digintoit

[digintoit]

LeanCanvas Ryhmä 4

Elämä on lyhyt – virka aika lyhyempi. Tämä toteamus oli lähtökohtana innovaatiollemme, jolla pyrimme helpottamaan kiireisten ihmisten arkea sekä laajentamaan toimeksiantajayrityksemme palvelutarjontaa.  

Palvelun ideana on siis hoitaa asiakkaan puolesta asia, joka hänen tulisi hoitaa henkilökohtaisesti tai vaihtoehtoisesti antamalla valtakirja asiamiehelleen.

Kaikilla ei välttämättä tällaista ”veljenpoikaa” ole saatavilla – ja siinäpä valtuutuspalvelumme astuu kuvaan: Asiakas ilmoittaa nettikaavakkeella tarvitsemansa palvelun ja asian. Seuraavaksi toimeksiantajayritys pyytää valtuutusta asian hoitamiseen Suomi.fi -palvelun kautta. Asiakas hyväksyy pyynnön ja tämän jälkeen toimeksiantajayrityksen edustaja hoitaa pyydetyn asian. Hoidettavia asioita voisivat esimerkiksi olla: Apteekkinoudot, postipakettien nouto, pankkiasiointi, ajoneuvon rekisteröintiasiat jne.

Lean Canvas selitettynä:

1. Asiakassegmentit

Suurimpana asiakasryhmänä suunnittelimme olevan kiireinen liikemies, joka ei virka-ajan puitteissa ehdi hoitaa kaikkia asioita. Toiseksi asiakasryhmäksi valitsimme vanhemman hienostorouvan. Tämä rouva ei välttämättä tykkää asioida ”rahvaan” parissa ja mielellään ulkoistaa joutavat virka-asiat. Kolmantena asiakasryhmänä on varakas mies, joka nauttii elämästä, ja jonka vapaa-aika kuluu harrastuksiin ja elämästä nauttimiseen.

2. Haaste

Asiakas on estynyt hoitamaan asian itse. Syitä tähän voi olla monia esim. asiakas ulkomailla/kiireinen tai sairaana, eikä hänellä ole ketään kenet puolestaan valtuuttaa. Vaihtoehtona hänellä on silloin joko jättää asia hoitamatta tai pyytää ulkopuolista apua.

3. Erityinen arvolupaus

Toimeksiantajayrityksellä on oma arvolupauksensa: Odotukset ylittävää palvelua. Kehitimme kuitenkin omaa innovaatiota silmälläpitäen myös muutaman vaihtoehtoisen mainoslauseen: ”Luotettavaa valtuutusta kun oma aika ei riitä”, ”Anonyymillä virkaveljellä lääkkeet juoruitta” ja ”Virkaveli on kuin vaihtoehto veljenpojalle”.

4. Ratkaisu    

Ratkaisuna aikaisemmin esitettyyn haasteeseen asiakas voi valtuuttaa toimeksiantajayrityksen toimimaan puolestaan.

5. Kanavat

Koska toimeksiantaja keskittyy hyvin valikoituun asiakasryhmään, lienee tehokkain markkinointikanava suusta suuhun, eli puskaradio. Myös palvelun markkinointi jo olemassa oleville asiakkaille nähtiin ratkaisuna. Toki palvelun perustiedot on löydyttävä myös yrityksen verkkosivuilta.

6. Tulovirta

Innovaatiomme on tukipalvelu jo olemassa olevalle palvelulletarjonnalle, mutta hinnoittelumalli olisi seuraava: Valtuutuspyyntö 30€/kpl ja asian hoitaminen tuntiveloituksena 50€/alkava tunti.

7. Kulurakenne

Kulut koostuvat pääasiassa yrityksen kiinteistä kuluista, palkoista sekä muuttuvista kuluista kuten vaikkapa matkakulut.  Sovelluksen kehittämiseen/ylläpitoon kuuluvat menot on myös huomioitava.

8. Avainmittarit

Tärkeintä on tietenkin se, että toiminnalla katetaan kulut. Toisena seurataan asiakastyytyväisyyttä kyselytutkimuksilla. Uusien asiakkaiden määrää seurataan. Myös vanhojen asiakkaiden siirtymistä uuden palvelun käyttäjäksi seurataan. Tällöin tavoitteena olisikin että, joka neljäs olemassa olevista asiakkaista käyttäisi palvelua vuoden aikana.

9. Kilpailuetu

Kilpailuetuna pidetään jo saavutettua luottamusasemaa, sitouttamista muihin palveluihin sekä palvelun helppoutta. Tämän lisäksi vastaavaa palvelua ei vielä ole saatavilla, joten kilpailuetu on tarjolla ensimmäiselle rohkealle yrittäjälle.

#LeanCanvas

[digintoit]

Tekoäly eli AI

Päivittäin kuulee puhuttavan tekoälystä ja kuinka se tulee mullistamaan tulevaisuuden työ- ja liike-elämän. Tekoälyä on vaikea määritellä ja se on käsitteenä monelle vieras, vaikka elämme jo tekoälyn ympäröimänä. Itseohjautuvia autoja on ollut jo liikenteessä, Applen Siri tunnistaa puheesi, voit ohjata toimintoja äänikomennoin ja Amazon on rakentanut sivustonsa lähes täysin tekoälyn ympärille (Tekoäly.info, 2020).

Tekoäly on koneen kykyä jäljitellä ihmisen päättelyä

Tekoäly on ihmistyön korvaamista automaatiolla ja älyn lisäämistä prosesseihin, joihin ihmistä ei kannata tai voida käyttää (Salesforce, 2017). Tekoäly on ohjelmointi, joka pyrkii jäljittelemään ihmisen oppimista, päätöksentekoa, puheenymmärrystä ja esimerkiksi päättelemistä. Tekoäly voidaan jaotella heikkoon- ja vahvaan tekoälyyn.

Heikko tekoäly

Heikkoa tekoälyä kutsutaan myös kapeaksi tekoälyksi (narrow AI). Kapea tekoäly kattaa kaikki nykyajan tekoäly menetelmät. Se pystyy ratkaisemaan yhden ongelman kerrallaan ja sille annettu informaatio täytyy syöttää manuaalisesti. Se ei pysty toimimaan itsenäisesti vaan se toimii aina tiettyjen sääntöjen ja komentojen avulla. Esimerkkinä heikosta tekoälystä on esimerkiksi Google Translate -kääntäjä.

Vahva tekoäly

Vahva tekoäly tunnetaan myös yleisenä tekoälynä (general AI). Vahva tekoäly pystyy ymmärtämään ja yhdistämään asioita täysin itsenäisesti. Se varastoi algoritmeja ja toimii niiden mukaan. Vahva tekoäly pyrkii inhimilliseen älykkyyteen eli toimimaan kuin ihminenkin. Vahva tekoäly kykenee kommunikoimaan, pohtimaan ja ratkaisemaan pulmia, toisin kuin heikko tekoäly, joka toimii ainoastaan komentojen varassa.

Tulevaisuudessa tekoäly pystyy mullistamaan arkeamme ja työelämää entistä enemmän. Ihminen pystyy irtautumaan ikävistä rutiinitehtävistä luoviin tehtäviin. Teollisuus pystyy toimimaan yhä kustannustehokkaammin automaation ansiosta, samalla ihmisen tekemät virheet prosesseissa minimoituvat. Tekoäly helpottaa siis tulevaisuudessa työtaakkaamme ja nopeuttamaan prosesseja.

Lähteet

Salesfroce, 2017: https://www.salesforce.com/fi/blog/2017/mita-tekoaly-on.html

Tekoäly.info, 2020:

https://tekoäly.info/mita_tekoaly_on/

[digintoit]

Digitaalinen markkinointi

Digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä markkinoinnin keinoja, jotka toteutetaan digitaalisilla alustoilla. Digimarkkinoinnin keinoja ovat muun muassa sosiaalinen media, mobiilisovellukset, hakukoneoptimointi, kotisivut, sähköposti, bannerit ja podcastit. Toisin kuin perinteisessä markkinoinnissa, kuten sanomalehti tai TV, digimarkkinointi pyrkii kohdentamaan mainontaa tietylle kuluttajaryhmälle. Digimarkkinoinnin lähtökohtana on myynnin lisääminen, mutta sen avulla voidaan myös erottautua muista ja vahvistaa yrityksen brändiä ja tunnettuutta.

Miksi digimarkkinointi?

Koska kaikki on nykyään verkossa, yritykset ja kuluttajat, on luonnollista, että myös markkinointi tapahtuu siellä. Digimarkkinoinnilla on mahdollisuus tavoittaa lähes rajaton yleisö.

Digimarkkinointi on halpaa. Sen keinoin pienetkin yritykset voivat kilpailla näkyvyydestä isojen yritysten rinnalla. Hesarin etusivu maksaa tuhansia euroja ja sen näkyvyys rajoittuu tietylle alueelle, kun vastaavasti voit saada diginä lähes ilmaista mainontaa esimerkiksi sosiaalisenmedian palveluissa.

Digimarkkinointi mahdollistaa monia eri tapoja markkinoida. Eri kanavissa ja eri tavoin esitettynä pystytään tavoittamaan kaikki yrityksen eri kohderyhmät. Usein ei enää edes tiedosteta mainoksia mainoksina, samoin kuin ennen. Varsinkin vaikuttajamarkkinoinnissa vanhanaikainen ”ostaosta”-tyrkytys on kadonnut ja tuotteita tai palveluja esitetään asiakaslähtökohtaisemmin.

Digitaalista markkinointia on nopea toteuttaa. Perinteisen mainonnan suunnittelu voi kestää kauan ja sitä toteutetaan suunnitelmallisesti tietyn ajanjakson ajan. Digimaailmassa markkinointi on spontaania ja mainonta voi mukautua matkan varrella. Myös kohderyhmän palautteeseen voidaan reagoida nopeammin.

Digitaalinen markkinointi mahdollistaa asiakkaan ja myyjän välisen reaaliaikaisen vuorovaikutuksen. Pienen liikkeen on helppo mainostaa uusia samana päivänä liikkeeseen saapuneita tuotteita esimerkiksi Instagramin My story -osiossa ja asiakas voi halutessaan kommentoida storya. Tai kampaaja pystyy nopeasti ilmoittamaan peruuntuneista ajoista suoraan kaikille seuraajilleen somen välityksellä ja asiakas pystyy halutessaan varaamaan suoraan ajan.

Suurin hyöty digitaalisessa markkinoinnissa verrattuna perinteiseen on sen mitattavuus. Luvut eivät valehtele ja mainonnan tulokset pystytään laskemaan tarkasti. Markkinoinnin tuloksia voidaan seurata esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottoasteen (ROI, Return on investment) tai mainonnan tuottoprosentin (ROAS, Return on ad spend) mukaan. Tulos voidaan laskea myös vertaamalla markkinointiin käytettyä raha summaa konversioiden määrään (CPA, cost per action). Mittaustapa valitaan sen mukaan mitä markkinoinnilla tavoiteltiin.

[digintoit]

Mobiilisovellus ja some

Lähes jokaisella meistä puhelin kulkee taskussa missä ikinä liikummekin ja ilman sitä tuntuu, kuin jäisimme jostain paitsi. Suomalaiset ovat netin käytössä Euroopan kärkimaita ja eniten nettiä selaillaankin mobiililaitteella (Tilastokeskus, 2019). Koska verkkosivujen selailu mobiililaitteella on hidasta ja kömpelöä, tarvitaan mobiiliaplikaatioita. Tietoa haetaan paikasta riippumatta ja mobiilisovelluksen avulla yritys pystyy olemaan aina asiakkaansa matkassa.

Mobiilisovelluksia löytyy lähes kaikkiin käyttötarkoituksiin; pelaamiseen, viestintään, pankkipalveluihin, navigointiin, oman hyvinvoinnin seurantaan ja lista vaan jatkuu. Pelkästään Applen App Storessa sovelluksia on yli 5,5 miljoonaa. Ladatuin sovellus Suomessa on Whatsapp.

Mobiilisovellus sitouttaa asiakkaan

Mobiilisovelluksen avulla asiakkaille pystytään kanavoimaan juuri heitä kiinnostavaa sisältöä, eikä asiakkaan tarvitse lähteä etsimään tietoa netistä. Kun asiakas kokee mobiilisovelluksen hyödylliseksi, sitä käytetään yhä uudelleen ja uudelleen. Esimerkkinä Wolt: Olet ladannut Woltin appin puhelimeesi ja tilannut joskus pizzan sen kautta. Osoitteesi, maksukorttitietosi ja mahdollisesti edellinen tilauksesi ovat järjestelmässä. Seuraavan kerran, kun tulee aika tilata pizzaa, on todennäköisempää, että tilaat pizzan jälleen muutamalla napin painalluksella Woltin appin kautta, kuin etsit sopivan ravintolan netistä ja näppäilet tietosi uudestaan ja maksat verkkopankissa. Mobiilisovelluksen avulla, asiakas on myös helpompi sitouttaa kanta-asiakasohjelmiin, kun fyysisen kanta-asiakaskortin sijaan kortti kulkee mukana puhelimessa.

Some

Sosiaalinen media eli some on monelle Facebook, Whatsapp, Twitter tai Instagram. Somessa voi olla osa yhteisöä, vaikka ei fyysisesti olisikaan läsnä. Se on korvannut postikortit ja puhelut. Sosiaalinen media on luonut uusia ammatteja, joita emme aiemmin uskoneet tarvitsevammekaan. Sosiaalista mediaa käyttää noin 3,2 miljardia ihmistä ja siellä vietetään keskimäärin 2,5 tuntia aikaa päivittäin (Cision, 2019).

Sosiaalisen median kautta yrityksen on helppo viestiä juuri omalle kohderyhmälleen reaaliaikaisesti. Julkaisuilla ja päivityksillä yritys pysyy jatkuvasti mahdollisen asiakkaan mielessä.  Sosiaalisesta mediasta on tulossa yhä enemmän kaupankäynnin alusta. Markkinoinnin ja mainonnan ohella. Instagramissa on käytössä jo oma Instagram Shopping. Julkaisussa tuotteet on hinnoiteltu ja tuotetta klikkaamalla pääset siirtymään suoraan ostoksille. Myös Facebook kehittelee omaa kryptovaluuttaa.

Cision, 2019: https://www.cision.fi/2019/11/sosiaalisen-median-merkitys-viestinnassa/

Tilastokeskus, 2019: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/whatsapp-suosituin-some-on-suomalaisten-arkea-ian-mukaan-vaihdellen/

[digintoit]

Verkkopalvelu ja SEO

 Verkkopalvelun merkitys

Käytämme verkkopalveluita päivittäin. Laskut hoituvat verkkopankissa, uusimmat uutiset voi helposti lukea iltapäivälehtien verkkoversioista ja vaikkapa lääkäriajanvaraus onnistuu muutamalla klikkauksella sähköisestä ajanvarausjärjestelmästä. Ilman verkkopalveluita monien asioiden suorittaminen ja hoitaminen olisi huomattavasti hitaampaa ja hankalampaa.

Lähes kaikki yritykset ja organisaatiot tarjoavatkin palvelua myös verkossa. Jos yritystä tai organisaatiota ei ole Googlattavissa tai hakutuloksena löytyy pelkkä osoite tai puhelinnumero, hakijalle tai mahdolliselle asiakkaalle yritystä ei ole olemassakaan. Verkkopalvelun kautta yritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan paremmin, mahdollisesti jopa kellon ympäri. Verkkosivuston avulla pienikin yritys pystyy kilpailemaan isompien rinnalla ja verkko tarjoaa myös mahdollisuuden yhä laajempaan asiakaskuntaan.

Palveluihin Googlaamalla

Kun nykyihminen tarvitsee vastauksen mihin vaan kysymykseen, ratkaisua etsitään aina ensin Googlesta, olipa sitten kyseessä lähin ravintola, opintotukihakemus tai tarve sanakirjalle. Se, mille sivustolle päätyy tietoa etsimään, määräytyy usein hakukoneen hakutulosjärjestyksen perusteella. Kukaan ei jaksa selailla montaa sivua Googlen antamia tuloksia esimerkiksi lähimmälle avoinna olevalle ravintolalle. Internetin ihmeellinen maailma on loputon ja jotta siellä voi erottua, löytää ja tulla löydetyksi on käytettävä hakukoneoptimointia. Yksinkertaisuudessaan hakukoneoptimoinnilla verkkopalvelu saa näkyvyyttä ja ohjaa ihmisiä palvelun luo.

SEO

Hakukoneoptimoinnin eli SEO:n (Search Engine Optimization) tarkoitus on siis parantaa verkkopalveluiden sisällön löytymistä hakukoneilla käyttämällä tiettyjä hakusanoja. Hakukoneoptimoinnin kannalta merkittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi URL-osoitteiden nimeäminen ja rakenne, sivustolta tehtyjen sosiaalisen median jakojen määrä, verkko-osoitteen luotettavuus hakukoneen mielestä ja sivuston verkkotunnuksen ikä. Sivuston löydettävyys muodostuu siis monesta eri tekijästä, ei vain sivuston optimoinnista tietyille hakusanoille (Matter, 2019).

Hakukoneoptimointi on kehittynyt viimevuosina ja vaikka vielä 2013 Chitika Insightsin tekemän tutkimuksen mukaan 33% hakukoneen käyttäjistä päätyi ensimmäisen hakutuloksen sivulle, nykyään kärkisija ei ole enää niin arvokas (Suomen Digimarkkinointi Oy). Hakukoneet pyrkivät jatkuvasti parantamaan käyttäjäkokemusta ja hakijan ei tarvitse enää välttämättä poistua hakukonesivulta löytääkseen vastauksen. Erilaiset kuvaajat, kartat ja vastauslaatikot tarjoavat tietoa suoraan hakutuloksissa.

 Lähteet:

Matter, 2019: https://matter.fi/hakukoneoptimointi-seo-10-vinkin-muistilista/

Suomen Digimarkkinointi Oy: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/onko-hakutulosten-karkisija-yha-tarkea-vuonna-2018

[digintoit]

Verkkokauppa ja ostaminen

Mitä verkosta saa?

Mitä vaan! Verkossa voi tehdä ostoksia maailman toiselta puolen ja kauppojen määrä on valtava. Eniten suomalaiset ostavat verkon kautta matkoja. Netistä hankitaan myös vaatteita ja erilaisia lippuja (Talouselämä, 2018). Päivittäistavaran osuus verkkokaupassa kasvoi vuonna 2019 lähes 60% (Kaupanliitto, 2020). Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut huomattavasti verkkokauppojen ja mobiilisovellusten myötä. Verkkokaupat eivät ole enää vain kivijalkamyymälöiden lisämyyntiä haalivia verkkosivujen lisäominaisuus, vaan ne toimivat isona osana yrityksen myyntiä ja nykyään monet yritykset toimivatkin ainoastaan verkossa.

Miten homma toimii

Miksi monet sitten valitsevat verkkokaupan myymälän sijaan? Verkkokauppaan pääsee, milloin vaan tarve iskee. Verkossa shoppailu on ostostentekemisen lisäksi ajanvietettä. Milloin vain voi käydä kurkkaamassa uutuuksia tai selailla huvin vuoksi ja tehdä heräte ostoksia. Kukaan ei kyttää kuinka kauan kaupassa vietät aikaa tai tyrkytä apua ostosten tekoon. Täsmäostaja voi vertailla tuotteelleen parhaan hinnan ja ostaa sen sitten valitsemastaan kaupasta. Verkkokaupat tarjoavat myös usein enemmän maksuvaihtoehtoja kuin tavalliset myymälät. Vaatteita ja kenkiä voi tilata laskulla tai pidemmällä maksuajalla ja matkan saa maksettua osissa. Mobiililomapakot helpottavat myös verkossa maksamista ja tekevät ostamisesta nopeaa.

Somen kautta suoraan ostoksille

Verkkokauppoihin ohjaudutaan usein hakukoneiden tai suoraan yrityksen verkkosivujen kautta. Itse huomaan yhä useammin ajautuneeni huomaamatta ostoksille erilaisten somevaikuttajien tilien kautta. Tuote esitellään osana kyseisen somettajan elämäntapaa ja sivulta pääsee suoraan ostoksille ja keräämään esitellyt tuotteet koriin. Verkkokaupoissa pelkillä halvoilla hinnoilla ei pärjää vaan tuotteille on oltava esittelijöitä ja suosittelijoita.

Verkkokaupan tulevaisuus

Mobiililaitteiden kehittyminen on tehnyt niillä ostamisesta entistä helpompaa ja mobiililaitteilla tehtävien verkko-ostojen määrä onkin kasvussa ja Suomessa se on saavuttanut jo tietokoneilla tehtävien ostojen tason (Kaupanliitto, 2020). Junalla matkustettaessa mobiilisovellus on pian ehdoton lipunostoa varten. Verkkokaupan kasvua tulevaisuudessa lisää myös nopeutuva tilausten toimitus. Pakettiautomaatit ovat lisääntyneet ja taloyhtiöillä saattaakin olla nykypäivänä jo oma pakettiautomaatti.

Tulevaisuudessa pienet suomalaiset verkkokaupat joutuvat kilpailemaan yhä enemmän suurten globaalien verkkokauppajättien kanssa kuten Amazonin, joka on jo laajentamassa Ruotsiin. (HS, 2020)

Lähteet

HS, 2020 https://www.hs.fi/talous/art-2000006591353.html

Kaupanliitto, 2020 https://kauppa.fi/uutishuone/2020/04/01/suomalainen-verkkokauppa-valtaa-markkinoita/

Talouselämä, 2018 https://www.talouselama.fi/uutiset/verkko-ostosten-maara-hurjassa-kasvussa-suomen-verkkokaupan-liikevaihto-paisuu-tana-vuonna-12-2-miljardiin-euroon/5db54f59-9b98-3e03-8806-b488e4539501

[digintoit]

Digitaalinen liiketoiminta

Kun puhelimesta loppuu akku, maailma pysähtyy. No ainakin siihen asti, että puhelimeen saadaan taas virtaa. Spotify hiljenee, etkä voi selailla Iltalehteä tai Instagramia. Junalippua ostaessa pitääkin nähdä vaivaa ja etsiä lippuautomaatti, jos sellainen vielä sattuu asemalla olemaan. Digitaalisuuden myötä pienet arjen asiat hoituvat nappia painamalla paikasta riippumatta. Sitten on ne isommat asiat. Lentoliikenne, pörssi, laitteet, jotka pitävät ihmisiä hengissä ja pian printataan myös elimiä. Digitalisaatio on mullistanut elämän täysin.

Kuka haluaisi palata takaisin vanhaan, missä asioiden eteen piti nähdä enemmän vaivaa, kun digiajassa asiat hoituvat käden käänteessä? Kuluttajat ovat tottuneet digitalisaation tuomaan asioinnin helppouteen, ja yrityksille digitalisaatio on menestyksen avaintekijä, jonka avulla pystytään vastaamaan asiakkaiden odotuksiin.

Digitaalisuus on osa lähes kaikkia toimialoja. Yritysten suurimpana tehtävänä onkin selvittää kuinka oma yritys voisi hyödyntää digitalisuutta toiminnassaan. Pankit, vakuutusyhtiöt ja vähittäiskaupat hakevat kasvua digitaalisista kanavista kuten verkkokaupoista ja -pankeista. Teollisuusaloilla digitalisoimalla toimintoja ja prosesseja pystytään lisäämään yrityksen kustannustehokkuutta. Digitaalisuuden avulla yritys voi laajentaa arvoketjuaan ja tarjota asiakkailleen yhä enemmän ja yhä laajemmalle asiakaskunnalle. Esimerkiksi pieni helsinkiläinen kivijalka sisustusmyymälä alkoi verkkokaupan ohella tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan ja loi näin itselleen uuden tavan tienata, tavoitti uusia asiakkaita ympäri Suomea ja loi myös jotain uutta asiakkailleen.

Digitalisaation myötä on syntynyt myös uusia ammatteja, joita emme olisi aikaisemmin uskoneet edes tarvitsevamme. Somevaikuttajat kertovat mitä ensi talvena puetaan päälle, minne lähteä lomalle ja mihin sijoittaa. Swaippaamalla pääsee suoraan ostoksille ja mikäs sen helpompaa. Ei tarvitse enää itse pähkäillä ja juosta kauppoja läpi. Monesti kuulee, että digitalisaatio vie meiltä työt, mutta uskon, että tulevaisuudessa se luo lisää ammatteja, joista meillä ei vielä ole vihiäkään.

Digitalisuus luo rajattomia mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen ja tuntuisikin hullulta, jos näitä ei liiketoiminnassa haluttaisi hyödyntää. Jos pohditaan, kuinka paljon digitalisaatio on muuttanut liiketoiminnan toimintatapoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei vauhti seuraavalla vuosikymmenellä varmasti hidastu vaan kiihtyy entisestään ja yritysten tulisi olla valmiina muuttumaan. Tulevaisuuden kuluttajille digitaalisuus on jo oletusarvo.