tesy-blog

[tesy-blog]

[tesy-blog]

JULKILAUSUMA 18.5.2016

16.5.2016 Savon Sanomissa SEY:n eläinsuojeluneuvoja antaa ohjeita siitä, miten kansalaisen tulee suhtautua pihapiiriin ilmestyneeseen orvon tai loukkaantuneen oloiseen eläimen poikaseen.  

Ohjeen mukaan apua tarvitseva eläin tulee jättää huomiotta tai korkeintaan ruokkia se metsään. Katsomme, ettei tavallisen kansalaisen voida olettaa pystyvän luotettavasti arvioimaan eläimen hoidon tarvetta. Pihaan ilmestynyt eläin voi olla sen ikäinen, että se pärjää omillaan tai sillä voi olla lähistöllä emo. Mutta aina näin ei ole. Kansalaisten havaitsemista eläintenpoikasista osa ei selviä ilman ihmisen asiantuntevaa apua. Loukkaantuneen eläimen kohdalla apu voi tarkoittaa myös eläimen lopettamista kivuttomasti. Antamalla eläimen kitua kuoliaaksi nälkään tai kipuun ihminen syyllistyy eläinsuojelurikokseen. Osoittaa suurta piittaamattomuutta antaa yleisohjeeksi jättää hädässä oleva eläin huomioimatta tai hätistää eläin pois.  

Artikkelin lopussa eläinsuojeluneuvoja esittää me-muotoisen toiveen siitä, että luonnon annettaisiin olla luonto, jossa kaikki eivät selviä. Ketkä ovat tämä me?  Eläinsuojeluneuvojat? Eläinsuojeluyhdistykset? Vai koko eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY?    

Haluamme muistuttaa tekemään eron luonnon sekä kaupunkiluonnon välille. Kaupunkialueilla ei ole artikkelissa viitattua normaalia luonnon kiertokulkua.  Luonnonvaraisen eläimen epätyypilliseen käyttäytymiseen on aina syytä reagoida asiantuntija-apua käyttäen, jotta eläin saa tarvitsemaansa apua.

Turun eläinsuojeluyhdistys ry. Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys ry. Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys ry.

http://www.savonsanomat.fi/…/Onko-pihallasi-orvon-ol…/770105

Kuva Jaana Vuola

[tesy-blog]

TESYN VAPAAEHTOISET TEKEVÄT KÄYTÄNNÖN ELÄINSUOJELUTYÖTÄ

Olen yksi eläinhoitolan vapaaehtoisista ja haluan omalla kertomuksellani kommentoida TS artikkelin syytöstä siitä miten vapaaehtoiset kävelevät portista ulos ruokasäkit kainalossa, antaen ymmärtää että lahjoituksilla kerätyt tarvikkeet menevät vääriin taskuihin. Eläinhoitolalle tulee ajoittain arkoja ja jopa villejä kissanpentuja. Nämä kissanpennut sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työntekijän tai vapaaehtoisen luo kotihoitoon jossa tavoitteena on saada pelokkaista sähinäpakkauksista ”kuntoutettua” luottavaisia, ihmisystävällisiä kissoja adoptoitavaksi eteenpäin rakastaviin koteihin. Kotihoidossa olevien kissojen ruokia tai tarvikkeita ei makseta itse vaan ne saa hakea eläinhoitolalta. Itselläni on ollut syksyn aikana kotihoidossa kaksi tällaista pentuetta, sosiaalisilta taidoiltaan vaihtelevia. Osa oli hyvin arkoja, ojennettuun käteen vastattiin sisukkaalla sähinällä ja pienillä kynsillä, hammastakin tuli. Näistä pikku-painajaisista kuitenkin kuoriutui hellyydenkipeitä, leikkisiä, onnellisia pentuja mutta siihen vaadittiin viikkoja kärsivällistä leikitystä, lattialla paikoillaan istumista sekä useita epäonnistuneita lähestymisyrityksiä. Nämä remulapset parturoivat viherkasvini, pissasivat sohvalle ja repivät tapettia. Silti nautin joka hetkestä (paitsi klo 04-05 leikki-tappelu-seko-kohtauksista) ja koin tekeväni pientä mutta tärkeää työtä parantaessani näiden pentujen mahdollisuutta nopeaan adoptioon, tosiasia kun on se että ystävälliset kissat saavat kodin helpommin kuin arat ja silitystä väistävät. Näiden viikkojen aikana kävelin useaan otteeseen eläinhoitolan portista ruokasäkki kainalossani. Pyysin eläinhoitolalta ruokakuppeja, kissan kuivamuonaa, märkäruokaa, kissanhiekkaa, pissa-astioita, leluja, raapimapuun, matolääkettä ja pyyhkeitä. Minulla ei ole omia kissoja joten ei myöskään entuudestaan mitään kissojen tarvikkeita. Nämä tavarat palautuvat hoitolalle siinä vaiheessa jos en sijoituspentuja enää kotiini ota. Ymmärrän täysin että tässäkin tapauksessa sijoituskissoistani tietämätön ulkopuolinen henkilö olisi voinut kummastella että mitä ihmettä, tuohan kantaa eläinhoitolan tavaraa omaan autoon. Siksi halusin kirjoittaa tämän, esimerkiksi siitä miten ilman taustatietoa voi tilanteesta kuin tilanteesta saada täysin väärän käsityksen ja pahimmassa tapauksessa levittää omia virheellisiä johtopäätöksiään negatiivisesti eteenpäin aiheuttaen silloin erittäin vaikeasti oikaistavia huhuja, juoruja ja PALJON pahaa mieltä. Eläinhoitolan vapaaehtoisia yhdistää yksi ja sama asia, vilpitön rakkaus eläimiä kohtaan ja halu viettää vapaaehtoisesti, ilman korvausta, vapaa-aikaa toimimalla löytöeläinten hyväksi. Ilman ei tätä työtä jaksaisikaan, se kun on ajoittain myös hyvin raskasta, sekä henkisesti että fyysisesti. Siksi artikkeli jossa tämä toiminta mustamaalataan loukkaa henkilökohtaisella tasolla vaikka tiedetään että se ei tosiasioihin perustu. Siis ystävällisenä pyyntönä että tutkikaa ennen kuin hutkitte! Tässä kuvassa luonani olleita pentuja, jokainen heistä oli tullessaan enemmän tai vähemmän arka ja pelokas, kuvasta kuitenkin näkee miten pelot ja sähinät saatiin lopulta käännettyä luottamukseksi ja kehräyksiksi ja jokainen näistä ihanuuksista sai lopulta oman kodin.

Teksti ja kuvat: Mona Mikkola, Tesyn vapaaehtoistoimija

[tesy-blog]

VASTINE TURUN SANOMIEN REPORTAASIIN 30.1.2016

Tiedote 2.2.2016

Turun Sanomien toimittaja Anne Savolainen soitti 28.1. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Maylis Spiikille ja kertoi että yhdistyksestä on tehty rikosilmoitus nimikkeellä törkeä kavallus. Esitutkintaviranomaiset eivät ole tähän päivään mennessä olleet yhteydessä yhdistyksen toimihenkilöihin. Tilinpäätösten tulkitseminen on vaikeaa, minkä vuoksi jutussa oli paljon asiavirheitä. Maylis Spiik selvitti asi-oita toimittajalle parhaansa mukaan, mutta näitä selvityksiä ei lopullisessa jutussa otettu huomioon.

JÄSENMAKSUISTA JA LAHJOITUSVAROISTA

Toimittajan mukaan yhdistyksen varoja on kavallettu kymmeniä tuhansia euroja ja perusteli tätä väitettään mm. tilinpäätökseen kirjatuilla jäsenmaksutuloilla.  Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsenyhdistys. SEY hoitaa jäsenmaksujen perinnän ja pidättää itsellään  jokaisesta jäsenestä 15 euroa. Loppuosan jäsenmaksusta SEY tulouttaa kullekin jäsenyhdistykselle. Vuonna 2014 Turun Eläinsuojeluyhdistyksellä oli 1256 jäsentä ja SEY tilitti 22351 euroa jäsenmaksuja Turun Eläinsuojeluyhdistykselle. SEY pitää myös yllä jäsenrekisteriä ja lähettää neljästi vuodessa kaikille jä-senyhdistystensä jäsenille Eläinten Ystävä –lehden. Turun Eläinsuojeluyhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2014 oli 30 euroa.

Yhdistyksellä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Lupaehtojen puitteissa kerätyt varat, lipaskeräysvarat sekä pullonpalautusrahat maksetaan suoraan lahjoitustilille. Toimittajan mielestä myös pullonpalautusvaroja on kavallettu, koska 20 000 euron kokonaissummasta vain 850 euroa näkyy tilinpäätöksessä. Pullonpalautusrahat ovat tilinpäätöksessä osana yksityishenkilöiltä saatuja lahjoituksia. 850 euron summa on kirjattu tilinpäätökseen erikseen siirtosaamisena, koska kyseessä on vuodenvaihteeseen ajoittuva summa, joka näkyy vuoden 2014 kirjanpidossa, mutta on saapunut tilille vasta 2015.  

Turun Eläinsuojeluyhdistys on perustettu vuonna 1871  ja on Suomen vanhin eläinsuojeluyhdistys.   Toimintansa aikana Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on saanut testamenttilahjoituksina esim. asuntoja ja varoja. Usein testamentintekijän toiveena on, että heidän antamansa lahjoituksen tuotto käytetään eläinsuojelutoimintaan. Olemme kunnioittaneet näitä toiveita antamalla testamenteilla saamiamme asuntoja vuokralle ja sijoittamalla saamamme rahavarat siten, että tuottoa on voitu käyttää suoraan eläinsuoje-lutoimintaan.

VUOKRA-ASUNNOISTA

Toimittaja kirjoitti, että yhdistyksen omistamien asuntojen kokoa ei ole mainittu tilinpäätöksessä. Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja olisi ehkä arvioinut vuokrat eri tavalla, jos hänelle olisi kerrottu, että kaksi näistä ”asunnoista” onkin autotalliosakkeita. Toinen autotalliosakkeista on hankittu vuo-den 2014 lopulla, joten sen tuotto korjauskulujen jälkeen oli kyseisenä vuonna vain 22,88 euroa.  Asuntojen vuokraan vaikuttavat myös asuntojen kunto ja sijainti. Asuntojen ja autotalliosakkeiden vuokraamisen liittyvät asiat on hoitanut kymmenien vuosien ajan Turun Vuokra-asunnot Oy. Osa asunnoista on ollut erityisen hankalia vuokrattavia. Veistämöntorin läheisyydessä sijaitsevaan asuntoon etsittiin pitkään tuloksetta vuokralaista, koska sen kylpyhuoneeseen ei saa pesukonetta eikä taloyhtiössä ole pesu-tupaa.  Lopulta Turun Vuokra-asunnot Oy vuokrasi sen käypään hintaan eläinsuojeluyhdistyksen vapaa-ehtoistoimijalle. Aurassa sijaitseva asunto taas oli vuonna 2014 pitkään tyhjillään asunnossa sattuneen vesivahingon vuoksi. Verkahovin asunto oli osan vuodesta tyhjillään remontin vuoksi. Tyhjistä asunnoista ei synny tuottoa, vaan päinvastoin kuluja.  Yhdistykselle tulleiden haltuun otettujen hevosten hoitokulut kuitattiin osittain siten, että Naantalissa sijaitsevasta tilasta ei peritty vuokraa vuonna 2014.  

YHTEISTOIMINNASTA TURUN KAUPUNGIN ELÄINHOITOLASSA

Kun uusi eläinhoitola valmistui vuonna 2011, Turun Eläinsuojeluyhdistys sijoitti tarkoin vaalimistaan va-roista puoli miljoonaa euroa luonnonvaraisten eläinten taloon. Ilman huolellista taloudenpitoa, koko eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan ajan, tällainen sijoitus ei olisi ollut edes mahdollinen.  500 000 euron sijoittaminen kaupungin toimintaan sai valtakunnallisesti valtavasti näkyvyyttä ja sen myötä yhdistys sai uusia lahjoittajia ja myös testamentteja. Näiden turvin yhdistys on pystynyt säilyttämään vakavaraisuutensa. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on toiminut eläinten asialla 145 vuotta. Tavoitteenamme oli jatkaa toimintaa vielä vähintäänkin yhtä kauan. Pääomaa syömällä varoja eläinten auttamiseen ei kauaa ole.  

Turun Eläinsuojeluyhdistyksen rooli eläinhoitolassa on ollut toimintaa tukeva.  Kaupunki kustantaa laki-sääteiset kulut ja Turun Eläinsuojeluyhdistys sen, mikä ei ole lakisääteistä, mutta eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Löytöeläimet siirtyvät Turun Eläinsuojeluyhdistyksen omistukseen, mikäli omistaja ei ole niitä noutanut 16 päivän kuluttua tulopäivästään. Viranomaisten huostaan ottamat eläimet on myyty Turun Eläinsuojeluyhdistykselle, mikäli niitä ei ole voitu omistajilleen palauttaa.  Tämä toimintatapa on koettu hyväksi ja eläinten edun mukaiseksi.  

Haltuunotettujen eläinten eläinlääkärikulut eivät kuulu kaupungin maksettaviksi. Myöskään luonnonva-raisten eläinten hoito ei ole lakisääteistä. Näistä kustannuksista on vastannut Turun Eläinsuojeluyhdistys ry.  Saamillaan lahjoitusvaroilla eläinsuojeluyhdistys on hankkinut kuljetuskalustoa, mm. auton, peräkärryn ja trailerin eläinten ja tarvikkeiden kuljetusta varten.  Sairaiden eläinten hoitoon tarvittavat lääkkeet ja erikoisruoat on maksettu yhdistyksen varoista. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on myös palkannut yhden – kaksi työntekijää eläinhoitolaan. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on rakentanut ja ylläpitänyt lintujen talviruokintapaikan Naantalissa. Toimittajan väite omaisuuden hautomisesta ei pidä paikkaansa. Varoja käytetään eläinten hyväksi sitä mukaa kun niitä tarvitaan.  

TAVARA-  JA RUOKALAHJOITUKSISTA

Eläinhoitola saa lahjoituksena runsaasti myös eläinten ruokia ja tarvikkeita. Eläinhoitolaan tulee ajoit-tain lavakaupalla lemmikkiliikkeiden keskusvarastoista päiväysvanhoja ruokia, joiden käyttöikä on hyvin lyhyt. Näitä ruokia ei pystytä aina käyttämään riittävän nopeasti vaan ne pilaantuvat. Hyvin lyhyt käyt-töikä on myös eläinhoitolaan lahjoitetuissa rikkoutuneissa ja avatuissa ruokapakkauksissa. Näitä ruokia on lahjoitettu eteenpäin toisille eläinsuojeluyhdistyksille, sekä sosiaalitoimen ja seurakunnan koordinoimana vähävaraisille lemmikinomistajille. Viime kädessä näitä ruokia ovat saaneet ottaa myös eläinhoitolassa työskentelevät henkilöt omaan käyttöönsä. Eläinhoitolan eläimet eivät voi syödä, eivätkä syö, pilaantunutta ruokaa.

Kirpputorille lahjoitetut tavarat lajitellaan ja hinnoitellaan eläinhoitolan varastossa. Hinnoittelun suorit-tavat asiaan perehtyneet henkilöt, minkä jälkeen tuotteet menevät myyntiin joko Ideakirppiksellä tai eläinhoitolan avoimien ovien tilaisuuksissa. Satunnaiset arvotavarat, kuten taulut ja taidelasit, myydään nettikirpputoreilla. Mikäli eläinhoitolassa käyvä henkilö, on hän sitten vieras, vapaaehtoinen tai työntekijä, haluaa lunastaa jonkun tuotteen itselleen, kirpputorihenkilöt määrittelevät sille käyvän hinnan ja tuote maksetaan. Hävikki on olematonta.  

KISSAPURKKI

Eläinhoitolassa oli 2000- luvun alussa kissaruttoepidemia. Samoihin aikoihin eläinhoitolassa vieraili eläköitynyt professori. Hänelle kerrottiin asiasta ja siitä, että ainoa tapa ehkäistä kissaruttoa on kissojen rokottaminen. Hän halusi lahjoittaa rahaa tähän tarkoitukseen ja antoi kahdella eri kerralla 1000 euroa käteistä rahaa.  Tämä raha sijoitettiin peltipurkkiin ja sieltä alettiin maksaa kissojen eläinlääkärikuluja, rokotuksia ja myös leikkauksia. Kun kissoja sijoitettiin uuteen kotiin, uusilta omistajilta veloitettiin sama summa, joka kissojen eläinlääkärikuluihin oli mennyt. Tätä samaa rahaa on nyt kierrätetty yli 15 vuotta. Kissapurkkiin on laitettu myös muita pikkusummia, kuten asiakkaitten antamia tippejä. Kissapurkki ei ole siis ollut eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa vaan vuosien aikana muotoutunut käytäntö eläinhoitolan kissojen rokotusten maksamiseen.

VAPAAEHTOISTOIMIJOISTA

Turun Eläinsuojeluyhdistyksen toimihenkilöt ja vapaaehtoistoimijat ovat hyväsydämistä, rehellistä väkeä, joista suurin osa on ollut mukana toiminnassa vuosia. Toimihenkilöille ei ole maksettu kokouspalkkioita eikä matkakuluja. Vapaaehtoistoimijat ovat tehneet työtään halusta toimia eläinten hyväksi, eivätkä palkintojen toivossa.

On surullista että tämänkaltaisella virheellisellä uutisoinnilla voidaan aiheuttaa paljon vahinkoa yleis-hyödylliselle yhdistykselle. Talousasioiden asianmukainen tutkinta voi kestää pitkään, joten voi mennä jopa vuosia ennen kuin Turun Eläinsuojeluyhdistyksen tällä yhdellä lehtijutulla ryvetetty maine saadaan palautettua.  

Turussa 1.2.2015

Turun Eläinsuojeluyhdistys – Åbo Djurskyddsförening ry   Hallitus

Lisätiedusteluihin vastaa

pj. Maylis Spiik

puh. 0504145445 maylis.spiik@gmail.com ----------------------------------------

Meddelande 2.2.2016

SVAR ANGÅENDE TURUN SANOMATS REPORTAGE DEN 30.1.2016

Turun Sanomats journalist Anne Savolainen ringde den 28.1 till Turun Eläinsuojeluyhdistys - Åbo Djurskyddsförening ry:s ordförande Maylis Spiik och berättade att det har gjorts en polisanmälan med titeln grov förskingring. Förundersökningsmyndigheterna har inte till dags dato varit i kontakt med föreningens funktionärer. Bokslut är svåra att tolka och därför har skrivelsen många sakfel. Maylis Spiik försökte reda ut ärendet så gott hon kunde för journalisten men dessa utredningar har inte beaktats i den slutliga skrivelsen.  

MEDLEMSAVGIFTER OCH DONATIONER  

Enligt journalisten har tiotusentals euron av föreningens tillgångar försnillats och hon grundar detta påstående bl.a. på bokförda medlemsavgiftsinkomster. Åbo Djurskyddsförening är FDF Finlands djurskyddsföreningars förbund rf:s (SEY) medlemsförening. SEY sköter om medlemsavgiftsfaktureringen och håller själv 15 euro för varje medlem. Resten av medlemsavgiften överför SEY till medlemsföreningarna. År 2014 hade Åbo Djurskyddsförening 1256 medlemmar och SEY betalade in 22 351 euro till föreningen. SEY upprätthåller också föreningarnas medlemsregister och skickar fyra gånger om året Eläinten Ystävä -tidningen till alla medlemsföreningars medlemmar. År 2014 var Åbo Djurskyddsförenings medlemsavgift 30 euro.

Föreningen har ett av Polisstyrelsen beviljat penninginsamlingstillstånd. De inom ramen för tillståndskraven insamlade medel, insamlingsmedel gjorda med sparbössor samt medel från returflaskinsamlingen inbetalas direkt på donationskontot. Journalisten är av den åsikten att också medel från returflaskinsamlingen är försnillade eftersom det av den totala 20 000 euros helhetssumman endast syns 850 euro i bokföringen. Pengarna från returflaskorna finns i bokslutet som en del av donationer från privatpersoner. Summan 850 euro har bokförts skilt som förutbetalda kostnader och upplupna intäkter eftersom summan gäller årsskiftet, och syns i 2014 års bokföring men som har inbetalats på kontot först i januari 2015.  

Åbo Djurskyddsförening är grundad år 1871 och är Finlands äldsta djurskyddsförening. Under sin verksamhetstid har föreningen fått testamentdonationer t.ex. bostäder och penningmedel. Ofta har testamenteraren önskat att endast donationens avkastning används i djurskyddsarbetet. Vi högaktar dessa önskemål genom att hyra ut till oss testamentereade bostäder och placera penningmedlen så att avkastningen kan användas direkt i djurskyddsarbetet.  

HYRESBOSTÄDER

Journalisten skriver också att bostädernas storlek inte nämns i bokslutet.   Suomen vuokranantajat:s verksamhetsledare skulle säkert ha uppskattat hyrorna annorlunda om man skulle ha berättat att två av dessa “bostäder” är bilgarageaktier. Den ena bilgarageaktien är inskaffad i slutet av år 2014 så inkomsten för den, efter reparationskostnaderna, är under år 2014 endast 22,88 euro.  Bostädernas skick och läge inverkar också på hyran. Uthyrningen av bostäderna och bilgarageaktierna har redan i tiotals år skötts av Turun Vuokra-asunnot Oy.

En del av bostäderna har varit alldeles speciellt besvärliga att hyra ut. Till bostaden i närheten av varvstorget sökte vi länge hyresgäster, utan att lyckas. I den lilla bostaden ryms inte en tvättmaskin in i badrummet och det finns ingen tvättstuga i bolaget. Till slut hyrde Turun Vuokra-asunnot Oy ut den till gångbart pris till en av djurskyddsföreningens frivilligarbetare. Bostaden i Aura var länge tom p.g.a. en vattenskada. Bostaden i Verkahovi var en del av året tom p.g.a. reparationer. Tomma bostäder inbringar ingen vinst, tvärtom innebär de enbart utgifter.

De omhändertagna hästarnas skötselutgifter kvitterades delvis så att vi inte år 2014 uppbar hyra för gården i Nådendal.  

SAMARBETET I ÅBO STADS DJURHEM

Då djurhemmet blev färdigt år 2011, investerade Åbo Djurskyddsförening från sina noggrant förvaltade medel en halv miljon euro för byggandet av huset för vilda djur. Utan en noggrann ekonomi under hela föreningens verksamhetstid skulle en dylik investering inte ens varit möjlig. Investeringen på 500 000 euro i stadens verksamhet fick nationellt mycket uppmärksamhet och tack vare den fick föreningen nya donatörer och också nya testamenten. Med hjälp av detta har föreningen kunnat bibehålla sin soliditet.

Åbo Djurskyddsförening har verkat för djurens väl i 145 år. Vår målsättning är att fortsätta verksamheten åtminstone minst lika länge till. Med att äta kapitalet skulle det inte länge finnas medel att hjälpa djuren med.  

Åbo Djurskyddsförenings roll i djurhemmet har varit att stöda verksamheten. Staden står för de lagstadgade utgifterna och Åbo Djurskyddsförening för det som inte är lagstadgat men som är viktigt för djurens väl. Hittedjur överförs i Åbo Djurskyddsförenings ägo ifall ägaren inte avhämtat det inom 16 dagar fr.o.m. anländningsdagen. Djur som omhändertagits av myndigheterna säljs till Åbo Djurskyddsförening ifall de inte mera kan returneras till ägaren. Detta förfaringssätt har visat sig vara en bra lösning för djuren.  

Veterinärkostnaderna för besittningstagna djur hör inte till staden. Inte heller skötseln av vilda djur är lagstadgad. För dessa kostnader svarar Åbo Djurskyddsförening.  För sina donationsmedel har djurskyddsföreningen inskaffat transportfordon, bl.a. en bil, släpkärra och en trailer för att transportera djur och deras förnödenheter. Mediciner för sjuka djur och specialfoder har betalats med föreningens medel. Åbo Djurskyddsförening har också anställt en – två arbetstagare till djurhemmet. Föreningen har byggt och upprätthåller en vinterutfodringsplats för fåglar i Nådendal. Journalistens påstående om att föreningen ruvar på sin ägendom stammer m.a.o. inte. Medel används för djurens väl i den takt det behövs.  

FÖREMÅL- OCH MATDONATIONER

Djurhemmet får också mycket djurmat och förnödenheter som donationer. Emellanåt kommer det flakvis med mat från djuraffärernas centrallager där bästföredatumet är nära och maten har därför kort användningstid. All denna mat kan inte användas tillräckligt snabbt innan den far illa. Också öppnade och trasig djumatförpackningar som kommer som donationer till djurhemmet har en mycket kort användningstid. Denna mat doneras vidare till andra djurskyddsföreningar och till mindre bemedlade djurägare via socialbyråns och församlingens koordinering. I sista hand har den här maten också givits för eget bruk till personer som jobbar i djurhemmet. Djuren på djurhemmet kan inte äta och äter inte förskämd mat.

Föremål som är donerade till lopptorget sorteras och prissätts i djurhemmets lager. Prissättningen sköts av personer som är insatta i ämnet och efter det skickas föremålen till försäljning, antingen till Ideakirppis eller så säljs de under djurhemmets Öppet Hus -evenemang. Sporadiska värdeföremål, såsom tavlor och konstglas säljs på nätlopptorget. Ifall en person på djurhemmet, gäst, frivillig eller arbetstagare, vill köpa något till sig själv, bestämmer lopptorgspersonerna gängse priset och köparen betalar för produkten. Svinnet är obetydligt.  

KATTBURKEN  

I djurhemmet härjade kattpest i början av 2000-talet. Samtidigt besökte en pensionerad proffessor djurhemmet. Man berättade för honom om kattpesten och att det enda sättet att förhindra en sådan är att vaccinera kattorna. Han ville då donera pengar för detta ändamål och gav vid två olika tillfällen 1000 euro i kontanter. De här pengarna sattes i en plåtburk och från den började man betala kattornas veterinärkostnader, vaccinationer och även operationer. När kattorna sedan placerades i nya hem, uppbars av de nya ägarna motsvarnade summa som kattens veterinärkostnader hade varit.  Samma pengar har nu uppburits i över 15 år. I kattburken har också satts mindre summor, såsom små tipp av kunderna. Kattburken har m.a.o. inte varit djurskyddsföreningens verksamhet utan en under åren formad praxis för betalning av kattors vaccinationer.  

FRIVILLIGARBETET  

Åbo Djurskyddförenings funktionärer och frivilligarbetare är godhjärtade, ärliga människor av vilka största delen har varit med i verksamheten under många år. Till funktionärerna har inte betalats mötesarvoden eller kilometerersättningar. Frivilligarbetarna har arbetat av den goda viljan att göra någonting för djurens väl, inte i hopp om belöningar.  

Det är sorligt att man med en dylik felaktig nyhetsförmedling kan ställa till med så mycket skada för en allmännyttig förening. Granskning av finansiella frågor kan ta lång tid, det kan t.o.m. räcka flera år innan Åbo Djurskyddsförenings, med en enda tidningsartikel, nedsvärtade rykte kan återställas.

Åbo den 1.2.2015

Turun Eläinsuojeluyhdistys – Åbo Djurskyddsförening ry   Styrelsen

Tilläggsuppgifter:

ordförande Maylis Spiik tel 0504145445 maylis.spiik@gmail.com

[tesy-blog]

[tesy-blog]

Muistakaa kissa vieköön-keräys Turun Citymarketeissa!

[tesy-blog]

TIESITKÖ, ETTÄ TÄNÄÄN ON WORLD LEGACY DAY, KANSAINVÄLINEN TESTAMENTTIPÄIVÄ?

Tekemällä yleishyödyllisen testamentin eläinsuojelun hyväksi, voit edistää itsellesi tärkeitä asioita myös poismenosi jälkeen.

Testamenttilahjoitukset ovat Turun Eläinsuojeluyhdistykselle hyvin tärkeitä. Käytämme testamenttivarat lahjoittajan toiveita kunnioittaen; testamenttivaroin olemme rahoittaneet käytännön eläinsuojelutyötä ja tärkeitä hankintoja, yhdistyksen ensimmäinen eläinsuojeluauto vuonna 2002 ja vuonna 2010 luonnonvaraisten eläinten talo Turun kaupungin Eläinhoitolan yhteyteen!

Jokainen lahjoitus, pienikin, on meille arvokas. Testamenttiasioissa neuvoo puheenjohtaja Maylis Spiik, maylis.spiik@gmail.com tai 050 414 5445.

[tesy-blog]

VÄRKIT VEKS KATEILT!

Löytöeläintaloihin päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa. Määrä on kuitenkin vain murto-osa vapaana luonnossa sinnittelevistä kissoista. Kovasta työstä, valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta kissa on edelleen lemmikeistä hädänalaisin. Ongelmana ei ole niinkään perinteiset kesäkissat, vaan kissojen piittaamaton kohtelu ylipäänsä ja ymp��ri vuoden. Kissaa ei arvosteta huolenpitoa tarvitsevana lemmikkinä, vaan usein ehkä ilmaiseksi saatu kissa koetaan arvoltaan niin vähäiseksi, ettei sen perään kysellä ja kaivata, jos kissaa ei enää kotipiirissä näykään. Kissapopulaatio kasvaa todella nopeasti.

Kissa tulee sukukypsäksi jopa neljän kuukauden iässä, ja kissat parittelevat myös sukulaistensa kanssa. Kissan tiineys kestää noin 65 päivää ja kissa voi saada vuodessa jopa kolme pesuetta. Yhdessä pesueessa on 2-6 pentua, joten pahimmassa tapauksessa yhdestä tiineestä kissasta syntyy viidessä vuodessa yli 20 000 jälkeläistä.

FIKTIOTA

Kissan kastrointi/sterilointi on tuskallista kissalle.

Väärin. Kastrointi ja sterilointi ovat molemmat helppoja operaatioita, jotka suoritetaan narkoosissa, eivätkä aiheuta kissalle tuskaa. Kissa palaa normaaliksi noin päivässä leikkauksen jälkeen.

Kissani ei osaa enää hiirestää leikkauksen jälkeen. Väärin. Leikatun kissan, varsinkin naaraan sanotaan olevan paras mahdollinen hiirikissa.

Kollit eivät saa pentuja, joten ei ole mitään syytä leikkauttaa sitä. Väärin. Pentujen tekoon tarvitaan kaksi kissaa, joten varsinkin jos kissasi kulkee vapaana, leikkauta se! Kolli tulee reissuiltaan varmemmin takaisin, kun reviiri pienenee, eikä sen tarvitse myöskään enää merkkailla reviiriään pissailemalla. Pissan haju laimenee leikkauksen myötä.

Leikkauttaminen on kallista. Väärin. Leikkauttaminen on halpa operaatio verrattuna siihen, mitä seurauksia leikkaamatta jättämisellä voi olla. Naaraan nisäkasvaimet tai kohtusyöpä eivät ole halpoja hoitaa. Lemmikin hankkiessaan on varauduttava siihen, että siitä tulee kuluja. Pentujen hoitaminen luovutusikäiseksi asti (12 vk) on paljon kalliimpaa kuin kissan leikkauttaminen.

FAKTAA 

Juoksuaikana kollikissat voivat vaeltaa päiväkausia etsiessään kumppania. Tällöin kissa saattaa jäädä auton alle tai kadota. Leikkaamaton kissa myös puolustaa reviiriään aggressiivisemmin, ja saattaa siksi joutua tappeluihin toisten kissojen kanssa, joka lisää vakavan loukkaantumisen tai tarttuvaan tautiin sairastumisen riskiä. Leikkaamaton kissa on taipuvaisempi raapimaan ja merkkaamaan paikkoja virtsallaan ja se saattaa myös ulvoa ja äännellä erittäin voimakkaasti. Tiineys ja synnytys eivät ole emolle helppoja eivätkä hyödytä sitä millään lailla. Leikkaamattomalle kollille voi kehittyä kasvaimia kiveksiin, naaraalle taas kohtu- tai munasarjasyöpä. Myös nisäkasvainten todennäköisyys kasvaa.

Kun leikkautat kissasi, voit ottaa sille kaveriksi myös toista sukupuolta olevan kissan. Uroskissoista 90%:lla tappelut vähenevät, joten myös kissoista toisiin tarttuvien tautien (FIV,immuunikatovirus ja FeLV.leukemiavirus) riski vähenee merkittävästi. Todennäköisyys, että kissasi karkaa kiiman aikana poistuu täysin. Yksinkertaisesti kissallasi on yksi murhe vähemmän mietittävänä. Kissan kastraatio on erittäin turvallinen ja huomaamaton toimenpide. Vain ani harvoin leikkaukseen liittyy komplikaatioita. Kissan leikkauttaminen ei vaikuta kissan kasvuun ja kehitykseen, eikä kissan tarvitse olla täysikasvuinen, jotta sen voisi leikata. Maailmassa on jo tarpeeksi kotia etsiviä kissoja, joten voit hyvällä omallatunnolla varmistaa, ettei sinun lemmikkisi takia niitä tule lisää.

[tesy-blog]

DUUNAAKS KATTIS TINTEI?

Kissat ovat söpöjä. Ne ovat kuitenkin muutakin. Kyseessä on Suomen luonnon monilukuisin pikkupeto, joka aiheuttaa Suomen lajistossa eniten tuhoa. Tämä ei rajoitu pelkästään Suomeen, vaan tuho on maailmanlaajuinen. Vuodenaikojen mukaan paikasta toiseen siirtyvinä lajeina linnut joutuvat altistumaan lukuisten eri alueiden kissoille.

KATIT EI KUULU SUOMEN LUANTOON.

Kissa kesytettiin maanviljelyksen alkamisen aikoihin ja siitä on pikkuhiljaa tullut myös seura- ja lemmikkieläin. Suomeen ensimmäiset kissat ovat tulleet rautakauden lopulla. Kissoja on ollut Suomessa satoja vuosia, ja se onkin nykyään koiran ohella suosituin ja yleisin lemmikkieläin.

Kissa on kautta aikojen kuulunut Suomen historiaan ja kansanperinteeseen; se on tehnyt työtään talleissa, navetoissa ja viljasäilöissä hiirten ja muiden pienjyrsijöiden metsästäjänä. Etenkin entisaikaan kissa oli hyvin tärkeä viljelijöille; ilman kissoja suuri osa viljasta olisi mennyt hukkaan tuholaisten pilatessa sen jätöksillään. Myös tartuntataudit saattoivat levitä saastuneen viljan välityksellä.

Tänä päivänä on kuitenkin paljon kissaa tehokkaampia tuholaishävittäjiä; on myrkkyjä, loukkuja ja karkottimia. Silti suuri osa viljelijöistä ja vanhemmasta ikäpolvesta käyttävät yhä kissaa hiiren pyytäjänä.

Kissa on kuitenkin vieraslaji ja tappaa suuria määriä Suomen alkuperäistä eläimistöä. Ruokalistalla saattaa olla myös suojeltu ja vähälukuinen eläinlaji. Kissa on petoeläin, eikä se voi vaistoilleen mitään. Kissa ei voi määritellä, onko sen pyydystämä saalis suurilukuinen tuholainen vai uhanalainen laji. Suomessa joka kymmenes laji on uhanalainen. Kissa on luokiteltu haitallisiin vieraslajeihin, joka tarkoittaa sitä että se kilpailee alkuperäislajien kanssa aiheuttaen jopa alkuperäisten eläinlajien häviämisen.

Vapaasti ulkoilevien kissojen osuutta lintulajien harvinaistu- miselle ei todellakaan voi vähätellä. Vaikka kissan "työ" asuntoon tunkevien hiirten saalistajana onkin ansiokasta, näiden piennisäkkäiden joukossa on myös harvinaisia lajeja, kuten monet päästäiset, joita kissa ei edes syö- tappaa vain. Lisäksi kissan saalistuslistalle kuuluvat sammakot, sisiliskot ja perhoset. Moni niitty on kissan toimesta syöty perhosettomaksi.

Kaulapantaan kiinnitettävällä kulkusella voidaan välttää monta kuolemaa. Valitettavasti tämä niksi kuitenkin toimii vain lintuihin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut, että saarilla asuvat ja vapaasti ulkoilevat kissat ovat aiheuttaneet tai edesauttaneet 33 lintu-, nisäkäs- tai matelijalajin sukupuuton.

SUAJELEEKS LAKI KATEI VAI TINTEI?

Eläinsuojelulaki

Eläimen on omistajansa taholta saatava riittävästi ravintoa,juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa. Eläimen hoidotta jättäminen on kiellettyä. Kissan pitäminen siten, ettei sille anneta ruokaa vaan se hakee ravintonsa luonnosta, on eläinsuojelulain vastaista ja rangaistavaa. Sairaan, vahingoittuneen tai muuten avuttomassa tilassa olevan kotieläimen (myös kissan) löytäjän on autettava eläintä tai ilmoitettava siitä omistajalle, kunnaneläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille.

Järjestyslaki

On voimassa ”yleisillä paikoilla” eli kaikilla paikoilla, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa.Tällaisia paikkoja ovat mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot ja ravintolat. Yksinkertaistaen: järjestyslaki koskee taajamia sekä niiden ulkopuolella olevia yleisesti käytettäviä kohteita. Kissan omistajien on pidettävä huolta siitä, ettei eläin pääse kytkemättömänä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle. Käytännössä edellinen tarkoittaa, ettei kissaa saa pitää vapaana ilman valvontaa, sillä muuten ei voida varmistaa, ettei kissa menisi edellä mainituille kohteille. Kissa voi siis (periaatteessa) olla taajamassa kytkemättömänä, mikäli voidaan valvoa ja valvotaan, ettei se mene edellä mainituille kohteille, eikä riko luonnonsuojelulakia.

Metsästyslaki

Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamat- tomaksi eläimeksi. Mikäli kissa hankkii säännöllisesti ravin- tonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan lähei- syydessä, se voidaan tulkita villiintyneeksi. Villiintynyt kissa luetaan rauhoittamattomaksi eläimeksi, jonka eläinsuojelulain mukainen tappaminen on maanomistajan luvalla luvallista. Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä on todellakin villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai valvonnassa. Vapaana luonnossa ilman valvontaa liikkuvan kissan voi pyydystää elävänä ja viedä kunnalliseen löytöeläinhoitolaan. Sieltä omistaja voi sen sitten hakea.

Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitetun eläimen tappamisen. Kaikille rauhoitetuille linnuille sekä riistalinnuille on määritelty niiden korvausarvo, mikäli ne tapetaan luvattomasti. Luvattomasta tappamisesta rangaistuksena on paitsi kyseinen yksilön/yksilöiden korvausarvon maksaminen valtiolle myös yleensä sakkorangaistus. Ihmisen omistamat eläimet, myös kissa, ovat omistajansa vastuulla eli omistaja vastaa niiden teoista. Mikäli kissa tappaa rauhoitetun eläimen, on omistaja vastuussa kissan teosta ja rangaistava osapuoli.

PIRÄ KATISTAS VAARI!

Löytöeläintaloihin päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa. Määrä on kuitenkin vain murto-osa vapaana luonnossa sinnittelevistä kissoista. Kovasta työstä, valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta kissa on edelleen lemmikeistä hädänalaisin. Ongelmana ei ole niinkään perinteiset kesäkissat, vaan kissojen piittaamaton kohtelu ylipäänsä ja ympäri vuoden. Kissaa ei arvosteta huolenpitoa tarvitsevana lemmikkinä, vaan usein ehkä ilmaiseksi saatu kissa koetaan arvoltaan niin vähäiseksi, ettei sen perään kysellä ja kaivata, jos kissaa ei enää kotipiirissä näykään. Ulkona vapaasti liikkuva kissapopulaatio kasvaa todella nopeasti. Pahimmassa tapauksessa yhdestä tiineestä kissasta syntyy viidessä vuodessa yli 20 000 jälkeläistä.

[tesy-blog]

Suajele kattias!                                        

Kovasta työstä, valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta  kissa on edelleen lemmikeistä kaikkein hädänalaisin. Ongelma on vakava.  Kyseessä eivät ole niinkään perinteiset kesäkissat, vaan kissojen piittaamaton  kohtelu ylipäänsä ja ympäri vuoden. Löytöeläintaloihin  päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa. Määrä on kuitenkin vain murto-osa vapaana  luonnossa sinnittelevistä, kissoista. Kissa ei välttämättä löydä takaisin kotiin. Se on voimakkaasti paikkauskollinen eläin, mutta se voi olla palaamatta kotiin ehkä eksyttyään tai vaikka jouduttuaan ”löydetyksi” uuteen kotiin. Suuri osa vapaana kulkevista kissoista jää auton alle. Pahinta on se, että kissa ei useinkaan kuole törmäyksessä heti, vaan jää pitkäksikin aikaa kitumaan. Vammautunut kissa piiloutuu ja kokee kivuliaan kuoleman.

Myös  vapaana kulkevat koirat saattavat hyökätä vapaana kulkevan kissan kimppuun,  samoin kuin ketut ja haukat. Rotukissoja varastetaan ja salakuljetetaan rajan yli oloissa, jotka eivät taatusti täytä eläinsuojelun vaatimuksia. Loistartunnan  lisäksi ulkokissat voivat saada toisiltaan kuolettavia tauteja. Kissoilla  tavattavia yleisiä viruksia vat mm. leukoosi, tarttuva vatsakalvon tulehdus ja immuunipuutostauti FIV, jota  ei voi parantaa, vaan se kuihduttaa kissan pikkuhiljaa.  

Talvel on pakkast...                                       

Jos  kissa eksyy talvella, se voi paleltua ja nääntyä nälkään. Nykyaikaiset rakennukset eivät tarjoa kissalle suojapaikkoja säätä vastaan, vaan ovat ennemminkin paikkoja, joihin kissa jää helposti loukkuun. Kissa saattaa myös nälissään  maistella rotanmyrkkyä ja kuolla siihen.

Vaikka  kissalla olisi paksu turkki ovat korvat, nenä, häntä ja tassut  suuressa vaarassa paleltua. Jos  paleltumavammoja saanutta kissaa ei saada välittömään hoitoon, voi kissa  menettää paleltuneet ruumiinosansa. Paleltumavamman saanut kissa kärsii erittäin suurella todennäköisyydellä myös hypotermiasta joka usein johtaa kuolemaan.

Kissat  ulkoilevat mielellään valjaissa, varsinkin jos ne totutetaan siihen pentuina.  Myös aikuinen kissa usein oppii valjaitten käytön. Siellä missä on mahdollista,  kissalle voi rakentaa aitauksen, jossa se voi turvallisesti ulkoilla.

AJATTELE MUITAKI

Kaikki ihmiset eivät pidä siitä, että heidän pihallaan kulkee  kissoja. Vapaana ulkoilevat kissat lietsovat kissavihaa. Kissat eivät ymmärrä  eroa lasten hiekkalaatikon ja kissojen hiekkalaatikon välillä. Ne saattavat  tehdä hätänsä lasten hiekkalaatikolle. Lapset puolestaan saavat hiekkaa  suuhunsa leikkiessään. Naapurisopu voi joutua kovalle koetukselle, jos  kissa käyttää lasten hiekkalaatikkoa tai kaivelee toisten kukkapenkkejä.  

Myöskään ne kissanomistajat, joiden kissat ulkoilevat   suojattuina niitä varten rakennetuissa aitauksissa, eivät pidä vapaana   ulkoilevista kissoista, koska heidän omat kissansa häiriintyvät ylimääräisistä  tunkeilijoista ja sen seurauksena niille saattaa tulla ei-toivottuja  käytöstapoja. Vapaana ulkoilevat kissat lisäävät myös tartuntariskiä.

Jos kissa ei ole puutarhassasi tai et näe  kissaasi,se on lain vastaisesti heitteillejätetty. Kissa ei saa olla edes omistamallasi  maalla vapaana muutoin kuin ”kotipiirissä”.

Vika  ei ole kissassa, vaan ajattelemattomassa omistajassa!

[tesy-blog]

TESY: TULIKS TENKKAPOO LUANNOST? Rastaanpoikanen Rastaanpoikasia tavataan toukokuun lopusta juhannukseen asti kaupunkialueilla runsaasti.  Rastaanpoikaset lähtevät pesästä jo noin pariviikkoisina ja lentokyvyttöminä. Poikaset liikkuvat maassa lähinnä pomppimalla ennen lentokyvyn saavuttamista.  Emolinnut käyvät ruokkimassa poikasiaan maassa ja puolustavat poikasiaan räksättämällä kovaäänisesti ja tekemällä  valehyökkäyksiä. Emolinnut saattavat myös pommittaa uhkaajia ulostamalla näiden päälle.   Kaikille linnuille on asetettu lakisääteinen pesimärauha koko lisääntymiskauden ajan. Tänä aikana kaikki linnut, niiden munat, pesät ja pesäpuut ovat rauhoitettuja. Mitään lintua ei pesimäaikana saa pyydystää, siirtää eikä muutenkaan häiritä.  Remonttia suunnittelevan tulee huomioida myös se, että mikäli rakennuksen tiedetään olevan lintujen pesimäpaikka, on remontti ajoitettava alkamaan joko ennen pesimäkauden alkamista tai vasta sen jälkeen.   Mikäli rastaanpoikanen on ajautunut vaaralliselle paikalle, kuten autotielle tai suljettuun tilaan, josta se ei omin avuin pääse pois, sitä voi auttaa siirtämällä sitä muutamia metrejä turvallisempaan paikkaan. Emolinnuilta voi suojautua varustautumalla sateenvarjolla. Emo tunnistaa poikasensa äänen perusteella, joten vieraan hajun tarttumisesta poikaseen ei juurikaan tarvitse huolehtia.     Teksti ja kuva Heidi Leyser-Kopra

[tesy-blog]

Tesy myös menossa mukana!

[tesy-blog]

TESY: TULIKS TENKKAPOO LUANNOST?

Oravanpoikanen

Orava synnyttää vuodessa normaalisti kaksi poikuetta, hyvinä vuosina jopa kolme poikuetta. Oravanpesä on normaalisti puussa, mutta se saattaa pesiä myös rakennuksiin. On huomattava, että orava on rauhoitettu helmikuusta marraskuuhun, jolloin sen pesää ei saa hävittää. Ensimmäisiä poikasia tavataan pesän ulkopuolella huhti-toukokuun vaihteessa. Kiipeilemistä vasta harjoittelevat poikaset voivat pudota maahan. Emo noutaa pudonneet poikaset takaisin pesään, mikäli sitä ei häiritä. Oravanpoikaset ovat vilkkaita ja uteliaita ja saattavat jopa alkaa seurailla ihmisiä. Emonsa jo vieroittaman poikasen kasvua voi tukea tarjoamalla sille lisäruokaa ja nukkumapaikan. Lemmikiksi oravaa ei kuitenkaan saa ottaa.

Vieroitetun poikasen tunnistamisessa voidaan pitää nyrkkisääntönä sitä, että sen häntä muistuttaa pulloharjaa. Mikäli poikasen häntä on vielä selvästi suikero, se ei vielä pärjää omillaan. Jos tapaat tällaisen suikerohäntäisen poikasen luonnossa, seuraa tilannetta hetki turvallisen matkan päästä. Mikäli emoa ei näy ja/tai poikasta ahdistelee petoeläin tai varislintu, ota poikanen talteen. Myös isompi poikanen voi joutua pulaan ja olla avuntarpeessa. Jos poikanen vain kyyhöttää paikallaan viluisen näköisenä, se voi olla loukkaantunut tai nälkiintynyt.

Eläinhoitola ottaa vastaan apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä. Oravanpoikaset palautetaan luontoon siinä vaiheessa kun ne pärjäävät omillaan.

Teksti: Heidi Leyser-Kopra Kuva: Hanna Laaksonen

TESY: HAR DU FRÅGOR OM DJUREN I NATUREN?

Ekorrungen

Ekorren föder normalt två kullar om året, men under extra bra år t.o.m upp till tre kullar om året. Ekorrboet finns normalt i ett träd, men den kan också göra sitt bo inne i byggnader. Observera att ekorren är fridlyst från februari till november månad och under den tiden får inte deras bon förstöras. De första ekorrungarna påträffas utanför boet redan under månadsskiftet april-maj. Då ungarna övar sig att klättra kan de falla ner på marken och ifall modern inte blir störd, hämtar hon ungarna tillbaka till boet. Ekorrungarna är kvicka och nyfikna och de kan tom börja följa efter människor. När modern har stött bort ungen kan man understöda dens tillväxt genom att ge den tilläggsmat och en sovplats. Man kan känna igen en bortstött unge genom att dens svans påminner om en flaskborste. Ifall ungens svans är spinkik klarar den sig inte ännu på egen hand. Om du påträffar en unge med spinkig svans skall du följa med situationen en stund på tryggt avstånd. Ifall modern inte syns till och/eller något djur eller kråkfågel börjar attakera ungen skall du ta ungen tillvara. Också en större unge kan hamna i knipa och behöva hjälp. Om en unge bara sitter stilla på stället och ser frusen ut kan den vara sårad eller undernärd. Djurhemmet tar emot vilda djur som behöver hjälp. Ekorrungarna returneras till naturen genast när de klarar sig själva. Text: Heidi Leyser-Kopra Bild: Hanna Laaksonen

[tesy-blog]

TESY: TULIKS TENKKAPOO LUANNOST? Rusakonpoikanen Rusakko tekee vuodessa useita poikueita.  Ensimmäisen, maaliskuussa syntyvän poikueen aikana saattaa maassa olla vielä lunta. Rusakkoemo ei tee pesää vaan synnyttää 2-5 poikasta eri paikkoihin ja käy ruokkimassa jälkeläisiään harvoin, yleensä vain kerran pari  vuorokaudessa ja nekin yöllä. Muun ajan poikaset ovat yksin omissa paikoissaan.  Taajamassa poikaset hakeutuvat useimmiten rakennusten seinustoille tai pensaiden juurille. Rusakonpoikanen syntyy täysin valmiina, sillä on silmät auki ja täydellinen karvapeite.  Jo muutaman päivän ikäisenä se alkaa syödä kiinteää ravintoa.

Mikäli tapaat luonnossa paikallaan kyhjöttävän rusakonpoikasen, sillä ei ole hätää.  Vain jos lähistöllä on kuolleita tai huonokuntoisia poikasia tai poikasta hätyyttää petoeläin, on syytä pelastaa poikanen.  

Mikäli rusakonpoikanen on sijoittunut aivan mahdottomaan paikkaan kuten auton renkaan viereen, lasten hiekkalaatikolle tai muuhun sille vaaralliseen paikkaan, sen voi siirtää.  Vältä poikasen liiallista koskettelua äläkä siirrä sitä 15 metriä kauemmaksi alkuperäisestä paikastaan. Rusakonpoikasten selviytyminen keinohoidossa on erittäin epävarmaa, joten varmista aina sen avuntarve ennen pelastamista! TESY: HAR DU NÅGOT ATT FRÅGA OM NATUREN?

Harunge

Haren föder många kullar om året. Den första kullen föds i mars då det ännu ofta ligger snö på marken. Harmamman gör inget bo utan den föder 2-5 ungar på olika ställen. Hon matar dem sällan, vanligen endast en eller ett par gånger i dygnet, oftast på natten. Övriga tider ligger ungarna ensamma på sina platser. På tättbebygda områden ligger ungarna vanligen i närheten av husväggar eller under buskar.  

När harungen föds är den helt färdigutvecklad. Dens ögon har redan öppnat sig och den har en fullständig päls. Redan några dagar gammal börjar den äta fast mat. En harunge som ligger och trycker i naturen har ingen fara. Enbart om det i närheten finns döda eller i dåligt skick varande ungar eller om ungen hotas av ett rovdjur är det skäl att rädda ungen.

Ifall ungen finns på något alldeles omöjligt ställe såsom t.ex. bredvid en bils hjul, i barnens sandlåda eller på något annat farligt ställe kan man flytta på den. Rör ungen då så lite som möjligt och flytta den inte mera än högst 15 meter från den ursprungliga platsen. Att få en harunge att klara sig i konstgjord vård är väldigt osäkert så försäkra dig alltid om att ungen verkligen behöver räddas!

[tesy-blog]

Kilot Kissoille-hyväntekeväisyyskampanja 

Cambridge Ohjelma tekee tunnetusti hyvää niin keholle kuin mielellekin, ja tänä vuonnaautamme laihduttamillamme kiloilla myös Turun Eläinsuojeluyhdistyksen kodittomia eläimiä. Kampanjassa on kyse tästä: Jokainen kampanjaan mukaan lähtevä ja laihdutettu kilo kerryttää kodittomille eläimille menevää pottia. Sinä siis laihdutat, minä maksan euroja laihduttamistasi kiloista! 1 pudotettu kilo vastaa 1 euroa. Vuoden aikana pottiin tulee kertymään hurjasti rahaa! Vaikka kampanja on erityisesti suunnattu kissojen auttamiseksi, emme luonnollisestikaan unohda muita Turun Eläinsuojeluyhdistyksen kodittomia eläimiä. Lähdethän Sinäkin mukaan? Ota yhteyttä Cambridge-valmentajaan Sanna Lillbroända-Annalaan osallistuaksesi!

[tesy-blog]

Arvoisat kuulijat, tarkoitan ihan kaikkia, jalkojen lukumäärästä riippumatta. Eläimet ovat olennainen osa ihmisten elämää. Elintapamme ja kulttuurimme olisivat aivan toisenlaisia ilman eläimiä. Käyttötarkoituksen perusteella voimme jakaa ihmisen hallinnassa olevat eläimet kolmeen ryhmään. Seura- ja harrastuseläimet ovat meille ehkä tutuimpia, koska ne elävät kodeissamme rakkaina perheenjäseninä ja jakavat elintapamme sekä hyvässä että pahassa. Vähäinen liikunta ja ylipaino lienevät tuttuja asioita ainakin koirien ja kissojen omistajille. Viittaan tällä vain eläimiin. Tuotantoeläinten tehtävänä on nimen mukaisesti tuottaa hyödykkeitä meille ihmisille. Hyödykkeet voivat olla lihaa, munia, maitoa, turkiksia tai vaikkapa hunajaa. Hevoset muodostavat kaksijakoisen ryhmän, ne voivat olla harrastuseläimiä tai taloudellista hyötyä tuottavia tuotantoeläimiä. Kummassakin tapauksessa käytämme hyväksemme hevosten voimaa ja nopeutta. Hevostalous lieneekin maaseutuelinkeinoista ainoa, jonka tulevaisuus on selvästi nousujohteinen. Ratsastusharrastuksen suosio lisääntyy jatkuvasti. Tällä hetkellä yli puolet harrastajista on aikuisia, joten kyse ei ole vain pikkutyttöjen ohimenevästä kiinnostuksesta. Erityisen ryhmän muodostavat koe-eläimet, jotka antavat, tai oikeastaan joutuvat antamaan, koko elämänsä ja hyvinvointinsa välineeksi, jolla tuotetaan lisää tietoa meidän oman terveytemme ja hyvinvointimme edistämiseksi. Useimmat paikalla olevista lienevät tietoisia, että eläinsuojelulaki on parhaillaan uudistustyön kohteena. Nykyinen laki tuli voimaan melkein 20 vuotta sitten, vuonna 1996. Sen jälkeen käsitys eläimistä ja niiden hyvinvoinnista on merkittävästi muuttunut. Uusin tieteellinen tieto pitäisi huomioida lainsäädäntötyössä. Aikaisemmin eläinten hyvinvointia arvioitiin niiden elinympäristön perusteella. Jos lain antamat raja-arvot esimerkiksi tilan tai lämmön määrästä täyttyivät, asia oli kunnossa. Nykyisin hyvinvoinnin arvioinnissa pyritään huomioimaan eläinten oma tuntemus olotilastaan. Tiedeyhteisö on lopultakin alkanut suhtautua vakavasti eläinten älyn, mielialojen ja tunteiden tutkimukseen. Mitä enemmän eläimistä tiedetään, sitä vähemmän ne eroavat ihmisistä. Eläimet ovat älykkäitä ja päättelykykyisiä olentoja. Niinkin erilaisilta näyttävät eliöt kuin mustekalat ovat osoittautuneet leikkisiksi otuksiksi, jotka kykenevät avaamaan vaikka kierrekantisia säilykepurkkeja. EU-maiden tekemässä Lissabonin sopimuksessa vuodelta 2009 eläimet tunnustetaan tunteviksi olennoiksi. Pidän tärkeänä, että tämä asia kirjataan myös uuteen kansalliseen lainsäädäntöömme. Tällä hetkellähän eläimet ovat lähinnä tavaran asemassa. Perusluonteeltamme me suomalaiset olemme kuitenkin eläinrakasta väkeä. Jouluisin koristelemme eläinsuojat ja annamme eläimille joululahjoja. Tapa muistuttaa myös siitä, että jouluisen juhlinnan kohde, Jumalan Poika, syntyi ”heinille härkien”, siis eläinten keskelle. Arvoisat kuulijat, jalkojen lukumäärästä riippumatta, toivotan teille kaikille Rauhallista Joulua sekä ihmisten ja eläinten kesken hyvää tahtoa!

[tesy-blog]

Turun eläinsuojeluyhdistyksen ja Mikaelin Seurakunnan perinteisessä tilaisuudessa lauletaan yhdessä joululauluja, professori ja eläinlääkäri Outi Vainio pitää juhlapuheen ja Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen julistaa eläimille joulurauhan. Paikalla glögi- ja piparitarjoilu. Turun eläinsuojeluyhdistys toivottaa tervetulleiksi kaikki eläinten ystävät lemmikkeineen!