annatamminen-blog

[annatamminen-blog]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Mitä kummaa ovat SEO, in- ja outboundmarkkinointi, AI ja tulevaisuuden lentävät dronet ja itseohjautuvat autot? Kuinka innovoidaan ja kehitetään parempi sovellus ihan oikealle yritysasiakkaalle? Tämän kurssin jälkeen nämä ovat helppoa kuin heinänteko - tai ainakin melkein.

Perehdyimme kurssilla laajasti eri digitaalisuuden aspekteihin. Vaikka esimerkiksi hakukoneoptimointi, tekoäly ja tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu olivatkin käsitteinä tuttuja, niin konkretia ei niinkään. Tuli yllätyksenä, mitä kaikkea yritystoimintaa digitaalisuuden ympärille voikaan rakentaa, vain taivas rajana! Tavalla tai toisella joka ikinen yritys on tekemisissä digitaalisuuteen yhä vain kasvavassa määrin, halusi sitä tai ei. Sekä blogitekstit että tunnilla tehdyt ryhmätehtävät jaettiin niin, että jokainen sai pureutua digitaalisuuden eri teemoihin. Näin tuli käytyä mahdollisimman monta digitaalisuuteen liittyvää asiaa läpi. Keskityimme milloin verkkokauppaan ja -palveluihin, milloin digitaaliseen markkinointiin, mobiilisovelluksiin ja milloin digitalouteen.

Oppimaamme digitaalisessa liiketoiminnasta pääsimme soveltamaan yhteistyöprojektissa Reiman kanssa. Projekti toteutettiin yhdessä innovaatio- ja analysointiosaamisen kurssien kanssa, jolloin saimme lyötyä kolme kärpästä yhdellä iskulla todenteolla. Suunnittelimme parempaa versiota nykyiselle ReimoGO-sovellukselle, jonka tarkoituksena on lisätä lasten liikunnallista aktiivisuutta kuitenkaan ruutuaikaa lisäämättä. Aika haaste! Mutta siitä selvittiin kunnialla, kun Reima valitsi meidän ryhmän voittajaksi, ReimaGO Adventures-innovaatiollamme. Täytenä yllätyksenä tuli, mutta tosi hyvältähän se tuntui!

Innovaatiomme ReimaGO Adventures: in pääideana on pelihahmon kustomointi Reiman vaatteilla, pelin tarinallistaminen sekä aktiivinen yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa, näin pähkinän kuoressa. Näin lisätään lapsen kiinnostusta peliin, Reiman vaatteiden näkyvyyttä ja ReimaGO:n tunnettavuutta yhteistyökumppaneiden kautta.

Loimme innovaatiollemme Lean Canvaksen, johon kiteytimme innovaatiomme ydinidean, tavoitteet, ongelmat, ostajapersoonan sekä innovaatiomme kulu- ja tulorakenteen. Lean Canvaksen teko oli jo aiemmilta kursseilta tuttua, mutta kertaus on opintojen äiti! Lisäksi pystyimme arvioimaan kuluja ja menoja vain sanallisesti (mihin rahaa menee ja mistä tulee), koska lukujen muodossa arviointi olisi ollut lähes mahdotonta. Keskeisintä Canvaksen teossa oli sen jatkuva päivitys innovaation muovautuessa nykyiselleen.

Kirjoitimme kurssilla myös blogia, mikä oli uutta kaikille ryhmän jäsenille. Se oli mielenkiintoista ja avartavaa, hauskaa oppia uusia taitoja! Bloggaus ja vloggaus on niin nykypäivää. Blogin kirjoituksessa oli alkukankeutta, mutta kun vauhtiin pääsi, ei tuottanut vaikeutta kirjoittaa blogitekstejä joka viikko. Blogin kirjoittaminen jostain itselle tutusta ja mielekkäästä asiasta, kuten vaikka matkustamisesta tai ruuasta, olisi ollut varmasti helpompaa. Kurssimme teema kuitenkin vahvasti oli digitaalisuudessa, ja aiheet sen mukaisia.

Summa summarum: sopivan haasteellinen kurssi, käytännönläheinen ja todella opettavainen!

Me kiitämme.

[annatamminen-blog]

Asiakaspalvelua chatpotilta

Eri yritykset tarjoavat kasvavassa määrin asiakaspalvelua chat -toiminnon kautta. Mutta kuka on linjan toisessa päässä? Useimmiten vielä Suomessa ainakin ihminen, mutta jatkossa alati digitalisoituvassa maailmassamme yhä useammin vastaaja voi olla robotti, chatbot.

Chatbotin selvä hyöty on ainakin resurssien säästäminen, kun robotti korvaa ihmisen. Yritys säästää selvää rahaa, mikäpä yritys ei olisi moisesta kiinnostunut! Robotti on erittäin näppärä työkalu samojen usein kysyttyjen kysymysten ratkaisuun. Miksi tuhlata kallista työaikaa moiseen? Perinteiselle asiakaspalvelijalle voisi kohdistaa sitten yksityiskohtaisemmat ja monisäikeisemmät tapaukset. Asiakkaan ei myöskään tarvitse odottaa asiakaspalvelijan vapautumista, mikäli asiakas toivoo mahdollisimman nopeaa vastausta. Toki ihmisen tarjoama asiakaspalvelu on henkilökohtaisempaa ja persoonallisempaa, kun vertaa viestittelyyn tekoälyn kanssa.

Vakuutusyhtiö IF:iltä löytyy asiakaspalvelurobotti Emma. Se toimii 24/7 ja siirtää tarvittaessa asiakkaan asiakaspalveluun. Kokeillaanpas! Emma tervehtii ja kysyy, kuinka voi auttaa ja pyytää esittämään yhden lyhyen kysymyksen kerrallaan. Sanon, että haluaisin tiedustella matkavakuutuksista, jolloin tulee yleisohje matkavakuutusten ostoon. Kysyn, että minkä hintainen on viiden kuukauden jatkuvaan ulkomailla oleskeluun soveltuva vakuutus. Saan saman vastauksen, kun aiempaan kysymykseen. Sitten chatiin ilmestyy kolme vaihtoehtoa: lopeta chat, siirry verkkokauppaan tai lopeta chat. Tämän jälkeen tulee viesti, jossa pyydetään arvostelemaan palvelu. Robotti osaa vastata siis yksinkertaisiin kysymyksiin ohjeistaen samaa, mitä IF:n verkkosivuilla sanotaan. Tästä voi päätellä, että Emma soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee nopeasti vastauksen asiaan, johon ei ole aikaa/halua paneutua yrityksen kotisivuilla. Keskustelun päätteeksi tulee arviointikysymys robotin toimivuudesta asteikolla 0 – 10.

Lähitapiolalla on ChattiJenni, jolle esitin samat kysymykset. ChattiJenni antoi ohjeet jatkuvasta matkavakuutuksesta tai kertaluontoisesta vakuutuksesta matkan ajaksi. Se antaa myös linkin laskuriin, jossa pääsee tarkastelemaan vakuutusten hintoja. Se antaa myös linkin, josta pääsee ”normaaliin” asiakaspalveluun. Vastauksen antamisessa kesti hiukan kauemmin verrattuna aiempaan, mutta vastaukset olivat hiukan monipuolisemmat.

Finnairilla toimii perinteinen chat. Ennen kuin aloittaa keskustelun, täytyy syöttää nimi ja sähköpostiosoite. Tietoja kerrotaan käytettävän asiakaspalvelun parantamiseen. Chatissa on info, jossa muistutetaan, että tärkeitä henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnusta tai luottokortinnumeroa ei tule syöttää chattiin. Mielestäni on hyvä, että asiakkaan perustiedot otetaan ylös, koska anonyyminä jotkut ihmiset ovat epäkohteliaampia asiakaspalvelijaa kohtaan. Monilla yrityksillä, joilla on käytössään chat, on oman kokemukseni mukaan tämän tyyppinen chat, tosin kaikkiin ei tarvitse tunnistautua.

Op tarjoaa puolestaan myös perinteistä chattiä, johon päästäkseen täytyy kategorioida asia, johon tarvitsee apua. Oliko kyseessä sitten tavallinen asia: tilit- ja kortit, vakuutus-, laina- tai jokin muu asia. Kategorisointi auttaa varmasti viestin ohjautumista oikealle henkilölle, jolla on erityisosaamista juuri tätä pulmaa kohtaan.

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/miten-chatbot-voi-auttaa-markkinoinnissa-ja-myynnissa

https://www.if.fi/henkiloasiakkaat

https://www.lahitapiola.fi/henkilo

https://www.finnair.com/fi/fi/customer-care

https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/asiakaspalvelu

[annatamminen-blog]

Hakusanat ja avainsanat

Kuinka saan kotisivuilleni juuri oikeat vierailijat? Kuinka kasvatan myyntiä? Miten saan yritykseni Googlen ensimmäiselle sivulle? Vastaako yksi kuva yhä tuhatta sanaa? Tervetuloa tuloksellisen hakukoneoptimoinnin eli SEO:n maailmaan!

Täytyy myöntää, että näin täysin maallikolle hakukoneoptimoinnin ja ammattilaisbloggauksen maailmassa, termi hakusana tai avainsana, ei ollut lainkaan tuttu. Tuli lähinnä mieleen ne useat epäonnistuneet haut, kun yritti etsiä alkuperäisartikkeleja tieteen viidakosta yliopistoaikoina. Puhumattakaan siitä, miten oikeat haku- ja avainsanat vaikuttaisivat yrityksen verkkonäkyvyyteen. Kuinka potentiaalinen asiakas löytää juuri sinun luo. Ja mitä kaikkia palveluita oikeiden haku- ja avainsanojen löytämiseksi yritykset tarjoavatkaan ja mitä kaikkia työkaluja onkaan oikeiden sanojen löytämiseksi kehitetty.

Hakukoneoptimointia tarjoavat eri yritykset, jotka hoitavat juuri oikeiden hakusanojen mietinnän puolestasi käypää valuuttaa vastaan. Osa yrityksistä tarjoaa lisäksi hakukoneoptimointikursseja, joissa neuvotaan oikeiden hakusanojen käytöstä yrittäjää, joka haluaa olla omatoiminen ja suorittaa hakukoneoptimoinnin itse.

Arttu Raittila, hakukoneoptimoinnin itseoppinut ammattilainen, kirjoittaa artikkelissaan, että avainsanat ovat sanoja, jotka saavat sivuston käyttäjät toimimaan sivuston omistajan näkökulmasta halutulla tavalla.  Avainsanat ovat puolestaan ihmisten hakukoneissa suosittuja sanoja. Kaikkein suosituimmat hakusanat eivät siis välttämättä ole kuitenkaan kaikkein tehokkaimpia avainsanoja yrityksen näkökulmasta. Bloggauksen ammattilainen, Tiia Konttinen, näkee taas avainsanan tarkoittavan käytännössä samaa kuin tagi. Hakukoneoptimoinnissa käytetään taas enemmän termiä hakusana. Tagilla eli avainsanalla voi ikään kuin tarkentaa esim. blogissa julkaistua sisältöä.

Hakukoneoptimointipalvelua ei tarvitse aina ostaa, vaan oikeiden hakusanojen metsästykseen löytyy myös ilmaisia työkaluja. Sometoimisto Kuulu Oy listaa blogissaan kolme ilmaista työkalua; Google avainsanojen suunnittelija, Google Trends ja Keywordtool.io. Google avainsanojen suunnittelijan avulla pystyy tutkimaan, kuinka monta hakua tietyllä hakusanalla tehdään kuukaudessa sekä kerätä vaikka hyviä hakusanaideoita kilpailijoilta. Google Trendsillä voidaan vertailla puolestaan esimerkiksi kahta eri hakusanavaihtoehtoa keskenään. Keywordtool.io auttaa taas mallikkaiden hakusanayhdistelmien etsimisessä. Raittila on näiden lisäksi listannut myös mm. Wordtrackerin ehdotustyökalun, joka antaa 100 hakulausetta volyymeineen syötetyn avainsanan mukaan sekä Spyfu:n, joka paljastaa ilmaisversiossa osan hakusanan kilpailutilanteesta.

https://hakukonekeisari.fi/avainsanat-opas/

https://www.kuulu.fi/blogi/miten-loytaa-hyvia-hakusanoja-hakukoneoptimointia-varten

https://ads.google.com/intl/fi_fi/home/tools/keyword-planner/

https://trends.google.fi/trends/?geo=FI

https://keywordtool.io/

http://nettibisnes.info/ilmaiset-avainsanatyokalut/

https://www.tiiakonttinen.fi/kategoria-tagi-avainsana-hakusana/

[annatamminen-blog]

ReimaGO Adventures

Ryhmämme tehtävänä oli kehittää innovaatio olemassa olevalle ReimaGo- sovellukselle, jonka pääajatuksena on lasten liikunnan ja aktiivisuuden lisääminen. Ryhmäblogi on kirjoitettu tekemämme Lean Canvaksen pohjalta. Enjoy!

Innovaatiomme on ReimaGO Adventures, joka tarinallistaa pelin ja tarjoaa mahdollisuuden oman hahmon luomiseen ja kustomointiin. Lapsi voi tehdä pelihahmosta halutessaan itsensä näköisen ja hahmo pukeutuu Reiman vaatteisiin. Näin linkki ReimaGO:n ja Reiman välillä vahvistuu. Sovelluksessa näkee myös vaatteen tiedot ja pääsee Reiman verkkokauppaan. Liikkuessa pohjoisessa hahmolla on päällään talvitakki ja etelässä t-paita, shortsit tai vaikka uimavaatteet.

Asiakkaan ongelmaksi olemme tunnistaneet lasten liikuntamäärien laskevan kehitystrendin. Lapset liikkuvat tutkitusti vähemmän kuin aiempina vuosikymmeninä ja tähän innovaatiomme pyrkii hakemaan parannusta. Nykyisellään sovelluksessa ei ole tarinaa, minkä vuoksi peliltä puuttuu sisäinen jatkuvuus eikä se välttämättä kannusta lapsia jatkamaan pelissä. Virittämällä punaisen langan, lapselle tulee suurempi motivaatio jatkaa pelissä eteenpäin ja pysyä kiinnostuneena.

Ratkaisuna ajatuksemme on luoda pelistä vetovoimaisempi lapsille, jolloin heillä tulee kannustin liikkua pelin innoittamana enemmän. Tarinat ovat tasokohtaisia pieniä kokonaisuuksia: esimerkiksi Pohjoismaihin sijoittuvassa tasossa autetaan Helsinkiin eksynyt poro takaisin pohjoiseen ja matkan varrella kohdataan paikallista luontoa ja nähtävyyksiä. Kun hahmo liikkuu Venäjällä Moskovassa, täytyy lumileopardi viedä takaisin Siperiaan.

Markkinoilla ei toimi vastaavaa lasten aktiivisuusranneketta, joka toimii pelillistämisen avulla. ReimaGO Adventures tarjoaa lisäksi kanavan Reiman muiden tuotteiden esilletuomiseen, mikä parantaa brändin näkyvyyttä. Lisäksi vanhemmat voivat nähdä, millaisista vaatteista heidän lapsensa pitävät ja voivat helposti hakea oikeita tuotteita Reiman verkkokaupasta. Lapsen kerätessä tarpeeksi pisteitä pelissä, on vanhemman mahdollista saada Reiman tuotteista esimerkiksi -10% alennusta. Ensisijaisesti sovellus suunnitellaan lasten tarpeiden mukaisesti, mutta pääkohderyhmänä toimii valveutuneet lasten vanhemmat, jotka haluavat lisätä lastensa liikunnan määrää. Muita kohdesegmenttejä ovat myös päiväkodit ja lasten isovanhemmat.

Sovelluksen käyttäjämääriä ja suosiota mitataan latausmäärillä, rannekkeiden myynnillä sekä mielipidekyselyillä ja asiakkaiden kommenteista. Pelinsisäisesti kerättävä data taas kertoo, kuinka paljon ja pitkälle yksittäiset käyttäjät pelissä etenevät. Myyntikanavina toimii Reiman oma verkkokauppa, myymälät sekä muut yhteistyökumppanit. Tuotetta myydään muissakin verkkokaupoissa sekä esimerkiksi teleoperaattoreiden kautta kampanjoina. Lisäksi lisäämme näkyvyyttä yhteistyössä suosittujen blogaajien avulla.

Kulurakenne koostuu itse Appin uudelleen luomisesta, markkinoinnista, lapsille tehtävän kyselytutkimuksen suorittamisesta (hahmon ulkonäöstä) sekä vloggaajan/bloggaanjan palkkiosta. Henkilöstökulut ovat siis suurin menoerä uuden Appin tekemisessä. Lisääntyneen myynnin myötä, myös itse ReimaGO aktiivisuusrannekkeita pitää valmistaa lisää.

Tulonlähteitä ovat myydyt aktiivisuusrannekkeet, Reiman vaatteiden lisääntynyt myynti Appissa olevan hahmon myötä, sekä mainostetuiden yhteistyökumppaneiden provisiopalkkiot. Yhteistyökumppaneina toimivat erilaiset lasten liikuntapaikat, kuten HopLop ja Rush, jotka tarjoavat ReimaGo Adventuresin käyttäjille alennusta. Liikuntapaikat tarjoavat koko perheelle hauskaa yhteistä tekemistä.

[annatamminen-blog]

Slushin markkinointiopit

Oneplus - puskaradiolla miljoonamyyntiin!

Tehtävänäni oli tutkia Slush 2017 esityksiä markkinoinnin näkökulmasta youtubesta. Tarkasteluni kohteeksi valikoitui huikea kiinalainen Oneplus -yrityksen menestystarina.

Videossa kiinalaissyntyinen Ruotsissa kasvanut (29-vuotias!) Oneplus -yrityksen perustaja ja omistaja Carl Pei kertoo yrityksensä poikkeuksellisesta markkinointistrategiasta: tehdä halpa, mutta teknisiltä ominaisuuksiltaan Android-huippumallien kanssa kilpaileva puhelin. Näin syntyi yrityksen ensimmäinen älypuhelin Oneplus One vain neljä vuotta sitten.

Puhelimen edullisuus perustuu ennen kaikkea siihen, että turhat välikädet jäävät pois, kun kuluttaja voi ostaa puhelimen suoraan valmistajalta. Perinteisen mainostamisen sijaan, Oneplus on keskittynyt verkossa toimivaan kutsukampanjaan, jolloin kuluttaja voi kutsun saatuaan ostaa puhelimen. Menestys perustuu myös niin sanottuun puskaradioon, onhan Oneplussaa kehuttu niin paljon eri tekniikkalehdissä. Sen ei ole siis tarvinnut mainostaa perinteisesti itseään, kun loistelias hinta-laatusuhde on puhunut puolestaan.

Oneplus panostaa myös oikeanlaisiin työntekijöihin. Aluksi oli vaikea saada hyviä tekijöitä, koska potentiaaliset työntekijät suhtautuivat kriittisesti täysin uuteen, vieraaseen kiinalaiseen yritykseen. Kun Oneplus One lanseerattiin, yritys sai kasapäin ansioluetteteloita työntekijöiltä, jotka olivat työskennelleet isoissa, maineikkaissa yrityksissä, kuten Applella, Googlella ja Facebookilla. Näiden työntekijöiden palkkaaminen kuitenkin osoittautui virheeksi uusien työntekijöiden kyseenalaisen moraalin takia, josta oppineena Oneplus panostikin hyviin tyyppeihin ja persoonoihin työkokemuksen sijasta.

Huippumenestys Oneplus One:in jälkeen lanseerattiin Oneplus One X, markkinointistrategiana vieläkin suurempi kohderyhmä edeltäjäänsä vieläkin huokeampaan hintaan! Samanlaista markkinointistrategiaa käytti myös Nokia aikanaan. Oneplusin kohdalla mentiin kuitenkin pahasti metsään. Niin halvalla hinnalla ei pystytty tekemään teknillisesti laadukasta taittuvaa Android -puhelinta.

Kun Oneplus oli vuoden vanha, suuri aasialainen teleyritys tarjosi yli 90 miljoonaa 250:sta tuhannesta puhelimesta. Oneplus kuitenkin kieltäytyi sopimuksesta, ja onneksi kieltäytyi, koska nyt tätä huippumenestyksekästä startupia ei olisi enää olemassa. Sopimusta tarjonnut yritys olisi maksanut aina sitä mukaa, kun myyntiä syntyi. Mutta mitä, jos myyntiä ei olisikaan syntynyt niin paljon? Ottaisiko tuore, pieni yritys vastuun kantaakseen, jos puhelimia valmistetaan liian suuri määrä kerrallaan, eikä kauppa käy. Tarjous tuntui liian hyvältä ollakseen totta: Oneplus kieltäytyi. Ja mitä kävikään: kyseinen teleyritys lanseerasi sittemmin toisen puhelimen, ja he saivatkin myytyä vain 20 000 kappaletta. Tämä varmasti hankala päätös siis kannatti.

 https://www.youtube.com/watch?v=po1K8Kb5CwE&list=PLFChRVpZlTJSA1eh7zvo29cybDtEj7CLD&index=2

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tallainen-on-oneplus-puskaradiolla-miljoonamyyntiin/c045bb23-624f-30fd-a2a8-34944e22b60f

https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Pei

https://www.oneplus.com/fi/about-us

[annatamminen-blog]

Yrityksen somekanavat

Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää!

Fazerin kotisivut ovat kattavat, asialliset ja laadukkaan näköiset unohtamatta kauniita ja herkullisen näköisiä kuvia. Etusivulle on koottu kategorioittain tietoa nykypäivänä puhuttavista asioista, kuten yrityksen vastuullisuudesta ja hyvinvoinnista. Lisäksi sivulta löytyy tyypilliset avoimet työpaikat, tietoa Fazerin historiasta ja arvoista sekä kerrotaan Fazerin tarjoamista palveluista. Itse asiassa ehkä vähän outoa, ettei kotisivulta löydy mitään linkkiä sosiaaliseen mediaan. ”Löydät meidät myös somesta!” –tyyppisesti. Kotisivujen kohderyhmäksi on varmaan valittu enemmän keski-ikäinen henkilö, joka ei kauheasti käytä aikaa somessa. Fazerilla on itsessään vahva historia ja perinne sekä suuri brändiarvo, niin ehkä Fazer on tietoisesti profiloitunut muuhun kuin sosiaaliseen mediaan. Näin ainakin luulin ennen kuin avasin Twitterin.

Googlettamalla ”Fazer” sivun viimeisenä vastaan tulee Fazerin Twitter- tili @FazerSuomi. Fazer näyttäisi olevan aktiivinen Twitterin käyttäjä!  Fazer on liittynyt sinne vuonna 2011, sillä on 16 500 seuraajaa (12.11.2018), yli 5000 tykkäystä ja vajaa 6000 twiittiä. Ja kuinka ollakkaan, BearingPoint on palkinnut Fazerin jälleen Suomen parhaaksi sosiaalisessa mediassa erityismainintana erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen sisältö laajasti somen eri kanavissa.  Omaan silmään Fazerin Twitter- tili todentotta näyttää kiehtovalta. Löytyy artikkeleja niin Fazerin uudesta Munkkiniemeen avatusta testiravintolasta TestEatistä taisteluun ruokahävikkiä vastaan ja Fazerin Sinisen kehittämään vihapuheen vastaiseen tekoälyyn, Loveblotbluehun.

Seuraavana vastaan tuleekin Fazerin Facebook- sivut. Niillä on yli 320 000 tykkäystä, julkaisuja lähes päivittäin, joskus useampaankin kertaan päivässä. Fazer on aktiivinen siis myös Facebookissa, julkaisut ovat saaneet useita satoja kommentteja, tykkäyksiä ja sydämiä. Asiasisältö näyttää samalta kuin Twitterissä. Facebook- sivuille on yhteystietojen ja kotisivujen linkin lisäksi laitettu näkyviin Fazerin käyttämät sosiaaliset kanavat: Instagram, Twitter ja youtube.

Fazerin youtube- kanavalla on hieman yli 60 000 tilaajaa. Youtubessa katsotuimpia Fazerin ovat yhteistyössä Rovion Angry Birdsin kanssa tehdyistä makeisista kertovat videot. Videoita Fazer julkaisee keskimäärin kerran viikossa, joskus useammin. Videoiden katselumäärät vaihtelevat muutamasta sadasta aina 67 miljoonaan (!!) katselukertaan, kun puhutaan näistä Angry Birds- teemaisista videoista.

Fazerilla on instagramissa kaikkein suurin seuraajakunta yli 77 tuhatta! Julkaisuja löytyy n. 2500 ja niitä tehdään päivittäin. Instagramissa on panostettu kauniisiin kuviin ja visuaalisuuteen. Jo pelkkä nopea vilkaisu saa sylkirauhaset aktivoitumaan. Tykkäyksiä kuvat ovat saaneet muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin, kommentteja löytyy joistain kuvista vain muutamia, kun taas toisissa sadoittain. Instagramissa on panostettu enemmän uutuustuotteisiin, kun taas Twitterissä ja Facebookissa oli enemmän asiasisältöä, kohderyhmänään selkeästi vanhempi väestö.

                                https://www.fazergroup.com/fi/

https://twitter.com/fazersuomi?lang=fi

https://fi-fi.facebook.com/fazersuomi/

https://www.youtube.com/user/thefazergroup

https://www.instagram.com/fazersuomi/?hl=fi

[annatamminen-blog]

Digitaaliset kuluttajatrendit 2018

Tässä postauksessa paneudun Ericssonin viime vuonna teettämään tulevaisuuden kuluttajatrendejä käsittelevään julkaisuun. Ehkä vähän kuivakkaa, mutta yritän kertoa edes ilmiöistä edes näennäisen hauskasti. Tutkimus muuten perustuu yli viidentuhannen aktiivisen netinkäyttäjän kyselytutkimukseen eri puolilta maailmaa. Julkaisussa on nostettu esille 10 kuumaakin kuumempaa kuluttajatrendiä digitaalisessa maailmassamme. 

1. Digitaalisuus alkaa jo vaikuttaa ihmisyyteen

Ovenavaus, ruuanvalmistus tai vaikkapa hampaiden harjaus hoitunee joillakin jo älypuhelimen avulla. Tulevaisuuden itseajavat autot nähdään kaikkien arkipäivänä jossain vaiheessa. Tällöin ihmiset eivät itse ole enää missään vuorovaikutuksessa muiden kanssamatkustelijoiden kanssa viittoilemassa, elehtimässä, tööttäilemässä, kisailemassa tai vaikkapa antamassa kannustavaa merkkiä kadun ylitykseen. Kenen kanssa enää käytämme kehonkieltämme, kosketamme, ilmehdimme ja juttelemme? No tietenkin digitaalisten laitteiden, kuinkas muuten.

2. Kehittyneemmät langattomat kuulokkeet

Tulevaisuudessa langattomat kuulokkeet arkipäivää vielä koko päivän ja jopa yön? Voi kyllä! Juuri tätä julkaisussa ennakoidaan. Miksei lisättäisi kuulokkeisiinkin ominaisuuksia, joita ilmennetään muilla aparaateilla erikseen? Miksi ostaa korvatulpat, jos kuulokkeilla voidaan halutessaan blokata epämieluisat äänet, kuten nyt vaikka kuorsaukset yms. Voi valita mitä haluaa kuulla ja mitä ei. Aikamoisen nerokasta! Lisäksi tulevaisuuden kuulokkeilla pystyisi kuulemaan haluamansa henkilöt tarkemmin ja blokata vähemmän mielenkiintoiset. Vieläkin hienompaa! Mutta parasta kaikista on julkaisun mukaan se, että tulevaisuuden kuulokkeet kääntävät sinulle kielen, jota sinulle puhutaan reaaliaikaisesti.

3. Ikuinen vasta-alkaja

Uusi teknologia helpottaa pitämään taitoja ajan tasalla. Ajan hermolla pysyminen tuntuu olevan jatkuvaa taitojen päivittelyä ja uuden teknologian oppimista. Tämä saattaa aiheuttaa joissakin meissä paikoin harmaita hiuksia tai vähintäänkin sydämen lisälyöntejä epäsäännöllisen säännöllisesti. Toisaalta, koska tietoa on niin helposti saatavana, ei asioita tarvitse opetella sydänjuuria myöten. Voidaan helposti tarkastaa, miten tämä taas tehtiinkään ja miten tämä olikaan, nopeasti.

4. Sosiaalinen broadcasting

Some lupasi alun perin vastavuoroista käyttäjälähtöistä keskustelua. Nykyään some nähdään jo yksipuolisempana. Somevaikuttajat voivat ostaa seuraajia ja käyttää keinoälyä tekemään julkaisunsa, mutta tämä tutkimuksen mukaan johtaa yksipuolisempaan kommunikaatioon. Jotkut poliitikot käyttävät somea puolestaan enemmän poliittisen propagandaan. Toisaalta keinoäly nähdään potentiaalisena vaihtoehtona faktatietojen tarkastukseen somessa. Tekoälyn turvin tehtyjä statuspäivityksiä somessa ei huolisi kuitenkaan kuin reilusti alle puolet vastaajista. Miten tulevaisuudessa tullaan hyödyntämään tekoälyä somessa menettämättä nerokasta alkuperäistä vastavuoroisuutta?

5. Fiksut mainokset

Kuluttajilla on tyypillisesti ollut vähän viha-rakkaussuhde mainostamiseen. Vähän alle puolet tutkituista on sitä mieltä, että mainostus on ok, jos saa ilmaiseksi jotain. Kuluttajat näkevät keinoälyn keinona löytää heille kohdennetut mainokset ja näin verrata heitä kiinnostavien tuotteiden ominaisuuksia. Toisaalta osa jopa olisi valmis maksamaan online-mainosten blokkauksesta. Yli puolet uskoo, että mainoksista tulee joskus niinkin realistisia, ettei kuluttaja enää näe syytä ostaa itse tuotetta.

6. Hämmentävä kommunikaatio

Laitteet, jotka matkivat ihmisääntä koetaan yllättävän epämiellyttävinä. Tutkimuksen mukaan puolet eivät osanneet sanoa, kumpi vieroksuttaa enemmän, laitteen vai ihmisen ääni. Yllättävästi yksi kolmesta sanoi välttävänsä yrityksiä, jotka käyttävät älyrobottia asiakaspalvelussa. Kuluttajista 40% pitäisivät outona, jos älypuhelin tunnistaisi heidän ilmeitään (iloa, surua, tylsyyttä yms.) ja älypuhelin vastaisi sopivalla responssilla heille. Ahdistavana koettiin ylipäänsä älypuhelimen jatkuva kasvojen tarkkailu. Ja ymmärtäähän sen, meitä jo tarkkaillaan ihan tarpeeksi joka tuutista.

7. Vapaa-ajan yhteiskunta

Vajaa puolet hyödyntäisi robotteja, jotka ansaitsisivat elannon heidän puolestaan ja kuluttajille itselleen jäisi enemmän vapaa-aikaa. Robotit eivät pelätysti siis veisikään töitä, vaan mikä voisikaan olla paremmin, tekisi työt tekijänsä puolesta. Taksikuski hallinnoisi mielellään luultavasti itseajavia takseja etäältä kuin ajaisi niitä itse näin esimerkkinä. Kysymys kuuluukin, olemmeko siirtymässä työnteon yhteiskunnasta vapaa-ajan yhteiskunnaksi? Jos elannon taso ei muutu, niin miksi ei ansaittaisi rahaa vähän helpommin ja jäisi enemmän aikaa sille oikealle elämälle.

8. Kuvasi on huone

Tulevaisuudessa ottamasi kuva ei ole pelkkä mukava muisto, jota ihailla, vaan huone, jossa voimme vapaassa kulkea. Teknologian kehittyessä pystymme tutkia ottamaamme kuvaa, vaikka mistä kulmasta. Puolet kuluttajista toivoisivat jo 3D-kameraa älypuhelimiin. Hämmästyttävät kolme ihmistä neljästä uskoo, että viiden vuoden aikana pystymme käyttää virtuaalitodellisuutta apuna kuvissa kävelyyn.

9. Yläilmoissa olevat kadut

Kaupunkien kadut nähdään nykypäivänä niin ruuhkaisina, että taivaista etsitään pelastusta! Vastanneista 39% näkee, että heidän kaupunkinsa tarvitsisi tieverkoston taivaalle droneja ja lentäviä kulkuvälineitä varten. Toisaalta 38% pelkäisi, että jotain putoisi päähän maallisia katuja vallatessa dallatessa.

10. Ladattu tulevaisuus

Miksei lentokoneet jo toimi sähköllä? Yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että akkuteknologia tulee kehittymään niin perinpohjaisesti kännyköistä autoihin ja miksei muuhunkin? Älypuhelimen akku tuppaa mennä nollille, päivässä ellei puolessa. Halutaan huolettomampaa laitteiden käyttöä ilman jatkuvaa huolta akun kestosta. Puolet näkevät akkujen latausmahdollisuuden radioaaltoja hyödyntämällä.

Kiitos ja anteeksi! Tulipas tekstille pituutta, mutta niin oli paljon asiaa julkaisussa. En tähän hätään tiiviimpään saanut, että näin, kiitos kärsivällisyydestänne.

 https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2018#methodology

[annatamminen-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Miettiessäni, mitä digitaalinen liiketoiminta oikeastaan on, tulee välittömästi mieleen linkki digitaalisuuteen. Se on arkipäivää joka paikassa sitä sen kummemmin tiedostamatta. Tarkemmin ajateltuna ihan kaikki kaupankäynti liittyy jollain tavalla digitaalisuuteen.

Koulun opetusmetodit ovat muuttuneet huikealla vauhdilla jo reilussa vuosikymmenessä todella digitaalisiksi. Maksamme laskut verkkopankissa tai no, onko sekin jo vähän vanhanaikaista, Mobilepayn jälkeen. Kirjoja tai lehtiä ei tarvitse selata paperisena, ne voidaan lukea verkossa tai kuunnella äänikirjoina. Ruokaa ei tarvitse ostaa kaupasta, ruuan voi tilata puhelimitse tai vieläkin helpommin, Woltilla tai Foodoralla suoraan kotiin. Jos kauppaan haluaa kuitenkin mennä, voi ostokset maksaa itsepalvelukassalla ilman turhia välikäsiä. Etsiessään sopivaa hotellia lomakohteessa, voi helposti kilpailuttaa kaikki alueen hotellit nopeasti, katsoa muiden mielipiteet alueen hyvistä ravintoloista, varata pöydän ja löytää sopivan aktiviteetin lomakohteessa muutamassa minuutissa.

Digitaalinen liiketoiminta on jatkuvaa innovointia tehdä asiat helpommin kuluttajille. Luoda uusia tarpeita ja saada kuluttaja uskomaan, että tarve kyseiselle tuotteelle tai palvelulle on. Kuka olisi osannut ajatella vaikka kymmenen vuotta sitten, että nyhtökaurasta tulee maailmanlaajuinen menestys, etätyönteosta tulee arkipäivää työpaikassa kuin työpaikassa tai uuden passin voi hakea sähköisesti. Passikuvankin valokuvaliike toimittaa automaattisesti poliisilaitokselle ja itse passin saa hakea lähimmältä R-kioskilta. Digitaalisen liiketoiminnan myötä eletään jatkuvasti ajan hermolla ja jo vuoden päästä on tarjolla valtavasti uusia tuotteita/palveluita. Mitä kaikkea meille tullaankaan vielä tarjoamaan tai mitä kaikkea hienoa saamme olla itse mukana kehittämässä tulevaisuudessa.

Digitaalisuus nähdään positiiviseksi asiaksi työpaikoilla ainakin johdon kannalta, kun pystytään karsimaan turhia työvaiheita ja siirtämään henkilöitä pois mekaanisista työvaiheista luovempaan/ihmistä vaativaan tehtävään. Digitaalisuus nopeuttaa myös itse työn tekemistä. Jotkut erityisesti vanhemman ikäpolven edustajat saattavat ajatella, että digitaalisuus vie heidän työnsä. Mutta jonkun on niitä robottejakin ohjattava ja jatkuva kouluttautuminen on nykyajan trendi. Lisäksi joidenkin työtehtävien kannalta ihmistä ei voi koskaan täysin korvata. Työtehtävät vain uudistuvat ja muuttuvat ajan myötä. Digitaalisuus on uuden mahdollistaja, ei kielteinen asia.