akisyvapuro-blog

[akisyvapuro-blog]

LeanCanvas Blogi

Opettavainen Peli

1.. Asiakaskohderyhmät

Tärkeimmät kohderyhmämme ovat päiväkodit, vanhemmat ja lapset. Tämä syystä, että TinyApp on suunniteltu päiväkoteihin ja meidän innovaatio on osa sitä.

2.. Ongelmat ja miten ne ovat ratkaistu ennen. Lapsien pedagogista kehityksen mittaaminen ei ole vielä kovin nykyaikaista. Mielestämme dokumentointi ja kommunikointi, vanhempien ja päiväkodin välillä on hyvin pirstalloitunutta. Tieto voi helposti jäädä unholaan.

3.. Myyntipuhe

Mietimme, että haluamme tuoda myyntipuheessamme esiin pelailun, leikkimisen, iloisuuden, lapsen kehittymisen ja tämä kaikki tähtää kohti tulevaisuutta. Näitä yhdistelemällä keksimme ”Leikkien kohti tulevaa” joka kuvaa hyvin näiden yhdistelmää ja on tarttuva.

4..Ratkaisu

Innovaatiomme on peli, johon siirretään oikeassa maailmassa tapahtuvan pelaamisen pisteet. Leikit ja pelit tapahtuvat päiväkodissa ja peli kannustaa leikkimään ja opiskelemaan lisää kotona. Tämä osallistaa myös vanhempia uudella helpolla tavalla. Sovelluksesta on näin myös seurattavissa pedagogista kehitystä.

5. Kanavat

Informaatiokanavista tärkeimpänä pidämme ns. Puskaradion muodostumista. Tietoa pyritään saamaan myös varhaiskasvatus-alan järjestöihin, ammattikunnan julkaisuihin, someen ja tietysti sovelluksen omille verkkosivuille. Pitkällä tähtäimellä myös poliittisiin päätöksiin vaikuttaminen lobbaamisella voi olla merkitykselllistä.

6,7. Tulot ja menot

Tuloja ja menoja emme nähneet tärkeäksi arvioida numeroita. Kustannusrakenteeseen kuuluviksi koimme sovelluksen kehittämisen, päivittämisen, ylläpidon ja markkinoinnin. Tulot muodostuvat vuosimaksusta, jonka päiväkodit maksavat. Lisätuloa voisi saada esimerkiksi mahdollisista uusista peleistä ja asiakasta varten räätälöidyistä ominaisuuksista.

8. Tärkeimmät mittarit

Tärkein mittari on nähdä lapsen kehittyminen. Sitä voidaan helposti seurata TinyAppista ja se jää talteen myös tulevaisuutta varten. Aktiivisen palautteen keräämisen kautta ohjelma kehittää lapsien lisäksi myös opettajia.

9. idean innovaatio

Käsityksemme mukaan markkinoilla ei ole vastaanvanlaista peliä, joka pohjautuu suomalaisen varhaiskasvatuksen oppeihin. Peli on ainoastaan väline oppimisen seurantaan. Kilpailijoiden vastaavat sovellukset lähestyvät asiaa suoraan laitteella tapahtuvan pelaamisen kautta kun taas meidän innovaatiossamme tietotekniikka on ainoastaan väline seurantaan.

[akisyvapuro-blog]

Mielenkiintoiset työkalut

Minusta kaikki työkalut olivat omalta osaltaan mielenkiintoisia, vaikka osa oli toistaan mielenkiintoisempi ja osa vähän vähemmän. Lean Canvas sekä Businness Model Canvas olivat omalta osalta helpoimmat, sillä Businness Model Canvasia on tehty aiemmilla kursseilla ja täten kokemusta kaikilta varmasti löytyi. Tälle annan täyde hymynaaman.

Asiakkaan ostopolku tarjosi erilaisen lähestymistavan käyttäjälleen, joka oli sellainen, missä luotiin kuviteltu hahmo. Tätä oli varsin helppo tehdä, sillä kaikilla ryhmän jäsenillä oli selvä visio, minkälainen tämä henkilö on. Ainoan haasteen se tarjosi siinä kohtaa, kun piti miettiä mistä lähtien ostopolku oikeastaan lähteekään.  Tälle annan peruslukeman kasvot.

Asiakassegmentissä ja kuvaavissa ostajapersoonissa, joutui omalta osalta hieman miettimään että onko kaikille ongelma ja jos on niin mikä on sitten ratkaisu sille. Tässä joutui oikeasti heittäytymään lapsen, vanhemman ja päiväkodin rooliin. Tälle annan myös peruslukemat. Tämä siksi ettei itsellä ole kokemusta vanhemmuudesta eikä päiväkodissa työskentelystä.

Immersion tarjosi sellaista jota odotin kuin kuuta nousevaa. Immersionissa joutui miettimään hieman out-of-the box. Myös trendejä ja muita alan kuumia nimiä, joka kiinnostaa itseäni näin yrittäjähenkisenä ihmisenä. Tälle annan siksi ison hymynaaman. Näistä BMC:tä ja Immersionia näen käyttäväni omassa elämässäni jatkossa.

[akisyvapuro-blog]

Aivoriihi- fasilitointi

Aloitin fasilitoinnin kertomalla, että tänään runsas on kaunista. Eli ryhmän jäsenet saavat vapaasti heitellä ideoita ja minä hyväksyn kaikkien vastaukset sellaisinaan ja otan ideat vakavaan harkintaan. 

Kysyin kaikilta samat kolme kysymystä: 1. Jos saisitte päättää uuden ominaisuuden/menetelmän, mikä se olisi? 2. Mikä on tämän hetken tärkein työkalu Tinyappissä? 3. Mitä teidän mielestä pitäisi tehdä, jotta asiakkaan käyttökokemus on taattu? Näillä kysymyksillä saatiin sellaista materiaalia, joka on ollut lähtölaukaus siihen missä tällä hetkellä ryhmänä ollaan. Sieltä saatiin muun muassa idea pelille, jolla voidaan seurata lapsen kehitystä, jota ollaan sittemmin ryhmänä jalostettu. Mielestäni kaikki osallistuivat ja tuntuivat olevan läsnä, mutta sellaista keskustelua ei syntynyt, joka johtaisi sellaiseen “Hyvä, ja sitten...”- tyyppiseen keskusteluun.

Mitä tällä sitten saavutettiin. Ajatuksia, joita oltiin kovasti odotettu. Laitoimme yhdessä aivot raksuttamaan ja ajatuksia tulvi niin että meinasi post-it laput loppua kesken. Kovin mielenkiintoinen oli kyllä oma fasilitointi, vaikka minkäänlaista ennakkokäsitystä kyseisestä ei ollut.

[akisyvapuro-blog]

Verkkosivuston ominaisuudet

Verkkosivusto rakentuu monista eri osista ja siksi onkin tärkeää tiedostaa millä näistä osista on enemmän virkaa ja millä sitten vähemmän. Mitä Tinyappin tulisi sitten kehittää tavoittaakseen asiakkaat jouhevasti ja halvalla. Nettidomain on tärkeä, sillä sillä tämä on avain siihen, löytääkö asiakas verkkosivustolle vai ei. Mielestäni tämä on ensimmäinen kehityksen kohde, sillä pääte biz ei vakuuta minua, eikä varmasti muitakaan.

Toinen kehityksen kohde on selvät yhteystiedot, eli kuinka löydän heidät? Onko heillä konttoria missä voisi vierailla? Tämä lisää asiakkaan ja yrityksen välistä luottamusta sen alkutekijöissään. Tämän lisäksi sosiaalisen median kanavat ovat Tinyappilla hieman piilossa, vaikka ovatkin etusivulla. Tähän panostaisin reilusti, sillä asiakkaat seuraavat kyllä mitä sosiaalisen median puolella tapahtuu. Jos sinne on siis helppo pääsy, arvostavat asiakkaat sitä reilusti.

Online chat olisi hyvä saada Tinyappin verkkosivustolle. Tällöin yritys tekee keskustelun avauksen asiakkaaseen. Tämä on parempi ja helpompi vaihtoehto kuin asiakkaat etsisivät yrityksen edustajaa esim. puhelimeen. Tätä kautta on helpompi lähteä auttamaan asiakkaita heidän ongelmissaan. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä kehityskohteena ottaisin käsittelyyn FAQ, eli usein kysytyt kysymykset. Mikä on tuotteen tarkoitus? Mitä yritys tarjoaa kokonaisuudessaan asiakkaalle?

Kaiken kaikkiaan Tinyappin verkkosivustossa on paljon tehtävää sisällöltään. Ulkoasu on sen sijaan paremmin hallittu. Näiden viiden parannuksen jälkeen uskon että verkkosivustosta saa laadukkaamman ja mielyttävämmän katsojan silmään.

[akisyvapuro-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkkokauppoja on tänä päivänä lähes kaikilla yrityksillä. Enään ei eletä tarjouspyyntöjen varassa, vaan hinnat ovat kaikille tiedossa, shoppailin sitten missä tahansa. Elektroniikkaliike Power harjoittaa erikoista hinnoitteluaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Eli toisena päivänä voin saada halvemmalla ja toisena maksaa itseni kipeäksi. Tuo on suora kopio lentolippujen hinnoittelusta, jota ollaan käytetty jo iät ja ajat.

Käyttämiäni verkkokauppoja yhdistää se, että sivuston pitää olla helppokäyttöinen. Hinnaston ja kaiken muun tärkeän tiedon pitää olla näkyvillä eikä pienellä präntätty. Se joka sitten saattaa yllättää mikäli sikäli tuote tulee luvattua aiemmin. Tämä nostaa verkkokaupan pisteet minun silmissäni.

Itse käytän jonkun verran verkkokauppoja, sillä tiedän että saan ne myöhemmin, mutta kuitenkin ohjeellisen toimitusajan puitteissa. Zalando, joka on kansainvälinen vaateketju tarjoaa jokaiselle jotakin muodin ihmeellisestä maailmasta. Heidän sivuilleen kun menee, tarttuu aina jotakin mukaan siihen pieneen ostoskoriin. Miksi sitten käytän juuri heidän palveluaan? He tarjoavat parhaimman palautusoikeuden, ja rahti on ilmainen niin toimitus kuin palautuskin. Näin asiakkaalle tarjotaan se luottamus, jota se ansaitsee. Runsas tarjonta saa ostamaan sellaista joka tuntuu itselleen sopivalta, vaikka todellisuudessa välttämättä näin ei ole.

Toinen verkkokauppa, jota olen käyttänyt on Gigantin verkkokauppa. Ostin muutama vuosi sitten puhelimen heidän verkkokaupastaan. Ja sitä sai luvalla sanoen odottaa. Muuten ei mitään ongelmia ollut. Vahvistuksen ja laskun saa molemmilta verkkokaupoilta näppärästi sähköpostiin.

Vaikka verkkokauppoja tuntuu olevan jo riittämiin, vaikuttaa se kuitenkin yrityksen identiteettiin. Että yritys elää niin sanotusti hetkessä. Tämä näkyy varmasti itse kunkin yrityksen tuloksessa ja päivittäisessä tekemisessä.

[akisyvapuro-blog]

Mobiiliapplikaatiot

Mobiiliapplikaatiot ovat parantuneet kokonaistasolla jo vuosia. Tekevät  sitä myöskin edelleen. Mobiiliapplikaatioita yritetään jatkuvalla syötöllä saada helppokäyttöisiksi ja kuluttajaystävällisemmiksi. 

Helsingin Sanomien applikaatio tuo tarvitsemani tiedon näppärästi vain muutamalla napautuksella. Sieltä löytyy tuoreimmat uutiset kotimaasta, ulkomailta että omasta lempiaiheesta, eli urheilusta. Tämän lisäksi applikaatio on ottanut isoja harppauksia palvelun suhteen mm. HS-kirjasto, josta voi lukea kirjoja laitteelta. Applikaatiosta löytyy myös näköislehti, joka on mahdollista ostaa jatkuvana tilauksena tai kertatilauksena. 

Fonecta Caller voisi olla sellainen applikaatio, josta asiakasyritys voisi hyötyä. Sieltä löytyy asiakkaan tiedot hakusanoilla. Tämänlainen voisi olla eräänlainen rekisteri Tinyappin ostajille, eli yksityisille päiväkodeille. sanaa Sieltä löytyisi vanhempien yhteystiedot yhdessä ja samassa. Tämän lisäksi appissa voisi olla yhdellä painamisella soitto- ja viestimahdollisuus. Toivon mukaan näitä ominaisuuksia näkyisi asiakasyrityksen applikaatiossa, sillä yhteystiedot näyttelevät isoa roolia tämäntyyppisessä applikaatiossa.

Tinyappille voisi olla hyvä saada lisää turvatekijöitä. Onhan kyseessä kuitenkin lapsia. Loisin applikaation, joka voisi vahvistaa lapsen tulleen päiväkotiin ja lähteneen päiväkodista sormenjälkitunnisteen avulla. Myös vanhempien tulisi vahvistaa sormenjälkensä viedessään lapsen päiväkodista. Tämä ei veisi käytännössä paljoakaan aikaa, ja päiväkoti voisi hyvällä omatunnolla luovuttaa lapsen vanhemmilleen. Tämä myös siksi jos lapsia on paljon, eikä opettajien tarvitsisi muistaa vanhempien kasvoja. Toinen tekijä on jos rakennuksessa sattuisi, jotain niin tiedettäisiin ketkä kaikki ovat paikalla.

Applikaatioista on jo nyt suurta hyötyä ja mikä parasta useimmat ovat ilmaisia. Turvallisuuteen panostetaan aiempaa enemmän ja siksi myös suunnitelmani ei varmastikaan olisi kovin vaikea edes tehdä.

[akisyvapuro-blog]

Digitaalinen yhteiskunta

Digitalisaatio alkoi suomessa 1960-luvulla ja tuosta ollaan tultu pitkä matka tähän päivään. Miten digitalisaatiosta hyödyttiin? Digitalisaatio antoi suunnan automatisaatiolle, jolloinka saatiin kustannuksia alas, toimintaa tehostettua sekä palvelinkeskuksia saatiin pienempään kokoon. Digiverkkoa ei suinkaan lähetty suoraan rakentamaan, vaan osa analogisista yhteyksistä tuli muuntaa yhteensopiviksi digiyhteyksien kanssa. Suomi on ottanut ensimmäisten joukossa tietoliikennettä koskevat ilmiöt avosylin vastaan. Ei siksi että valtiovalta tai muu olisi näin määrännyt vaan yksinkertaisesti tarvittiin toimintaa tehostettua. Helpolla emme ole tässäkään asiassa päässeet. Suomessa käytiin muun muassa 1980-luvulla “telesota”, jossa käsiteltiin datasiirtojen muotojen oikeuksia. Tämä johti sittemmin kilpailun avautumiseen tietoliikenneverkoissa. 

http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/9%20Analogisista%20digitaalisiin%20verkkoihin.pdf

Tänä päivänäkin digitalisaatio kehittyy, mutta hitaasti. Lääketieteessä ja saamme esimerkiksi apua nivelten ja kaihin tuottamiin ongelmiin. Terveydenhuollon puolelta ei tosin sen suurempia kehitysaskeleita ei ole tullut mitä ollaan odotettu. Sen sijaan turismi ja pankkitoiminta on ottanut ja näin ollen terveydenhuolto on jäänyt kehityksestä taka-alalle. Silmiä avaava tee-se-itse -medisiina, joka on täsmälääketieteen muoto. Sen mukaan lievimmissä tapauksissa asiakas voi tehdä itse itselleen diagnosin. Miten voin tehdä, ellen tiedä onko kyse vakavammasta. Jos ja kun digitalisaatio iskee terveydenhuoltoon, herää vain kysymys, kuka sen maksaa? Veronmaksajat kokonaisuudessaan vai palveluja käyttävä henkilö? Näihin toivon mukaan saadaan vastauksia erittäin pitkän SOTE-väännön jälkeen. 

Pakko mainita että hienoa että olemme kehittyneet pitkän matkaa digitalisaation osalta, mutta unohtaneet täysin että terveys on yksi tärkeimpiä asioita elämässämme ja siksi sen puoleen pitäisi digitalisaation nimissä tarttua.

http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/45%20_%20Digitalisaatio%20terveydenhuollossa.pdf

[akisyvapuro-blog]

Ohjelmallinen ostaminen

Voidaan varmasti lähteä siitä, mitä ohjelmallinen ostaminen on? Se on verkossa olevia mainospaikkojen ostoa. Tämä tapahtuu joko avoimen tai suljetun huutokaupan avulla, tai ostajalle voidaan antaa myös kiinteähintainen mainospaikka. Mainonnan automaatio taas tarkoittaa niitä työkaluja, joilla ostaja saa tietoa muun muassa digitaalisen näkyvyyden, reaaliaikaisen ostamisen, kohdentamisen sekä optimoinnin suhteen. 

Mielestäni on hyvä, että tällaisia yrityksiä on olemassa, jotka tarjoavat mainospaikkoja verkossa. Tämä lisää ostajan kysyntää alalla kuin alalla globaalissa maailmassa, eikä ole välttämättä kilpailijoilta pois. Tämä siksi että kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet verkossa.  

Mitä ostajat sitten saavat? Ainakin dataa siitä, kuinka monta on esimerkiksi avannut tietyn linkin. Lisäksi dataa voidaan ostaa toisen ja kolmannen osapuolen kautta. Tämä antaa tärkeää tietoa ostajalle, joka voi analysoida sitä tavoittamisen, viestimisen tai aikaan saamisien suhteen. Mainospaikan ostajan on tarkoitus herättää kiinnostusta tietyissä kohderyhmissä ja seurata mainospaikan kautta tapahtuvia kauppoja. Monet kuluttajat saattavat tiedostaa yrityksen olemassaolon vasta nähdessään yrityksen verkkomainoksen. Ostajat saavat reilusti kosketuspintaa digitaalisesta markkinoinnista ja saattavat hyödyntää vastaavanlaista data-analyysiä myös omilla verkkosivuillaan. Ostaja yrityksen liikevaihto luultavasti kasvaa ja saa näkyvyyttä myös ei-potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa.

Mainospaikkoja ostettaessa täytyy muistaa kenelle mainos on tarkoitettu ja onko mainospaikka oikea. Datan käyttö on avainasemassa, jotta ostajayritys saa konkreettista tietoa siitä mitä mainos on heille tuonut, vai onko mitään. Ostajien täytyy toki muistaa että miten mainospaikan ostaa, eli huutokaupalla vai kiinteähintaisena. Tämä siksi että näiden ominaisuuksissa on suuriakin eroja. Tällaiset mainokset ovat tulevaisuudessa isossa osassa internetin kasvaessa. 

[akisyvapuro-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus näkyy arjessa, mutta mitä se sitten oikeastaan on? Itse näen asian niin, että kaikki mikä on yhteydessä yritykseen, kuten ostot, markkinointi, laskutus ja myynti ovat kaikki digitaalisia tänä päivänä oikeiden työkalujen löytyessä. Sen lisäksi verkoston luominen samalla, mutta myös muilla aloilla olevien kanssa. 

Ketkä tätä sitten tekevät? Ainakin B2C -myynnillä toteutetaan digitaalista liiketoimintaa, mikäli asiakas ostaa tuotteen yrityksen verkkokaupasta. Tämä koskee yhtälailla B2B-myyntiä. Tänä päivänä digitaalinen liiketoiminta on ehdoton yrityksen selviytymisen kannalta. Tämä siksi, että kukin meistä on jollakin tavalla yheydessä internetiin. Siellä tapahtuva markkinointi saattaa vaikuttaa suureen määrään ihmisiä sekä heidän ostopäätöksiin. Asiakkaan tehdessä tilauksen, yritys kirjaa siitä heidän järjestelmäänsä myyntitilauksen.

Itse olen nähnyt läheltä kuinka yrityksessä, jossa työskentelen toimitaan digitaalisten asioiden tiimoilta. SAP toimii toiminnanohjausjärjestelmänä, yrityksen kotisivut verkkokauppana sekä informatiivisena kanavana, sosiaalinen media, kuten Facebook sekä Instagram viestivät potentiaalisille asiakkaille uusista trendeistä. Kuten tiedetään jo ennen digitalisaatiota niin asiakas on numero yksi, mutta vain muutamat asiakkaat tunnettiin läpikotaisin. Tänä päivänä digitalisaation avustuksella voimme arvioida mitä kukin ostaa ja minkälaisia tuotteita potentiaalinen asiakas on tarkkaillut verkkokaupassa. Tällöin yritykset tuntevat kaikki asiakkaansa läpikotaisin ja osaavat tarjota asiakkailleen mielisiä mainoksia ja tarjouksia. Mielestäni kaikki tämä on digitaalista liiketoimintaa. Jos halutaan oikein radikaalisti arvioida että mikä digitaalista liiketoimintaa, niin silloin kaikki maksut jotka menevät verkkopankin kautta on digitaalista liiketoimintaa.

Digitalisaatiossa sekä globalisaatiossa näen tiettyjä yhtymäkohtia, kuten laajentumisen ja verkostoitumisen, antaa mahdollisuuden ostaa ja maksaa verkossa, eli jokin tuote on kaikkien ulottuvilla. Toisaalta  digitalisaatio terminä antaa mielikuvan siitä että jokaikisellä on mahdollisuus toimia internetin ihmeellisessä maailmassa. Sen sijaan globalisaatio antaa mielikuvan maailman maiden yhdistymisestä. Mutta kaiken kaikkiaan digitalisaatio ja globalisaatio menevät käsi kädessä kohti tulevaisuutta, mutta mitä tulevaisuudessa on luvassa? Sitä ei tiedä, se voi olla mitä vaan maan ja taivaan välillä.