blog-allu-u-blog

[blog-allu-u-blog]

Pelillistäminen- Mitä se on?

Pelillistäminen on vielä suhteellisen nuori ilmiö. Termiä itsestään ei ole käytetty kovinkaan pitkään. Termi ilmestyi vuonna 2002, mutta sitä alettiin laajemmin käyttää vuoden 2010 jälkeen. Vaikka ilmiö on suhteellisen nuori, on siitä ollut paljon puhetta ja sitä voidaan kuvailla eräänlaisena trendinä. Pelillistämisen kasvusta kerrotaan Karl Kappin You tube videossa, jonka mukaan vuonna 2013 pelillistäminen oli 421 miljoonan arvoinen ala. Vuonna 2018 pelillistämis alan arvo oli 5,5 miljardia.. Mitä sitten on pelillistäminen ja onko siitä mitään iloa?

 https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi67JjYpJrmAhVy16YKHaGuBfkQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fblog.prometheanworld.com%2Ftech-insights%2Fgamification%2F&psig=AOvVaw19odIJzWG8PUO9Yfy8ovYg&ust=1575490229149390

Miten se tehdään?

Pelillistäminen voi kuulostaa sanana siltä, että se kuvailee itse itsensä. Nopeasti ajateltuna pelillistämisen voisi ajatella tarkoittavan jonkin toiminnan muuttamista peliksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Pelillistäminen täytyy ymmärtää laajemmin. Pelillistäminen ei tarkoita vain pelaamista vaan peleistä tuttujen mekanismien tuomista muihin ympäristöihin. Esimerkiksi verkkokaupassa voi olla mahdollisuus arvioida ostoprosessi ja palkinnoksi saa ilmaisen postituksen tilaukselle. Tämä tekee muuten tylsästä ostoprosessin arvioimisesta mielenkiintoisen, koska tekemisestä on olemassa jonkinlainen palkinto. Näin pelillistämisen avulla ihminen saadaan toteuttamaan toimintaa, jota tämä ehkä muuten karttaisi. Pelillistämisen professori Juho Hamari kirjoitti kollegoineen, että prosessi on pelillistetty vasta silloin kun sen tekijä saa pelimäisyyden tunteen sen tekemisestä.  (https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/17789343?auxfun=&lang=en_GB)

Pelillistämistämisen keinoja ovat muun muassa:

  Pisteet

  Saavutukset

  Tasot

  Vertailu, usein käyttäjien välillä

  Edistymispalkit

  Tunnustukset ja kunniamerkit

  Tulostaulut

  Internet/virtuaali-valuutta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

 Pelillistäminen mahdollistaa käyttäjän paremman sitouttamisen palveluun. Jos käyttäjä kokee saavansa jostain toistuvasta toiminnasta etua tai palkintoja itselleen ja kokee mahdollisesti samalla toiminnan myös hauskaksi, hän todennäköisesti palaa toiminnan pariin.

esimerkki pelillistämisestä Helsingin Sanomien sivuilta. Kyseinen Uutisguru tietovisa haastaa ihmisiä lukemaan lehteä, jotta he osaavat vastata kysymyksiin. Mukaan voi haastaa myös ystävänsä.

https://www.hs.fi/blogi/ajanviete/art-2000006328317.html

Pelillistämisen kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, pahimmillaan pelillistäminen voi vieraannuttaa käyttäjän palvelusta liiallisella sisällöllä. Jos verkkokaupassa on jatkuvasti mahdollisuus voittaa palkintoja tekemällä erilaisia arvosteluja ja kyseiset ilmoitukset vielä pomppaavat ruudulle jatkuvasti, voi tällainen pelillistäminen saada ihmiset vieroksumaan sivuston käyttämistä jatkossa. Lisäksi pelillistämisestä ei kannata tehdä liian monimutkaista, jotta toiminta olisi miellyttävää.

On pelejä ja sitten on pelillistämistä

Pelillistäminen usein sekoitetaan oppimispeleihin tai simulaatiohin. Nämä on kuitenkin hyvä erottaa pelillistämisestä. Tämä käy ilmi Karl Kappin tekemässä you tube videossa. Videossa kerrottiin, että Pelillistäminen lähinnä käyttää elementtejä peleistä, mutta sen ei tarvitse olla kokonaisuutena peli. Opetuspeli taas on kokonaisuudessaan peli joka perustuu tietyn asian opettamisen ympärille ja siinä on selvästi erotettavissa alku, keskiosa ja loppu. Simulaatiossa taas pyritään tarkkaan simuloimaan jokin tietty asia mahdollisimman todenmukaiseksi. Esimerkiksi puolustusvoimat käyttävät paljon simulaatioita oppimistarkoitukseen, mutta tässä yhteydessä ei voida kuitenkaan puhua pelillistämisestä. (https://www.youtube.com/watch?v=BqyvUvxOx0M&t=337s)

Videosta ilmenee myös, että oppimistarkoituksessa voidaan puhua pelillistämisestä silloin, kun otetaan pelistä tietty osa esimerkiksi pistejärjestelmä tai tulostaulukko. Oppilaille voidaan esimerkiksi lähettää joka päivä älypuhelimeen linkki, jonka kautta osallistutaan tietovisaan ja oikein vastaamalla saa pisteitä joilla nousee tulostaulukossa. Tulostaulukko on luokalle yhteinen ja jokainen näkee toisten tulokset taulukosta. Lopuksi voidaan palkita kuukauden parhaat. Kyseessä on tehokas tapa opettaa, vaikka kyseessä ei ole opetuspeli itsessään. Yhtenä hyvänä esimerkkinä pelillistämisestä toimii Kahoot jota voidaan käyttää esimerkiksi oppituntien alussa edellisen viikon asioiden kertaamiseen. Kahoot ei ole itsessään opetuspeli, mutta sen avulla voidaan tietovisailun ja palkitsemisjärjestelmän avulla pelillistää opetusta.

 Uhka vai mahdollisuus?

Kuten todettua pelillistäminen on kasvattanut suosiotaan merkittävästi. Pelillistämistä tullaan myös jatkossa näkemään yhä enemmän. On vaikea nähdä pelillistämisessä varsinaisia uhkakuvia. Pelillistäminen varmasti tuo lisää mielenkiintoista sisältöä kuluttajille ja mahdollistaa uusien asioiden omaksumisen uudella ja innostavalla tavalla. Pelillistäminen voi toki jossain vaiheessa mennä liian pitkälle, jolloin se menettää tehokkuutensa, mutta ainakaan vielä ei olla menty tämän pisteen yli. Siksi mielestäni pelillistäminen on nähtävä ennen kaikkea mahdollisuutena, jolla saadaan ihmiset kiinnostumaan kaikkea uutta kohtaan ja yritysten osalta saadaan ihmiset kiinnostumaan heidän palveluistaan ja tuotteistaan.  

 lähteet:

 https://www.youtube.com/watch?v=BqyvUvxOx0M&t=337s

https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/17789343?auxfun=&lang=en_GB

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

https://digitalist.global/talks/pelillistaminen-pisteiden-ja-palkintojen-tuolla-puolen/

https://www.hs.fi/blogi/ajanviete/art-2000006328317.html

[blog-allu-u-blog]

Verkkokauppa ja ostaminen-Helppoa ja hauskaa

Verkkokauppa on nykyaikaa ja sen suosio kasvaa entisestään. Verkkokauppaa käytetään nykyään kotikoneen sijasta myös mobiililla, joten nettiostoksia voit tehdä missä vain, milloin vain. Nettiostosten kasvusta kymmenen vuoden aikana kertoo myös Postnordin tuottaman tutkimuksen tilasto. Tilastosta ilmenee, että Suomessa verkkokaupan suosio on noussut 44%-yksikköä vuodesta 2008, vuoteen 2018. Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2018, 22,4miljardin edestä verkko-ostoksia.Tämä blogi teksti perehtyy tarkemmin Postnordin tuottamaan tutkimukseen (https://www.postnord.fi/siteassets/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa-pohjoismaissa-2019.pdf) pohjoismaalaisten verkkokaupan käytöstä ja siihen, miten suomi erottuu suhteessa muihin pohjoismaihin.

Säästäväinen kansa?

Suomalaiset käyttävät selvästi vähemmän rahaa verkko-ostoksiin verrattuna muihin pohjoismaihin. Suomalainen käyttää tutkimuksen mukaan ostoksiin kuukaudessa 158€, kun esimerkiksi tanskalaiset, jotka kuluttavat pohjoismaista eniten kuluttavat verkko-ostoksiin kuukaudessa 223€, eli huomattavasti enemmän kuin suomalaiset. Lieneekö syynä suomalaisten pihiys vai jokin muu syy ei selviä tutkimuksesta. Voi olla myös mahdollista, että suomalaiset käyvät yhä kivijalkakaupoissa tai sitten suomalaisten varallisuus on muihin pohjoismaihin verrattuna heikompaa.

 Mistä tilataan?

Tutkimuksessa käy ilmi, että suomalaiset tilaavat verkko-ostoksia eniten Kiinasta ja saksasta. Kiinasta tulee 26% tilauksista ja saksasta 25%. Tämän jälkeen tulee Ruotsi 23%.  Mielenkiintoisinta on ehkä muiden pohjoismaiden osuus Iso-Britannian tulevista tilauksista. Tanskasta 31%, Ruotsista 26% ja Norjasta 24% tilauksista tilataan Iso-Britanniasta. Suomessa vastaava osuus on vain 14%. On mielenkiintoista nähdä, miten Brexit tulee vaikuttamaan näihin lukuihin. Pohjois-Amerikasta tilaa selvästi eniten norjalaiset. Heillä 23% tilauksista tehdään Pohjois-Amerikasta. Suomessa vastaava luku on 8%. Kiinassa maitten väliset erot ovat pienimmät. Kaikki maat tilaavat kiinasta vähintään 20% tilauksista.

 Mitä tilataan?

Se mitä verkkokaupasta tilataan eniten, on yhteinen tekijä kaikille pohjoismaille. Eniten verkosta tilataan jokaisessa maassa vaatteita ja kenkiä. Myös se mikä verkkokauppa on suosituin, on sama kaikille. Zalando nousee ensimmäiseksi jokaiselle maalle. Ero siinä mitä tilataan, on melko vähäinen maiden välillä. Vaatteiden ja kenkien toisena tulee viihde elektroniikka, kolmantena Media, neljäntenä kauneus ja terveys, sekä viimeisenä Urheilu ja vapaa-aika.

 Miten tilataan?

Mobiilin käyttäminen verkko-ostoksin on nostanut suosiotaan.  Ruotsissa kehitys on ollut merkittävintä. Siellä vuonna 2018 54% vastaajista oli tehnyt verkko-ostoksia mobiililla viimeisen kuukauden aikana. Suomi on jäänyt kehityksestä hieman muista pohjoismaista, sillä suomessa vastaava prosenttiosuus oli 37%. Suomelle hävisi ainoastaan tanska jossa 34% vastaajista, oli tehnyt verkko-ostoksia mobiililla viimeisen kuukauden aikana. Suomessa kuitenkin mobiilitilaaminen oli lisääntynyt eniten pohjoismaista vuoteen 2016 verrattuna. Vuodesta 2016 vuoteen 2018 mobiilitilaaminen oli suomessa kasvanut 16%-yksikköä.

 Toimitus

Se miten tilaajat haluavat tilauksen toimitettavaksi heille vaihtelee pohjoismaiden välillä. Suomessa suositaan noutopistettä, kun taas esimerkiksi norjassa on huomattavasti enemmän ihmisiä, jotka haluavat paketin toimitettavaksi kotiin. Merkittävimmät asiat koskien toimitusta, kun verkkokauppaa valitaan, ovat että, toimitustapa voidaan valita, toimituspäivä ilmoitetaan ja toimitus on maksuton. Nämä nousivat kaikissa pohjoismaissa merkittävimmiksi tekijöiksi.

  Millä maksetaan?

Maksutapoja on nyt enemmän kuin koskaan historiassa. Tämä heijastuu myös verkko-ostosten maksamiseen. Tässäkin pohjoismaissa esiintyy jonkin verran eroja. Ruotsissa suositaan verkko-ostosten maksamista laskulla. Ruotsissa 38% vastaajista vastasi maksavansa verkko-ostoksensa laskulla. Tilanne on taas täysin päinvastainen Tanskassa, jossa vain 1% vastaajista ilmoitti maksavansa ostoksensa verkossa laskulla. Poikkeuksetta kaikki muut maat suosivat maksamisessa pankkikorttia tai luottokorttia. Suomessa pankkikorttia/luottokorttia käytti ostosten maksamiseen verkossa 30%. Tanskassa ehdoton ykkönen oli juurikin pankkikortti/luottokortti. Siellä 70% vastaajista käytti korttia verkko-ostosten maksamiseen. Suomessa verkkopankkia käytettiin enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Suomessa verkkopankkia verkko-ostosten maksamiseen käytti 27% vastaajista. Suomessa ei ole ainakaan vielä nähtävissä maksusovellusten kuten Mobilepayn käyttämistä verkko-ostoksissa. Tanskassa Mobilepaylla maksaa jo 19% vastaajista. Syytä tähän kehitykseen ei ole tutkimuksessa avattu.

 Tulevaisuus?

Tekoäly on tulossa myös verkkokauppoihin. Tekoäly voisi tulevaisuudessa vähentää esimerkiksi palautettavien verkko-ostosten määrää. Tekoäly voisi esimerkiksi tallentaa kaikki mittasi ja käyttää tätä dataa, jotta saat juuri sopivan kokoiset vaateet itsellesi. Tämä tulevaisuus ei ole kovinkaan kaukana. Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan nihkeimpiä tällaisen kehityksen suhteen. Kysyttäessä kuinka moni haluaisi tekoälyn tietävän vartalonmitat suomalaisista vain 28% pitää tätä hyvänä. Tanskassa luku on lähes kaksinkertainen, siellä 45% vastaajista olisi tyytyväinen jos tekoäly tietäisi vartalon mitat. Samanlainen suuntaus on nähtävissä kysyttäessä tilauksen uusimisesta tekoälyn avulla. Suomalaiset olivat tätäkin vastaan, sillä tässäkin 23% vastaajista kannattaa ajatusta.

 Uhka vai mahdollisuus?

Verkko-ostaminen on mahdollistanut kuluttajalle ennennäkemättömän mahdollisuuden vertailla tuotteita ja tehdä ostoksensa silloin kuin haluaa. Tilauksen saa sinne minne haluaa ja voit maksaa haluamallasi tavalla. Verkkokauppa tulee tulevaisuudessa kasvamaan yhä enemmän ja se on kuluttajille hyvä asia, sillä ostosten tekeminen tulee olemaan yhä helpompaa, kiitos tekoälyn. Suomi ei ehkä ole vielä täysin valmis tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin, mitä tulee verkosta ostamiseen, mutta tekoäly on tulevaisuutta ja se tulee mullistamaan myös verkkokaupan. Verkkokauppa näyttäytyy sekä kuluttajan että yrittäjän kannalta enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Suurin uhka näyttäytyy suomessa postilakon kaltaisina tapahtumina, jotka tekevät suurta hallaa yrityksille, jotka saattavat toimia ainoastaan verkkokauppana. Verkkokauppaa tulee varmasti tulevaisuudessa rajoittamaan myös lainsäädäntö. Tämä on jo nähty, esimerkiksi Euroopan unioni on tänä vuonna uusimman PSD2 direktiivi myötä rajoittanut verkko-ostosten maksamista pelkästään kortin kautta ilman lisävarmennetta. Tämä saattaa jonkin verran hidastaa maksamista, mutta on tarvittava suunta turvallisuutta ajatellen. Verkko-ostamisen tulee olla paitsi helppoa ja nopeaa, myös ennen kaikkea turvallista. Näin verkkokaupan käyttö pysyy mahdollisuutena eikä siitä muodostu uhkaa.

lähteet: https://www.postnord.fi/siteassets/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa-pohjoismaissa-2019.pdf

https://www.finanssivalvonta.fi/saantely/saantelykokonaisuudet/psd2/

[blog-allu-u-blog]

4. Hakukoneoptimointi (SEO)-10.vinkillä google näkyvyys kuntoon

 Näkyvyys googlen etusivulla on tänä päivänä iso asia yrityksille. Jos et löydä omaa yritystäsi googlen hakukoneella ensimmäiseltä sivulta, on pelisi pelattu. Verkkosivut tulee optimoida niin, että kotisivut tulevat oikeilla hakusanoilla ensimmäisten joukossa näkyviin. Olen koonnut kymmenen kohdan listan, jonka avulla pitäisi päästä ainakin alkuun kotisivujen optimoinnin osalta. Siispä matka kohti Googlen hakutulosten kärkipaikkaa alkakoon.

 1.      Oletko löydettävissä?

Google on automatisoitu siellä näkyvien verkkosivujen osalta. Tämä tarkoittaa siis periaatteessa sitä, että jos sinulla on verkkosivut, löydyt myös googlen avulla. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan kone saattaa syystä tai toisesta jättää verkkosivusi huomiotta. Alla on lista yleisimmistä syistä jotka on otettu Googlen omilta sivuilta joihin tämä blogi teksti perustuu.

 ·        Sivustoa ei ole yhdistetty moniin muihin verkkosivustoihin.

·        Olet juuri julkaissut uuden sivuston, eikä Google ole vielä ehtinyt indeksoida sitä.

·        Sivuston rakenteen vuoksi Googlen on vaikea indeksoida sen sisältöä tehokkaasti.

·        Kun Google yritti indeksoida sivustoasi, tapahtui virhe.

·        Käytäntösi estää Googlea indeksoimasta sivustoa.

 Tämän vuoksi ensimmäinen askel on etsiä omia verkkosivuja Googlesta. Jos sivut löytyvät, ei hätää voit jatkaa seuraavaan kohtaan. Jos taas sivuja ei löydy on syytä tehdä muutama toimenpide. Sinun tulee varmistaa, että Google voi löytää sivustosi. Tämä varmistetaan sivustokartan lähettämisellä, josta voi lukea lisää osoitteessa: https://support.google.com/webmasters/answer/156184?

 2.      Luo yksilöllisiä ja kuvaavia otsikoita

 Tämä vinkki auttaa käyttäjäkokemuksen parantamisessa. Tämän lisäksi se auttaa Googlebottia (googlen automaattinen hakukone robotti) löytämään sivustosi tehokkaammin. Siksi pyri käyttämään aina selkeää sekä yksilöllisiä, että kuvaavia otsikoita. Googlebotti näkee sivuston samalla tavalla kuin käyttäjä, joten luonnollisesti miten selkeämmin käyttäjä näkee sivuston, sitä selkeämmin googlebotti ottaa siitä selvää.

 3.      Description-sisällönkuvauskenttä

 Kyseinen kenttä löytyy html koodista ja se antaa googlelle ja muille hakukoneille yhteenvedon sivuston aiheesta. Sen tulee olla lyhyt ja ytimekäs ja antaa kuvaus sivuston aiheista. Kyseinen kenttä saattaa ilmestyä sivusi katkelmaksi, kun sivustosi ilmestyy google hakutuloksissa. Tämä on saattaa ilmestyä siksi, että google saattaa käyttää myös sivustoosi sopivaa tekstin osaa katkelmana. Tämä auttaa lukijaa painamaan sivustosi auki, kun hän näkee heti, sisältääkö sivustosi häntä kiinnostavaa tietoa. Lisäksi description kenttä tulisi luoda jokaiselle sivuston sivulle erikseen. Vaihtoehtoisesti voit määrittää description kentän kaikille sivustoille automaattisesti.

 4.      Lisää strukturoitu data

 kyseessä on koodia jonka avulla voi kuvailla sivujen sisältöä ja auttaa näin hakukoneita ymmärtämään sivustoa paremmin. Mitä paremmin hakukoneet ymmärtävät sisältöä, sitä havainnollisemmin ja näyttävämmin ne osaavat esittää hakutuloksia. Tämä pätee esimerkiksi verkkokauppaan jossa ihmiset voivat antaa arvosteluja. Jos hakukone ymmärtää, että sivustolla kerätään arvosteluja vaikkapa johonkin tuotteeseen, se osaa näyttää arvostelut heti hakukone tuloksissa sivustosi kohdalla. Rich tulosten lisäksi google voi hyödyntää strukturoitua dataa asiaan liittyvien tulosten näyttämiseen muissa muodoissa esim. karttana.

  Merkitse ainakin näitä tietoja, jotta google osaa esittää tarvittavat tiedot näyttävästi ja hakukoneen käyttäjä saa heti tietoon tarvittavat tiedot yrityksestä.

 ·        Myymäsi tuotteet

·        Yrityksen sijainti

·        Videot tuotteista tai yrityksestä

·        Aukioloajat

·        Tapahtumatiedot

·        Reseptit

·        Yrityksen logo

Kun olet tehnyt merkinnät tarkista tulokset Googlen rich tulosten testillä, johon löytyvät ohjeet Googlen sivuilta.

5.      Luo navigointi sivu

 Navigointisivu on sivu omalla sivustollasi, jossa näkyy sivuston rakenne ja tämän avulla on selvitettävissä sivujen hierarkia. tämä on sivu, jossa käyttäjät voivat käydä, jos heillä on ongelmia tietyn sivustosi sivun löytämisessä. Navigointi on tärkeää myös optimoinnin kannalta, koska googlebotin tulee tietää mikä sivustoista on pääsivu ja mitkä siitä juurtuvia pienempiä sivustoja.

  6.      Tee sivustosta mielenkiintoinen ja hyödyllinen

 Kuten googlen omillakin sivuilla sanottiin, tämä on varmaankin tärkein osa kaikista. Kun sivustosi on tarpeeksi mielenkiintoinen ja hyödyllinen sitä tarvitseville, saa sivustosi mainetta ”puskaradion” välityksellä, jolloin haut sivustosta lisääntyvät ja näin ollen sivustosi nousee aina ylemmäs hakukoneessa. Hyvällä ja mielenkiintoisella sivustolla saatat saada linkkauksia esimerkiksi blogi teksteihin, jolloin nouset hakutuloksissa entisestään.

  7.      Tunne lukijoiden tarpeet

 Toinen äärimmäisen tärkeä asia on lukijoiden tarpeiden täyttäminen ja lukijoiden tunteminen. Tämän avulla voit optimoida sitä, millä hakusanoilla käyttäjät sivustosi löytävät. Esimerkiksi kannattaa sijoitus sivustoa luodessa huomioida, että käyttäjät saattavat hakea samaa asiaa eri tavalla. Aloittelija saattaa hakea hakusanalla Yhdysvaltojen pörssi, kun taas kehittyneempi saattaa hakea samaa tarkoittaen vaikkapa hakusanalla SP500. Kun alun alkaen on huomioinut kaikenlaisten ihmisten tarpeet, voi optimoida hakusanat niin, että kaikki osaavat löytää sivustolle.

  8.      Lisää luottamusta käyttäjien silmissä

 Yleinen ohje joka lisää käyttäjä ystävällisyyttä ja näin myös omalta osaltaan edistää sivujen näkyvyyttä hakukoneessa. Kun käyttäjät voivat luottaa sivustoosi, nämä jakavat sivustoa ja käyvät siellä jatkossakin, jos heillä on samankaltaisia tarpeita. Pyri olemaan asiantuntija omassa aiheessasi ja vakuuttamaan käyttäjät siitä, että tiedät mistä puhut

 9.      Häiritsevien mainosten välttäminen

 Mainokset voivat olla hyväksi, mutta liika mainostaminen ja niiden jatkuva ponnahtelu aina kun sivustolla tekee jotain lähinnä ärsyttää ja saa ihmiset harkitsemaan muiden sivustojen käyttämistä. Lisää mainoksia, mutta tee se hyvällä maulla ja niin, että ne eivät vie huomiota itse sivuston aiheesta.

10.   Mobiiliystävällisyys

Mobiili on nykyään lähes kaikilla ja sitä käytetään, kun tarvitsee etsiä tietoa nopeasti ja lennosta. Tämän vuoksi sivuston tulee olla käytännöllinen myös mobiilia käytettäessä. Ei nimittäin auta jos verkkosivut ovat hyvät , mutta mobiilisivustot ovat heikkolaatuiset. Googlen support sivustoilla on lueteltu muutamia sivustoja joiden kautta sivustosta voi tehdä mobiiliystävällisen.

Responsiivinen verkkosuunnittelu43 (suositus)

Dynaaminen näyttötavan valinta44

Erilliset URL-osoitteet45

 Kun olet luonut mobiililaitteille sopivan sivuston, voit tarkistaa Googlen mobiiliystävällisyystestillä, täyttääkö sivusto Google haun tulosten Mobiiliystävällinen-merkinnän ehdot. Voit myös katsoa Search Consolen mobiilikäytettävyysraportista, mitä mobiilikäytön ongelmia sivustollasi voi olla.

 Näiden vinkkien avulla hakukone optimoinnissa pääsee ainakin alkuun. Vaihtoehtona sille, että sivustot optimoi itse, voi käyttää ammattilaisen apua eli hakukone optimoijaa. Ammattilaiset osaavat varmasti optimoida yrityksesi nettisivut parhaalla mahdollisella tavalla, jotta näkyvyys hakukoneessa on paras mahdollinen.

Kannattaa tutustua aiheeseen lisää osoitteessa: https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

  lähteet:

https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

[blog-allu-u-blog]

Robotiikka liiketoiminnan ajurina-Sciense fictionista arkipäivää

Tutustuin tällä viikolla kahteen hyvin samankaltaiseen teknologiaan, jotka oikeastaan täydentävät toinen toisiaan. Toinen on viime aikoina julkisuuteen noussut niin sanottu DeepFake videointi ja toinen Kiinassa pitkälle edistynyt kasvojen tunnistus teknologia. Käydään ensin DeepFake videoinnin kimppuun.

Veit sanat suustani

DeepFake videoiden tarkoitus on laittaa ihmiset puhumaan videolla sitä mitä halutaan. Tämä toteutetaan käyttämällä pitkälle edistynyttä teknologiaa jossa hyödynnetään mm. Neuroverkkoja ja kone oppimista. (https://en.wikipedia.org/wiki/Deepfake). Suurten massojen tietoisuuteen DeepFake on levinnyt vasta hiljattain, kun Jordan Peele julkaisi You Tubeen videon jossa hän laittaa Barack Obaman puheen uusiksi. Bloombergin videossa käy ilmi, että DeepFake teknologiaa on käytetty alun perin pornossa, jossa kuuluisia julkkiksia laitettiin teknologian avulla esiintymään kohtauksissa. Nyt siitä on kuitenkin muodostumassa tätäkin suurempi ongelma. Miten jatkossa voi luottaa mihinkään mitä videoissa sanotaan tai mitä videoissa nähdään? Tulevaisuudessa poliitikot voidaan laittaa puhumaan videoilla mitä halutaan ja tuhota näin kyseisten henkilöiden maine. Oikeastaan, näin voidaan tehdä kenelle halutaan. On ikävä kuvitella koulukiusaamista muutaman vuosikymmenen päästä. Tämä teknologia voi aiheuttaa harmia vielä monelle ei vain julkisuuden henkilöille. Bloombergin videolla kerrotaan, että Deepfake on koettu jo niin isona poliittisena uhkana, että Yhdysvaltojen puolustusministeri on alkanut toimiin DeepFake videoiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Mitään hyötyä?

On kyllä. Ainakin jos Bloombergin videoon on uskominen. Videossa esitellään yritys nimeltä CereProc, joka luo digitaalisia ääniä ihmisille jotka ovat menettäneet omansa. Tutustuttaessa CereProcin sivuille https://www.cereproc.com/ ei ole aivan selvää miten Bloombergin videossa esiteltyä DeepFake teknologiaa voidaan hyödyntää kyseisessä yrityksessä, sillä CereProc on kehittänyt maailman kehittyneimmän tekstistä ääneksi teknologian. Tätä voi kokeilla yrityksen nettisivujen demolla.

Toisena hyötynä videossa mainitaan DeepFake teknologian käyttämisen elokuvissa. Tämä pitää varmasti paikkansa ja voisinkin kuvitella tulevaisuuden elokuvien hyödyntävän tätä teknologiaa yhä enemmän.

Uhka vai mahdollisuus?

Deepfake teknologia on mielestäni enemmän uhka kuin mahdollisuus. Ajatus siitä, että kuka tahansa voi vuotaa You Tubeen videon missä esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti julistaa sodan venäjälle tai mitä tahansa, on pelottava. Jos nykyinen FakeNews kulttuuri ärsyttää ja pelottaa, asiat ovat pian menossa vielä suuremmissa määrin huonompaan suuntaan. Kyseiselle teknologialle on vain vähän oikeaa hyötyä.

kuva1

 BigBrother 24/7

Miltä tuntuisi elää valvottuna jatkuvasti? joka kerta kun kävelet lähikauppaan sadat valvontakamerat taltioisivat matkasi. Jos haluat tutustua tarkemmin tämän kaltaiseen elämään kannattaa muuttaa kiinaan. Ylen artikkelissa: ”Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta” Yle uutisoi Kiinan valtavasta valvontaverkosta joka käyttää myös kasvojentunnistus teknologiaa. Artikkelin mukaan kiinassa on 176 miljoonaa kameraa ja määrän olisi tarkoitus kasvaa 626 miljoonaan. Tämä on melkoinen määrä vaikka sen suhteuttaisikin Kiinan asukaslukuun.

Kasvojentunnistus on kaksiteräinen miekka. Toisaalta kasvosi on tallessa jokaisessa kanavassa ja sinua voidaan seurata ennennäkemättömällä tarkkudella, mutta toisaalta taas kasvojentunnistus mahdollistaa esimerkiksi rikollisten nopeamman kiinni saamisen ja palveluiden helpottamisen. Artikkelissa kerrotaan, kuinka toimittaja yritti kadota 3,5 miljoonan asukkaan Guiyangin kaupunkiin. Hänet tavoitettiin seitsemässä minuutissa. Tämä on merkki sekä siitä, että kiinassa valvonta on äärimmäistä, sekä merkki siitä että kasvojentunnistus on tehokasta.

Nopeampaa palvelua?

Artikkelissa kerrotaan kiinalaisesta pankkiautomaatista josta voi nostaa käteistä kasvojentunnistuksen avulla. Näytät kasvosi koneelle joka vertailee kasvojasi verkossa olevaan dataan ja tarkistaa näin täsmäävyyden. Kiinassa tämä on viety lisäksi tätäkin pidemmälle. Artikkelissa kerrotaan kuinka mm. Kasvot toimivat jo yliopistojen kampuksilla ja asuinalueilla ovikortin korvikkeena. Kuulostaa kieltämättä mahtavalta. Ehkä pisimmälle teknologian on vienyt Alibaba, joka omistaa kahvilan nimeltä Tao Cafe, jossa kaupasta kävellään ulos tuotteiden kanssa ja kasvojentunnistus hoitaa maksun. En voi kiistä etteikö tällainen asiointi houkuttelisi. Suomessa tämä on vielä melkeinpä utopiaa.

Vai onko?

Suomessa ei ehkä olla niinkään kaukana kyseisen teknologian hyödyntämisestä kuin voisi kuvitella. Meillä ei toki ainakaan toistaiseksi valtio valvo kasvojentunnistusjärjestelmällä jokaista liikettä, mutta yritysten palveluissa kasvojentunnistus teknologian hyödyntämisestä on esimerkkejä. Kauppalehti uutisoi kesäkuussa 2019 Op:n aloittavan kokeilun kuudessa kahvilassa jossa maksutapana käy omat kasvot ( https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuudessa-kahvilassa-otetaan-talla-viikolla-kayttoon-uusi-maksutapa-ostoksen-voi-kuitata-nayttamalla-naamaa-kasvojentunnistuksessa-on-valtava-potentiaali/2201063a-1c2d-4b78-9fe9-fc9ee86ba33f). Kokeilu oli hyvin rajallinen eikä sille odotettu kovinkaan suurta suosiota. Tarkoituksena oli kokeilla lähinnä palvelun toimivuutta ja tietoturvaa. Kokeilu ei myöskään ollut täysin kasvojentunnistuksen varassa kuten kiinassa, vaan myös sovellus tarvittiin. Joka tapauksessa Op kokeilullaan osoittaa, että Suomi on mukana ja valmis kokeilemaan kasvojentunnistusta maksamisen välineenä.

Troijan Hevonen?

Kiinassa on käynyt selväksi, että vaikka yritykset markkinoivat kasvojentunnistuspalveluita elämää helpottavina tekijöinä, niillä on toinenkin tarkoitus. Se tarkoitus on saada niin paljon ihmisten kasvoja talteen kuin mahdollista.  Ylen artikkelista käy ilmi, että  Kiinan valtiolla on projekti jossa pyritään tunnistamaan muutamassa sekunnissa ketä tahansa kansalainen 90 prosentin tarkkuudella. Mitä parempi laatuista dataa, sitä helpompi projekti on toteuttaa ja mikä olisi parempi laatuista dataa ihmisten kasvoista kuin lähietäisyydeltä otetut kuvat? Kiinan valtiolla on oikeus päästä käsiksi kiinalaisten yritysten dataan. Tämä koskee myös yritysten kasvojentunnistusta varten hyödyntämää dataa. Näin ollen aina kun joku nostaa rahaa kiinassa käyttäen kasvojentunnistusta, saa kiinan valtio kasvoista kuvan jota ne voivat hyödyntää jäljittämisessä. Ylen artikkelissa kerrotaan jopa Aurinkolaseista jotka pystyvät skannaamaan väkijoukkoa ja tunnistamaan sieltä etsityt henkilöt.

Uhka vai Mahdollisuus?

Jos kasvojentunnistusta hyödynnettäisiin tulevaisuudessa kuten Kiinassa, kasvojentunnistusteknologian kehittyminen olisi uhka. Haluan kuitenkin uskoa, että Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa data on pidettävä visusti suojattuna yrityksen sisäisissä toimissa, kasvojentunnistus on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Toki monet pelkäävät, että meitä vakoillaan ja nyt kuka tahansa voi hyödyntää meidän kasvojamme ja yksityisyyden suoja on mennyttä. Kohdataanpa kuitenkin tosiasiat. Netissä on jo kaikki kuvat mitä ikinä olet ottanut sosiaaliseen mediaan. Snapchat omistaa jokaisen lähettämäsi snapin oli sisältö mitä tahansa. Kuvasi on nyt jo valtion tietojärjestelmissä ajokortin tai passin kautta. Olet esiintynyt lähes koko elämäsi valvontakamera nauhoilla eri yritysten tiloissa. Loppujen lopuksi mikään ei muuttuisi jos voisit maksaa ostoksesi kortin sijasta kasvoillasi. Yrityksellähän on jo kasvosi tallessa valvontakameran tiedostoissa, jos he päättävät väärinkäyttää kasvojasi jotenkin. Se, että päätät rekisteröidä kasvosi maksujärjestelmään ei luultavasti paljoa vaikuta niin kauan, kun lainsäädäntö pysyy Suomessa sellaisena kuin se on. Aina on tietenkin riski, että joku onnistuu luomaan ohjelman, jolla kasvojasi voidaankin käyttää maksamiseen. Tämäkään ei toisaalta eroa faktasta, että joku voi nykyäänkin kopioida korttisi ja käyttää sitä maksamiseen. Kaikkea uutta voi pelätä ja tietenkin skeptisyys on aiheellista. Kasvojentunnistus ei kuitenkaan vaikuta yksityisyyteen niin paljoa kuin voisi kuvitella. Ellet satu asumaan kiinassa

kuva2

lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10135093

https://www.youtube.com/watch?v=gLoI9hAX9dw

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuudessa-kahvilassa-otetaan-talla-viikolla-kayttoon-uusi-maksutapa-ostoksen-voi-kuitata-nayttamalla-naamaa-kasvojentunnistuksessa-on-valtava-potentiaali/2201063a-1c2d-4b78-9fe9-fc9ee86ba33f

https://www.cereproc.com/

https://en.wikipedia.org/wiki/Deepfake

kuva 1

kuva 2

[blog-allu-u-blog]

Tulevaisuuden media ja markkinointi

blogitekstini aihe, näkemykset ja mielipiteet perustuvat Alexia Bonatsosin haastatteluun Slush tapahtumassa 2018. https://www.youtube.com/watch?v=IpHRcP-WJ2A&list=PLFChRVpZlTJTo8Ge0hjjLLp_HCh5JUJ_Q&index=14

 Fake News!

Digitalisaation myötä uutisvirta on kasvanut. Sen sijaan, että ihmiset lukisivat lehden aamulla tai katsoisivat illalla kello kymmenen uutiset, ihmiset seuraavat uutisia jatkuvasti reaaliajassa. Oletpa sitten missä tahansa, olet aina kartalla maailman tapahtumista. Uutisvirtaa on kuitenkin jopa liikaa ja uutiskanavia on moneen lähtöön.

Digitalisaation myötä uutisten seuraamisesta on tullut edullisempaa. Netistä voi lukea useasta eri paikasta uutisia täysin ilmaiseksi. Suomessa tällaisia sivuja ovat esimerkiksi Iltalehti tai iltasanomat. Tottakai voit maksaa, jotta saisit kattavampaa sisältöä, mutta moni ihminen tyytyy vain ilmaissisältöön. Maksuttomuus on Bonatsosin mukaan osa ongelmaa. Eri ilmaismediat käyttävät klikki otsikoita ja provosoivia otsikoita vain saadakseen lukijoita. Tässä piilee ongelman ydin, sillä aina ei voi tietää mitkä uutisista ovat totta ja mitkä eivät. Ilmaismediat yrittävät saada mahdollisimman paljon lukijoita vain herättämällä tunteita yleisössä, ilman, että faktat olisivat välttämättä kunnossa. Videossa esimerkkejä annettiin niin Brexitistä kuin Donald Trumpista. Bonatsosin toteaa, että tänä päivänä artikkeli New York Timesissa ja artikkeli siitä että Hilary Clinton on keksinyt AIDSIN näyttävät melkein tismalleen samalle. Tällaista ongelmaa ei ollut painetun lehden kanssa, mutta digitalisaation myötä ongelma on yleistynyt.

Fake marketing?

Entäpä markkinointi uudenlaisessa mediassa. Markkinointia on monenlaista. Digitalisaation myötä markkinointi on yhä helpompaa ja edullisempaa. Yritys voi hyödyntää eri medioita monella eri tapaa. Se voi esimerkiksi pyytää iltalehteä tekemään jutun omasta yrityksestään tai bloggaria mainostamaan yrityksen tuotteita. Ongelma on kuitenkin lähes sama kuin missä tahansa uutisoinissa. Lähteitä väitteiden perustaksi on vaikea osoittaa toteen. Bonatsosi näkee selkeän ongelman siinä, että mediat, jotka julkaisevat uutisia, julkaisevat myös heille maksettuja mainoksia. Bonatsosin mukaan vain 18% lukijoista ymmärtää mikä on natiivimainos.

Otetaan esimerkki. Selaat Iltalehteä ja seuraava ”otsikko” herättää kiinnostuksen.

https://www.iltalehti.fi/oslo-skin-lab/a/d11c405e-43a9-442c-a1d3-d8f0d9002158

 Näyttää Iltalehden artikkelilta, mutta on oikeasti maksettua mainossisältöä. Kaupallinen yhteistyö on kyllä mainittu, mutta joskus se saattaa lukijalta jäädä huomiotta tai lukija ei hahmota, että kaupallinen yhteistyö on useimmiten sama asia kuin maksettu mainos. No haluat tietää mikä on suuri salaisuus, jolla voit kadottaa hötön käsivarsista. Artikkelissa kerrotaan, että kun Jenni Alexandrova aloitti käyttämään Oslo Skin Labin The Solution™ valmistamaa voidetta iho tuntui kimmoisalta ja personal trainerkin totesi, että höttö käsivarsista on kadonnut.

Mitä löytyy väitteiden tueksi? No eipä paljoa. Artikkelissa tai siis Oslo Skin Labin The Solutionsin mainoksessa mainitaan että se vaikuttaa tutkitusti ihoon ja selluliittiin, mutta Jenni on huomannut sen vaikutuksen jopa kynsiin ja hiuksiin. Tutkimukseen ei ole linkkiä, eikä siitä kerrota sen enempää. Onko tutkimukseen osallistunut 1, 10 vai 100 ihmistä? Minkä ikäisiä? Mitkä ovat elintavat muuten? Jennikin käy ahkerasti kuntosalilla personal trainerin kanssa joten mistä tiedämme onko selluliitti tai höttö kadonnut hyvän personal trainerin ansiosta vai sen takia, että Jenni on käyttänyt Oslo Skin Labin tuotetta. Mainoksen lopussa on linkkejä joista voi lukea lisää. Ne eivät paljoa auta, sillä linkki vie Jenni Alexandrovan omaan blogiin. Olisi sama asia kuin, että julkaisisin mainoksen myynnissä olevasta yksisarvisesta ja kysyttäessä lisätietoja annan linkin omaan blogiini, johon olen photoshopannut kuvan yksisarvisesta. Mainoksen on siis pakko pitää paikkaansa, eikö? Todennäköisesti Jennille on maksettu kyseisen tuotteen käytöstä ja sen mainostamisessa blogissa ja tämän jälkeen maksettu iltalehdelle palstatilasta, johon voidaan laittaa oikean artikkelin näköinen mainos. Melko ovelaa ja nykyään jokapäiväistä ilmaismediassa. Markkinointi on muuttanut digitalisaatoin kautta pysyvästi muotoaan ja sitä pulppuaa joka paikasta yhä vaikeammin markkinoinniksi havainnollistettavalla tavalla. Kyseinen esimerkki on yksi monista.

Tällaiset väitteet tuotteiden erinomaisuudesta eivät tietenkään itsessään ole mitään uutta. Kautta aikojen on markkinoitavista tuotteista väitetty ties mitä. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että tällaiset mainokset päätyvät yhä useammin uutiskanavien joukkoon ikään kuin fakta tietona. Sen lisäksi kuuluisia ihmisiä voidaan digitalisaation myötä käyttää yhä useammin hyväksi tuotetta markkinoitaessa, jolloin ihmisille saadaan vielä helpommin kuva tuotteen erinomaisuudesta.

Median ja markkinoinnin tulevaisuus?

Media on siis muuttunut lähtemättömästi. Vaikka tähän mennessä tilanne ei vaikuta kovinkaan positiiviselta, tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä niin paha. Bonatsosi tuo esille maksullisen median nousun. Tulevaisuudessa ihmiset saattavat olla entistä kiinnostuneempia maksamaan luotettavasta uutissisällöstä ikään kuin vastustuksena nykyiselle tilanteelle. Tämä luo luotettavampaa journalismia ja näin ollen esimerkiksi edellisen kaltaiset mainos artikkelit saattavat vähentyä. Bonatsosi mainitsee myös yrityksen jossa hän on sijoittajana. Kyseinen yritys on nimeltään True Story ja sen tarkoituksena on pyrkiä todistamaan internetissä leviävien aiheiden todenperäisyys yleisellä yhteísymmärryksellä.  Tämä tapahtuisi niin, että uutiseen voisi laittaa peukun ylös tai alas sen mukaan kuinka todenperäinen uutinen oikeasti on. Tällaiset yritykset tai sivustot saattavat hyvinkin yleistyä tulevaisuudessa.

Markkinointi saattaa myös kehittyä mielenkiintoiseen suuntaan lähitulevaisuudessa. Bonatsosi mainitsee videossa uuden journalismin muodon, jossa ”lukijalle” laitetaan päähän VR lasit. VR lasien avulla ”lukija” pystyy kokemaan täsmälleen sen mitä Meksikosta Amerikkaan saapuva pakolainen joutuu kokemaan matkallaan. Kyseinen tapa tutustua pakolaisen matkaan on varmasti parempi kuin lukea artikkeli kyseisestä aiheesta tai katsoa uutisvideo. Kyseistä teknologiaa tullaan todennäköisesti hyödyntämään myös markkinoinnissa. Uskon ainakin asuntovälittäjien olevan hyvinkin kiinnostuneita kyseisestä teknologiasta. Mikäpä sen parempaa kuin kotisohvalta etuovi.comia selaillessa tutustua unelmien kotiin virtuaali lasien avulla.

Digitalisaatio mediassa ja markkinoinnissa uhka vai mahdollisuus?

Digitalisaatio on muuttanut sekä markkinointia, että mediaa merkittävästi. Se, onko muutos uhka vai mahdollisuus, riippuu näkökulmasta. Yritysten näkökulmasta yhä useammat tavat markkinoida tuotetta digitaalisissa kanavissa luovat mahdollisuuksia, mutta kuluttajan kannalta, joka yrittää selvittää eri tuotteiden todellista luonnetta tai ymmärtää mitkä uutisista ovat totta, ainakaan nykyisen kaltainen tilanne ei ole kestävä. Tulevaisuudessa on oltava yhä kriittisempi. Bonatsosi mainitseekin videolla että hänestä kouluihin pitäisi saada tiedon teoria tunteja, jossa opetettaisiin kriittistä ajattelua. Tämä voi hyvinkin olla tulevaisuutta, sillä toden erottaminen valheesta vaikeutuu uusien digitalisten ratkaisujen myötä entisestään. Itse olen ainakin toistaiseksi vain kuluttaja. Siispä oma näkemykseni kysymyksestä on, että digitalisaation myötä lisääntynyt vaikeus erottaa valheellisia uutisia todesta ja vaikeus erottaa mikä on markkinointia ja mikä ei, on minusta enemmän uhka kuin mahdollisuus.

[blog-allu-u-blog]

Digitaalinen Yhteiskunta- Digitalisaatio ja tulevaisuuden ammatit

Blogi kirjoitukseni ja ajatukseni perustuvat Pekka Tiaisen kirjoitukseen Suomidigi.fi sivustolla.

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/43%20_%20Tulevaisuuden%20ammatit%20digitaalisessa%20Suomessa.pdf

 Onko minulla kohta enää töitä?

Digitalisaatio lisääntyy lisääntymistään ja yhä useampi työ voidaan automatisoida. Onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus tulevaisuuden työpaikkoja ajatellen?

Jos tarkastellaan artikkelissa mainittuja lukuja suomen työllisyydestä, ei vaikuta siltä, että digitalisaatio olisi viemässä meiltä työpaikkoja. Työllisyyden päinvastoin oletetaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä 200 000 työpaikalla. Toki sillä millainen vaikutus digitalisaatiolla on työpaikkojen lisääntymiseen, on vaikea ottaa kantaa, sillä työpaikkojen lisääntymiseen vaikuttaa monikin asia mm. suurten ikäpolvien eläköityminen seuraavalla vuosikymmenellä.

Artikkelissa mainitaan kuitenkin myös toisenlaisia lukuja. Joissain arvioissa esiintyy lukuja, joiden mukaan Suomessa häviäisi digitalisaation myötä 30% työpaikoista vuoteen 2030 mennessä. Se on melkoinen määrä sillä se tarkoittaa n.750 000 työpaikan katoamista. Työpaikkojen katoaminen teknologisen kehityksen myötä ei ole ennenkuulumatonta, mutta tällaisessa mittakaavassa digitalisaatio ajaa jopa teollisuuden myötä kadonneiden työpaikkojen ohi mennen tullen.

Digitalisaation myötä työpaikkoja siis katoaa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan toivoton sillä katoavien työtehtävien tilalle tulee uusia tehtäviä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu fakta, että kukaan ei voi taata, että kun jokin työtehtävä digitalisoidaan, sen tilalle tulee uutta työtä, joka on muuttanut muotoaan. Mitä jos työntekijä ei vain sovellu uusiin työtehtäviin tai hänellä ei ole tarvittavaa koulutusta, kun työnkuva muuttuu? Mitä jos uusi työnkuva digitalisoidaan muutaman vuoden päästä eikä korvaavia tehtäviä synny? Jos työntekijä on kouluttautunut aikoinaan johonkin tiettyyn työtehtävään, tehnyt työtä samassa tehtävässä 15 vuotta ja sitten hänen työpaikkansa lähtee alta digitalisaation myötä, voi hyvin olla, että uudelleen kouluttautuminen on hankalaa. Koko ikänsä konepajalla työskennelle hitsarille tuskin on kovin lohduttavaa kuulla yritykseltä, että valitettavasti tähän työhön otetaan robotti, mutta uutta työtä olisi tarjolla tuolla tietoturva puolella, sinne kaivataan lisäkäsiä. Kaikista ei ole tietoturva puolelle, tuskin hitsari sinne koskaan on ajatellut joutuvansa ja tuskin koskaan ajatellut alalle kouluttautua.

Keskusteltaessa digitalisaation vaikutuksesta työpaikkoihin sama teema toistuu useasti: ”eivät työpaikat katoa, ne vain muuttavat muotoaan”. Lause kuulostaa lohduttavalta, mutta onko tilanne tosiaan tämä vielä vuosikymmenen päästä. Onko kuitenkin tulevaisuus sellainen, että jotkut ammatit vain katoavat ja on kannattavampaa vaihtaa alaa kokonaan sellaisille aloille, jotka kaipaavat ihmistä vielä monet vuodet. Yksi esimerkki tällaisesta ammatista voisi olla lähihoitaja. Ehkäpä hoitaja pula saadaan tulevaisuudessa hoidettua sillä, että ihmiset huomaavat, ettei digitalisaatio kyseistä alaa ainakaan hetkeen ole uhkaamassa. Digitalisaatio varmasti vaikuttaa kyseiseen alaan, mutta ainakin oletettavasti vain tehostavasti.

Uhka vai mahdollisuus?

Digitalisaatio näyttäytyy työpaikkojen osalta kaksijakoisena. Tälle sukupolvelle, joka on tottunut digitalisaation ja on kykeneväinen sopeutumaan sen tuomiin muutoksiin digitalisaatio osoittautuu mahdollisuudeksi. Koodareita, tietoturva-asiantuntijoita, IT-osaajia, sovelluskehittäjiä, graafikoita ja muita digitaalisten palveluiden tuottajia tarvitaan jatkuvasti lisää. Niille jotka ovat alalla lahjakkaita ja kiinnostuneita kehittämään digitalisia taitojaan, tuo tulevaisuus paljon mahdollisuuksia.

Toisaalta aiemmalle sukupolvelle, joka ei ole välttämättä tottunut digitalisaation tuomiin muutoksiin, digitalisaatio on uhka joka saattaa pahimmassa tapauksessa viedä työpaikan alta.

Jotta digitalisaation luoma uhka työpaikoille voitaisiin selättää, on tärkeää, että työnohessa kouluttautuu jatkuvasti ja pysyy ajan tasalla ammatissaan tapahtuvasta kehityksestä. Itsensä jatkuva kehittäminen on viime vuosina noussut otsikoihin paljon, eikä syyttä. Itsensä kehittäminen on nimittäin ainoa tapa varmistaa itselleen työpaikka jatkossakin. Siispä unohda Netflix töiden jälkeen ja opiskele, se pelastaa vielä urasi. . 

[blog-allu-u-blog]

Digitaalinen yhteiskunta- Pankkisektorin digitalisaatio elämää helpottava murros, vai työpaikat vievä villitys?

Blogi tekstini ja ajatukseni perustuu Reijo Karhisen ja Matti Korkeelan artikkeliin Suomidigi.fi sivustolla.

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/13%20Pankkisektori%20tienavaajana.pdf

 Vielä muutama vuosikymmen sitten kukaan ei olisi uskonut kuinka helppoa pankissa asiointi tulisi olemaan. Kukaan ei olisi uskonut, että sijoituksia, lainoja ja päivittäisiä pankkiasioita voi hoitaa kotisohvalta ja lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Mikä sitten on muuttunut ja miten tähän tilanteeseen on suomessa päädytty?

Suomalainen pankkitoiminnan digitalisaatio on kehittynyt asteittain aina 1970-luvulta lähtien. Aluksi luotiin perusta, tämän jälkeen rakennettiin perustan päälle aikansa edistyksellisemmät verkko- ja mobiilipalvelut, sitten elettiin teknohuumaa ja kokeiltiin uusia projekteja, lopulta koettiin finanssikriisi ja nyt eletään digitaalisen kilpailun aikakautta.

 1970-1980

Kuvittele itsesi kyseiselle vuosikymmenelle. Tarvitset käteistä, tai haluat maksaa laskusi. Mitä vaihtoehtoja sinulla on? Aivan, sinun on mentävä pankkiin jonottomaan muutaman muun asiakkaan kanssa, jotta saat asiasi hoidettua. 1980- luvulla tähän ongelmaan saatiin ratkaisu. Maksuautomaatit saatiin kuluttajien käyttöön ja näin ollen otettiin ensi askeleet kohti digitalisaatiota. Maksuautomaatit todistivat kuinka turvallista ja kätevää voi laskujen ja tilisiirtojen toteuttaminen itsenäisesti olla. 1980-luvulla saatiin myös suorapankkipalvelut, jotka mahdollistivat pankkiasioiden hoitamisen esimerkiksi puhelimen välityksellä. Elämä helpottui, eikä tästä enää ollut paluuta.

 1990-2000

Lama. Kyseinen sana on monelle kirosana ja monelle painajainen. Pankkisektorilla syntyi laman myötä 50 miljardin luottotappiot. Moni menetti työpaikkansa ja moni konttori lakkautettiin. Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa tai kuten tavataan sanoa jokaisella pilvellä, on myös hopea reunus. Suuret luottotappiot pakottivat pankit kehittämään ratkaisuja kannattavuuden ja vakavaraisuuden parantamiseksi. Pankit alkoivat siis kehittää digitalisia palveluitaan entistä enemmän ja vuosikymmenen loppuun tultaessa Suomi oli maailmanlaajuisesti edelläkävijä. Lamasta on osittain kiittäminen pankkisektorin nopeaa digitalisoitumista.

Kehityksessä ei ole toki vain lamaa kiittäminen. Olosuhteet olivat muutenkin 90-luvulla otollisia digitalisten palveluiden kehittämiselle. Internet kaupallistettiin ja sitä myöten myös pankin palveluita voitiin siirtää ainakin osittain verkkoon. 1996 koettiin suomessa tärkeä hetki, kun OP julkisti ensimmäisten joukossa maailmassa oman internet pankkipalvelunsa. Vaikka palvelu olikin aluksi hyvin rajallinen, se laajeni hyvin nopeasti kattamaan koko asiakkuuden tarpeita vastaavaksi. OP oli edelläkävijä myös GSM puolella, sillä se lanseerasi ensimmäisenä maailmassa tekstiviestipohjaisen pankkipalvelun. Suomalaiset pankit olivat siis todella edelläkävijöitä pankkisektorin digitalisoinnissa, joka 90-luvulla oli jo kovassa vauhdissa.

 2000-2007

Jollain tapaa kyseiset vuodet heijastelevat nykytilannetta. Jo 2000-luvun alkupuolella, kun elettiin teknohuuman huippua, alettiin kyseenalaistaan kivijalkapankkien olemassaolon tarpeellisuutta ja sitä mikä pankin rooli tulevaisuudessa tulee olemaan. Tuolloin huolelle ei kuitenkaan ollut katetta, sillä pelkän digi-alustan varassa olevat toimijat eivät osakevälitystä lukuun ottamatta saaneet jalansijaa. 2000-luvun alkupuolella edettiin suurin harppauksin. Verkkopalvelut paranivat ja esimerkiksi verkkolaskujen välitys käynnistettiin vuonna 1999. Teknohuuman aikaan myös mobiilipalvelut tulivat mukaan kuvioihin. 2001 tullut gprs ja vuonna 2002 saapunut 3g mahdollistivat mobiilipalveluiden kehityksen. Teknohuuma oli kaiken kaikkiaan villiä aikaa ja se näkyi myös pankkien kokeilemissa ratkaisuissa. Esimerkiksi OP kehitti 2002 digitelevision pankkisovelluksen. Kyseinen ratkaisu ei kutienkaan ottanut tuulta alleen.

 2007-2010

Jo ennen finanssikriisiä teknohuuma oli laantunut ja pankkien digitalisaatio eli jonkinlaista suvantovaihetta, osittain siksi, että teknologia ei edistynyt niin nopeasti kuin pankkien suunnitelmat ja osittain siksi, että uuden kehittäminen oli jäänyt nykyisten järjestelmien ylläpidosta koituvien haasteiden vuoksi. Finanssikriisi ei edesauttanut digitalisaation etenemistä pankkisektorilla. Päinvastoin sen voidaan katsoa hidastaneen sitä. Finanssikriisin myötä nimittäin pankkisektori joutui keskittymään uuteen sääntelyyn ja siitä aiheutuviin muutoksiin. Pankkien oli saatava sisäiset toimintansa kuntoon, ennen kuin pystyisivät jatkamaan palveluiden kehittämistä asiakkailleen.

 2010-

Sillä aikaa, kun pankit olivat painineet uudessa sääntely viidakossa ja etsineet keinoja saada vakavaraisuus kuntoon, kuluttajatottumukset olivat muuttuneet. Asiakkaat ottivat digitalisaation luomat mahdollisuudet omakseen ja se näkyi vaatimuksissa. Mobiililaitteet ja tehokas internet olivat tulleet jäädäkseen. Palveluita pyrittiin nyt saamaan kellonympäri missä tahansa. Tähän haasteeseen oli nyt pankkisektorin tartuttava. Onneksi teknologia oli myös kehittynyt, joten ratkaisuja voitiin tarjota.

Ihmisille ei enää riittänyt verkkopankki vaan oli saatava vieläkin nopeampaa ja kätevämpää palvelua. Niinpä pankit alkoivat kehittää mobiilipankkeja. Kyseinen kehitys on jatkunut siihen pisteeseen, että tänä päivänä mobiilipankki on monelle pääasiallinen tapa hoitaa pankkiasiointiaan. Konttori ovat vähentyneet lähes olemattomiin ja kaikki mitä on voitu digitalisoida, on digitalisoitu. Se mitä ei vielä ole digitalisoitu tullaan mitä todennäköisemmin tulevaisuudessa digitalisoimaan. Ala on kilpailtu ja Fintech on monien huulilla. Kiristynyt kilpailutilanne edesauttaa uusien vieläkin parempien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja uusien liiketoimintamallien syntymistä.

 Uhka vai Mahdollisuus?

Joten olemme tulleet perimmäisen kysymyksen äärelle. Onko pankkisektorin digitalisoituminen uhka vai mahdollisuus? Kysymys on moniulotteinen. On kiistatonta, että digitalisaatio on mahdollistanut pankkiasioiden hoitamisen ennennäkemättömällä tavalla. Mobiilisovellusten avulla ei tarvitse enää panikoida kaupankassalla, jos on unohtanut siirtää ennen kauppareissua rahaa säästötililtä käyttötilille, asia on hoidettu silmänräpäyksessä.  Enää ei tarvitse mennä jonottamaan pankin konttorille saadakseen yksinkertaisen asian hoidettua, vaan kaiken voi tehdä kätevästi missä haluaa. Tieto liikkuu asiakkaalta pankille ja pankilta asiakkaalle nopeammin kuin koskaan, samoin kuin raha omistajalta seuraavalle. Tuskinpa kukaan haluaisi tosissaan enää palata aikaan ennen digitalisaatiota.

Toisaalta digitaalisuus luo myös uhkakuvia. Laman jälkeen aina tähän päivään asti konttorit ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen. Tämä on pankeille kustannustehokkain ratkaisu, mutta varsinkin laman aikaan tämä tarkoitti myös työpaikkojen katoamista.

 Myös jo 2000-luvun alkupuolella herännyt kysymys: mihin pankkeja pian enää tarvitaan, on nykyään relevantimpi kuin koskaan. Mihin tosiaan tarvitaan perinteisiä pankkeja, jos digitalisaatio kehittyy ja alalle tulee toimijoita, jotka voivat hoitaa kaiken rahaliikenteen ja palvelun digitaalisesti ja kustannustehokkaasti. Tähän yhtälöön, kun lisätään vielä kryptovaluutat kuten Bitcoin, jotka eivät edes tarvitse pankkeja, niin ollaan isojen muutosten äärellä. Pankkisektori, varsinkin perinteiset pankit, ovat isojen muutospaineiden alla. Kukaan ei osaa varmaksi sanoa mitkä perinteisistä pankeista selviävät ja millaisia pankkeja tulevaisuudessa nähdään.

Vaikka pankkisektorin digitalisaatio ei ole puhtaasti positiivinen asia, näen digitalisaation kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Digitalisaatio saattaa tulevaisuudessa poistaa joidenkin työtehtävien olemassaolon, mutta samaan aikaan tilalle tulee uusia, toisenlaisia työtehtäviä. Työt eivät siis katoa, ne vain muuttavat muotoaan (aiheesta kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa). Digitalisaatio on mahdollistanut palvelun saamisen ennennäkemättömällä nopeudella ja tehnyt työntekemisestä pankkisektorilla helpompaa. Alan kilpailutilanne varmistaa, että uusia ratkaisuja syntyy jatkuvasti. Loppujen lopuksi suurin osa meistä on pankkien asiakkaita, ja me hyödymme näistä pankkien kehittämistä digitaalisista ratkaisuista, joita kiristyvässä kilpailutilanteessa syntyy yhä enemmän. Digitalisaatio ei ole poistumassa pankkisektorilta ja miksi olisikaan, koska kuten todettua, kukapa meistä haluaisi mennä viikoittain maksamaan laskunsa konttorille?