armivirta

[armivirta]

HR:n tulevaisuuden haasteet.

Tilanne on haastava sillä niin kuin tutkimuksessa sanotaan ”muutosmatka on edelleen kesken” tulevaisuutta on vaikea ennustaa minkälaisia muutoksia se tuo tulleessaan. Digitaalisuus kehittyy nopeaa vauhtia, ja miten se on muokannut nuorien ajattelumaailmaa. Miten he haluavat suorittaa työtehtävänsä tulevaisuudessa ja minkälaisten haasteiden eteen he päätyvät.

Hr:n rooli ja vastuu korostuu entisestään ensi vuosikymmenellä sillä juuri Hr on se mikä tekee uudet toimintamallit ja strategiat, palkkaa uudet osaajat. Miten tietää minkälaisia osaajia tulee palkata kun tilanne muuttuu ja elää koko ajan. Tässä korostuu Hr puolen ammattitaito kehittää henkilöstöä oikeaan muutokseen ketterästi, ottaen huomioon kokonaiskuvan sekä kustannukset. Luoda oikea yrityskulttuuri, tutkimuksessa kävi ilmi että yhteinen näkemys organisaation visiosta lisää oma-aloitteellisuutta.

Organisaatiokulttuurin, osaamisten ja taitojen ja johtajuuden kehittäminen korostuvat tuloksissa, ja niihin aiotaankin panostaa eniten seuraavien 2-3 vuoden aikana. Näiden asioiden osaaminen on tärkeää HR puolella lähitulevaisuudessa.

Kyselyssä tuli myös ilmi että yritykset mitkä ovat lähteneet muutostyöhön ovat panostaneet tiimityöskentelyyn, teknologiaan ja prosessien tehostamiseen. Uskon että tässä on avain siihen miten muutoksia viedään eteenpäin. Tiimityöskentelyn kautta tieto ja oppi jakaantuu luonnollisesti, ja viimeisimmän teknologian avulla prosesseista saadaan nopeampia. Ja hyvällä tiimityöllä saadaan aina parempia lopputuloksia kuin yksin tekemisellä.

 Organisaatioiden muutokset taulukko kertoo siitä mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten tilanteen arvioidaan muuttuvan 2-3 vuoden sisällä. Hr:n vastuu työnanantajamaineen luomisessa kasvaa niin kuin Hr:n rooli rakenteen muutoksissa. Taulukossa tulee esille myös se miten organisaatiokulttuurin muodostaminen on HR:n vastuulla ja se nousee myös muutaman vuoden sisällä.

 Kuva 1. Lähde HRsuunta 2021 tutkimusraportti/ Accountor Hr Solutions

[armivirta]

Kukkahattuhörhö kohti unelmia.

Arvoisa lukija, 

Olen kahden pienen lapsen äiti joka aloitti opiskelut Haaga-Heliassa monimuoto puolella 2018 syksyllä. Olen hyvässä vaiheessa opintojani ja näyttää siltä että valmistun ajallaan. 

Olen tykännyt opiskella todella paljon ja näyttää myös siltä että tavoitteeni koulun suhteen näyttäisi ainakin tällä hetkellä toteutuvan. 

Aina olen haaveillut omasta yrityksestä ja nyt minulla on yritysidea kaverini kanssa mitä lähdemme pikkuhiljaa toteuttamaan. Olen hakemassa nyt keväällä alkavaan pilotti ohjelmaan missä saa vielä lisää apua yrityksen perustamiseen. 

Rakastan liikkua luonnossa ja erityisen lähellä sydäntä on meri. Asumme onneksi 200m päästä merestä joten pääsen rentoutumaan meren ääreen suhteellisen nopeasti.

”Älä väheksy pieniä alkuja” Steven Furtick on amerikkalainen puhuja kuka puhuu paljon onnistumisesta elämässä. Se on totta että monesti olen luovuttanut idean toteuttamisen koska se on aluksi niin pientä, ajatus siitä että miten niin pienestä voi koskaan tulla mitään suurempaa ja todellista on ollut ajatus mikä on jättänyt toteuttamatta asian kokonaan. Varsinkin alkuvaiheessa on tärkeä että uskoo siihen mitä lähtee tekemään, ja on avoin ottamaan neuvoja vastaan. Eikä kuuntele niitä jotka eivät usko samaan unelmaan mihin itse uskoo. On tärkeää valita oikeat ihmiset ketä kuuntelee siinä vaiheessa kun aloittaa luomaan jotain uutta. Sinun unelmasi ei ole toisen unelma, ainakaan sellaisena kuin sinä näet sen. Uskalla olla rohkea ja etsi oma unelmasi.

 Nimen kukkahattuhörhö sain töissä kun esitin ideoitani miten kyseisen yrityksen näkyvyyttä voi parantaa somen kautta. Olen ylpeä tästä nimestä, se kuvastaa minua todella hyvin, olen visionääri joka painaa satalasissa eteenpäin niin, että, tavarat hukkuu siinä matkalla. Aina jokin asia on hukassa, viimeksi kesällä hukkasin ajokorttini kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla en edes alkuun huomannut koko asiaa, ja kun huomasin luotin, että, jostain se löytyy, ja niin se löytyikin.  Asioilla on tapana järjestyä, on mottoni. Ja jos ei järjesty, niin sitten pitää keksiä uusi keino miten jatkaa eteenpäin.

 Innolla odotan että pääsen tutustumaan virtuaalisesti teihin muihin, uskon että kurssista tulee erittäin antoisa.

 -Armi

[armivirta]

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista.

Uuden kehittäjä moduuli

Viimeinen asiantuntijablogin aihe tekoäly oli henkilökohtainen suosikkini. Siitä jäi paljon ajateltavaa, sekä avasi silmät siihen miltä liiketoiminta tulevaisuudessa tulee näyttämään. Vaikka siitä on ollut paljon puhetta tähän asti, vasta nyt todella ymmärtää sen tärkeyden liiketoiminnan kannalta, ja miten sitä voi jo nyt hyödyntää käytännössä. 

Virtuaalitodellisuus ja lisätyn todellisuuden erojen kirjoittaminen sai miettimään kumpi niistä on tulevaisuudessa isompi asia, ja miten niitä tullaan käyttämään eri asioihin. Vr lasit oli tuttu aihe entuudestaan, mutta ar laseihin en ollut perehtynyt vielä aikaisemmin. Verkkopalveluiden ja SEO asiantuntijablogissa kirjoitin eri alustoiden eroista. Uskon että tässä suurin hyöty omalle työuralleni oli juuri se alustoiden eroavaisuuksien ymmärtäminen. Tuntemattoman asian tutkiminen ja siitä kirjoittaminen antaa vahvemman muistijäljen uudelle asialle, tämä on ollut yksi oivallukseni blogia kirjoittaessa. Jokaisesta aiheesta oppi aina uutta, ja huomaa miten ne todella jäi mieleen eri tavalla kun niistä kirjoitti, pelkän lukemisen sijaan. Blogin kirjoittaminen vahvisti myös sen tärkeydestä liiketoiminnan viestinnässä, se varmistaa sen että oppii alalta uutta, ja jakaa sitä lukijoilleen. Sen avulla voi nostaa näkyvyttää, ja vahvistaa asiantuntijuutta.

Ryhmäblogit näytti myös sen, että aina blogia ei tarvitse kirjoittaa yksin. Ja blogin sisällöstä voi tulla rikkaampi ja monipuolisempi silloin kun sen kirjoittamiseen osallistuu useampi, kuin yksi henkilö.

Mobiilisovellukset ja yhteisömanagerista kirjoittaminen, sitä hyödynsin jo omassa työelämässäni. Siitä oli jo siis ihan käytännön hyötyä työelämässä, mikä oli tietenkin erittäin hyvä asia, sillä se on syy miksi opiskelen Haaga-Heliassa.

Koska jouduin olemaan yhden läsnäolo tunnin poissa kirjoitin yhden ylimääräisen blogi tekstin radiot.fi sovelluksesta ja siitä miten se toimii ääni ohjauksella. Sovellus on edelleen puhelimessani, tämän kautta olen ruvennut käyttämään enemmän siriä puhelimessa, sekä ääni ohjattua kirjoittamista, sen kätevyyden huomaaminen on jopa ilahduttanut. Uskon että tämä on se suunta mihin äly laitteet menevät vielä enemmän lähitulevaisuudessa.

Fasilitointi työkalut oli kurssin muusta sisällöstä mikä jäi elävästi mieleen ja ehdoton suosikkini. Ja olin työpajassa missä oli fasilitaattori mukana vetämässä idea pajaa. Fasilitoinnista tuli vielä mielenkiintoisempaa kun näki miten ammattilainen fasilitoi, ja paras oli tietenkin yhteenvedon saaminen tilaisuuden jälkeen. Tämä lisäsi omaa rohkeutta käyttää fasilitointia tulevaisuudessa kun näki sen toimivan todellisessa elämässä.

Asiakas toimeksianto, Restis sovelluksen suunnittelu oli mielenkiintoinen projekti. Mieleenpainuvimmat hetket oli fasilitoinnit ja itse innovaation esittely asiakkaalle. Tämä leijonanluola hetki, olisi voinut olla vieläkin intensiivisempi.

Anaalytiikan osio oli mielestäni pelottavin, alkuun ei ymmärtänyt mitään mitä tunnilla käytiin läpi, kunnes siihen todella otti aikaa ja rupesi tekemään tehtäviä. Tiedän että ilman näitä perustaitoja voi olla haasteellista yritysmaailmassa, melkein minkä tahansa erikoistumisen kanssa. Samalla haastavuuden kanssa sai kokea suurimmat onnistumisen tunteet, kun harjoittelun jälkeen osasi tehdä tehtävän, ja omaksi hämmästykseksi ymmärsi jotain siitä mikä alkuun tuntui mahdottomalta.

Nyt kun jälkikäteen miettii kurssia voi todeta että sana uuden kehittäjä sai lihaa luiden ympärille. Uusi ja kehittäminen on jotain minkä ympärillä ehdottomasti haluan työskennellä tulevaisuudessa, joten jo tästäkin syystä näen tämän moduulin hyöydylliseksi. Oma urasuunnitelmani sai paljon bensaa, tämän moduulin sisällöstä.

Oikein rauhallista ja mukavaa joulua koko moduulin porukalle, ja erityisesti opettajille. Kiitos hyvästä moduulista!

[armivirta]

Tekoäly, automatisointi, robotiikka.

Tekoäly on algoritmejä. Lähivuosina tekoäly tulee toimimaan apuälynä. Tekoäly toimii esimerkiksi chattirobotin apuna, se osaa esittää oikeita jatkokysymyksiä.

Kuuntelin Alma median tekoäly podcastin missä haastatellaan Antti Merilehtoa, joka on kirjoittanut kirjan Matkaopas johtajalle. Kirja on opas tekoälyn maailmaan, mitä se tarkoittaa, ja miten sitä voi hyödyntää. Antin omin sanoin, jokaisen yrityksen tulisi lukea kirja, jos ei vielä ole ottanut tekoälyä yritystoimintaansa.

Podcastin kuuntelun, sekä kirjan selailun jälkeen, ymmärsin tekoälyn merkityksen liiketoiminnassa.  Ja miten suuri vaikutus tekoälyllä on yrityksen toimintaan. Itse huolestuin siitä, miten vähän sitä todellisuudessa vielä käytetään yrityksissä suomessa . Tässä on mielestäni hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa, että, pienemmätkin yritykset osaisivat hyödyntämään dataa, mitä on saatavilla, ja tekemään siitä heikkoa tekoälyä mikä edistäisi yrityksen toimintaa.

Tekoäly lähtee 50 luvulla käsitteenä elämään, koneen suorittamaa toimintaa. Heikko tekoäly voi tunnistaa yhden asian kerrallaan, mikä se on ohjelmoitu tunnistamaan.

Antin kirjassa kerrotaan, että vahva tekoäly voi ajaa autoa, mutta sitä ei tiettävästi ole vielä keksitty, sanoo Antti kirjassa. Kirja on kirjoitettu 2018, ja viime vuonna Suomessa testattiin itsestään ajavaa bussia. En tiedä varmaksi onko kyseessä sama asia, mutta jos on niin vuodessa olisi tapahtunut silloin iso muutos. Minulle tämä tarkoittaa tekoälyä, onko se sitten luonteeltaan jo vahvaa, siitä en ole varma.

Tekoäly minulle merkitsee automatisoitua tiedon hallintaa koneellisesti. Mitä se käytännössä tarkoittaa tai miten se toteutetaan siitä minulla ei ole hirveästi tietoa. Kun Antti taas kirjoittaa kirjassaan, että, neuroverkko on ohjatun oppimisen keino mallintaa ihmisaivojen toimintaa, voisi se minulle tarkoittaa samaa asiaa kuin tekoäly, siitä syystä että se on tehtyä. Antti kertoo että, tämä on yksinkertaista mallintamista ja sitä käytetään ohjatun oppimisen menetelmänä.

Koneoppiminen ja tekoäly on minulle merkitykseltään minun ajatusmaailmassa sama asia, tarkoitan sillä sitä että se on tekoälyä, konepohjaista.

Matkaopas johtajalle kirjassa kerrotaan että, koneoppimisessa ei ole opetettua dataa, vaan kone oppii itsenäisesti datasta. Ja suurin osa tekoälyn sovelluksesta on kone oppimista. Koneoppimisen ohjattu oppiminen, koneelle annetaan oikea vastaus opetusdatassa. Ohjaamaton oppiminen on sitä, kun kone päättelee asioita datassa olevien säännön mukaisuuksien, ja datan suhteiden osalta. Vahvistusoppiminen tarkoittaa sitä kun, koneelle annetaan palautetta siitä, miten se on toiminut, ilman että annetaan oikeita vastauksia.

Matkaopas johtajalle kirjassa Antti kertoo Oxfordin teettämästä tutkimuksesta, mihin vastasi 325 tekoälytutkijaa. Kyselyssä tutkittiin mm heikkoa tekoälyä, tässä tutkijoiden vastauksia: Koneet ovat ihmisiä parempia kaikissa tehtävissä 2062 mennessä 50% todennäköisyydellä. Savolaisittain sanottuna, suattaapi olla, mutta suottaapi olla olematta.

Tekoälyn ohjaamat koneet/robotit: - 2024 kääntävät vieraita kieliä - Kirjoittavat paremmin lukija esseitä 2026 - Ajavat kuorma-autoja paremmin kuin ihmiset 2027 mennessä. - Toimivat vähittäismyyjinä 2031 - Ovat parempia suorittamaan kirurgisia 2053 mennessä.

Kaikki nykyiset työt automatiosoidaan 120 vuoden kuluttua- tekoälyn ohjaamia.  Silti laajojen tekoälyjen arvioidaan olevan vuosien päässä.  

Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, joka käyttää dataa oppimiseen, ja luokitteluun sen sijaan, että oppiminen olisi ohjelmoitu valmiiksi. Koneoppiminen käyttää algoritmeja jotka oppivat käytössä olevasta datasta askel askeleelta.

Koneoppiminen käytännössä:

Kolme askelta kone oppimisen hyödyntämiseen:

1. Liiketoimintaprosessien läpikäynti ja luetteloiminen. Mitä päätöstä tai päätöksiä tehdään jatkuvasti samassa ympäristössä.

2. Tärkeää keskittyä mahdollisimman selkeästi haasteisiin. Kapea tekoäly ja koneäly on tarkkaan määritelty ja ymmärretty.

3. Ottaa koneet päätöksen teon tueksi monimutkaisiin ongelmiin. Ihminen hahmottaa yrityksen menestykselle olennaisia asioita, joista ei ole käytössä dataa, kun taas kone hoitaa rutiineja, ja varmistaa, että, olemassa olevaa dataa käytetään päätöksen tekoon.

Itse määrittelen koneoppimisen ihan eritavalla tämän blogipostauksen jälkeen. Aikaisemmin se oli koneiden epämääräistä toimintaa, nyt ajattelen koneoppimisen tärkeänä osa-alueena työelämässä, mistä haluan ehdottomasti oppia lisää. Ja ehkä mahdollisesti tutkia miten sitä voisi viedä eteenpäin keskisuuriin yrityksiin, parantamaan tuloksia.

[armivirta]

Verkkokauppa ja ostaminen – Virtuaali ja lisätty todellisuus.

Virtuaalitodellisuus imaisee meidät kolmiulotteiseen virtuaalimaailmaan, jonka tapahtumia voisi luulla todellisiksi. Lisätty todellisuus taas antaa hyödyllistä lisätietoa siitä, mitä näemme arkitodellisuudessa.

Virtuaalitodellisuus tarkoittaa samaa kuin VR eli virtual reality. Tässä käytt��jä saa päähän vr lasit mitkä näyttävät virtuaalista todellisuutta. Itse kokeilin veljen poikani vr laseja tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Kokemus oli mieltä mullistava, olisin voinut jäädä tähän maailman pidemmäksikin aikaa. Kävin Mount Everestin vuorilla kiipeämässä ja olin avaruudessa missä pääsin ajamaan avaruus alusta. Käsissäni oli ohjaimet mitkä toimi käsinä virtuaalitodellisuudessa, nostelin tavaroita ja käänsin vipuja niillä. Tämä herätti ajatuksen siitä miten vr laseja voisi käyttää kaupankäynnissä tulevaisuudessa. Mitä olisikaan kävellä vr lasit päässä omalla kotikadulla mutta nähdä silti ympärillä toinen todellisuus, tai päästä ostoksille, laittaa tuotteita ostoskoriin samalla kun olet ilta lenkillä. Tai miten voisit tutustua matkakohteisiin virtuaalitodellisuudessa, ja kun olet aloittanut matkan siellä voit varata lennot kyseiseen kohteeseen oikeassa maailmassa.

Lisätyssä todellisuudessa, sama kuin, AR, augmented reality näkee todellisen maailman, mutta älypuhelimen tai muun laitteen läpi. Käyttäjä saa lisäarvoa näyttöön tuotetun videon, tekstin, tietokoneanimaatio 3D-malleja, pelejä tai muuta vastaavia.

VTT:n tutkimusprofessori kertoo siitä miten konenäön osuus on huomattavasti tärkeämpi lisätyssä todellisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä että näkökenttä siirtyy katsojan mukana. Konenäkötekniikkaa kutsutaan kameraseurannaksi. Voin hyvin kuvitella miten tämä helpottaisi ostosten tekemistä nettikaupoissa. Katsot tuotetta ja siitä avautuu tuotekohtaiset tiedot ilman sitä klikkaamatta. Tätä kautta tuotteita voisi olla enemmän kerralla esillä sommitellusti, mikä voi parhaassa tapauksessa tuoda ainakin lisämyyntiä.

[armivirta]

Verkkopalvelut ja SEO

FIAM Eli Finnish Internet Audience Measurement mittaa suomalaistaisten internetin käyttöä. FIAM on tehnyt listan eniten millä verkkosivuilla tai sovelluksissa käy kuukausitasolla eniten vierailijoita, listalla on yli sata verkkosivua ja sovellusta. Tästä listasta otin suosituimpien joukoista Helsingin Sanomat ja YLE Areenan, suurien eroavaisuuksien takia, ja siitä syystä että molemmilla on paljon vaikutusvaltaa mediassa.

Helsingin Sanomien käyttäjämäärä oli noussut lokakuussa 2019 0,6%. Tavoitettavuus oli noussut, tämä tarkoittaa sitä, että alusta on ollut luotettava ja toiminnallisuus on lisännyt positiivista käyttäjä kokemusta. Samoin on käynyt myös Yle Areenalla missä prosentti on ollut hieman suurempi 0,9%. Yle Areenan tekninen alusta on hyvin erilainen Hesariin verrattuna. Kun ajatellaan että Yle Areenan täytyy olla valmis pyörittämään eri striimejä. Tämän lisäksi Yle Areena löytyy monesta äly-televisiosta, tabletista sekä puhelimista. Tämä asettaa suuret edellytykset toiminnallisuudelle ja koko alustan rakentamiselle. Toki myös Hesaria luetaan ja katsotaan eri laitteilla, kuten puhelimella, mutta televisioon verrattuna se ei ole yhtä suurta. 

Yle Areenan käytettävyys riippuu paljolti siitä millä päätelaitteella sitä käytetään, vaikka Yle Areena on tässä tehnyt mielestäni hienoa työtä siinä, että heidän sovellus näyttää melkein samalta tietokoneella, mobiilissa, sekä äly-televisiossa. Kuitenkin äly-televisio ja puhelin on erilaisia käytettävyydessä, vaikka sovellus on sama. Myös Hesari on pitänyt hienosti yhtenäisen ulkomuodon, ja sitä kautta käytettävyyden niin, tietokoneella kuin puhelimella käytettäessä, vaikka takana on eri alustat millä sovellusta pyöritetään. Itse luen uutiset Hesarin mobiilista ja katson Yle areenasta Solsidanin ja laitan sen chrome cast:n kautta televisioon. Tällöin minun ei tarvitse katsoa ohjelmaa puhelimesta vaan näen sen isommalta screeneltä. Aikaisemmin Yle areena näkyi myös äly-televisiosta suoraan, mutta jostain syystä televisio ei enää päivitä alustaa mikä tarkoittaa sitä että Yle areena ei sitä kautta enää toimi.

Molemmat sovellukset Yle Areena ja Helsingin Sanomat, toimivat vaikuttaja medioina, mitkä käsittelevät yhteiskunnan tärkeitä asioita, sekä, viihdyttävät katsojia ja lukijoita. Yle Areenassa sisältöä voi myös kuunnella pod castien muodossa, ja katsoa reaali ajassa televisiota. Helsingin Sanomilta löytyy myös reaali Tv silloin kun jotain tärkeää uutisointia tapahtuu, esimerkiksi tällä hetkellä suoraa lähetystä hallituskriisistä, ja siitä mitä siellä tapahtuu kun hallitus keskustelee Antti Rinteen tilanteesta. Tosin sisältö ei ole niinkään laadukasta juuri tällä hetkellä, kamera seuraa sitä mitä autoja tulee valtioneuvoston portista. Kuinka suuri arvo tämänkaltaisella suoralla lähetyksellä on? Lähinnä muistuttaa reality sarjaa missä on hidas käsikirjoitus. Ehkä enemmän komiikkaa kuin uutisointia.  Toimittaja toteaa viidettä kertaa Antti Rinteen poistuneen paikalta mustalla mersulla. Tässä kohtaa itse vaihdan Yle Areenan uutisiin missä näen koosteen, live kameran sijaan tai sitten luen aamulla Hesarin sivuilta uutisena.

Aikasemmin en ole tullut ajatelleeksi alustoja tai niiden toimivuuksia, sitä olettaa että kaikki toimii samalla tavalla jokaisella laitteella ja unohtaa sen suuren työmäärän siellä takana mitä on tehty että tämä tila on saavutettu. Oma suosikki on Yle areena ja sitä tulen jatkossakin käyttämään enemmän, niin faktaan kuin viihteeseen. Suurin syy on se että, sitä saa katsoa ilman mainoksia, tämä luo paljon käyttäjä ystävällisyyttä sovellukselle omalla kohdallani ainakin. 

[armivirta]

LeanCanvas ja mitä on digitaalinen liiketoiminta ryhmäblogit löytyvät tästä linkistä.

https://timspaljakka.tumblr.com

Timon blogiin on laitettu meidän ryhmäblogit. 

[armivirta]

Mobiilisovellukset ja some. Yhteisömanageri.

Yhteisömanageri nimikkeen olin kuullut aikaisemmin, mielikuva mikä siitä muodostui ennen kuin lähdin aihetta tutkimaan oli eri kuin mitä se todellisuudessa on. Työnkuva kuulostaa mielenkiintoiselta, ja kuvastaa mielestäni hyvin sitä mihin monet työnkuvat tavalla tai toisella tulevaisuudessa menevät. Tällä tarkoitan monen asian osaamista kohtuullisella tavalla, yhteisöjen välistä yhteistyötä ja erinomaisia sosiaalisia taitoja. Myös innostunut ja uuden oppiminen mainittiin yhteisömanagerin työnkuvauksessa. 

Yhteisömanagerin rooli on vasta muokkautumassa ja sillä on vielä toistaiseksi myös monia muita nimiä esimerkiksi, yhteisöpäällikkö tai verkkovastaava.

Yhteisömanagerilta odotetaan hyviä sosiaalisen median taitoja, ymmärrystä siitä miten niitä käytetään mihin tarkoituksiin, sekä miten niitä mitataan. Yhteisömanagerin tulee olla halukas oppia uutta ja hyvät sosiaaliset taidot. Sillä tämän työnimikkeen omaavan henkilön asenne työhön vaikuttaa moneen eri yhteisöön, yrityksen sisällä ja ulkopuolella. Yhteisö voi muodostua tuotteen, palvelun, yrityksen, yhdistyksen, hankkeen tai vapaaehtoistoiminnan ympärille. Yhteisömanageri huolehtii jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteisöjen jäsenten kanssa. Seuraamalla erilaisia tietovirtoja, järjestää tapahtumia, tiedottaa, rakentaa verkostoja, koordinoi ja joukkoistaa. Hän toimii netissä organisaation, järjestön tai muun yhteisön viestinnän ja sen työntekijöiden, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden rajapinnassa.

 Yhteisömanagerin rooli osana markkinointia on suuri. Uskon että nämä kävelevät osin myös käsikädessä, yhteisömanagerin tulisi tietää mikä kohderyhmä halutaan tavoittaa, ja minkälaisella aiheella. Kun sisältöä luodaan eri kanaviin on äärettömän tärkeää että yhteisömanageri on sisäistänyt puhuttavat asiat, ja tietää miten tuo sen ulos eri kanavissa.

 Asiakaspalvelua tapahtuu jatkuvasti myös sosiaalisenmedian kanavissa. Viesteihin ja kommentteihin vastaaminen ja niiden nopeus on asiakaspalvelun kannalta erittäin tärkeää. Vaikka asiakas ei välttämättä tiedä että siellä on ihminen monesti vastaamassa, odottaa asiakas monesti jollain asteella vastauksen tulevan nopeasti ympäri vuorokauden. Osittain vastaukset voidaan automatisoida, mutta kaikkiin kysymyksiin asiakas ei kumminkaan voi saada vastauksia kellon ympäri. Tämä tulee ottaa huomioon toteutuksia tehdessä.

Tuotekehityksessä varsinkin palveluyrityksessä yhteisömanagerilla voi olla suurikin rooli jos ajatellaan, että tällä henkilöllä on tuore asiakaspalaute käsissään ja hän on luonut kyselyt sosiaalisen median kanaviin. Yhteisömanagerin asemaa voi hyödyntää tuotekehityksessä monilla tavoin, koska tämä henkilö on monen yhteisön kanssa tekemisissä jolloin hänellä on myös monen eri yhteisön näkemys tai palaute saatavilla.

 Yhteisömanageri työnimikkeenä rupesi kuulostamaan korviini joltain mitä voisin itse tehdä, ja joltain osin myös siltä mitä olen jo jonkin verran tehnyt.

Lähteet:

www.kinda.fi

https://grapevine.fi/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/

[armivirta]

Korvaava tehtävä 11.11. tunnilta 7.11. Grand One- kilpailu- Radiot.fi sovellus

Grand One -kilpailussa palkitaan vuosittain parasta suomalaista digitaalista suunnittelua ja markkinointia. Kilpailussa oli monta mielenkiitoista toteutusta mistä olisi voinut kirjoittaa, valitsin Radio.fi sovelluksen.  Se kuului kategoriaan paras uuden teknologian käyttö. Asiakas oli Radiosoitin Oy, työnsuunnitteluun ja tuotantoon osallistuneet yritykset olivat Reaktor, Speedchgrinder, RadioMedia, Yle.

Yli 20% google hauista tehdään nykyään ääni ohjauksella. Suomessa puheohjaus on vasta rantautumis vaiheessa ja suuret teknologiajätit kehittävät puheentunnista tällä hetkellä.

Radiot.fi palvelu halusi olla selkeä ja helppokäyttöinen käyttöliittymä,  ja tästä syystä muun muassa halusivat lähteä tähän projektiin.  Sovelluksen odotetaan mullistavan palvelun käyttöä sillä sen käyttö on helpompaa tilanteissa joissa kosketusnäytön käyttäminen on hankalaa.

Mobiilisovelluksessa puheohjaus aktivoidaan mikrofonikuvaketta painamalla. Aktivoinnin jälkeen käyttäjä voi pyytää palvelua soittamaan haluttua kanavaa tai ohjelmaa. Testasin aplikaatiota ja se todella toimi, artikulaation tulee silti olla todella selkeää, jotta aplikaatio tunnistaa oikean ohjelman tai radiokanavan. Jätän aplikaation puhelimeen sen helpon käyttämisen ansiosta.

Vaikka suomi on edelläkävijä monessa digiliasaatioon liittyvässä teknologiassa, äänitunnistaminen ei ole vielä yleistynyt kovinkaan paljon. Radiot.fi on ensimmäinen mediasovellus, joka otti käyttöön suomenkielisen puheohjauksen. Äänihakuja on tehty noin 100 000 radiot.fi sovelluksessa, ja kolmannes kokeilijoista jatkaa palvelun käyttöä. Sovellusta on ladattu yhteensä 300 000 kertaa. App Store antaa arvio sovelluksen 4.4/5. Kolme haetuinta kanavaa sovelluksessa on Yle Radio Suomi, Järviradio ja Radio Suomipop.

[armivirta]

Digitaalinen markkinointi- Inbound- markkinointi

Inbound- markkinointi on asiakkaan houkuttelua, auttamista ja lisäarvon tuottamista. Tavoite on saada asiakas tulemaan itse vapaaehtoisesti yrityksesi luokse, koska haluamasi sisältö tuo hänelle lisäarvoa.

Outbound- markkinointi keskittyy kampanjoihin sekä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin. Kun taas inbound-markkinointi keskittyy antamaan lisä arvoa asiakkaalle. Keskeistä outbound-markkinoissa on myös se, että yritykset ja myyjät menevät asiakkaiden luo, olivatpa asiakkaat kiinnostuneita tai ei. Tätä kutsutaan outbound- markkinoinniksi.

Inbound-markkinoinnin olennainen ero outboudiin on, että ihmiset hakeutuvat lisäarvoa tuottavien sisältöjen kautta itse yrityksen luokse omasta halustaan. Tavoite on saada ihmiset kiinnostumaan yrityksestä sisältöjen kautta, ja siten antavat luvan lähestyä heitä myös jatkossa.

Jotta inbound-markkinointi toimii on tunnettava asiakkaat ja tiedettävä, mikä heitä kiinnostaa, mitä tavotteita heillä on ja millaisten haasteiden keskellä he kamppailevat.

Yritys päätti kirjoittaa blogin aiheesta sosiaalinen media markkinoinnissa. Kun lukija on klikannut itsensä blogiin hän löytää vastauksen kysymykseensä ja luottamus mahdollisen asiakkaan kanssa vahvistuu. Inbound markkinnoinnin tavoitteena oli löytää lisää liidejä ja sitä kautta tehdä heistä jossain vaiheessa asiakkaita. Tämän vuoksi jokaisen blogin loppuun oli laitettu CTA-Banneri eli call-to-action.  Banneri tarkoituksena on saada henkilö tekemään jotakin, joka saa hänet jättämään yhteystietonsa yritykselle. Yritys jätti asiakkaalle mahdollisuuden ladata ilmaisen sosiaalisen median julkaisukalenterin.

Kiitossivulla yritys kiitti henkilöä tilauksesta ja kertoi ladattavan materiaalin saapumisesta hänen sähköpostiinsa. Yritys tarjosi mahdollisuuden varata keskusteluajan sosiaalisen median asiantuntijan kanssa.

1.     Valitse potentiaalista asiakasta kiinnostava aihe

Täytyy tuntea asiakkaita ja mikä heitä kiinnostaa ja mitä haasteita heillä on

2.     Tuota sisältöä

Blogia, videoita, sosiaalisen median kanavissa.

3.     Lisää blogin/ videon / sosiaalisen median sisältöön CTA

CTA, call- to- action, joku koukku minkä avulla saat mahdollisen asiakkaan yhteystietoja ja voit muodostaa asiakkaastaa liidin.

4.     Tarjoa lisäapua

Kun asiakas on täyttänyt lomakkeen tarjoa lisäapua jossain muodossa esim. ilmainen sosiaalisen median kalenteri, tai joku muu ilmainen podcast tai infopaketti mikä hyödyttää asiakasta.

Lähde: https://www.salescommunications.fi/blog

[armivirta]

1 Digitalisaatio ja digitalous, digitalisaatio palvelualoilla.

Palveluyrityksiltä ei kysytä tahtotilaa digitalisoitumiseen,  se on ”alistettu” muutokseen. Tämä käy ilmi Paltan selvityksessä.

Palvelualasta on kehittymässä suomen kansantalouden uusi selkäranka, väittää oikotie.fi palvelu 2016. Yritykset mitkä ovat ottaaneet digitalisaation strategiaansa ovat paremmalla kasvualustalla kuin ne jotka eivät koe digitalisoitumista tärkeänä liiketoiminnassaan. 72% voimakkaasti kasvuhakuisista palveluyrityksistä on määrittänyt liiketoiminnan digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen. Kun taas 55% taantuvista palveluyrityksistä on sitä mieltä, ettei digitalisaatiokehitys ole yrityksen kannalta merkittävä asia.

Digilisaation myötä asiakkaat ovat tottuneet tekemään ostoksia vuorokauden ympäri, enää ei tarvitse odottaa liikkeen avautumista vaan palvelun tai tuotteen voi ostaa vuorokauden ympäri. Asiakas saattaa myös ajatella että palvelua on saatavilla vuorokauden ympäri, tämä ajaa yrityksiä pitämään jonkin asteen palvelun, esimerkiksi robotin vastaamaan asiakkaan kysymyksiin, esimerkiksi saatavuuteen.

Tärkein syy digitalisoinnille on asiakaskokemuksen kehittämisestä syntyvä lisäarvo, tätä mieltä on 31% yrityksistä. 27% yrityksistä pyrkii digitalisoinnilla parantamaan palvelutarjoamaansa. Tämä kertoo sitä että digitalisoimalla halutaaan kehittää palvelukokemusta ja rakentaa yhtenäinen palvelukokemus asiakkaille, mikä on noussut äärettömän tärkeäksi digitalisoitumisen myötä.

Tavoitteisiin ja strategiohin on otettu digitalisaatio mukaan. 43% palveluyrityksistä liiketoiminnan digitalisointi on osana strategisia tavoitteita. Enää digitalisaatiota ei ajatella pelkästään erillisenä hankintana muusta liiketoiminnasta, vaan se tulisi yhdistää koko liiketoimintaan. Ne yritykset jotka ovat edelläkävijöitä digitalisaatiossa heillä on pulaa digiosaajista. Myös digiosaajine palkkaus tuottaa haasteita, sillä projektit ovat sidonnaisia asiakkaiden käyttäytymiseen mikä muuttuu nopeaa tahtia. Yksi syy nopeaan muuttumiseen on se että, enää palveluita, tai ostoksia tehdä pelkästään maan rajojen sisällä, vaan digilisaatio on avannut kansainväliset markkinat, ja asiakkailla on enemmän valinnan varaa. Tämä vaikuttaa yritysten liiketoimintaan kun strategiassa on otettava huomioon kaikki tämä digilisaation mukana tuoma muutos.

 Yrityksen kasvu kytkeytyy vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen. Monet pienet sekä keskisuuret yritykset voivat kokea digitalisoitumisen suurena haasteena isojen investointien takia ja sen haasteellisuutena ymmärtää sen merkitystä omaan liiketoimintaan. Moottoripyöräliike missä olin kesätöissä kohtasi suuria haasteita digitalisoitumisen kanssa, koskien nettisivuja ja verkkokauppaa. Nettisivujen ja verkkokaupan uudistaminen epäonnistui, tekijä ei toimittanut haluttua lopputulosta. Tämä luonnollisesti vaikutti yrityksen liiketoimintaan nettikaupan myynnin osalta. Digiosaamisen varmistaminen on äärimmäisen tärkeää digitalisoitumisen jokaisessa vaiheessa. Tämä vaikutti palveluihin sesonkiaikana, palvelua ei pystytty tarjoamaan halutulla tavalla.

Digitalisoitumisen myötä palveluita tuotetaan vahvemmin vain asiakkaan todellisiin tarpeisiin. Kerätyn tiedon painoarvo lisääntyy ja sen todellinen hyödyntämisen osaaminen. Hyvän asiakaskokemuksen ja ostouskollisuuden vahvistamisen merkitys kasvaa digitalisoitumisen myötä.

Kun yritys tiedostaa digilisaation tarpeen, eikä pelkästään tiedosta vaan myös ymmärtää mitä se tarkoittaa omassa liiketoiminnassa, on yrityksellä paremmat lähtökohdat menestymiselle tulevaisuudessa.

 Lähteet: https://www.palta.fi/download/6552/

https://www.palta.fi/download/12759/

[armivirta]

"Mitä on digitaalinen liiketoiminta" 

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. (https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2).  

Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan. 

  

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

[armivirta]

[armivirta]

Digitaalinen liiketoiminta menestyksen edellytys?

Digitaalinen liiketoiminta ja sen ymmärtäminen on äärettömän tärkeää. Jos kuva digitalisoinnin hyödyistä ei ole kirkas voi siihen sijoitetut eurot valua hukkaan. Mitään ei kannata tehdä vain siksi että se on muodissa, tai niin kuuluu tehdä. Digitaalisen liiketoiminnan hyödyt omassa liiketoiminnassa kannattaa ensin selvittää ja kristallisoida mahdollisimman kirkkaaksi. 

Digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu enemmän kuin pelkkä verkkokauppa. Kyse on koko liiketoiminnan kehittämisestä monikanavaiseksi.  Yrityksen verkkoliiketoiminta laajimmillaan sisältää: tuotetiedon, markkinoinnin, sosiaalisen median, maksamisen, jakelukanavat, asiakaspalvelun, asiakas- ja yrityssuhteiden ylläpidon, taloushallinnon ja myös tuottavuuden parantamisen automaatioita ja jopa tekoälyä hyödyntäen.

Yritys tekee sitä sisäisesti itse tai teettää ulkopuolisella, mutta kuitenkin niin että se ulospäin näyttää yrityksen omalta tekemiseltä.  Yrityksen menestykseen digitaalisella liiketoiminnalla  on suuria vaikutuksia koska se heijastuu jo melkein kaikkeen. Ja usein siihen tärkeimpään eli asiakas rajapintaan, verkkokaupan tai muun digitaalisen palvelun kautta. Digitalisaatiota ja globaalisaatiota ei mielestäni voi erottaa. Nykyään yritykset kilpailevat globaalisti varsinkin nettikaupan puolella. Tästä syystä mielestäni digitalisaatio ja globalisaatio kävelevät käsi kädessä hyvin pitkälle.  

Digitaalinen liiketoiminta heijastuu omaan arkeen päivittäin, koulun, työn ja kodin kanssa. Teen töitä etänä silloin kun minulle sopii, ja olen yhteydessä esimerkiksi Tampereelle päivittäin ja ajoittain myös Italiaan. Hoidan asuntoni vikailmoitukset netin kautta ilman että tarvitsee soittaa mihinkään. Tilaan tarvittavat hyödykkeet netistä ja talon ala aulassa on huone mistä voin noutaa paketit postin laatikosta mitkä saan auki koodilla.