, jossa hän puhui, miksi avoin data on tärkeää ja miksi siinä on paljon potentiaalia. Vahvin argumentti hänellä oli se, että siitä on valtava hyöty kaikille niin yksilöille kuin suuremmille tahoille. Yritykset, hallitukset ja yksilöt voivat käyttää sitä vapaasti ja mahdollisesti muokata sitä. Datan linkittyessä muihinkin datoihin eli yhteyksien lisääntyessä datakin voimistuu. Tietoa saadaan kaikkialta maailmasta sen sijaan, että olisi vain suljettua dataa yhdellä koneella. Sillä tiedon määrällä saadaan uutta mieletöntä kehitystä aikaan.

Sovellukset

Avoin data näyttäisi olevan yleistymässä koko ajan. Tiedosta tulee hyödyllisempää, mitä enemmän sitä käytetään ja jaetaan avoimesti. Avointa dataa käytetään ja hyödynnetään hyvin muun muassa monissa puhelinsovelluksissa ja digitaalisilla alustoilla.

Whim

Whim on puhelinsovellus, joka kerää julkisen liikenteen tiedot, taksipalvelut, autovuokraamot sekä kaupunkipyörien tiedot yhteen paikkaan. Kyseinen sovellus on voittanut parhaan mobiilisovellus palkinnon vuonna 2017 ja ihan syystäkin. Se antaa käyttäjälleen aikatauluja, reittejä sekä varaus- ja maksumahdollisuudet. Whim on siis hyvinkin kattava. Apuna sovellus käyttää Helsingin seudun liikenteen avointa dataa. Toistaiseksi sovellus löytyy vain Google Play kaupasta. He voisivat laajentaa alustaansa myös iOS-käyttöjärjestelmälle.

Tuup

Tuup on hyvin samankaltainen sovellus kuin Whim: sieltä löytyy julkisen liikenteen tiedot, taksipalvelut, autovuokraamot sekä kaupunkipyörien tiedot. Lisäksi sovelluksesta voi tilata Kyyti nimisen halpataksin. Sovelluksen toiminta perustuu Open Trip Planneriin, jota kehittää HSL ja Liikennevirasto. Suurena plussana sovellus löytyy sekä Google Play kaupasta että App Storesta.

Kenties Whim ja Tuup voisivat laajentaa palveluitaan Uudenmaan ulkopuolellekin? Laajentaa voisi ainakin muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Kaupungeilta todennäköisesti löytyy omia joukkoliikenteen dataa, jota voisi hyödyntää applikaatioiden laajentamisessa.

Eventz.today

Eventz.today on sovellus, jonka avulla voit etsiä maailmanlaajuisesti tapahtumia. Sovellus on laaja: sieltä voi mm.  ostaa lippuja, jakaa muille tiedon siitä, onko kiinnostunut tapahtumasta tai on menossa kyseiseen tapahtumaan. On myös mahdollista varata hotellihuone kyseisen sovelluksen kautta, mikä on hyvin kätevä ominaisuus matkailijoille. HRI:n mukaan sovellus käyttää Espoon tapahtumarajapintaa sekä Helsingin tapahtumarajapintaa tietolähteinä. Todennäköisesti he käyttävät muitakin datalähteitä, ottaen huomioon, että heiltä löytyy tapahtumia muualtakin Euroopasta ja jopa Yhdysvalloista.

Sovellusta ei toistaiseksi löydy iOS-käyttöjärjestelmälle, joten siinä kehityskohde. Muuten kyseiselle sovellukselle on hankala keksiä, miten kehittyä käyttäen avointa dataa. Se vaikuttaa hyödyntävän sitä jo hyvin laajasti ja kattavasti.

Yhteenveto

Avoimessa datassa on paljon potentiaalia kehittää digitalisoituvaa yhteiskuntaamme. Toistaiseksi sitä hyödynnetään harmittoman vähän, mutta se on yleistymässä pikkuhiljaa. Nykypäivänä moni sovellus, verkkosivu ja digitaalinen alusta hyödyntävät avointa dataa, mutta sitä tulisi laajentaa huomattavasti. Mitä enemmän avointa dataa on ja mitä enemmän niiden välille saadaan yhteyksiä, sitä hyödyllisempää se on.

[tsiegura]

Avoin Data?!

Mikä ihmeen Big data ja Avoin data? Turhia molemmat……….Vaan eipäs ole.

Big data ja Avoin data ovat datan tyylejä, mitä molempia hyödynnetään sekä kerätään yritysmaailmassa. Käsitteinä nämä kaksi ovat monille tuttuja, mutta niiden ymmärtäminen sekä valjastus tuottavat vielä monille vaikeuksia….itseni mukaan lukien.

Big data joka tunnetaan myös nimellä massadata, on yleisnimitys valtaville datamäärille. Big data on monimuotoista ja nopeasti päivittyvää. Tätä jatkuvasti lisääntyvää sekä järjestelemätöntä tietomassaa pystytään keräämään, säilyttämään sekä jakamaan hyödyntäen tietotekniikkaa ja tilastotiedettä. Esimerkiksi asiakaspalautteet, somen sisältö sekä aika-ja paikkatiedot ovat big dataa.

Big datan lisäksi yritykset keräävät, käyttävät ja tutkivat myös avointa dataa. Avoin data on kuin digitaalista raaka-ainetta. Se on dataa, jota kuka tahansa pystyy halutessaan käyttämään ilmaiseksi, jopa kaupallisia tarkoituksia varten. Avoin data on aina helposti saavutettavissa ja luettavissa, sekä mikä vain organisaatio tai kuluttaja pystyy avata dataansa muiden käyttöön.

Niin kuin kaikessa, avoimessakin datassa on rajoitteensa. Esimerkiksi juridiset rajoitteet kuten henkilötietolaki on yksi huomioon otettava seikka puhuttaessa datan avoimuudesta. Ennen kuin itse aloin tutkia avointa dataa pintaa syvemmältä, huomasin itsekin, että osa mitä olin luullut avoimeksi dataksi ei ollutkaan avointa. Avointa dataa ei ole sellainen missä tietoon pääsyä rajataan eritoimin, esimerkiksi tiedon maksullisuus, rekisteröityminen yms.

Avointa dataa hyödyntää mm. Aaltoyliopisto ja huomasin heidän kehittäneen avointa dataa hyödyntäen sovelluksen nimeltä TrafficSense. Kyseessä on liikennepalvelu ja tutkimusalusta. Se oppii vakituisia reittejä ja avustaa näiden matkojen toteuttamisessa välittämällä sopivia julkisen liikenteen ja tieliikenteen häiriötiedotteita. Eri liikkumistapojen suhteellisen käytön perusteella käyttäjälle muodostetaan henkilökohtainen energiatodistus, joka rohkaisee ympäristöystävälliseen liikkumiseen ja jonka voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Datan hyödyntäminen liiketoiminnassa tutkitusti vaikuttaa yritysten liiketoimintaan. Avoimen- ja massa datan käyttö auttaa muun muassa tuoteinnovaatioissa. Tutkiessani https://hri.fi/data/fi/dataset verkkosivuja huomasin, että väestöennustukset sekä talous-vero tiedot olivat esillä alueittain. Uskoisin näiden olevan sellaisia tietoja mitä yritykset pystyisivät hyödyntämään. Esimerkiksi väestöennustuksen perusteella yritykset pystyvät seuraamaan mikä alue esimerkiksi pk-seudulla tulee kasvamaan ja minne kannattaa mahdollisesti sijoittaa seuraava toimipiste.

Datan käyttöä opitaan hyödyntämään jatkuvasti lisää ja odotankin innolla, miten sitä opitaan käyttämään liiketoiminnassa hyväksi tulevaisuudessa.

[44rnos-blog]

Digitaalinen Liiketoiminta

Kun aluksi mietin digitaalista liiketoimintaa, oli vaikea ymmärtää sitä. Mutta alettuani pohtia tarkemmin tajusin, että digitaalisuus näkyy jo esimerkiksi omasskin työssäni, kun käyttää kassajärjestelmää ja asiakkaiden ostamat tuotteet häviävät sitä mukaan myymälän saldoilta, kun asiakkaat ovat ne maksaneet.

Hyvä esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta ovat esimerkiksi Osuuspankin ylläpitämä Pivo- ja Danske pankin ylläpitämä Mobile pay-sovellus. Ne helpottavat maksamista ja saavat käyttäjiä siirtymään pankkien asiakkaiksi.

Maksamisen helpottaminen on monelle yritykselle tärkeä liiketoimi. Useat ostokset tulee maksettua lähimaksulla ja maksamisen helppous saa usein myös ostamaan. Älykellot ja puhelimiin saatavat maksusovellukset helpottavat arkea ja monet eivät edes pidä lompakkoa enää mukanaan.

Digitaalisuus liiketoiminnassa näkyy erityisesti verkkokaupoissa, jotka ovat syrjäyttäneet monet tavalliset vähittäiskaupat. Digitaalisuus helpottaa yrityksiä operoimaan esimerkiksi ilman kivijalkaliikettä. Pelkkä varasto myytäville tuotteille riittää. Kun liiketoiminta laajenee digitaalinen osaaminen helpottaa varastointiohjelmistojen ja tilausohjelmistojen käyttöön ottoa. Digitaalisuus nopeuttaa monia yrityksen toimintoja.

Sosiaalinen media on ottanut ison roolin markkinoinnissa ja digitaalinen liiketoiminta näkyy vahvasti niiden käytössä. Yritykset pystyvät niiden avulla tavoittamaan kuluttajia ympäri maailmaa. Toisaalta myös kuluttajat voivat saada suoran yhteyden isoihinkin yrityksiin.

Kuluttajille digitaalisuus on helpottanut esimerkiksi palautteen antamista. Yksi kuva sosiaaliseen mediaan voi tavoittaa useita muita kuluttajia ja esimerkiksi huono palvelu tai vääränlaiset annoskoot menevät kaikkien tietoisuuteen, jolloin yrityksen tulee oikeasti tehdä muutoksia toimintaansa.

Digitaalisuuden haitat

Toisaalta maailmanlaajuinen digitaalisuus on myös tuonut kyberturvallisuusriskejä. Haittaohjelmat leviävät nopeasti, niitä tulee jatkuvasti lisää ja ne ovat usein vähän edellä torjuntaohjelmia. Useat digitaaliset kanavat tekevät myös sen, että niin sanottuja trolleja on paljon liikkeellä. Tietoa löytyy helposti ja sitä on paljon saatavilla, mutta osa tiedosta voi olla valheellista tai epätarkkaa.

Yhteenveto

Digitaalisuus liiketoiminnassa kattaa niin paljon, että sitä on mahdotonta täysin tajuta. Kaikki mikä on laitettu dataksi tai automatisoitu, on digitalisaatiota. Ilman digitalisaatiota harva yritys pystyisi operoimaan tällä hetkellä. On jännittävää nähdä, miten pitkälle digitalisaatio yltää? Se taipuu niin pitkälle kuin vain ihmiset keksivät.

[annaleskinen123-blog]

Digi 5.6   Avoin data

BIG DATA eli ”suuret tiedot” ovat joukko tekniikoita, jotka on suunniteltu suorittamaan kolmea operaatiota:

·  käsitellä suuria määriä tietoja verrattuna "standardi" -skenaarioihin

·  kyetä työskentelemään nopeasti tulevien tietojen kanssa erittäin suurina määrinä. Toisin sanoen tietoja ei ole pelkästään paljon, mutta tietoja tulee lisää jatkuvasti

·  tekniikkojen on voitava työskennellä hyvin ja/tai huonosti strukturoidun tiedon kanssa eri näkökulmista.

Luonnollisesti, big data tarkoitaa myös itse tietoa, informaatiota, bittejä. Eli valtavia määriä erimuotoisia tietoja, jota on tarkoitus ​​työstää tehokkaasti. Big data on ohjelmistoja, joita on syntynyt myöhään 2000-luvulla ja ne ovat vaihtoehtoja perinteisille järjestelmille tietokannan hallinta sekä Business Intelligence -luokan ratkaisut.

Vielä laajemmassa merkityksessä "big dataksi" kutsutaan sosiaalis-taloudellinen ilmiö, johon liittyy teknisiä valmiuksia analysoida suuria määriä tietoja joistakin huolenaiheista – esimerkkinä voi olla taloudellinen tilanne taikka väestöennuste osa-alueittain.

Termi open data (avoimet tiedot) liityy em. big dataan. Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.

Niitä voidaan vapaasti käyttää ja jakaa uudelleen.  Avointa dataa kuvaa, mm. saatavuus ja käyttöoikeus; tietojen on oltava saatavilla kätevässä ja muokattavassa muodossa; uudelleenkäyttö ja uudelleen jakaminen; yleinen osallistuminen.

Avoin data kuitenkaan ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esim. verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

Avoin data on arvotavaraa.  Näillä tiedoilla, oikein käytettynä, on business merkitystakin.

Helsinki Region Infoshare –palvelusta löytyy satoja eri tietoaineistoja, big data –tiedostoja, usein excelin eri muodoissa. Muun muassa löytyy seuraavat:

·   Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050

·   Vantaan väestöennuste osa-alueittain iän ja sukupuolen mukaan 2017-2027

·   Vantaan väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan 2017-2045

·   Vantaan tulevaisuuskysely 2017

·   Pääkaupunkiseudun väestöennuste 2017-2026

·   Helsinki: Tulot ja kulutus

·   Helsingin tilastollinen vuosikirja 2016

Asiakas projektissa näitä tietoja voi hyödyntää siten, että voi laskea karkeasti tulevien päiväkotien asiakkaita, lapsia ja lapsen vanhempia.

   Link: https://postnauka.ru/faq/46974

http://opendatahandbook.org/guide/en/what-is-open-data/

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/

[pakollinendigikurssiblogi-blog]

Big Data, Avoin Data?

Digitalisaatio synnyttää myös runsaasti uutta sanastoa ja termejä, kuten esimerkiksi big data ja avoin data. Mitä nuo termit oikein tarkoittavat? Big datan voisi luulla tarkoittavan jotain isoa ja avoimen datan, no avointa. Hetken asiaa jouduin googlettelemaan että sain jonkin asteisen käsityksen siitä mitä näillä termeillä tarkoitetaan. yritetäänpä pukea sitä sanoiksi.

 Big data on vaikeasti määriteltävä termi. Big data, sillä viitataan valtaviin datamassoihin, joita kerätään jatkuvalla syötöllä. Big dataa hyödynnetään tilastoissa ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Datamäärät kyseistä termiä käytettäessä ovat yleensä niin suuria, ettei niitä pystytä yhdellä päätteellä käsittelemään. Dataa kertyy useista lähteistä ja on usein automaattisesti tuotettua. Datan keräämiseen ei ole välttämättä tiedetty käyttötarkoitusta, kun sitä on alettu keräämään. Big dataksi voidaan luokitella esimerkiksi internetsivustojen lokitiedot ja sosiaalisen median sisällöstä kerättävä tieto.

 Avoimella datalla taas viitataan, jonkun toimesta kerättyyn dataan, joka avataan muiden vapaasti käytettäväksi ja hyödynnettäväksi. Kyseessä ei siis ole julkinen tieto, jota voidaan lukea vaan dataa, jota voidaan hyödyntää maksutta myös rahallisessa tarkoituksessa. Avoin data tulee kuitenkin olla julkista tietoa, eikä sillä saa rikkoa yksityisyydensuojaa. Suomessa esimerkiksi Liikennevirasto on avannut datapankkejaan kuluttajien käyttöön. Liikennevirastoon avaaman datan joukossa on esimerkiksi reaaliaikaisia liikennetietoja, joita voidaan hyödyntää reittisuunnittelussa, ruuhkien välttämiseksi.

 Helsinki Region infoshare niminen palvelu kokoaa pääkaupunkiseudun avoimen datan yhteen. Kyseisellä sivulla löytyy sovellusgalleria, josta löytyy erilaisia tapoja hyödyntää kerättyä avointa dataa. Sovellusten joukosta löytyy tilastoja ja karttoja vapaasti hyödynnettäviksi. Sovellusten joukossa on esimerkiksi kartta, jossa on esitelty lapsiperheille parhaiten soveltuvat asuinalueet, kyseistä karttaa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää väestöliiton kotisisarpalveluiden markkinoinnin alueellisessa kohdistamisessa.

www.hri.fi/fi/

www.liikennevirasto.fi/avoindata

[satu-toivonen-blog]

Digi 5.6 Big data ja Avoin data

Kasvaneen digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä tietoa kertyy kaikessa monikanavaisessa kanssakäymisessä missä tahansa liikumme. Sitä kertyy kaikissa asiakaspalvelutilanteissa, kommunikoinnissa ja tuotanto- ja toimitusprosesseissa ja sen määrä kasvaa nopeasti. Myös koneista ja laitteista kertyvä käsittelemättömän tiedon määrä on nopeasti kasvanut (IoT, machine-to-machine communications). Kasvavan tiedon määrä ennustaa datavallankumousta, joka mullistaa liiketoiminnan. Älykäs datan hyödyntäminen mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen ja niihin vastaamisen, mutta edellyttää tiedon hallintaa ja kykyä jalostaa sitä. (Solita.)

Kuva: LinkedIn.

Big data Big datan takana on ajatus, että kaikki data on hyödyllistä ja sitä voidaan käyttää. Big datalla tarkoitetaan äärimmäisen suuria, jatkuvasti kerääntyviä tietomassoja, joita kerätään, tallennetaan, jaetaan ja analysoidaan hyödyntäen erilaisia tilastotieteellisiä menetelmiä tai algoritmeja.

Big datasta puhuttaessa puhutaan erityisesti sen kolmesta piirteestä: datan määrästä (volume), datan kertymisen nopeudesta (velocity) ja datan monimuotoisuudesta ja järjestelemättömyydestä (variety). (Sovelto).

Eri lähteistä kertynyt data voi olla missä tahansa muodossa. Se voi olla tekstiä, kuvaa tai ääntä. Se voi olla hinta- ja ostotapahtumia, puhelinten sensori- ja paikannusdataa tai rekisteri- ja mittausdataa. Sitä käsitellään erilaisilla analytiikkatyökaluilla, joissa hyödynnetään koneoppimista ja keinoälyä. Nykyisin on yleistä, että data-analyysityökaluja- ja palveluita tarjotaan pilvipalveluiden kapasiteettia hyödyntäen (IaaS). Suurimpia tunnettuja big data-analyliikan työkaluja ovat muun muassa Oraclen Advanced Analytics ja Big Data Cloud Service, Googlen BigQuery, avoimen lähdekoodin IBM Apache Hadoop ja SAP HANA.

Big dataa analysoidaan tyypillisesti algoritmien avulla ja tätä prosessia kutsutaan datalouhinnaksi (data mining). (Yle.)

Big dataa hyödynnetään laajalti tieteellisessä tutkimuksessa; lääketutkimuksessa ja sairauksien parantamisessa, maataloudessa, avaruusteknologiassa, luonnonkatastrofien ennustamiseessa ja rikosten ennaltaehkäisyssä. (Forbes.)

Avoin data Avoimeksi dataksi kutsutaan julkista tietoaineistoa, joka on julkisen organisaation tuottamaa  tai hallinnoimaa digitaalista dataa. Se on maksutta kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa, myös kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimen datan lähteitä ovat muun muassa Tilastokeskus, Liikennevirasto, Trafi, Evira ja Viestintävirasto. (Databusiness.)

Avoimen datan tiedot kerätään Suomessa keskitetysti Avoindata.fi –palveluun, josta ne siirtyvät edelleen Euroopan unionin avoimen datan portaaliin. Palvelua kehittää ja ylläpitää Väestörekisterikeskus yhdessä Suomi.fi -palvelukokonaisuuteen kuuluvan liityntäkatalogin kanssa. (Valtiovarainministeriö.) Avoin data on usein big dataa.

Kuva: europeandataportal.eu

Tietomassoja analysoimalla ja yhdistelemällä koetetaan löytää uusia yhtäläisyyksiä, ilmiöitä ja trendejä, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnassa ja markkinoinnissa. Avointa dataa, big dataa, omaa liiketoimintadataa ja asiakasdataa yhdistelemällä tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat lukemattomat. (Talouselämä)

Kuva: Tilastokeskus.

Opintojaksossa mukana ollut asiakasyritys voi hyödyntää avointa dataa monin tavoin. Se voi hyödyntää asuinalue- ja koulutustietoja, alueellisia vaalituloksia, kaupungin kaavoitussuunnitelmia, oppilaaksiottoaluesiin liittyviä tutkimuksia ja toimialaraportteja. Sopivaa avointa dataa on pilvin pimein.

Asiakasyritys voi hyödyntää avointa dataa sen omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, markkinoinnin oikeaan kohdentamiseen ja siten kustannustehokkuuden parantamiseen ja liiketoiminnan tehostamiseen.

Ja koska yritys suuntaa myös ulkomaanmarkkinoille on OECE:n tutkimusaineisto ja analyysit, EU Open Data Portal ja muut euroopan- ja maailmanlaajuiset avoimen datan lähteet myös sen vapaasti käytettävissä.

Lähteet:

Forbes. Luettavissa: www.forbes.com/sites/bernardmarr/2017/03/14/the-complete-beginners-guide-to-big-data-in-2017.

Databusiness. Luettavissa: www.databusiness.fi/fi/avoindata.

LinkedIn. Luettavissa: www.linkedin.com/pulse/growth-big-data-industry-india-pradeep-kumar.

Sovelto. Luettavissa: www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data.

Talouselämä. Luettavissa: www.talouselama.fi/kumppaniblogit/6aika-avoin-data-ja-rajapinnat/avoin-data-kutsuu-tartu-tilaisuuteen/d942188f-ce36-3f15-a9ba-5f76486cbbf2.

Tilastokeskus. Luettavissa: www.stat.fi/til/inn/2014/inn_2014_2016-06-02_kat_006_fi.html.

Yle. Luettavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta.

Valtiovarainministeriö. Luettavissa: http://vm.fi/avoin-tieto.

[its-anna-laine-stuff]

Dataa tarjolla

Avoin data on tiedonjanoisen ystävä

Avoimella datalla tarkoitetaan avointa julkista tietoa, jota tarjotaan ilmaiseksi yleiseen ja yksityiseen käyttöön.

Valtio, kaupungit ja julkisyhteisöt keräävät ja tuottavat runsaasti tietoa. Helsinki region infoshare on jakanut jo vuodesta 2011 avoimena datana tietoa, joka ennen oli vain tarjolla sisäiseen käyttöön. Nyt hri jakaa noin 12 eri kategoriaan kertynyttä tietoa. Esim. kiinteistöihin, rakentamiseen, asumiseen, liikenteeseen, karttoihin ja paikkatietoihin liittyviä uusimpia tietoja voi hakea sivustolta.

Tällaista avointa dataa yritys voi käyttää hyväkseen kartoittaessaan esim.sijaintia uudelle myymälälleen. Datan kautta yritys saa selville, missä ihmiset liikkuvat tiettyihin vuorokauden aikoihin, tietoa pyöräilijämääristä, HSL:n joukkoliikenteen risteyssolmut jne.

Big data sisältää koko roskapussin sisällön

Bid datalla tarkoitetaan järjestelemättömiä, isoja tietomääriä, jota tulee monista eri lähteistä ilman, että kukaan suunnitellusti kerää tietoja. Big dataan liittyy myös ajatus, että tietomäärää on niin paljon, että se ei ole käsiteltävissä nykyisillä laitteilla tai ohjelmilla.

Big dataa kertyy esim. erilaisten ohjelmien tai laitteiden käytöstä tai sosiaalisesta mediasta. Kaikista yksityiskohdista jää jokin merkki, esim. sisäänkirjautumisista, avatuista sivuista, klikkauksista jne. Tätä voi kutsua myös turhaksi dataksi, mutta myös sellaiseksi dataksi, joka liittyy yksityisyyden piiriin.

Pääseekö yksityisiin tietoihin joku käsiksi?

Big data sisältää siis myös yksityisyyteen liittyvää dataa. Huolestuneimmat kansalaiset parhaillaan keskustelevat, pitäisikö yksityishenkilöillä olla oikeus pyytää itseensä liittyvä data pois palveluntarjoajan hallusta. Tätä kutsutaan termillä Right to Erasure, ja asiasta on vireillä EU-lakialoite.

Big dataa vai pelkkää dataa?

Big data on terminä kiistelty. Termi “big data” suotta mystifioi dataa sumeaksi massaksi, jota emme pysty hallitsemaan. Joidenkin mielestä pitäisi puhua vain ja ainoastaan datasta. Loppujen lopuksihan kyse on siitä, mitä tietoa datan joukosta halutaan käsitellä. Pitää osata poimia halutut aiheet massasta.

[marissaautio]

Digitaalinen liiketoiminta: hyppäätkö digijunan kyytiin?

Itse käsitän digitaalisen liiketoiminnan hyvin laajana käsitteenä, jota on vaikea määrittää muutamaan sanaan. Itse selittäisin sen näin: kaikki liiketoiminta, jota tehdään jonkunnäköisellä elektroniikalla/laitteella/koneistolla. Liiketoiminta siirtyy aineettomaksi dataksi paperin sijasta ja prosessit automatisoituvat. Digitalisaatio on globaali muutos, joka maailmassa tapahtuu parhaillaan.

Keskivertoihminen viettää päivänsä aikana tunteja katsoen jonkunnäköistä ruutua. Tämä on digitalisaation aiheuttamaa.  Kaikki tieto ja materiaali siirtyy pikkuhiljaa digitaaliseksi. Kymmenen vuoden päästä työelämässä on uusi sukupolvi, joka on kasvanut digitaalisen ajan aikana. Yhä useammalla hiekkalaatikko-ikäisellä lapsella on iPhone ja ulkoleikit ovat vaihtuneet sisätiloihin elektroniikalla leikkimiseen ja Netflixiin (3-vuotias serkun tytär esimerkiksi osaa sujuvasti käyttää iPadia ja etsiä Late Lammas-ohjelman Netflixistä). Uuden sukupolven myötä elektroniikka ja digitaalisuus tulee yhä isommaksi osaksi liiketoimintaa, mutta myös jokapäiväistä elämää.

Nykyään digitaalinen liiketoiminta on useimmilla aloilla enemminkin elinehto kuin vaihtoehto. Liiketoiminta ilman digitalisaatiota on hidasta ja suppeaa. Digitaalisuus on nykyaikaa ja tulevaisuus. Ja miksi ei olisi? Nykyään suurin osa asioista sujuu helpommin, nopeammin, kätevämmin esimerkiksi tietokoneella, kuin paperilla. Markkinointi tavoittaa enemmän ihmisiä, kun mainokset näkyvät alustoilla, joita ihmiset seuraavat (esimerkiksi sosiaalinen media).

Digitaalisessa liiketoiminnassa on myös haittapuolia. Nuorille digitalisaatio on itsestäänselvyys, koska teknologia on kehittynyt samalla kun he ovat kasvaneet. Vanhemmille ihmisille digitalisaatiota voi olla vaikeaa ymmärtää, varsinkin jos asioita on tottunut tekemään tietyllä tavalla. Laitteet ja teknologia kehittyvät ja muuttuvat koko ajan. Digitaalisen liiketoiminnan yleistymisen myötä monet yritykset ympäri maata ovat joutuneet uudelleenkouluttamaan henkilökuntaansa. Moni on myös joutunut itse uudelleenkouluttautumaan. Otetaan esimerkkinä tehdastyöntekijät. Ympäri maapalloa tehtaat automatisoituvat ja työväen korvaavat robotit. Heidän entisiä työpaikkojaan ei ole enää yhtäkkiä olemassakaan. Uudelleenkouluttautuminen varsinkin vanhalla iällä ja lähellä eläkeikää voi olla haastavaa. Digitalisaatio ja digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa myös prosessien helpottamista ja automatisointia. Julma tosiasia on se, että monissa yksinkertaisissa tehtävissä mekaaninen työkalu, esimerkiksi robotti, tekee vähemmän virheitä ja on tehokkaampi. Yrityksille tämä on positiivista kehitystä, työntekijöille ei niinkään.

Digitaalinen liiketoiminta on väistämättä tulevaisuus kaikilla toimialoilla. Prosessien helpottuminen parantaa yrityksien tuloksia. Digitalisaatio ja digitaalisen liiketoiminnan kehittyminen on mielestäni positiivista kehitystä. Liiketoiminnassa on nykypäivänä tärkeää ”hypätä digijunan kyytiin”. Digitaalisen liiketoiminnan hyödyntäminen on iso mahdollisuus, sitä pitää vain osata käyttää yrityksen hyödyksi.

[albertvonweinblog-blog]

Digi 3.6 Avoin data

Digitaalinen maailmamme on täynnä toinen toistaan oudompia termejä. Ohessa määrityksensä saavat termit Big data ja avoin data sekä muutama pääkaupunkiseudun avointa dataa hyödyntävä sovellus, lisättynä omalla avoimella ajatusvirralla.

BIG DATA. Wikipedia määrittelee termin Big data niin, että se on yhteisnimitys valtaisille datamäärille, ”joiden yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja”. Se on ”erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen”.

Sille on ominaista määritelmän sisällön muuttuminen, johtuen teknologian ja työvälineiden kehittymisestä. Tällöin aikaisemmin vaikeuksia tuottaneen datan käsittely onkin muuttunut siinä määrin helpommin hyödynnettäväksi, ettei sitä enää voida kutsua Big dataksi.

Big datan yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja (Wikipedia).

AVOIN DATA. Wikipedia määrittelee toisen tarkasteltavan termin avoin data tai avoin tieto (Open Knowledge) niin, että siinä ”viitataan digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja dataan, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleen jakaa mihin tahansa käyttötarkoitukseen”.

Se helpottaa esimerkiksi viestintää ja tieteenharjoittamista, vähentämällä kuluja ja helpottamalla itse tiedonhankintaa. Avoimen tiedon jakaminen myös käynnistää spontaaneja prosesseja, jotka puolestaan lisäävät tiedon määrää, laatua ja lisäävät sen arvoa.

Sähköisen Wikipedia -tietosanakirjan sisältö on hyvä esimerkki avoimesta datasta.

HELSINKI 1943 3D sovellus esittelee 1940-luvun Helsinkiä kolmiulotteisena. Se on tehty yhdistämällä vuoden 1943 ortoilmakuva sekä Helsingin 3D-kaupunkimalli. Historiasta yleisesti ja erityisesti Helsingin historiasta kiinnostuneet voivat kiittää sovelluksen tekijää Antti Aholaa hyvin tehdystä työstä.

HELSINGIN VAALITULOKSET sovellus esittelee nimensä mukaisesti visuaalisesti Helsingin eri vaalitulokset. Sen avulla pystyy seuraamaan, kuinka vaalikamppailut ovat ratkenneet kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaaleissa, miten puolueiden äänimäärät ja kannatusosuudet ovat historiallisesti kehittyneet äänestysalueilla, mitkä ovat puolueiden vahvimmat maantieteelliset kannatusalueet sekä kuka keräsi eniten ääniä tietyllä äänestysalueella. Näitä näkökulmia arvostanee jokainen politiikasta kiinnostunut pääkaupunkiseutulainen ja miksei myös maalainen.

ASIAKASYRITYS voisi hyödyntää avointa dataa esimerkiksi markkinointia ja mainontaa suunnitellessaan. Sovellus Helsingin vaalitulokset antaa hyvin demografista osviittaa siitä, mistä pääkaupunkiseudun alueista löytyvät varakkaimmat ”riistokansalaiset” tai vihreimmät luomua arvostavat ”piipertäjät” sekä punaiset ”kaksi pirtelöä yhden hinnalla” sosialistit. Tätä tietoa hyväksi käyttäen mainonnan kohdistaminen halutulle kohderyhmällä olisi huomattavasti helpompaa kuin aikaa ja rahaa vievän markkinointitutkimuksen teettäminen.

[sonjatuomelaworld-blog]

Digi 3.6. Niin avointa, niin isoa DATAA

Me jätämme data jälkiä jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Kaikesta mitä teemme verkossa jää jälki, joka kerryttää suurta tietomassaa, mitä nykyään big dataksi kutsutaan. Big data on kuitenkin hyvin laaja käsite ja sitä on vaikea määritellä yksinkertaisesti. Käsitteenä se on myös hyvin epätarkka, kuinka suuri on ”big” tänä päivänä saattaa olla vähän huomenna. Joka tapauksessa big datalla on määritelmiä eri vivahteilla. Oxford English Dictionary (OED) määrittelee big datan näin:

”data of a very large size, typically to the extent that its manipulation and management present significant logistical challenges”.

Käytännössä mitä big datalla tarkoitetaan, on juuri tätä suurta ehkäpä jopa hallitsematonta tietomassaa, mitä kertyy päivä päivältä lisää. Tätä dataa pyritään keräämään, tallettamaan sekä analysoimaan niin että yritykset, valtiot ym. voisivat saada mahdollisimman paljon hyötyä ja tietoa kerättyä. Tämä tieto voi auttaa esim. päätösten teossa ja ymmärtämään asiakkaiden käyttäytymistä ym.

Avoin data taas on julkishallinnolle, yrityksille ja yksityisille ihmisille kertynyttä big dataa, joka on annettu käyttöön maksutta myös muille organisaation ulkopuolisille tahoille. Avoimella datalla on neljä kriteeriä, jotka sen tulee täyttää, jotta sitä voidaan kutsua avoimeksi dataksi. Sen tulee olla:

-       Julkista

-       Teknillisesti helposti saatavilla

-       Maksutonta

-       Uudelleen käytettävissä

Ensisijaisen tärkeää tälle avoimelle datalle on, ettei se saa rikkoa yksityisen suojaa eikä se saa sisältää esim. liikesalaisuuksia.

 Avointa dataa jakaa esimerkiksi Helsinki Region InfoShare, HRI, sillä kaupungit keräävät suuria määriä dataa jota voi hyödyntää monella eri alalla. Dataa on tarjolla esim. väestöä, taloutta, hyvinvointia, työllisyyttä ja liikkumista koskevilta alueilta. Tämä data on siis kaikkien käytettävissä, maksutta.

HRI tarjoaa myös paljon erilaisia sovelluksia, joihin tätä avointa dataa on kerätty. Niistä ensimmäisenä kiinnitin huomiota Whim sovellukseen, joka on uusi sovellus jonka avulla saa kaikki liikkumiseen liittyvät tiedot niin julkisesta liikenteestä autovuokraamoihin ja takseihin. Miettiessäsi miten pääset paikasta A paikkaan B pääkaupunkiseudulla, tämä sovellus tulee avuksesi.

 Toinen mielestäni mielenkiintoinen sovellus on HelAwaits – Helsinki odottaa. Tähän sovellukseen on kerätty lähes kaikki pääkaupunkiseudulla tapahtuvat tapahtumat. Sovelluksessa tapahtumat on kategorisoitu aiheen ja kohderyhmän perusteella esim. nuorille, lapsiperheille jne.

Miten KMB voisi hyödyntää big ja avointa dataa? Monellakin tapaa. Ensinnäkin heidän kannattaisi käyttää eri kaupungeista kerättyä avointa dataa esim. uuden liikkeen paikan valitsemisen avuksi. HRI tarjoaa tähän ”Mihin perustaisin kahvilan?” sovelluksen. Toki kahvila ja pirtelö baari ovat hieman eri asioita mutta tämä voisi kuitenkin olla isona apuna. Paikan valinnassa toinen mahdollinen tapa olisi seurata omien seuraajien paikannin dataa, joka voisi antaa osviitta minne seuraava liike kannattaisi perustaa.

Lähteet:

https://www.forbes.com/sites/gilpress/2014/09/03/12-big-data-definitions-whats-yours/#59aba2f113ae

https://datascience.berkeley.edu/what-is-big-data/

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/whim/

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/helawaits-helsinki-odottaa/

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/mihin-perustaisin-kahvilan/

[tiedekysymykset]

Mikä internet on ja miten se toimii?

Internet on maailmanlaajuinen tietoverkkojen verkosto, joka muodostuu lukemattomista pienemmistä verkoista.

Internet tulee esimerkiksi kodin laitteisiin johdon avulla, joka on liitetty isompaan internetkaapeliin muiden lähiseudun nettijohtojen kanssa. Langattomat laitteet, esimerkiksi älypuhelimet, saavat nettiyhteyden puhelinmastosta, joka on myös liitetty internetkaapeliin. Internetkaapelit muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, jossa tieto kulkee hirmuisella nopeudella.

Tätä tietoverkkoa pitävät yllä  toisiinsa eri tavoilla yhteydessä olevat tietokoneet ja palvelimet. Palvelimet ovat ikään kuin tietokoneita, mutta niillä on valtava muisti, jotta ne voivat nopeasti käsitellä suuria määriä dataa ja pyyntöjä, joita niille tulee.

Internetin perustehtävä on siirtää digitaalista tietoa eli dataa paikasta toiseen. Internetin näkökulmasta siirrettävän datan laadulla tai sisällöllä ei ole mitään merkitystä, sillä sen tehtävänä on vain siirtää data määrättyyn paikkaan. Näin ollen kaikenlaatuinen materiaali on siirrettävissä internetin välityksellä, jos se vain on mahdollista muuttaa dataksi, jonka internet ymmärtää - ykkösiksi ja nolliksi.

Hauska nippelitieto: ”Ensimmäinen Internetin kautta lähetetty viesti oli niinkin lyhyt kuin “LO”. Kahden yliopiston välillä yritettiin lähettää viesti “LOGIN”, mutta tietoverkko kaatui “G” kirjaimen kohdalla.”

Onko Internet ja World Wide Web sama asia?

Ei aivan. Internet on ikään kuin world wide webin yläkäsite ja www toimii internetin sisällä.

World wide webin eli tuttavallisemmin www:n, kehitti Tim Berners-Lee (keksi ensimmäisen www-pohjaisen verkkoselaimen) vuonna 1989. Tämän ansiosta verkossa voi nauttia myös kuvista, videoista, äänestä sekä esimerkiksi lähettää linkkejä toisille verkkosivuille.

Ennen tätä tietoverkot oli suunniteltu lähinnä tutkimuksen ja armeijan tiedonsiirron käyttöön, ja sisälsivät pelkkää tekstiä, eikä tavallisella kansalaisella juuri ollut pääsyä internetin ihmemaahan.

Internet ja www menevät arkikielessä iloisesti sekaisin varmaankin lähinnä siksi, että tavallisen netinkäyttäjän käyttä kohdistuu lähinnä world wide webbiin, joka on ikään kuin internetin kasvot.

Lähteet

HS: Internet 30v

Elisan laajakaistasanasto

Explain That Stuff: Internet

Peda.net: Internet

Mediataitokoulu: Miten internet toimii?

Web-opas: Internet

[miljammaria-blog]

Avoin ja Big Data - erot ja yhtäläisyydet

(digitehtävä 3.6)

Big Dataa voidaan kutsua niin sanotuksi raa’aksi dataksi, jota pitää analysoida ja jalostaa, jotta se olisi hyödyllistä. Tänä päivänä data-analyytikko onkin yksi vilkkaimmin kasvavista ammateista. Data-analyytikon kuuluu määritellä, mikä raaka-datasta on relevanttia ja mikä ei. Ja relevantti data pitäisi analysoida ja jalostaa siten, että siitä olisi hyötyä esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä. Big dataa voidaan kerätä esimerkiksi IoT:n ja sensoreiden avulla tai esimerkiksi erilaisten seurantaohjelmien avulla. 

Esimerkiksi verkko-analytiikassa verkkokaupan kohdalla voidaan tutkia sitä, kuka asiakas on, mistä hän tuli verkkokauppaan, mitä tuotteita hän katsoi, kauan hän viipyi, mitä hän osti tai missä vaiheessa asiakas poistui ostamatta mitään. 

Tällä tiedolla ja sen jalostamisella pystyy optimoimaan asiakaspolun jokaisen vaiheen siten, että esimerkiksi seuraavalla kerralla se johtaisi kauppaan.

Avoin data on puolestaan jo jonkun valmiiksi jalostamaa, joko reaaliaikaista tai tilastollista tietoa, joka on kaikkien avoimesti nähtävillä ja ilmaiseksi käytettävissä. Avoimen datan tiedosta ei myöskään saa käydä ilmi kukaan tietty yksittäinen henkilö. Tutustuin Helsinki Region Infoshare sivustoon, joka on koonnut pääkaupunkiseudun liikenteestä, hallinnosta, liikunnasta, kartoista ym. avointa dataa kaikkien hyödynnettäväksi. Tutustuin sivuilla esiteltyihin avointa dataa hyödyntäviin sovelluksiin ja esittelen niistä nyt muutaman. Mielenkiintoni herätti erityisesti HelAwaits - Helsinki odottaa –sovellus sekä Vantaan kaupungin avoimet työpaikat –sovellus.

HelAwaits –sovellus kokoaa yhteen kaikki Helsingin tapahtumat ja niitä pystyy selaamaan kategorioittain esimerkiksi lastentapahtumat, musiikkitapahtumat, puistojuhlat, teatterit ym. mukaan. Mielenkiintoisen ohjelman pystyy tallentamaan myös suosikkeihin, jolloin tapahtumat jäävät talteen ja varmemmin pysyvät muistissa.

Vantaan kaupungin avoimet työpaikat –sovelluksessa pystyy visuaalisesti ikään kuin pivot-taulukon pohjalta tarkastella avoimia työpaikkoja toimialoittain tai tehtävänimikkeittäin. Laitettuaan kursorin jonkun työpaikkailmoituksen tai toimialan kohdalle, interaktiivinen kartta näyttää myös työpaikan sijainnin kartalla. Näin on paljon helpompi hahmottaa missä päin jokin alue tai työpaikka sijaitsee, eikä tarvitse erikseen sitä googlailla.

KMB voisi hyödyntää avointa dataa monellakin tapaa. Esimerkiksi sijaintiin perustuvaa ja reaaliaikaista sää- tai liikennetietoa voi hyödyntää tarjoamalla asiakkaille esimerkiksi ukkosilmalla kampanjahintaan pirtelöitä, jolloin kaikki rynnistäisivät silloin myymälään. Tai jos esimerkiksi on tiedossa, että Matinkylän metroasemalla on joku liikenneseisaus, niin KMB voisi mennä viihdyttämään odottelevia asiakkaita ja samalla myydä heille ”pirtelöä pelastukseksi”. KMB voisi myös itse koota dataa julkiseksi esimerkiksi suomalaisten lempi-pirtelö-mauista.

Lähteet:

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.gmail.romppainen.matti.juha.helawaits

http://vilahdus.fi/vantaan-kaupungin-avoimet-tyopaikat/

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/

https://www.avoindata.fi/fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto

http://www.cybercom.com/fi/Suomi/Yritys/Blogit/Blogit/Big-Data-Suomessa---Open-Data/

https://www.databusiness.fi/fi/blogi/big-data-avoin-data-datan-visualisointionhan-naita-2/

http://www.tivi.fi/CIO/2011-11-18/Mit%C3%A4-eroa-on-big-datalla-ja-perinteisell%C3%A4-datalla-3188167.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data