digitimes-blog

[digitimes-blog]

Digi 5.5 Googlen palvelut ja KMB

Tutustuin Googlen tuoteperheeseen johon kuuluu noin sata erilaista palvelua ja pohdin mitkä noista palveluista voisivat hyödyntää yritystämme Kitty’s Milkshake Bar-jäätelöbaari. Vaikka oikeastaan jokaista voisi jollain tavoin hyödyntää KMB:tä, valitsin kolme mielestäni ehkä olennaisinta joita KMBn kannattaisi harkita yrityksensä pyörittämisessä.

Ensimmäisenä katseeni kiinnittyi Youtubeen – elämme juuri videoiden emmekä tekstin tai kuvien aikakautta joten KMB voisi hyvin tehdä oman Youtube-kanavan jolla mainostaa pirtelöitään ja kalastella asiakkaita. Videoiden tulee olla suhteellisen lyhyitä mutta ytimekkäitä sillä nykyajan ihmisten keskittymiskyky on suurin piirtein sama kuin kultakaloilla. Youtubevideot saa helposti kytkettyä muihin sosiaalisen median applikaatioihin kuten esimerkiksi Instagramiin, Facebookiin ja Twitteriin mainosten muodossa.

Seuraavaksi jo monille tuttu Google Drive – KMB voi hyödyntää tätä sisäisesti tiedostojensa säilyttämisessä ja jakamisessa työntekijöiden ja esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kanssa. Driven rinnalla voi käyttää Slidesejä, Docseja ja Sheetsejä asioiden presentoimiseen, tilastojen tekoon ja raporttien kirjoittamiseen. Ne voidaan sitten tallentaa kätevästi Driveen ja jakaa kaikille asianomaisille.

Kolmanneksi spottasin Google My Business-palvelun joka on minulle uusi mutta sen esittelytekstissä lukee ”Get your business info to show up on Google Search and Maps” joka kuulostaa kovasti ilmaiselta mainonnalta. Jos KMB näkyisi Mapseissa se saisi lisää näkyvyyttä vaikka asiakas ei hakisikaan juuri jäätelöbaaria. Sama Google Searchin kanssa – jos etsii vain jäätelöä tai jotain muuta vastaavaa niin KMB hyötyy siitä että se näkyy hakutuloksissa. KMBtä kun ei kamalasti ole mainostettu juuri missään, ainakin itselleni se oli hieman tuntematon yritys ennen kesämoduulin alkua.

Kaiken kaikkiaan KMBn tulisi kiinnittää huomiota Googlen palveluihin jotka tukevat jollain tasolla sen näkyvyyttä sillä kaikki muu yrityksellä tuntuu olevan kunnossa – kotisivut, asiakaspalvelu, myymälässä kaikki hyvin ja niin edespäin. Ainoa ongelma on se että sitä ei ole mainostettu paljon ja se ei ole ketjuliike joten sen on helppo jäädä seinäruusuksi kilpailijoiden kuten Jungle Juice barin, Spice Icen ja Ben & Jerry’s-kahvilan rinnalla.

Lähteet

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

[digitimes-blog]

Reflektointitehtävä

Kurssi on ollut todella monipuolinen ja olen törmännyt useisiin uusiin käsitteisiin ja termeihin joista en ollut aikaisemmin kuullutkaan.

Alussa analysoimme lähtötilanteen miettimällä asiakassegmenttejä, ostajapersoonaa, käyttäjäkokemusta ja Immersionia. Käyttäjäkokemuksen saamiseksi menimme paikan päälle Kitty’s Milkshake Bariin, joskin se ei valitsemanamme päivänä ollut auki joten piti mennä myöhemmin itsekseen. Ostajapersoonien miettiminen ei ollut mielestäni kovin hyödyllistä mutta asiakassegmentit olivat – jäätelöbaarin asiakaskuntaa kun kannattaa ehkä miettiä enemmän juuri segmentteinä kuin yksilöinä, niin karulta kun se kuulostaakin.

Eli hymynaamoin:

Asiakassegmentit –                               

Ostajapersoona – 

Käyttäjäkokemus –

Immersion - 

Ideoinnissa käytimme 6-3-5-metodia, Padletia ja Lotus Blossomia. 6-3-5 oli hauskaa kaikessa hektisyydessään – siinä todellakin alkoi ajatus lentää paniikin seassa. Padlet oli kätevä kun sai ajan kanssa heitellä ideoita. Lotus Blossom oli myös kätevä joskis kahden muun lisäksi hieman tarpeeton.

6-3-5-metodi - 

Padlet - 

Lotus Blossom - 

Lopullista ideaa valittaessa käytimme Six thinking hats-menetelmää ja pisteytysmetodia. Pisteytys oli yksinkertainen ja sopi tähän paremmin kuin Six thinking hats joka aiheutti hieman sekavuuttakin.

Pisteytys – 

Six thinking hats - 

Lean Canvasia käytimme lopulta innovaatiomme kuvaamiseksi ja kehittämiseksi. Se oli selkeä taulukko jossa näkyi kaikki tarpeellinen vaikka kaikkiin ruutuihin ei olisikaan tullut paljoa tekstiä (jos ei ole niin ei ole).

Lean Canvas - 

En ollut koskaan käyttänyt mitään näistä aiemmista metodeista mutta kaikki niistä olivat mielestäni hyödyllisiä oppia ja tässä kurssissa pidinkin siitä kuinka paljon eri innovointimetodeja käytimme.

 Kaiken kaikkiaan Uuden Kehittäjä-virtuaalikurssi: 

[digitimes-blog]

Digi 5.4: Googlen hakukoneoptimointi

Luin Googlen Hakukoneoptimoinnin aloitusoppaan siitä kuinka yritykset voivat parhaiten optimoida omien verkkosivujensa näkyvyyden ja tiivistin siitä kymmenen ensimmäistä kohtaa tähän blogikirjoitukseen.  Oppaassa on jonkin verran koodausta joka on hyvä sillä monet eivät sitä osaa.

1. Otsikon laatimiseen käytetään <head>-tunnistetta jonka sisään sijoitetaan <title>-tunnisteen siivittämä otsikko – muista tehdä nappaava otsikko. Jokaiselle sivuston sivulle tulee tehdä otsikko sivuston selkeyden takia.

2. Otsikon alle tulee sisällön kuvausteksti eli Description, ei kovin pitkä mutta koko sivusto pähkinänkuoressa, ehkä osuvaan mainoslauseeseen kätkettynä. Google näyttää siitä hakijalle tuloksia jolloin hän näkee vastaako sivusto sitä mitä hän tarvitsee.

3. Sivuston nettiosoite eli URL-osoite – selkeä URL jossa näkyy yrityksen nimi tai sen lyhenne; ei liian pitkä tai sekava.

4. Navigointi auttaa kävijöitä löytämään haluamansa ja se näkyy myös sivun URLissa historiana siitä kuinka pääsit etusivulta sille sivulle sivustolla josta löysit etsimäsi. Se näkyy sivun URLissa ja sivustossa itsestäänkin jos sivuston tekijä sen sinne laittaa.

5. Kirjoita kaikki välttämätön äläkä mitään turhaa ja kirjoita se hyvin – kielioppivirheet ja kömpelöt lauseet eivät anna ammattimaista vaikutelmaa. Hyvästä kirjoitustyylistä on netti pullollaan oppaita. Yritä lähestyä asioita omaperäiseltä mutta ei liian omituiselta kantilta (vaikka nämäkin ovat lukijan päätettävissä siitä kumpaa teksti on).

6. Ankkuriteksti eli klikattava teksti josta käyttäjät näkevät mitä sisällössä on; sen tulee kuvata selkeästi sitä mitä sillä sivulla on ja jälleen kerran, lyhyesti mutta ytimekkäästi.

7. Kuvien käytöstä: alt-attribuutin avulla kuviin voi määrittää tekstiä joka näkyy jos kuvaa ei voida näyttää; näin jos käyttäjän selain ei tue kuvaa niin hän saa tietoa siitä mitä siinä näkyy. Toinen syy alt-attribuutin käyttöön on se jos käytetään kuvia linkkeinä; näin kuvien alt-tekstit toimivat samalla tavalla kuin aiemmin mainittu ankkuriteksti.

8. Otsikkotunnisteet näyttävät sivun rakenteen kävijälle. Teksti näkyy näissä suurina jolloin se vetää paremmin huomiota.

9. Robots.txt-tiedoston käyttäminen (itse en ollut tästä ennen kuullutkaan…). Robots.txtiä käyttämällä jätetään sivustosta sivuja indeksipalvelujen ulkopuolelle niiden sisältäessä tekstiä joka ei ole hyödyllistä hakijoille.

10. Nofollow rajoittaa roskakommentteja; aseta linkin rel-attribuutin arvoksi nofollow jolloin Google ei seuraa tiettyjä linkkejä sivustollasi eikä siirrä sivustosi aiheita linkitetyille sivuille.

Lähteet:

http://static.googleusercontent.com/media/www.google.fi/fi/fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

[digitimes-blog]

Digi 5.3: KMB:n verkkosivujen toiminnot

Katsellessani Enterpreneurin 50 Must-Have Features for Small Business Websites ja vertaillessani sitä asiakasyrityksemme Kitty’s Milkshake Barin sivustoihin, ensimmäisenä huomaan että KMB:ltä puuttuu kohdat 4 – Puhelinnumero ja 5 – Call to Action-button. KMB:n nettisivujen headerissa on vain sometilit ja erillinen Contact us-namikka mutta mielestäni puhelinnumero ja call-valinta tekisivät sivujen käyttävyyden paljon helpommaksi.

Kolmas silmäänpistävä asia on footeriin kuuluva kohta 15 – Business hours: KMB:n etusivuilla ei ole selkeitä aukioloaikoja jotka voisi mielestäni sujauttaa helposti sinne, ne löytyvät vain Locations-namikkaa painamalla josta pääsee kahden eri toimipaikan sijainteihin ja aukioloaikoihin.

Neljäs asia joka puuttuu on kohta 7 eli Bread Crumb Navigation – headerin alapuolella sijaitseva informaatio siitä millä verkkosivun sivulla olet. Kitty’s Milkshake Barin sivustolla näkyy vain otsikko siitä missä olet mutta ei suoranaista navigointihistoriaa siitä miten olet päätynyt sinne.

Viides asia mitä Kitty’s Milkshake Barin verkkosivuilta puuttuu on kohta 17 – Online Chat Feature eli onlinechatti jossa voi keskustella reaaliaikaisesti KMB:n henkilökunnan kanssa. Se tulisi hyödylliseksi kun Call to Action-kohta puuttuu – ja vaikka se olisikin niin on hyvä olla monia kanavia asiakkaiden kanssa kommunikoimiseksi; monien ihmisten puhelinliittymät nykyään antavat rajattoman netin yhteen hintaan mutta puheluista pitää maksaa. Tiedän myös ihmisiä jotka kammoavat puhelimessa puhumista joten heille tämä Online Chat tulisi paljon paremmaksi tavaksi kommunikoida.

Kuudes asia mikä puuttuu on 26 – Blog page. KMB voisi kirjoittaa kuulumisistaan lyhyesti aina silloin tällöin ja asiakaskunta kokisi että liiketoimintaan on paneuduttu ja että asiakkaiden kanssa kommunikoidaan monien kanavien kautta.

Seitsemäs asia minkä koen puutteelliseksi on 16 – Social Media buttons. KMB:ltä löytyy nyt Email Newsletter, Facebook, Pinterest ja Instagram – mutta missä on Twitter… Vaikka Twitterin sanotaankin menettävän suosiotaan se on kuitenkin yhä viestintäkanava yhtiöille ja yksityisille henkilöille – Pinterestiä käsittääkseni käytetään satunnaisemmin kun etsitään inspiroivia kuvia eikä pirtelöitä joten on kummallista että se on valittu yhdeksi somekanavaksi.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin KMB:n sivuilta löytyy kaikki tarpeellinen (kun vähän etsii) mutta käytettävyyttä voisi parantaa todellakin.

Lähteet:

http://www.kittysmilkshakebar.fi/index.html

https://www.entrepreneur.com/article/273375

[digitimes-blog]

Digi 5.2: IS ja HS

Katsoin TNS Metrix-tilastoja ja valitsin analysoitavaksi Suomen suosituimman verkkopalvelun eli Ilta-Sanomien verkkosivut. Sivuston aihepiirit on jaoteltu heti etusivulle ylös yhteentoista aiheeseen eli Etusivu, Uutiset, Viihde, Urheilu, Talous, Lifestyle, Sää, ISTV, Digi, Autot, Extra. Niiden yläpuolelta löytyy vielä päivän sää ja nimipäiväsankarit. Sitä ylempää löytyy Tuoreimmat joista pääsee yhdellä klikkauksella lukemaan kaikista tuoreimmat uutiset, Päivän lehti, yhteystiedot, vihjeen tai kuvan lähetyspainike, Älypää-peli, Äkkilähdöt, Työpaikat ja TV-ohjelmat.

Ilta-Sanomat on toiminnallisuuksiltaan siis erittäin monipuolinen; löytyy hyödyllisiä palveluita sekä viihdepalveluita ja erilaisia artikkeleita kaikkiin makuihin. Käytettävyys on suhteellisen selkeä vaikka etusivulle onkin tungettu jäätävä määrä tavaraa – Ilta-Sanomat on jokseenkin sensaationhakuinen lehti joten ehkäpä tämä johtuu siitä. Sisällöt ovat myöskin jokseenkin sensaationhakuisia – uutisia tunnutaan paisutelleen ”Pengerkadun rähinä”, ”Lucifer-helleaalto uhkaa” – ja niin edespäin vaikka tosiasiassa en usko näiden olevan niin uhkaavia kuin miltä toimittajat saavat ne kuulostamaan. Perus iltapäivälehti on.  

Jos KMB voisi oppia Ilta-Sanomista jotain niin luultavasti sen että sivustolle voisi laittaa lisää viihdepalvelua kuten Ilta-Sanomien Älypää-tietovisa, sekä uutisten paisuttelun ”Uusi mullistava jätskimaku tullut!”

Seuraava valitsemani verkkopalvelu on Helsingin Sanomat joka on huomattavasti Ilta-Sanomia hillitympi sinivalkoisissa väreissään (suomalaisten luottolehti siis). Sivun yläosassa on vaatimattomasti Osastot, Uutiset, HSTV, Sää, Lehdet, Asiakastuki ja hakupalelu. Sen alla on suurin uutinen jonka vieressä näkyy Luetuimmat artikkelit. Toiminnallisuuksiltaan siis Helsingin Sanomien sivuilla ei ole mitään turhaa vaan juuri asiallisimmat asiat ilman viihdepalveluja tai muita sellaisia. Käytettävyydeltään hyvin sujuva juuri koska etusivulla ei ole liikaa tavaraa vaan kaikki on laitettu loogisesti paikkoihin ja jos etsii jotain tiettyä artikkelia, sen löytää helposti hakukoneella. Sisällöt taas suhteellisen monipuolisia mutta asiallisia – on säästä, terveydestä. psykologisista asioista, politiikasta ja paikallisista asioista, sekä tietenkin kuuluisa Näkökulma-artikkeli joka tarjoaa ihmisille uuden tavan ajatella asioita.

Kitty’s Milkshake Bar voisi oppia Helsingin sanomilta ehkä juuri sen ettei etusivulle kannata tunkea paljoa tavaraa – mutta jäätelöbaarina myös sen että etusivu voi olla hieman liian laimea ja siinä pitää olla jotain jytyä esimerkiksi värien muodossa. Sisällöt eivät jäätelöbaarille voi olla liian asiallisia.

Lähde:

http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/

[digitimes-blog]

Digi 5.1: Suomalaisten digitaalisesta asioinnista

DNA:n tutkimuksessa suomalaisten digitaalisesta asioinnista näkyi selvästi että enemmistö suomalaisista asioi mieluummin nettipankissa kuin kivijalkapankissa, iso lohko varaa ajan erilaisiin terveydenhuollon palveluihin ja tekee ostoksia nettihuutokaupoissa tai kirpputoreilla. Näyttää siltä että kyselyyn vastanneista naiset käyttivät digitaalisia palveluita hivenen enemmän kuin miehet.

Käyttäjäkokemusten perusteella Facebook-kirpputorien tyyliset ovat käyttäjille ystävällisimpiä – ilmeisesti niin sanotut tavalliset tallaajat jotka siellä asioivat ovat keskenään toimiessaan hyvin asiallisia.

Raportista ilmenee että suurin osa asiakkaista ovat tyytyväisiä digitaalisiin palveluihin ja sen voi uskoakin – kuka mielellään menee pankkiin jonottamaan tai soittaa lääkäriin ja kuuntelee odotusmusiikkia välillä pitkänkin tovin?

Kaaviosta Digitaalinen asiointi ikäryhmittäin 2/2 näkyy että nuorempi ikäpolvi eli 15-34-vuotiaat on harjaantuneempi käyttämään digitaalisia palveluita – netissä nykyään opiskellaan, hoidetaan ostoksia, selvitetään ongelmia yhtiöiden kanssa, ostetaan vakuutuksia, käytetään online-liikuntapalveluita ja digitaalisia lääkäreitä. Kuten arvata saattaa, vanhemmat ikäpolvet käyttävät näitä paljon vähemmän.

Perinteisesti hoidettavia asioita-kaaviosta näkyy että ihmiset kuitenkin tahtoisivat käydä perinteiseen tapaan lääkärissä, hankkia kalliimmat ostokset kuten autot ja asunnot fyysisesti sekä monimutkaiset asiat jotka vaativat asiantuntijaa. Tämä on tietenkin loogista, kuka ostaisi auton netin välityksellä näkemättä sitä lainkaan? Luotto teknologiaan ja digitaalisuuteen ei ole vielä aivan niin hyvä. Monimutkaiseksi menevät asiat soveltuvat myöskin face to face-menetelmään paremmin kuin digitaalisesti hoidettavaksi – itse kerran vuokranantajan kanssa ongelmia selvittäessä jouduin lähettämään ehkä 20 sähköpostia ennen kuin luovutin ja menin konttoriin paikan päälle selvittämään ongelmaa (jota selvitettiin kolme tuntia eikä kukaan tarjonnut kahvia).

Vaateostokset hoidetaan myös välillä kivijalkamyymälässä – perinteisessä shoppailussa on vain sitä jotain, se tunne kun kävelee vaatekauppaan jossa soi nopeatempoinen musiikki ja näet värien ja tyylin loiston… Oma shoppailukaverini asuu tällä hetkellä toisessa kaupungissa mutta välillä shoppaamme yhtä aikaa samoissa ketjuliikkeissä ja puhumme toistemme kanssa WhatsAppin välityksellä, lähettäen kuvia vaatteista joita harkitsemme ostavamme.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä että uusi sukupolvi on todella tyytyväinen digitalisaation tuomiin muutoksiin ja vanhempi pudistelee päätään miettien minne maailma on menossa QR-koodeineen VR-laitteineen mutta kehitystä ei voi enää estää.

Lähteet:

DNA tutkimus: Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016

[digitimes-blog]

Digi 4.5 Verkkokauppojen asiakasystävällisyys

Mietin verkkokauppoja joissa asioin usein ja ensimmäiseksi mieleeni nousi Ebay – rajaton valikoima, halvat hinnat, laatua ja halpiskamaa. Ebay on hyvä siitä että sillä on miljoonia käyttäjiä jotka kaikki arvostelevat myyjiä – tavaroiden laatua, luotettavuutta, kuljetusnopeutta yms. joten kun etsitään tuotteita, katsotaan myös myyjien arvosteluja – paras arvostelu on ”Top-rated seller”. Paypal toimii maksuvälineenä joten ei tarvita edes luottokortteja – tämä oli hyvä varsinkin teini-iässä jolloin ei omistanut muita kortteja kuin Visa Electronin ja halusi ostaa halvalla tavaraa kuten hiustenpidennyksiä Kiinasta tai elektroniikka. Ebaysta saa feikkibrändejä että aitoja – tosin itse en ole ostanut merkkituotteita sieltä sillä niiden aitoudesta en voisi koskaan olla varma, eikä sillä että olen edes kovin kiinnostunut. Ebay on hyvä myös helppokäyttöisyyden vuoksi: rekisteröidy, hae tuotetta hakusanoilla, paina ostoskorinappia, täytä osoitteesi ja yhdistä Paypaliin – voilà. Kaikki tehty.

 Toinen verkkokauppa jota käytän – joskaan en läheskään yhtä usein kuin Ebayta – ovat lentoyhtiöiden kotisivut, varsinkin oman lintukotomme lentoyhtiön Finnairin sivut. Minulla on Finnair Plus-kortti jonka etuja tosin paljoa pääse käyttämään sillä en matkusta niin paljon että niitä kertyisi; kuitenkin tämä kortti kannustaa aina etsimään lennot Finnairin sivuilta vaikka halvempiakin vaihtoehtoja löytyisi varmasti esimerkiksi Skyscannerilta. Finnair on helppokäyttöinen; etsi matkakohde ja lentopäivämäärät joihin saat 3 päivän joustot jos juuri tietyille päiville ei löydy lentoja (tätä ominaisuutta ei kaikista verkkokaupoista löydy), maksa lennot netin kautta ja voilà. Finnair myös muistuttaa matkasta pari viikkoa ennen, siltä varalta että satut unohtamaan (…). Netin kautta voi määritellä erityisruokavaliot lennon aterialle sekä ostaa erityispalveluita jos tahtoo. Finnairilla on myös paljon kampanjoita erityisesti Aasian nykyään ja kampanjat näkyvät heti etusivulla; välillä lentoja saa naurettavan halvalla.

 Molemmista verkkokaupoista tekee asiakasystävällisen helppokäyttöisyys, laaja valikoima ja helpot maksutavat (pankkikortteja ei tarvita). Finnairista pidän sillä lentotarjoukset näkyvät suurella etusivulla niin että ne on mahdotonta missata, Ebay taas loistaa vertailukokemuksilla. Finnairin kanssa plussaa on myös se että kun käyttää muita yleisiä lentohakukoneita ja etsii samaan kohteeseen lentoa useita kertoja, hinnat alkavat nousta – tätä en Finnairin kanssa ole huomannut. Toisin sanoen, molemmat kaupat loistavat luotettavuudellaan.

[digitimes-blog]

Digi 4.4 Verkkokaupan neljä trendiä

Luin Paytrailin Verkkokaupan trendit-artikkelin ja valitsin sieltä neljä ennustettua trendiä vuodelle 2017 Jaakko Vikmanilta, Perttu Ahvenaiselta ja Marja Rajakalliolta.

 Jaakko Vikman - Elämyksellisyys palvelukokonaisuudessa nousee tärkeäksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että verkkokaupan pitää asiallisuuden lisäksi olla myös viihdyttävä. Tähän tarvitaan paljon ideoita siitä miten verkkokaupan saa hauskaksi niin että sen voi kuitenkin yhä ottaa vakavasti – jos sivu on täynnä pelejä, vitsejä ja tiedevisailua voi sen perimmäinen tarkoitus unohtua. Toisaalta koukuttavat pelit houkuttavat asiakkaita. Verkkokaupan tulee olla lisäksi visuaalinen joten graafisten suunnittelijoiden tarve kasvaa.

 Jaakko Vikman - Vahvat tarinat tuotteiden taustalla – tarkoittaa sitä että H&M joutuu uusiutumaan rajusti sillä ihmiset kaipaavat lisää eettisyyttä ja ekologisuutta tuotteisiin, kuten esimerkiksi mitä Suomessa Ruohonjuuri tarjoaa. Tämä tarkoittaa sitä että tuotteiden valmistus tulee kalliimmaksi, sitä tulee valvoa entistä enemmän ja jos mahdollista, se tulee tehdä kotimaassa. Kehitysmaiden tuotteiden luotto alkaa heikentyä sillä niitä on vaikeampi valvoa kuin lähellä tapahtuvaa valmistusta.

 Perttu Ahvenainen - Kuluttajan valta vahvistuuu. Netti pursuaa sivustoja joilla voi arvostella tuotteita ja monissa palveluissa (kuten Airbnb, Ebay ja hotellien hakukoneet) on feedback-toiminto itsessään mukana. Jos tuote, palvelu tai myyjä saa huonot arvostelut se näkyy oitis myynnin laskussa. Kuluttajat toimivat myös mouth-to-mouth-periaatteella ja etsivät muiden kokemuksia varsinkin kalliista palveluista nettifoorumeilta. Huonomaineiset tuotteet tai palvelut eivät tule pärjäämään. Asiakaspalveluun tulee panostaa sillä välillä esimerkiksi hotellin ollessa huono arvostelut voivat parantua jos hotellin väki on erittäin ystävällistä – jos asiakkaat pitävät työntekijöistä, he eivät halua antaa kovin huonoja arvosteluja. Siksi on tärkeää palvella hymyssä suin.

Marja Rajakallio - Ruoan verkkokauppa kasvaa räjähdysmäisesti. Aletaan tilata ruokaa kotiin asti netistä. Haasteeksi tästä tulee se kuinka jotkut ruoat saadaan vahingoittumattomina perille – kuten esimerkiksi kakut tai sitten kala joka mätänee nopeasti? Kuljetukseen tulee kiinnittää paljon huomiota.

Muissa trendeissä nousi keskiöön juuri asiakaspalvelun tärkeys, eettisyys, ekologisuus, laaja valikoima, kustomoidut tuotteet, kansainvälisyys, mobiilisivustot, verkkosivustot, nopea mukautuvuus asiakkaiden toiveisiin ja perinteistenkin palveluiden osto netistä.

Lähteet:

Paytrail - Verkkokaupan trendit 2017

[digitimes-blog]

Digi 4.3 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa on vallannut arjen monipuolisuutensa, helppoutensa ja joskus edullisuutensa vuoksi; normaalit kaupat eivät enää innosta kun kaiken voi helposti tilata kotiovelle ja palauttaa jos tuote ei miellytäkään. Joskus tuotteita katsellaan netissä ja ostetaan kaupasta tai sitten kokeillaan kaupassa ja ostetaan netistä – on syntynyt jo käsitteitäkin kuten ’’webrooming” ja ”showrooming”.

Vaikka Suomi tulikin jäljessä verkkokaupassa, se on alkanut kiriä muiden Pohjosmaiden mukana. Nyt shoppailu ylittää maiden rajat; tuotteita tilataan paljon muista Pohjoismaista Suomen valikoiman ollessa liian suppea. Yhtiöillä tulee olla siis paljon kanavia (omnichannel) jotta se tavoittaa asiakkaat verkon kautta.

Vaikka suomalaiset käyttävätkin verkkokauppaa muita Pohjoismaita vähemmän (suomalaisista 49% käytti verkkokauppoja kun taas muissa maissa vähintään 60% käytti niitä) on verkkokaupan suosio kätevyytensä takia jatkuvassa nousussa. Mikä erotti suomalaiset muista Pohjoismaista oli se että ostamme muita enemmän ulkomailta. Kaikista eniten ostimme vaatteita ja kenkiä sekä viihde-elektroniikkaa muihin verrattuna.

Muut Pohjoismaat käyttävät kännykkää enemmän informaation hakuun kuin suomalaiset; tuotteista etsitään enemmän tietoa joko myymälässä tai kotona ollessa, tarjouksia otetaan vastaan yrityksistä enemmän, varastotilanne tarkistetaan ja tuotteista otetaan kuva myymälässä. Näissä suomalaiset tulevat ehdottomasti jälkijunassa – ehkäpä olemme hyvin luottavaisia myyjiemme asiantuntijuuteen tai sitten emme vain ole tottuneita siihen että joutuisimme etsimään informaatiota tuotteista.

46% suomalaisista nuorista tekee verkko-ostoksia ulkomailta joka kuukausi. Tässä vain Tanska johtaa meitä 63% luvullaan, Ruotsi ja Norja ovat molemmat 42-44% tienoilla. Lähes kaikilla oli mahdollisuus käyttää Internetiä. Muissa maissa taas tehtiin Suomea enemmän ostoksia älypuhelimella – johtunee taas siitä ettemme ole tottuneet käyttämään älypuhelimia sellaiseen asiointiin vaan pidämme tietokonetta luotettavampana; itse ainakin pelkään puhelimessa enemmän yhteyden katkeamista tai sitä että kännykkä yksinkertaisesti alkaa niin sanotusti lagittaa eli pysähtyy.

 Kaiken kaikkiaan raportista näkyy yksi asia: Suomen tulee panostaa enemmän tarjoaman monipuolisuuteen ja eri kanaviin tavoittaa asiakas. Ulkomailta tullaan luultavasti silti tilaamaan enemmän jatkossakin sillä Kiina ja Iso-Britannia päihittävät ja tulevat aina päihittämään meidät hinnoillaan ja valikoimillaan – Suomen byrokratian viidakko pitää huolen siitä että hinnat pysyvät ylhäällä.

 Lähteet:

http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

[digitimes-blog]

Digi 4.2 Tulevaisuuden maksutavat

Luin Suomen Pankin Maksuneuvoston e-kirjasesta luvut 2 ja 3.

Luku kaksi kertoo siitä kuinka teknologia kehittyy hitaammin kuin koskaan mutta silti se kykenee tuomaan yhä mullistavampia ratkaisuja arkeen; itseajavia autoja joilla on omat pankkitilit ja jotka kykenevät suunnittelemaan päivän reitit ja tankkaamisen sekä uusia maksutapoja perinteisten pankkikorttien tilalle – olemme viimeisiä sukupolvia jotka käyttävät muovikortteja ja meitä nuoremmat vaativat jo muita keinoja maksamiseen. Jo sekunnin viive maksulaitteissa johtaa asiakkaiden menettämiseen. 2020-luvulla suurin osa teknologiasta jota käytämme on älylaitteita.

Kaiken tämän keskellä nousee jälleen kysymys identiteetistä ja identiteettivarkauksista; kun kaikki pohjautuu älylaitteisiin niin kutsutut hakkerit voivat milloin vain päästä laitteisiin, muokata sisältöä ja varastaa sieltä jotain. Miten sitten toimitaan? Entä esimerkiksi auton kanssa – tulevaisuuden autoa ei enää omista yksi ihminen vaan yhteisö. Kuinka todistaa olevansa yksi haltijoista ja kuinka todistaa mitä on autolla tehnyt? Entä sitten kun teknologia pettää?

Google tietää meistä jo liikaa – missä käymme, mitä ostamme. Ostin bussiliput Tampereelta Helsinkiin ja Google muistutti minua aamulla että olen matkustamassa tänään. Tämä jatkuu tulevaisuudessakin kun Google on osana ”arjen helpottamista”.

Luku kolme kertoo siitä miten maksaminen oikeastaan muuttuu 2020-luvulla (tajusin juuri että siihenkin on enää alle kolme vuotta); siitä tulee helpompaa ja automatisoidumpaa. Jo nyt pankkitili voidaan säätää niin että esimerkiksi vuokra ja Netflix-maksu maksetaan automaattisesti; tälläinen käytäntö tulee yleistymään. Maksukorttien Lähimaksu on myös esimerkki siitä miten maksamisesta tulee helpompaa; heilautetaan korttia masiinaan ilman tunnuslukuja ja voilà, maksu on maksettu. Internetissä on jo alkanut yleistyä niin sanottu kryptovaluutta – ensimmäinen kryptovaluutta, Bitcoin tuli jo vuonna 2009. Sitä käytetään netissä ostoksia tehdessä.

Kaiken kaikkiaan, asiakas saa paljon enemmän valtaa tulevaisuudessa kun tuottajien kynnys päästä markkinoille alentuu eri kanavien yleistyessä. Tuottajien tulee vastata nopeasti asiakkaiden jatkuvasti muuttuviin odotuksiin. Innovointi nousee tasaisen ja turvallisen edelle joten tarvitaan ihmisiä jotka katsovat jatkuvasti tulevaan ja etsivät nykyhetkestä merkkejä jotka ennakoisivat mitä tulee tapahtumaan.

[digitimes-blog]

Digi 4.1 Ostopolusta avaruuteen

Läpi 1900-luvun loppupuoliskon oli vallalla perinteinen ostopolku jossa asiakas tunnisti tarpeensa, haki tietoa siitä, vertaili eri tuotteita, osti niistä yhden joka sitten (toivottavasti) täytti odotukset. Nykyään tämä ostopolku on vain yksi polku niin sanotussa ostoavaruudessa jossa tuotteita on siellä täällä kuin avaruuden kappaleita ja ostajat ovat astronautteja, hieman ymmällään kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. Mainoksia tulvii postilaatikosta, televisiosta ja sosiaalisesta mediasta, ostoskeskuksissa ei voi kävellä ilman että myyntitykit hyppäävät kimppuun esitellessään tuotteita. Lopulta tuotteita on yksinkertaisesti niin paljon että vertailuun menee paljon aikaa ja siksi nykyään onkin paljon sivustoja joilta voi katsoa muiden kokemuksia tuotteista.

Koska tuotteet ovat kaikki kilpailukykyisiä keskenään, on alettu kilpailla asiakaspalvelusta; kuka tarjoaa parhaimman, kätevimmän ja nopeimman asiakaspalvelun? Tärkeää on myös se miten asiakasta palvellaan oston jälkeen – tuotteen päivitys, lisäpalvelut ja neuvot tuotteen käytössä ongelmatilanteiden tullessa ovat tärkeitä. Tämä esimerkiksi puhelinliittymien kanssa – liittymiä kilpailutetaan jatkuvasti. Kerran mennessäni ostamaan puhelimen muistikorttia minua painostettiin oitis vaihtamaan liittymää parempaan ja myyjä kertoi itse kilpailuttavansa liittymät puolen vuoden välein (Vaikka saattoi vain käyttää tätä myyntikikkana).

Nykyään suuri osa markkinoinnista sijoittuu verkkoon – vaatekaupat, elektroniikka, brändit, kosmetiikka ym. löytää helposti verkosta, usein halvemmalla kuin kaupasta. Lisäksi valikoima on laaja. Suomi oli hieman jäljessä verkkoon siirtymisessä mutta siihen on nyt ryhdytty jo hyvin. On painotettava verkkosivujen selkeyteen, asiakaspalveluun kuten online-chattiin jota esimerkiksi Finnair harjoittaa; heille voi milloin vain laittaa viestiä Facebookissa. Useilla yhtiöillä on omilla sivuillaan chattipalvelu josta asiakkaat voivat kysyä neuvoja.  Myös sähköposti -ja puhelinpalvelut ovat tärkeitä siltä varalta että osa asiakkaita tuntee sen vielä luonnollisemmaksi tavaksi kommunikoida markkinoijan kanssa. Kännykkäapplikaatiot yleistyvät jatkuvasti varsinkin nuorison keskuudessa – viimeksi tänään Stockmannilla asioidessani minulta kysyttiin joko olen ladannut Stockmann-applikaation johon voisin saada uusimmat tarjoukset, kampanjointiviestit ja uutiskirjeet joita ei tule enää fyysisesti kotipostilaatikkoon.

Kaiken kaikkiaan markkinoijien tulee keskittyä digitaalisiin kanaviin enemmän kuin fyysisiin kauppoihin ja huomioida asiakaspalvelun tärkeys ennen -ja jälkeen asiakkaan oston. Enää ei keskitytä asiakkaiden haalimiseen vaan myös niiden pitämiseen.

Lähteet:

https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin

https://www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa

[digitimes-blog]

Digi 3.6: Big data, avoin data?

Big data on bigdata.fi:n mukaan ilmiö jossa datan määrä maailmassa kasvaa räjähdysmäisesti; sensorit ja niiden tarkkuus lisääntyvät, kaikki laitteet on kytketty verkkoon ja videoita tulvii sieltä täältä. Se viittaa myös niihin ratkaisuihin joilla data tallennetaan, liikutetaan ja hyödynnetään.

Avoin data taas on Helsinki Region Infosharen mukaan julkisille organisaatioille, yrityksille ja henkilöille kertynyt tieto jota ulkopuolisetkin voivat hyödyntää maksutta; se ei kuitenkaan ole julkista tietoa johon kaikilla on pääsy kuten esimerkiksi verkkosivuilta lukeminen. Avoimen datan tulee täyttää neljä ehtoa; julkisuus (kenenkään yksityisyydensuojaa tai yleistä turvallisuutta ei saa vaarata eikä siinä saa olla henkilötietoja tai liikesalaisuuksia), tekninen saatavuus (sen on oltava muodossa jonka voi helposti avata tietokoneohjelmilla), maksuttomuus ja uudelleenkäytön sallivat käyttöehdot (data ei ole kertakäyttöistä). Näiden ehtojen lisäksi data on kuvattava lukijalle ymmärrettävästi; se tulee olla helposti oikein tulkittavissa.

Helsinki Region Infoshare on Helsingin avoimen datan sivusto josta löytyy sovelluksia kenen vain käyttöön. Näistä valitsin Faris Alsuhailin Mihin perustaisin kahvilan?-sovelluksen; sen avulla löytää hyviä sijainteja kahvilalle. Sovellus käyttää avointa dataa Helsinki Region Infosharen sivulta muun muassa selvittääkseen mitä ihmiset pitävät viihtyisinä paikkoina (paljonko melua tai muita ihmisiä, onko vilkas liikenne lähellä), sijainnin saavuttavuuden (pääseekö julkisilla, Alsuhail painotti että paikalle on päästävä pyörällä) ja onko paikalla muita kahviloita. Kitty’s Milkshake Barin yksi uudistumisratkaisu on jo ollut jäätelövaunu jota voisi liikutella sinne tänne; Mihin perustaisin kahvilan?-sovellusta voidaan käyttää jotta vaunu saadaan tarvittaessa paikoille joihin on kysyntää. Jos jokin paikka taas näyttää pysyvästi siltä että sinne tarvitaan jäätelöbaaria, Kitty’s Milkshake Bar voisi perustaa sinne kahvilan.

[digitimes-blog]

Digi 3.5 Grand One ja mobiilisovellukset

Grand one on palkinnut vuoden 2017 parhaita mobiilisovelluksia sivustoillaan ja etsinkin sieltä sovelluksen josta Kitty’s Milkshake Bar voisi hyötyä parhaiten.

Valitsin Grand Onen applikaatioista Hesburger-sovelluksen jonka avulla asiakas voi selata Hesburgerin menua ja tilata ruokansa applikaation avulla ja noutaa sen sitten. Kitty’s Milkshake Bar voisi hyödyntää samankaltaista sovellusta; asiakkaat valitsisivat pirtelönsä jota alettaisiin valmistaa ja he saisivat sen heti saavuttuaan käteensä.

Tuntemistani sovelluksista Kitty’s Milkshake Bar voisi parhaiten hyötyä K-Ruoka-mobiilisovelluksesta; sovellus kertoo trendeistä ja resepteistä ja auttaa ostoslistan teossa. Kitty’s Milkshake Bar hyötyisi samankaltaisesta sovelluksesta; se kertoisi millaisia pirtelöitä paikassa on ja mitä ne sisältävät sekä uusimmista trendeistä pirtelöbaarin sisällä.

Applikaatio jota ei ole vielä markkinoilla on QR-koodilla toimiva muki; Kitty’s Milkshake Bar voisi hankkia kanta-asiakkailleen sellaisia mukeja. Asiakkaat voisivat applikaation kautta tilata pirtelön ja mukin avulla voitaisiin kerätä merkkejä joilla tulevista pirtelöistä saataisiin alennusta. Se on myös ekologinen vaihtoehto sillä se on kestävä joten ei tule pahvikierrätystä.

[digitimes-blog]

Digi 3.4 Facebookin News Feed

Katsoin Alan Mosserin videon Facebookin News Feedistä ja siitä miten se perustuu algoritmiin joka antaa numeroita tykkäämillesi päivityksille, laskien sinulle mahdollisesti mielenkiintoisimmat päivitykset ja laittaa ne feediisi järjestykseen.

Periaatteessa algoritmi on monivaiheinen prosessi jossa kuitenkin on aina yksinkertaisia kysymyksiä ratkaisemaan tietty yksi ongelma. Facebookin algoritmissa on neljä vaihetta: Inventory, Signals, Prediction ja Score. Inventoryssa eli inventaariossa etsitään kaikki tykkäyksesi, samoin kuin ystäviesi (kannattaa siis katsoa kenet lisää kaverikseen). Signaaleissa taas katsotaan postausten sisältö, julkaisuajankohta, millä laitteella laitettu jne. Seuraavaksi ennustus  siitä miten todennäköistä on että pidät postauksesta. Lopuksi tulee pisteytys joka laskee kuinka tärkeä postaus sinulle on ja järjestää samankaltaiset postaukset feediisi.

Tämän algoritmin perusteella siis saat jatkuvasti samankaltaisia postauksia feediisi, mikä aluksi on mieluista mutta pitkän ajan päästä turhauttavaa kun feedi käsittelee samoja asioita uudelleen ja uudelleen.

Koska Facebook tietää sinusta niin paljon, sen on myös helppo syöttää sinulle valeuutisia jotka uskot – sanotaan vaikka että vastustat Donald Trumpia, tykkäät kaikista postauksista joissa Trumpia dissataan. Facebook huomaa tämän ja alkaa syöttää sinulle Trumpin vastaisia uutisia joita ei välttämättä ole tapahtunut mutta koska olet jo Trumpia vastaan, uskot ne oikein mielelläsi. Positiivisten uutisten tullessa suutut ja sanot etteivät ne voi olla totta. Periaatteessa kun Facebook tietää mielipiteesi, sen on helppo vahvistaa niitä ja johdatella sen jälkeen haluamilleen reiteille. Jos sinulla ei ole mielipidettä, Facebook voi helposti syöttää sinulle yhden jonka jälkeen on hankala muuttaa sitä enää; jo syntyneita mielipiteitä on helppo vahvistaa mutta vaikea muuttaa. Myös kun tiedät että koko muu maailma on kanssasi samaa mieltä, on helpompi ajatella olevansa oikeassa.

[digitimes-blog]

DIGI 3.3: UUSI SOSIAALINEN MEDIA

Valitsin Social Media Map 2017:sta kolme itselleni uutta somepalvelua; Facebook Marketplace, Slideshare ja vTime.

Ensimmäisenä videolla näkyvä vTime.

vTime eli maailman ensimmäinen sosiaalinen network virtuaalitodellisuudessa, auttaa kommunikoimaan ihmisten kanssa mistä tahansa päin maailmaa. Plus Your Business teki artikkelin applikaatiosta ja sen mukaan applikaatio antaa mahdollisuuden ”teleportata mielenräjäyttävän cooliin paikkoihin”. Se on kaikista lähimpänä ’oikeaa elämää’ kuin mitä pääsee juuri nyt ja on tarkoitettu kelle tahansa joka tahtoo ottaa askeleen siihen kuinka tulevaisuudessa kommunikoidaan – ja joka omistaa Samsung Gear VR:n eli kojeen joka asetetaan silmien päälle ja jonka avulla maisemat saadaan ja lähetetään. Kitty’s Milkshake Bar voisi käyttää tätä ominaisuutta sen yleistyessä mainontaan, siihen mitä jätskiä on tulossa ja miltä ympäristö näyttää milloinkin. Vielä tänä vuonna sille tosin tuskin tulee tarvetta mutta vTime vaikuttaa niin coolilta että se alkaa yleistyä pian ihmisten keskuudessa. Pian ei tarvitse poistua kotoaan nähdäkseen kavereita.

Facebook Marketplace on tällä hetkellä vain USassa, UKssa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Chilessä ja Meksikossa mutta eiköhän Eurooppakin seuraa pian perässä (toivottavasti). Sen avulla voi etsiä, ostaa ja myydä tavaraa omassa yhteisössä joka määräytyy sijainnin perusteella. Kitty’s Milkshake Bar voisi käyttää tätä mainonnassa jollain tavoin – myydä oheistuotteita tai muita sellaisia Facebook Marketplacessa?

Slideshare taas on tarkoitettu Powerpoint-esitysten yksityisesti tai julkisesti. Tätä voisi käyttää Kitty’s Milkshake Barin yrityksen sisällä enemmän kuin asiakkaiden kanssa kommunikointiin. Slidesharen kohtaloksi tosin voi koitua se että monissa muissakin palveluissa voi nykyään jakaa Powerpoint-esityksiä.

[digitimes-blog]

Digi 3.2: Finnair somessa

Tutustuin Finnairin somekanaviin ja löysin muun muassa Facebook-sivun, Instagramin, Twitterin ja Finnairin oman blogin.

Blogissa oli artikkeleita ruoista, nähtävyyksistä, viihteestä ja aktiviteeteista eri puolilla maailmaa, painottuen kuitenkin Skandinaviaan ja Aasiaan – Finnairilla onkin ollut paljon kampanjoita Aasian markkinoille kohdistuen kun turismi sieltä päin kasvaa. Vaikka blogikirjoituksia onkin jo jonkin verran, niihin ei ole paljon kommentoijia; harva on luultavasti löytänyt tiensä blogiin vaikka sitä mainostetaankin Finnairin Instagram-sivulla – ja Instagramissa viihtyy pääasiassa vielä nuoriso joita kyseinen blogi ei kiinnostane.

Finnairin Instagramissa taas on kuvia eri puolilta maailmaa sekä tietenkin Finnairin omasta kalustosta. Löytyy myös ihmisiä joogaamassa järven rannalla (vaikka se kliseistä onkin), ruokaa ja perheitä. Instagram vaikuttaa siltä että se on suunnattu jatkuvassa matkakuumeessa eläville pallontallaajille jotka ovat addiktoituneita matkailuun ja kuvien aikaansaamassa himossa ostavat liput minne vain mistä on napsaistu pari kuvaa auringonlaskusta. Sekä lomia etsiville lapsiperheille joita varten on pari Muumimaailma-kuvaa. Ja taidehipeille. Tosin seuraajia on 87,4 tuhatta joten sieltä löytynee myös pakettimatkoja etsiviä perusjonneja jotka tarvitsevat inspiraatiota vuosilomalleen.

Facebookin Finnair-sivulla on 517,897 tykkääjää joten suurin yleisö lienee siellä. Sieltä löytyy kampanjavideoita lentotarjouksista, videoita Finnairin omista palveluista ja erilaisia artikkeleita muun muassa ympäristöystävällisyydestä. Sivuston Aasia-painotteisuus näkyy vahvasti Facebookissa; mainoksia Aasian kohteista löytyy pilvin pimein ja kampanjoita on paljon – Aasian eksotiikkaa hehkutetaan nyt. Kohteena vaikuttaisi olevan vahvimmin ne jotka käyttävät paljon Finnairia sillä löytyy tarjouksia Finnair-kortin omistaville, plussapisteitä haaliville asiakkaille. Keskustelu on vilkasta, kommenteista löytyy paljon risuja ja ruusuja. Veikkaan että economy-classin lisäksi kohdeyleisö on myös business-classin asiakkaat joista jotkut joutuvat käyttämään Finnairia paljonkin ja tahtovat lisää tietoa siitä missä mennään milloinkin.

[digitimes-blog]

Digi 3.1: Somemarkkinointi 2017

Luin Kurion raportin Somemarkkinoinnin trendeistä vuodelle 2017 ja valitsin siitä kolme mainittua trendiä; 1.Videon käyttö kasvaa entisestään. 2. Valheen ja vihan vaikutukset 3. Keskustelut keskittyvät pikaviestipalveluihin.

 1.    Videon käyttö kasvaa entisestään

Jo nyt palveluita mainostetaan Instagramin Mystoryssa, Snapchatissa, Facebookissa ja Youtubessa – kuuluisia Youtube-julkimoita on alettu käyttää mainostajina kuin viisi vuotta sitten vielä käytettiin blogien kirjoittajia. Yritysten kannalta tämä tarkoittaa sitä että videoista tulee tehdä lyhyitä ja ytimekkäitä – muttei kuitenkaan liian lyhyitä jotta mielenkiinto säilyy. Videoita tulvii joka tuutista ja kaikki erottuvat toisistaan joten sen on oltava hyvälaatuinen ja luottamusta heti herättävä. Youtubessa on jo mainoksen katselupakko noin viiden sekunnin ajan ennen videoita mutta kuinka moni pitää videota muuna kuin pakkopullana? Varsinkin Clearbluen ’’Olen raskaana” ”NIINKÖ”-mainos on nähty jo niin monta kertaa että se tulee jo uniinkin.

 2.    Valheen ja vihan vaikutukset

Tästä käytettiin esimerkkinä sitä miten USA:n 2016 presidentinvaalien äänestäjiä sekoitettiin syöttämällä somessa ties mitä uutisia, välillä Trump ja Putin olivat salaliitossa keskenään, välillä avosodassa, välillä Clinton hautoi sotaa ja välillä halusi vain rauhaa. Tulos tiedetäänkin jo ja nyt tulee miettiä kuinka yritykset voivat tiedottaa ja mainostaa itseään rehellisesti, luottamusta herättäen ja mustamaalaamatta muita yrityksiä massavahinkojen välttämiseksi.

 3.    Keskustelut keskittyvät pikaviestipalveluihin

Suomeksi Whatsappiin, Kiinaksi Wechattiin, Japaniksi LINEen. Yritykset voivat entistä helpommin kommunikoida asiakkaidensa kanssa ja e-commerce tuo mahdollisuudet valita ja maksaa haluamansa tuotteet keskusteluapplikaatioiden kautta – joskin nämä mahdollisuudet myös tuovat riskinsä. Yhtiöiden tulee todistaa luotettavuutensa sillä on liikkeellä paljon huijareita (eräs ystäväni varasi muutama viikko sitten lomalleen hotellin ja paikan päällä kävi ilmi ettei sitä ollut olemassa). Tässä kohtaa muiden asiakkaiden suositukset ja netin arvostelupalstat tulevat käteviksi; jos 6000 ihmistä on tilannut tuotteen johon he ovat tyytyväisiä, voidaan sanoa että palvelu on luotettava. Tosin nämäkin 6000 ihmistä on osattava todistaa oikeiksi ihmisiksi esimerkiksi Facebook -tai LinkedIn-tunnuksien avulla.

Vaikka jos sille linjalle lähdetään niin joku keksii varmaan pian miten luodaan 6000 feikkiprofiilia Facebookiin ja LinkedIniin.

 Kaiken kaikkiaan vuosi 2017 vain voimistaa jo vuonna 2016 tulleita trendejä vielä suuremmiksi trendeiksi. Uusia ei ole tulossa paljoa, LinkedInille ja Twitterille ei lupailtu hyvää tulevaisuutta mutta se jää nähtäväksi.