essinblogi-blog

[essinblogi-blog]

Mobiilisovelluksia

Grand One on vuosittainen kilpailu, johon voi osallistua verkon ylitse levitettävällä, suomalaisella digitaalisen median työllä. Kilpailussa kilpaillaan osaamisesta seitsemässätoista eri kategoriassa, sisältäen muun muassa erikseen parhaan kuluttajille suunnatun ja B2B-verkkosivun, parhaan designin ja parhaan mobiilipalvelun. Kilpailutöiden pitää olla vähintään suunniteltu Suomessa ja parhaan toteutuksen kategoriassa myös tuotantotyön on pitänyt tapahtua Suomessa.

Parhaan mobiilipalvelun kategoriassa kilpailevat mobiilisovellukset ja mobiilisivustot, mukaan luettuna responsiiviset palvelut. Kategoriasta ulkopuolelle on kuitenkin rajattu mobiilipelit. Vuoden 2017 kilpailuun osallistui kyseisessä kategoriassa 20 työtä, joista finaalivaiheeseen valittiin kuusi kilpailijaa. Kategorian lopulliseen voittoon ylsi Suomen ensimmäiseksi lapsille suunnatuksi pankkisovellukseksi kutsuttu Pivo Junior, jonka kehitystyön, suunnittelun ja tuotannon takana oli Osuuspankin Pivo-tiimi.

Seuraavaksi esittelen Grand One 2017 -kilpailun Paras Mobiilipalvelu -kategoriassa finaalivaiheeseen yltäneen työn, faktapp:n.  

faktapp on pelillistetty oppimissovellus, jonka tarkoitus on mahdollistaa lukiokurssien harjoittelu useissa eri oppiaineissa. Sovelluksen taustalla on KSF Media ja sen suunnittelusta ja tuotannosta on vastannut palvelumuotoilutalo Palmu.

faktapp:n Grand One -esittelysivulla kerrotaan sovelluksen taustalla olleen KSF Median halu laajentaa toimia uusille liiketoiminta-alueille. Palvelun hypoteesina etsittiin opiskelijoille arvoa sekä lehtitalolle kannattavaa liiketoimintaa tuottavia digitaalisen oppimisen palveluja. Suunnittelutyön keinoina käytettiin oppijaprofiileja luovia syvähaastatteluja, yhteissuunnittelua opiskelijoiden ja opettajien kanssa ja erilaisten konseptiaihioiden työstöä. Konseptiaihioista pelillistetty mobiilisovellus pärjäsi asiakasarvon sekä toteutettavuuden vertailuissa ja näin faktapp siirtyi tuotantovaiheeseen.

Opettajat ja opiskelijat olivat myös vahvasti toteutusvaiheessa mukana aina sisällöntuotantoon asti. Kustannustehokkaasti sovellus toteutettiin iOS- ja Android-alustoille web-teknologioin eli sovellus on niin kutsuttu hybridiapplikaatio.

Sovellus on ilmaiseksi ladattavissa AppStoresta ja Google Play -kaupasta. Se toimii kolikoiden avulla, joita voi kerryttää opiskelemalla ja ostamalla.

Oppimiskanava on uudenlainen. Sovelluskaupoista löytyy runsaasti erilaisia työvälineitä oppimisen tueksi. Suomalaisia, suomen- ja ruotsinkielisiä ja suomalaisen lukion oppimäärää vastaavia sovelluksia on kuitenkin vaikea löytää. Lyhyen käyttäjäkokemuksen perusteella sovellus on ajankohtainen ja kysymysten vaikeustaso vastaa lukiotehtäviä. Perinteinen oppiminen on tuotu helpolla tavalla uudelle alustalle ja oppimisesta on tehty peli, jota voi pelata siinä missä muitakin kännykkäpelejä. Käytettävyydeltään peli on yksinkertainen ja designiltaan kevyenraikas. Opiskelu on todellakin tuotu sinne, missä nuoret muutenkin viettävät aikaansa.

 Minulla itselläni on päivittäisessä käytössä Nordean Mobiilipankki -sovellus. Kännykällä kokoajan saatavilla oleva Mobiilipankki on tehnyt rahankäytöstä helppoa ja vaivatonta. Yhdessä Nordean Mobiilipankkia (ja muutakin verkkopankkitoimintaa) tukevan Tunnusluvut-sovelluksen kanssa, kännykästä on tullut olennaisin osa laskujen maksamista ja verkkopankkitoimintoja.

Nordean Mobiilipankki on käytettävyydeltään helppo. Sen toiminnot ovat viety minimiin, sisällyttäen kuitenkin kaiken tarvittavan päivittäisistä raha-asioista huolehtimiseen. Mobiilipankki mahdollistaa käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla tili- ja korttitietojen katsomisen ja Tunnusluvut-sovelluksen avulla kirjautuessa verkkomaksamisen ja chat-palvelun. Suuremmat muutokset pankkipalveluissa – kuten lainanhakeminen ja nostosummien muuttaminen – eivät ole sovelluksen kautta mahdollisia, mutta se on riittävä arkipäiväisiin raha-asioihin. Palveluiden karsiminen pitää sovelluksen myös kevyenä ja helppokäyttöisenä ja tietoturvauhat mahdollisimman pieninä.

Navigointi sovelluksessa on helppoa, johtuen siitä, ettei moniportaisia ketjuja tarvita tiettyyn palveluun päästäkseen. Kaikki sovelluksella tehtävät toiminnot ovat saavutettavissa aloitusnäkymästä yhdellä tai kahdella klikkauksella. Etusivun alareunasta löytyvät oikopolku maksamiseen ja edellisten maksujen katseluun ja vasemmasta yläkulmasta avautuu navigointipalkki, jonka kautta voi ottaa yhteyttä pankkiin tai käyttää muita sovelluksen työkaluja.

Nordean Mobiilipankki palvelee vain Nordean pankkipalvelujen käyttäjiä. Designiltaan sovellus on hyvin yksinkertainen, mutta Nordean yleisilmeen ja brändin mukainen.

 Minkälainen voisi olla hyvä mobiilisovellus Suomen Rahapajalle?

Projektiryhmämme on moduulin aikana kehittänyt innovaationaan applikaation, joka tukisi Suomen Rahapajan digitaalisia palveluja. Olemme huomanneet puutteellisuuden verkko- ja digitaalisissa palveluissa numismaatikoille. Suomen Rahapaja toivoi presentaatiossaan nuoria kiinnostavia digitaalisia innovaatioita ja mobiilisovellus voisi innostaa myös nuoria keräilemään.

Suomen Rahapajan verkkokauppa on nykytilassaan vaikeaselkoinen ja vaikeakäyttöinen. Mobiiliapplikaatioon olisi hyvä tuoda verkkokauppa, joka tekisi kolikoiden ostamisesta helpompaa ja lisäisi näin Rahapajan verkkokaupan tuottavuutta.

Nykyisin numismaatikoille ei ole olemassa suomenkielistä keräilyalustaa. Suomen Rahapajan mobiilisovelluksessa voisi olla mahdollisuus kerätä omaa kolikkokatalogia ja seurata helposti vielä kerättäviä kolikoita.

Lisäksi mobiilisovellus voisi helpottaa numismaatikoiden keskinäistä yhteydenpitoa ja lisätä yhteenkuuluvuutta keskustelupalstan avulla.

Suomen Rahapajalle mobiilisovellus olisi keino välittää uutisia ja tietoja tulevista julkaisuista, tapahtumista ja yleisesti rahankeräilystä.

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Avoin data

Big data on jättimäinen, luokittelematon tietomassa. Sitä kerätään lähes kaikesta mahdollisesta ja kun tieto on olemassa, voidaan myös vasta jälkeenpäin ideoida ja keksiä, mihin kaikkeen jo kerättyä dataa olisi mahdollista hyödyntää. Kun esimerkiksi verkkokaupan perinteisessä datassa on haluttu kerätä tuotteen tilaamiseen liittyviä yksittäisiä tietoja, big data on kerättyä tietoa, joka koostuu todellakin kaikesta transaktioon johtavasta vuorovaikutuksesta, sisältäen esimerkiksi sosiaalisen median sisältöä, vastaanotettuja kuvia, käytettyjen verkkosivujen lokitiedostoja ja sähköpostikirjeenvaihtoa.

Avoin data on internetin käyttäjien tietoa, joka on myös tietoa julkaisevan organisaation ulkopuolisille tahoille vapaasti ja maksuttomasti hyödynnettävää. Kaikki yksityishenkilöistä julkishallintoon asti voivat käyttää kaikkia avoimen datan tietoja omiin tarkoituksiinsa. Muun muassa valtio ja esimerkiksi muutamat suuret suomalaiskaupungit ovat avanneet julkisia datojaan avoimiksi datoiksi.  Avoimen datan olemassaolon ja sijainnin tuleekin olla helposti löydettävissä. Avoin data voidaan määritellä neljän kriteerin perusteella:

Datan on oltava julkista tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että datassa ei voi esimerkiksi rikkoa yksityisyydensuojaa, liikesalaisuuksia tai yleistä turvaa

Data on oltavissa helposti käsiteltävissä tietokoneohjelmistoilla. Yleisesti datan hyödyntämiseen sopivia muotoja ovat muun muassa CSV, XLS ja XML

Data on saatava maksuttomasti käyttöön

Datan ehtojen on sallittava datan uudelleenkäyttö

Avointa dataa löytyy nykyään valtavia määriä internetistä. Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi) on pääkaupunkiseudun kaupunkien keräämää ja tuottamaa julkista dataa. Sivuston kautta löytyy erilaisia sovelluksia, jotka sisältävät dataa seudun asukkaista ja palveluista. Alla on esitelty kaksi löydettävistä avoimen datan sovelluksista.

helsinki.wanhala.net on Lauri Vanhalan vapaa-ajanprojektina koostama sovellus helsinkiläisen parhaista asuinpaikoista. Verkkosivu on kahden eri lähteen – Helsingin osoitteet ja HSL Reittiopas API:n - avulla luonut Helsingistä kartan, joka määrittelee Helsingin parhaat asuinpaikat. Sovellus on tosin tehty hieman kieli poskella ja kartan hyvän asuinpaikan kriteereinä on töihin kulkemisen helppouden lisäksi oluenjuontimahdollisuudet kodin läheisyydessä.

Sovelluksessa on laskettu etäisyys Helsingissä jokaisesta osoitteesta jokaiseen osoitteeseen sisältäen yli 30 miljoonaa hakua. Näiden jälkeen dataa on analysoitu ja siitä on muodostettu keskiarvo matka-ajasta minne tahansa kaupungissa, painottuen työpaikkojen määrään. Näin on saatu koostettua kartta, jossa esitetään helpoiten aamuruuhka-aikaan julkisen liikenteen saavutettavissa olevat helsinkiläisalueet.

Lisäksi sovelluksessa on kartta oluenjuontimahdollisuuksista, joka esittelee matka-ajan 20 suosituimmasta olutbaarista kello 1:30 jälkeen takaisin kotiin. Tämä kartta havainnollistaa samoin tavoin julkisen liikenteen saavutettavuutta kuhunkin osoitteeseen yöaikaan.

Toinen HRI:n kautta löydettävä sovellus hyödyntää niin ikään HSL Reittiopas API:a. Anteneh Sahledengelin tekemä Helsinki Bikes -sovellus. Sovellus on helppokäyttöinen kännykkään ladattava applikaatio, joka auttaa löytämään HSL:n ylläpitämät kaupunkipyörät. App määrittää oman tai valitun sijainnin kautta lähimmät kaupunkipyöräasemat ja näyttää, mistä pyöriä on saatavilla ja kuinka paljon tyhjiä pyöräparkkeja on jäljellä. Sovellus käyttää hyödykseen HSL:n tietoja siitä, miten pyöriä on saatavilla. Sovellus on ladattavissa vain iTunes:n kautta.

Asiakasyrityksemme Suomen Rahapaja voisi hyödyntää avointa dataa esimerkiksi kartoittaakseen ihmisten kiinnostustenkohteita. Avoimessa datassa on paljon tietoja siitä, mitkä asiat ihmisiä kiinnostavat ja mitkä ovat tällä hetkellä pinnalla. Näitä tietoja voisi hyväksikäyttää esimerkiksi uusia juhlarahoja suunniteltaessa.

Kirjoituksessa käytettiin lähteenä seuraavia sivustoja http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/ https://www.tieke.fi/display/biff/Big+Data+Forum+Finland https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta http://helsinki.wanhala.net/ http://www.wanhala.net/ http://www.hri.fi/fi/sovellukset/helsinki-bikes/

[essinblogi-blog]

Facebookin News Feedin algoritmi

Adam Mosseri, Facebookin News Feedin kehitysjohtaja, puhui tänä vuonna Facebookin jokavuotisessa kehitystapahtumassa F8:ssa siitä, miten News Feed toimii. Video puheesta on julkaistu Facebookin Facebook for Developers -tilillä ja se on katsottavissa tästä linkistä.

Tässä blogitekstissä kerron Mosserin puheen perusteella, miten News Feedin algoritmi toimii.

News Feedin algoritmi pyrkii ennen kaikkea arvaamaan, mistä juuri sitä selaava, tietty kyseinen käyttäjä olisi kiinnostunut. Käyttäjän eteen tuodaan ne julkaisut ja postaukset, joista käyttäjä todennäköisimmin on kiinnostunut, jotka ovat mahdollisimman tuoreita ja joiden avulla käyttäjä todennäköisimmin voi kehittää itseään ja oppia uutta. Tämän kaiken algoritmi tekee sen perusteella, mitä se on aiemmin käyttäjästä oppinut.

Oppimateriaalia on paljon. Algoritmi ottaa huomioon sen, kuinka usein käyttäjä on vastaavanlaisista julkaisuista tykännyt ja kommentoinut, kuinka usein hän on tilillä vieraillut, kuinka paljon videoita ja kuvia katsonut ja artikkeleita lukenut. Algoritmi tietää, kenen tuottaman ja minkälaisen sisällön parissa käyttäjä on parhaiten viihtynyt – ja pyrkii tuomaan näkyviin mahdollisimman paljon samanlaista.

Algoritmi käsittelee kaikki ne mahdolliset julkaisut, joita aikajanalla voisi näyttää – sisältäen ystävien postaukset, uutiset, meemit ja mainokset – ja arvostelee ne järjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne kyseiselle käyttäjälle sopivat. Tämä järjestys on nähtävissä News Feedissä: parhaiten sopivat postaukset tulevat heti News Feedin yläpäähän ja mitä pidemmälle sitä selaa, sitä huonommin sijoittuneita julkaisuja tulee vastaan. Algoritmi myös huomioi sen, että yleisesti kiinnostavana pidetyt, tykätyt ja kommentoidut asiat kiinnostavat todennäköisesti myös muita käyttäjiä.

Käyttäjä voi myös itse auttaa Facebookia mielenkiintoisten päivitysten näkemisessä. Facebookissa on mahdollista klikata postauksen olleen mielenkiintoinen tai toivoa vähemmän vastaavanlaisia postauksia. Myös nämä valinnat auttavat Facebookin algoritmia tekemään lopullisia päätöksiä siitä, mitä tietoja käyttäjälle esitetään. Tämä ominaisuus on myös Facebookin keino kitkeä palvelusta virheellinen ja jopa vahingollinen sisältö. Raportointi ongelmista ja kielletystä sisällöstä on tehty käyttäjäystävälliseksi, jotta ilmoituksen tekeminen ei vaatisi liikaa käyttäjältä.

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Social Media Map 2017

Sosiaalinen media on vakiintunut erääksi kaikkein vahvimmista trendeistä ja sen tehokkaalla käytöllä voidaan muun muassa parantaa markkinointia eri asiakasryhmiin, tehostaa yrityksen sisäistä viestintää ja helpottaa asiakaspalvelun käyttökokemusta asiakkaille. Tässä tuhansien ja tuhansien some-ohjelmien viidakossa voi olla vaikeata löytää omaan toimintaansa sopivat kanavat. Seuraavana esittelemme kolme mahdollista kanavaa ja miten niitä voitaisiin hyödyntää yrityksen toiminnassa.

Medium on bloggaamiseen keskittyvä palvelu, jossa rekisteröimällä käyttäjän pystyt lukemaan muiden käyttäjien blogeja ja kirjoittamaan omaasi. Palvelussa voit joko seurata muita bloggaajia tai tiettyjä avainsanoja, joilla voit löytää sinua kiinnostaviin aiheisiin liittyviä blogeja. Voit kommentoinnin lisäksi myös merkitä seuraamistasi blogeista tiettyjä sinua inspiroivia kohtia, joihin voit sitten palata myöhemmin. Tämän lisäksi Mediumista löytyy Series-ominaisuus, jolla pystyt lukemaan Mediumin henkilökunnan tai seuraamiesi bloggaajien kuratoimia kokoelmia teksteistä. Kun olet saanut tarpeeksesi lukemisesta, toiminto tallentaa paikkasi, jolloin pystyt jatkamaan lukemista myöhemmin. Asiakasyrityksemme edustamalla alalla on imago-ongelma hieman kuivana ja vaikeaselkoisena, joten blogi-tyyliset, helposti luettavat tekstit voisivat lisää huomiota tälle alalle.

Pocket Casts on nimensä mukaisesti Podcastien tuottamiseen ja kuuntelemiseen keskittynyt palvelu. 9 dollarin kertamaksulla pääset luomaan käyttäjän ja kuuntelemaan sekä luomaan podcasteja ja seuraamaan omia suosikkejasi. Pocketcast osaa tallentaa paikkasi osittain kuuntelemissasi lähetyksissä ja erikoisuutena näiden lähetysten nopeuksia pystyy myös muokkaamaan omien mieltymysten mukaiseksi. Kyseisestä appista on myös olemassa 14 päivän ilmainen kokeiluversio. Mahdollisessa hyödyn tuottamisessa palaamme edelliseen blogi-ohjelmaan ja erityisesti helposti omaksuttavan tiedon tuottamiseen. Ihmisten vapaa-ajan vieton tottumukset ovat merkittävästi siirtyneet kirjoista (joissa asiakasyrityksemme alan tieto on perinteisesti ollut) erilaisiin podcasteihin, blogeihin ja videoihin ja uusien ryhmien tavoittaminen vaatii aktiivista päivitystä markkinointitekniikoihin. Lisäksi podcastit toisivat viihdyttävää ajanvietettä valmiille asiakkaille, jolloin myös mainostaminen helpottuisi.

Viimeisenä esittelemme erittäinkin monitahoisen TrendSpottr-ohjelman, joka keskittyy erilaisten trendien datan keräämiseen, sen jalostamiseen sekä uusien trendien ennustamiseen. TrendSpottr kerää tietoa eri some-kanavista, uutissivustoista ja keskustelualustoista ja pyrkii tämän avulla luomaan asiakkailleen hyödyllistä tietoa trendien ennustamisen lisäksi myös kriisinhallintaan ja esim. tuomaan relevanttia uutisdataa journalisteille. Asiakasyrityksemme edustavalla alalla on ongelmana alan jähmettyminen vanhoihin ikäluokkiin ja erityisesti trendien edellä olo voisi auttaa luomaan tuotteille ajan hermoilla olevaa aihepiiriä ja myös markkinointia.

Lähteet: https://www.trendspottr.com/ https://play.pocketcasts.com/ https://www.trendspottr.com/

[essinblogi-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Jo tähän päivään mennessä maksamisen tavat ovat kulkeneet pitkän matkan vaihdannaistaloudesta ja oravannahoista Visoihin ja MobilePayhin. Perinteiseksi miellettävät kolikko- ja setelirahat ovat käytössä yhä vähenevissä määrin.

Suomen Pankki julkaisi vuonna 2016 ”Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin” -maksuneuvoston e-kirjasen (luettavissa PDF-muotoisena tästä linkistä).

Kirjasen 11. luvun otsikko on ”Maksaminen 2020-luvulla” ja luvun on kirjoittanut Mikael Forss Kelalta. Seuraavassa tiivistän luvun keskeisen sisällön:

2020-luvulla pankit kilpailevat asiakkaista pankkimaisesti toimivien palveluntuottajien, kuten luottokorttiyhtiöiden kanssa. Maksut eivät siirry enää välttämättä pankkitililtä toiselle vaan tilejä voivat korvata palvelut/tiedot, joilta rahaa voi eteenpäin käyttää esimerkiksi luottokortin avulla.

Mobiilimaksaminen yleistyy ja maksut voivatkin tapahtua mobiilioperaattorin kautta; puhelinlaskun katteena tai puhelimen avulla. Myös mobiiliasiointi lisääntyy.

Kansalaistili-idea on noussut keskusteluasteelle. Kansalaistili olisi tili, johon viranomaisten myöntämät maksut välitettäisiin. Kysymyksenä on ollut valtion osallistuminen operatiivisena toimijana ilman kilpailun häirintää.

Haasteina 2020-luvun maksamisessa on käsitteistö, turvallisuus ja varmuus sekä maksuliikenteen nopeus. Voiko ”pankkitili”-käsitettä käyttää, kun kyseessä ei välttämättä olekaan enää perinteinen pankin myöntämä tili? Tietosuojan ja kyberturvallisuuden kysymykset uusien toimijoiden ja muuttuvan tulevaisuuden suhteen mietityttävät. Ja entä miten pystytään vastaamaan vaatimuksiin yhä nopeammasta maksunopeudesta? Hyvin, Mikael Forss arvioi; maksujen käsittely tulee tapahtumaan päivätasolla.

Käytän itse digitaalisia maksamistapoja jo melko laajasti. Verkkokaupasta tilatessa paperilaskut ovat jo täysin historiaa; jos maksaminen tapahtuu laskulla, saapuu lasku sähköpostiin. Toistuvien laskujen suhteen on tehty e-laskusopimukset, joilla laskut saapuvat helposti klikkaamalla maksettaviksi verkkokauppaan. Yleensä ostokset tulee kuitenkin maksettua suoraan verkkopankista, Nordean Tunnusluvut -sovellus kun on tehnyt maksamisesta sopivan helppoa avainlukulistojen ollessa menneisyyttä.

Kavereiden kesken kulut jaetaan MobilePaylla. Viimeisimpiä kertoja McDonald’s:ssa käydessä myös ravintolaostokset on tullut hoidettua MobilePayn kautta. PayPal on ollut helppo maksuväline ulkomaisissa verkkokaupoissa ja tuntemattomien kuluttajien kanssa C2C-ostoissa ja -myynneissä.

Espresso Housen sovelluksella maksettaessa saan alennusta kahveista ja Pivosta löytyy tarvittavat kortit, alennuskupongit ja edut.

Digitaalinen maksaminen on tehnyt maksamisesta vaivatonta. Rahan liikkuminen ei vaadi enää muuta kuin muutenkin mukana kulkevan kännykän, ja rahansiirtymisen laskeminen pankkipäivissä on mennyttä aikaa. Hiljalleen jopa fyysiset kortit alkavat käymään turhiksi.

Omien pankkitunnusten ja henkilötietojen luovuttamisessa toiselle osapuolelle olen aina ollut hieman epävarma. Väärinkäytösten mahdollisuus on olemassa. PayPal- ja vielä siitäkin eteenpäin menevä Bitcoin-maksu tekevät maksamisesta kuitenkin anonyymimpää ja turvallisempaa. Kääntöpuolena virtuaalivaluutan mahdollistaman anonyymiuuden kuitenkin voi nähdä myös oivana alustana rikollisuudelle.

Mobiilien digitaalisten maksamistapojen heikkoudeksi olen huomannut niiden vahvan kytköksen kännykkään. Tietoturvakysymykset on otettu todella huomioon, sillä hajottaessani kännykän, eri sovellusten turvakysymysten ja takaisinasennusten kanssa sai kulumaan tovin jos toisenkin. Lisäksi usean eri sovelluksen taakse jakautuvat palvelut pakottavat muistamaan loputtoman määrän pin-koodeja ja salasanoja.

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Käyttäjäkökemuksella tarkoitetaan jonkin tuotteen tai palvelun käyttämiseen liittyvää kokonaisvaltaista elämystä. Kuten fyysisissä palveluissa, myös verkkokaupoissa käyttäjäkokemus, ja sen taso, määräytyy pitkälti aina tarkasteltavassa kontekstissa. Analysoimme kolmea erilaista verkkokauppaa.

Mr. Porter

Mr. Porter on yhdysvaltalainen, kansainvälisesti palkittu, miesten muodin verkkokauppa. Sivustolla myydään satojen johtavien muotibrändien tuotteita, sekä tarjotaan asiakkaalle kattavasti sisältöä miesten muotiin liittyen. Yrityksellä on jopa toimittajia ympäri maailmaa tuottamassa sisältöä sivustolle. Miesten muodin uusimpia ilmiöitä luotaavia artikkeleita julkaistaan viikoittain ilmestyvässä online-lehti ”Journalissa”, sekä kuudesti vuodessa ilmestyvässä, fyysisessä, The MR PORTER -lehdessä.

Visuaalisesti näyttävältä etusivulta asiakas löytää uusimman Journalin pääartikkelin, sekä kausittaisia suosituksia. Suositukset eivät kuitenkaan ole suoranaisia tuotesuosituksia, vaan kulkevat teemoittain esimerkiksi suosittelemalla viileään syksyyn sopivimpia takkeja, tai lämmittäviä villapaitoja. Suosituksia klikatessaan asiakkaalle ei kuitenkaan avaudu tuotesivua, vaan teemaan liittyvä artikkeli, jossa näyttävien kuvien kera kerrotaan aina teemaan liittyvistä ilmiöistä.

Siinä piileekin Mr. Porterin ainutlaatuisuus. Jos muissa miesten muodin verkkokaupoissa asiakas vain ikään kuin tekee ostoksensa tuotekatalogista, niin Mr. Porter tarjoaa elämyksellisiä tarinoita, joihin tuotteita on istutettu. Artikkelin avatessaan asiakas saattaa ajautua lukemaan näyttelijä Ryan Goslingin uusimpia kuulumisia. Kuvissa Gosling saattaa juoda kasuaalisti kahvia olohuoneessaan, ja vasta asiakkaan lukiessa artikkelia eteenpäin, hänelle yhtäkkiä tarjotaankin kuvassa Goslingin päällä olevia vaatteita ostoskoriin.

Artikkelin lopussa asiakkaalle tarjotaan ”Shop the Story” -painiketta, jolla hänet vasta ohjataan tuotekatalogiin, jossa esillä onkin kaikki artikkelissa esillä olleet tuotteet. Mr. Porterin sivuilta löytyy toki myös perinteiset hakutoiminnot ja tuotekatalogit, mutta tuotettu sisältö on juuri se, mistä verkkokauppa on palkittu. Yhdysvaltalainen Mr. Porter onkin hyvä esimerkki verkkokaupan elämyksellisyydestä ja käyttäjäystävällisyydestä sen todellisessa merkityksessä.

Verkkokauppa.com

Verkkokauppa.com on Suomen tunnetuin ja suosituin verkkokauppa, joka on tullut kuluttajille tunnetuksi erityisen halvoista hinnoistaan. Yhtiö myy verkkokaupassaan tietotekniikkaa, viihde-elektroniikkaa, lelu-, peli-, urheilu-, lemmikki- ja lastenhoitotuotteita asennuspalveluineen.

Avatessaan verkkokaupan asiakas ohjataan etusivulle, jossa hänelle esitetään uusimpia tarjouksia ja suosituimpia tuotteita. Sivun yläreunasta löytyy hakutoiminto, jolla asiakas voi hakea nimenomaisia tuotteita. Sivun vasemmassa reunasta löytyy valikko, jossa lajitelma on jaettu tuotealueittain. Asiakkaalle siis tehdään tuotteiden hakeminen erittäinkin helpoksi.

Kun asiakas hakee tuotetta hakutoiminnolla, hänelle esitetään kaikki hakusanaansa vastaavat hakutulokset. Hakutuloksia on mahdollista lajitella ja rajata, ja järjestelmä ilmoittaa jokaisen hakutuloksen kohdalla tiivistetyt tuotetiedot sekä saatavuuden.

Kun tuotekorttia klikkaa, avautuu näkymä, jossa on saatavilla muiden asiakkaiden kirjoittamia arvosteluita, heidän tuotteelleen antamat arvostanat, sekä laajemmat tuotetiedot. Verkkokauppa näyttää tiettyjen tuotteiden kohdalla myös hintapuntarin, jossa myytävän uuden tuotteen hintaa peilataan käytetyn tuotteen hintaan sekä markkinahintaan.  Sivun alalaitaan ilmestyy myös täydentäviä tuotteita, sekä korvaavia vaihtoehtoja.

Verkkokauppa.comissa asioiminen on tehty todella helpoksi. Sivuston ulkoasu ei välttämättä ole kaikkein silmää miellyttävin, mutta ainakin todella selkeä. Käyttäjien luomat arvostelut parantavat käyttäjäkokemusta, sillä asiakkaan valtaa tunne, että ostoympäristö on tehny nimenomaan häntä varten. Ostopäätöksen tehdessään asiakkaalle tulee varmasti tunne, että hän on saanut päätöksensä tueksi kaiken saatavilla olevan informaation.

Yhtiön verkkokaupan vahvuudet piilevät saatavilla olevissa tuotearvosteluissa, sekä tarkoissa tuotekohtaisissa saatavuustiedoissa, jotka helpottavat ostopäätöstä, ja näin myös tekevät asiakaskokemuksesta sujuvamman. Elämyksellisyydellä ei ole verkkokaupassa sijaa, mutta onko elämyksellisyys muutenkaan halvan elektroniikan perässä kulkevan asiakkaan toivelistalla, kun tärkeintä on oikean tuotteen löytäminen – oikeaan hintaan.

Adlibris

Adlibris puolestaan on Pohjoismaiden suurin verkossa toimiva kirjakauppa, joka julistaa erityiseksi vahvuudekseen yli kymmenen miljoonan kirjan valikoiman ja edulliset hinnat. Se on täysin riisuttu Mr. Porterin korullisuudesta, muttei myöskään laajenna käyttäjäkokemusta Verkkokauppa.comin tavoin.

Asiakkaalle tarjotaan etusivulla juuri tällä hetkellä suosituimpia kirjoja sekä tuoreita uutuuksia. Riisutun etusivun ainoa käyttäjäkokemusta parantava ominaisuus on huvittava ”Pidät ehkä myös näistä” -osio. Pidät ehkä myös näistä -osiossa asiakkaalle tarjotaan nimensä mukaisesti kirjoja, joista hän saattaa pitää. Huvittavan osioista tekee sivuston hyvinkin puutteellinen evästeiden hyödyntäminen, jonka vuoksi muun muassa allekirjoittaneelle suositellaan lukion pitkän matematiikan kurssikirjaa, masennuksessa painivan julkisuudenhenkilön omaelämänkertaa sekä vastakkaisen sukupuolen premenstruaalioireyhtymää pohtivaa self-help-teosta. Heikkoa toiminnallisuutta, vai asiakkaan päivän piristämistä?

Itsessään Adlibriksen verkkokauppa on kuitenkin toimiva. Hakutoiminnot toimivat moitteetta ja valikoima on todella laaja, kuten mainostettu. Tuotteista on myös Verkkokauppa.comin tavoin saatavilla tuotearvostelut, jotka kuitenkin on johdettu mitä ihmeellisimmistä lähteistä, esimerkiksi ruotsalaisilta kirjakerho-sivustoilta. Toki nekin itsessään toimivat yhtä hyödyllisinä tietoina kuin esimerkiksi kirjoista ilmoitetut grammapainot.

Arvioidessa erilaisten verkkokauppojen ominaisuuksia tulee nopeasti törmättyä toimialojen määrittämiin raameihin. Elektroniikan verkkokaupasta ei välttämättä löydy muodin verkkokaupan elämyksellisyyttä, mutta toisaalta ei se sitä kaipaisikaan. Tärkeintä verkkokaupan käyttäjäkokemuksen suunnittelussa on nimenomaan hahmottaa oman asiakaskunnan vaatimukset ja vastata niihin. Kyllä minäkin sieltä Adlibriksestä kaikesta huolimatta kirjoja ostin – totta kai kun halvalla sain.

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Lean BMC

Miettiessämme ryhmämme kanssa mahdollisia Innovaatioita asiakasyrityksellemme Rahapajalle, tuli usein vastaan puute kunnollisesta mobiilialustasta suomalaisille numismaatikoille, jossa keräilijä voisi kätevästi tallettaa kokoelmansa tiedot, pitää yhteyttä muihin keräilijöihin ja hankkia keräilyrahat samasta palvelusta. Tällöin keksimme Rahapajan mobiiliappin, joka näiden toimintojen lisäksi myös sitoisi suomalaisia numismaatikoita Rahapajan palveluihin integroidun kauppapaikan kautta.

Pääasiallisena asiakassegmenttinä näemme suomalaiset kolikoiden keräilijät, sillä Rahapaja on valmiiksi erittäin nimekäs tämän segmentin keskuudessa. Olemme myös suunnitelleet appin käännettäväksi suomen lisäksi ainakin ruotsiksi ja englanniksi (mahdollisesti myös muiden maiden kielet, joissa Rahapajalla on toimintoja), joka toivottavasti tuo asiakkaita ainakin Ruotsista. Eräs suuri ongelma, jonka Rahapaja presentaatiossaan mainitsi, oli nuorten ja nuorten aikuisten kiinnostuksen puute alaa kohtaan. Hyvin tehty, helppokäyttöinen ja näyttävä mobiilialusta voisi tehdä kolikoiden keräilyn aloittamisesta helpompaa (nuorille) ihmisille, jotka eivät halua säilyttää kotonaan suurta määrää fyysistä kirjanpitoa ja jolle mobiiliplatformit ovat luonnollinen tapa hoitaa asioitaan ja tallettaa elämäänsä.

Mobiiliappin ideana on koota kaikki numismaatikoiden vaatimat palvelut samalle ketterälle mobiilialustalle keskustelualustasta kauppapaikkaan ja katalogiin. Uskomme tämän kätevyyden myös tuovan vanhemmat numismaatikot mobiilipalvelun pariin, varsinkin kun useimmilta alle 60-vuotiailta löytyy älypuhelin ja sen käyttö on jo tuttua. Appin mainostaminen Rahapajan omalla sivulla, alan julkaisuissa, talouslehdissä sekä esim. alan messuilla tulee tuomaan appin myös vanhemman käyttäjäryhmän tietoisuuteen.

Olemme suunnitelleet, että pääasiallinen tuotto tulee appiin integroidun kauppapaikan kautta tulevasta myynninlisäyksestä, jonka lisäksi lisätuottoja haetaan appissa mainostamisesta (yleinen mobiilimainostaminen sekä myyty mainostila). Suurin kuluerä tulee taas varmasti olemaan kehityskulut, joiden lisäksi myös henkilöstökulut, appin ylläpito sekä henkilöstön toimitilat tulevat lisäämään kuluja.

Appin luvuista tullaan mittaamaan ainakin kävijämääriä, sekä mainos- ja ostotuottoja appin kautta, jotta pystytään seuraamaan sen vaikutusta Rahapajan liikevaihtoon ja seuraamaan sen kannattavuutta. Tämän lisäksi seurataan erityisesti käyttäjien muuntumista vakituisiksi asiakkaiksi, sekä eri asiakassegmenttien ostokäyttäytymistä, jotta myös markkinointia voitaisiin kohdistaa oikeisiin segmentteihin.

Tällä hetkellä markkinoilta löytyy useita kolikoiden historiaan tai oman kokoelman tallentamiseen liittyviä ulkomaisia appeja, jotka kuitenkaan eivät joko pidä sisällään tai yhdistele yhtä useita toimintoja, kuin suunnittelemamme palvelu. Myös palvelun suomenkielisyys tulee olemaan kilpailuetu Suomen markkinoilla. Kuitenkin erityisesti pääsegmenttimme suomalaisten numismaatikoiden keskuudessa vahvin kilpailuetu tulee olemaan suora yhteys Suomen nimekkäimpään rahojen kauppapaikkaan, jota ei muut kotimaiset kilpailijat pysty kopioimaan omiin mahdollisiin vastaaviin palveluihinsa. Rahapajan nimekkyys ja hyvä maine kotimaisilla markkinoilla takaa hyvän ja turvallisen ostoympäristön keräilijöille.

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Verkkosivuston ominaisuudet

Enterpreuner.com listaa artikkelissaan 50 Must-Have Features for Small-Business Websites (Infographic) 50 mielestänsä tärkeintä pääjuttua pienyritysten nettisivuilla. Artikkelissa on nostettu esiin niin verkkosivujen ulkonäköön, sisältöön, löydettävyyteen kuin käytettävyyteen liittyviä pointteja. Tässä kirjoituksessa esittelemme mielestämme Etrepreuner.com:n 5 tärkeää pointtia, jotka ovat hyödynnettävissä Suomen Rahapajan verkkosivujen kehittämisessä.

1. Tagline

Heti ensimmäisenä verkkosivuille tultaessa, verkkosivujen headerista (suom. ylätunniste, otsikko) tulisi löytyä verkkosivujen käytön kannalta olennaisimmat tiedot; yrityksen logo, yhteydenottokeino, navigaatiokenttä ja Suomen Rahapajan verkkosivuilta puuttuva tagline. Tagline on yleensä verkkosivujen ylälaidassa heti logon tai yrityksen nimen alla oleva lyhyt kuvaus siitä, mitä yritys tekee. Suomen Rahapaja on nimenä paljastava ja käyttäjät useimmiten todennäköisesti tietävät, minkä yrityksen sivuille ovat tulleet. Satunnaisten kävijöiden sekä tietoa etsivien henkilöiden kannalta heti verkkosivujen alussa olisi hyvä olla löydettävissä Suomen Rahapajan omin sanoin tieto kaikesta siitä, mitä yritys voi asiakkaalle tarjota.

2.       Social Media buttons

Yrityksen kuin yrityksen näkyvyyden ja löydettävyyden kannalta sosiaalisen median kanavat ovat nykyään lähes välttämättömiä.  Entrepreuner.com:n artikkelin mukaan sosiaalisen median linkit tulisivat löytyä koottuna yrityksen footerista (suom. alatunniste). Suomen Rahapajan verkkosivujen etusivulla on löydettävissä linkit Facebook- ja YouTube-tilille sivun vasemman laidan navigaattorista. Yrityksen Instagram-tilistä on tehty päivitysten nostoja etusivun keskiosaan. Tunnuksia tai linkkejä some-tileihin ei kuitenkaan kootusti löydy. Suomen Rahapajan näkyvyydelle lisätykkäykset ja -seuraajat eivät varmasti olisi haitaksi.

3.       Contact Form

Suomen Rahapajan ylänavigaatiopalkista löytyy kohta ”Ota yhteyttä”. Verkkosivujen kävijälle avautuu kuitenkin vain kuvia, nimiä ja sähköpostiosoitteita yhteyshenkilöistä, joista kävijä joutuu itse etsimään asiaansa sopivan henkilön. Sähköpostin lähettäminen on lisäksi pienemmissä kysymyksissä asiakkaan kannalta kohtuuttoman suuri vaiva sähköpostipalvelimeen siirtymisineen ja virallisine kirjoitusmuotoineen. Näin ollen verkkosivuilla helposti täytettävä lomake, joka tavoittaisi asiasta vastaavan henkilön Suomen Rahapajalta, olisi verkkosivuille toiminnollinen parannus.

4.       Links that are easy to recognize

Suomen Rahapajan sivuilla sisäiset - saati ulkoiset - linkitykset ovat melko vähäisiä. Artikkeliin voi klikata ”Lue lisää” -tyyppisten linkkien kautta ja käyttäjän kannalta tärkeät asiat ovat mahdutettu navigointipalkkeihin. Kuitenkin käytettävyyden kannalta paljon tietoa sisältävissä verkkosivuissa olisi hyvä olla myös linkkejä tekstin sisällä. Juhlarahoista kertovat artikkelit olisi helppo linkittää juhlarahoihin, sähköpostiosoitteista klikkaamalla olisi hyvä päästä kirjoittamaan suoraan sähköpostia ja yhteistyökumppaneiden nimistä klikkaaminen voisi viedä näiden sivuille.

5.       Mobile Responsive

Suomen Rahapajan sivut ovat jossain määrin käytettävissä mobiilisti. Verkkosivuista ei kuitenkaan ole olemassa erityistä mobiiliversiota vaan sivuston tiedot mahduttautuvat mobiililaiteen ruutuun. Käyttömukavuuden kannalta ratkaisu ei ole kuitenkaan paras mahdollinen, sillä esimerkiksi etusivulla on näin mobiilikäyttäjän tarpeisiin liikaa sekalaista tietoa ja sivusta tulee liian raskas. Mobiililaitteita käytetään internet-selailuun nykyään niin paljon, että myös näille käyttäjille tulisi olla helposti navigoitava ja järkevästi näyttäytyvä sivusto.

 Kirjoituksessa on käytetty lähteenä Entrepreuner.com:n artikkelia 50 Must-Have Features for Small-Business Websiter (infographic). Artikkeli on luettavissa osoitteessa: https://www.entrepreneur.com/article/273375

Suomen Rahapajan verkkosivut ovat luettavissa osoitteessa: https://www.suomenrahapaja.fi/fin/

[essinblogi-blog]

Suosittuja suomalaisia verkkopalveluja

TNS Metrix -palvelu seuraa suomalaisten verkkosivujen klikkausmääriä ja esittää viikoittain kävijämäärissään suosituimmat web-sivustot. Sivusto mittaa viikoittaisen tavoittavuusluvun lisäksi muun muassa sen muutosta, vierailutiheyttä, sivulatauksia ja käyntien määrää. Suosituimpia verkkosivuja voi selata lisäksi kategorioittain, muun muassa urheilu-, matkailu- ja blogisivuja verraten.

Ilta-Sanomien verkkosivut, is.fi, on hallinnut viikkotavoittavuudeltaan suosituimman suomalaisen verkkosivun titteliä jo pitkään. Ilta-Sanomat on sivustoista ainoa, joka viikko toisen jälkeen tavoittaa yli kaksi miljoonaa käyttäjää. Perinteisten printtimedioiden sekä televisiokanavien verkkosivut ovat muutenkin edustettuina listauksen kärkipäässä; viikolla 37 jopa kahdeksan suosituinta verkkosivua top-10:ssä kuului näihin kategorioihin. Seuraavaksi esittelen kahta muuta TNS Metrix:n ”Suomen web-sivustojen viikkoluvut” -listalta löytyvää verkkopalvelua keskittyen niiden toiminnallisuuksiin, käytettävyyksiin sekä sisältöihin. Blogikirjoituksen lopussa pohdin sitä, miten näitä ominaisuuksia voisi hyödyntää asiakasyrityksemme, Suomen Rahapajan, verkkopalvelujen kehittämiseksi.

ET-lehti (etlehti.fi)

ET-lehti oli viikkotavoittavuusluvullaan viikon 37 49. suurin verkkosivusto. ET-lehti on suomalainen, iäkkäille ihmisille suunnattu aikakausijulkaisu, jonka verkkosivusto tavoittelee niin ikään pääosin varttuneempia käyttäjiä. Sivuston yleisilmeessä käyttäjäkunta onkin huomioitu monin tavoin; fontin koko on asetettu tavallista suuremmaksi ja sen tyyli on erittäin yksinkertainen tehden luettavuudesta helppoa. Heti sivun ylälaidasta, ylänavigointipalkin alta löytyvät artikkeliaiheet selkeästi jaoteltuna suurempiin aihekokonaisuuksiin (kuten ruoka, raha ja vapaa-aika). Tämän jälkeen sivuston valtaavat suuret, otsikoidut kuvat, joista on helppo löytää itseä kiinnostavia artikkeleja.

ET-lehden sivusto on monipuolinen. Se sisältää muun muassa omanblogiportaalin, valtavasti ajankohtaisia artikkeleja, ohjeita, lukijoiden kuvia, keskustelupalstan, kilpailuja, testejä, videoita, tilaajaetuja… On vaikea keksiä, minkälaisilla lisäpalveluilla käyttäjäkokemusta olisi edes mahdollista yrittää parantaa. Tottuneelle internetin käyttäjälle etusivu tuntuu hieman raskaalta, sillä lähes kaikille ominaisuuksille on oma osio, jonka oikopolun kautta pääsee sisältöön. Tämä aiheuttaa etusivua alaspäin scrollatessa tunteen, ettei sivusto lopu koskaan. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti käyttäjäkunnan tunteva tietoinen päätös: ikäihmiselle alaspäin selaaminen voi olla navigointia helpompi löytöretki.

Sivustolla liikkuminen on tehty kaikin tavoin helpoksi. Suoria linkkejä aihekategorioihin löytyy jokaisen artikkelin yhteydestä ja yksinkertaiset kuvakkeet ja tekstit ohjaavat etusivulta palvelun some-tileihin, hakuun ja paperilehden tilaukseen. Hakutoiminto löytää nopeasti ja kattavasti koko sivuston datasta haettuja tietoja ja erityisenä plussana mainittakoon; lajittelee jopa hakutulokset sen mukaan, mistä sivuston osiosta tulos löytyy (artikkeli, blogi, keskustelu).

Kaikkeudessaan ET-lehti -verkkosivusto on pitkälle kehitetty, helppokäyttöinen ja käyttäjäkuntansa tarpeet täyttävä.

Sivuston tunnusomaisia piirteitä ovat selkeä, suurikokoinen fontti sekä suuret artikkeleihin johtavat kuvat

Miilu (miilu.fi)

Viikon 37 100. tavoitettavin suomalainen verkkosivusto oli Miilun. Valitsin sivuston puhtaasti siitä syystä, etten tuntenut sivustoa edes nimeltä entuudestaan. Etusivu ei tähän ongelmaan juurikaan tuottanut vastausta.

Miilun etusivu ei vastaa kysymykseen "Mikä on Miilu?"

Ensinäkemältä etusivusta on vaikea päätellä, kuuluuko sivusto minkä alan yritykselle - jos millekään. Voisi tuo mennä jopa blogin tai henkilökohtaisen sivuston etusivusta. Navigaatiopalkkiin (joka muuten löytyy samanlaisena sekä sivuston ylä- että alareunassa) ja muihin etusivun objekteihin perehtyessä käy kuitenkin ilmi, että kyse on paperilehteä tukevasta verkkosivustosta.

Etusivu ei turhia koreile. Ulkonäöltään sivusto on totuttua koruttomampi ja sisällöltään melko tyhjä. Syvemmälle sivustoa tutkittaessa on huomattavissa, että sama toistuu sivuston kaikissa osioissa. Monet verkkosivuston palveluista vaativat sisäänkirjautumista ja jo olemassa olevaa lehtitilausta. Sivustolla liikkuminen on kuitenkin tehty äärimmäisen helpoksi: navigaatiopalkista löytyvät kaikki, mitä sivustosta löydettävissä on.

Googlaamalla selviää, että Miilu on Sonkajärven ja Vieremäen paikallislehti. Miilu on selkeästi paperilehti, joka on tuotu digiaikaan paperilehteä tukevan verkkosivuston avulla. Tilaajille on mahdollista lukea lehteä verkossa näköislehden kautta ja Uutiset -osiosta löytyy joitakin artikkeleja. Erillisiä blogeja, keskustelualuetta, videoita tai muuta internetiä varten kehitettyä sisältöä sivustolta ei kuitenkaan löydy. Miilu on siis selkeästi tehty palvelemaan niitä henkilöitä, joilla on intressi paperilehteä kohtaan; tilaajia, potentiaalisia asiakkaita ja mainostajia. Heille sivustolta löytyy tarvittavat tiedot lehden tilaamisesta, yhteystiedoista ja mediamyynnistä.

Miten Suomen Rahapaja voisi ottaa oppia?

Suomen Rahapajan verkkosivut (suomenrahapaja.fi) alkavat verkkokaupasta. Varsinainen etusivu puuttuu, sillä sivuille tullessa päädytään verkkokauppaan. Tämä ei ole erityisen käyttäjäystävällistä, vaikka rahojen myynti onkin sekä tuoton että asiakasliikenteen kannalta tärkein tekijä. Sekä ET-lehden että Miilun verkkosivuilla oli etusivu, johon oli kerätty – enemmän tai vähemmän – verkkosivujen käyttäjälle hyödyllisiä oikopolkuja syvemmälle sivustoon.

Suomen Rahapajan sivustosta löytyy navigaatiopalkki. Otsikot ovat kuitenkin melko ympäripyöreitä (esim. Suomen Rahapaja). Vasta tiettyä otsikkoa klikkaamalla avautuu vasemman laidan erilliseen navigointipalkkiin alaotsikoita (Esittely, Hallinnointi) ja niiden alle taas uusia alaotsikoita (Liiketoiminta, Hallinnoinnin periaatteet). Nämä ns. keskitason otsikot olisi hyvä saada avautumaan heti etusivunäkymään. ET-lehdessä tämä oli toteutettu niin, että alaotsikot avautuivat kursorin ollessa otsikon päällä ja tämä tapa on todettu toimivaksi useissa eri sivustoissa. Tiettyä asiaa etsiessä helposti löytyvät alaotsikot helpottavat klikkailun vaivalta.

Sekä ET-lehden että Miilun verkkosivustoissa sosiaalisen median kanavien saavuttaminen oli tehty heti etusivulle helpoksi. Myös Suomen Rahapajan ”etusivulta” löytyy some-painikkeita. Ne eivät kuitenkaan ole selkeästi yhdessä paikassa, eikä kaikkia some-kanavia ole lueteltu kerralla. Myös kuvakkeiden yhtenäistäminen tekisi yleisilmeestä selvemmän.

Suomen Rahapajan etusivusta valtaosa täyttyy Rahapajan omista Instagram-päivityksistä. Päivitykset tuovat kuvien muodossa mukavaa ilmeikkyyttä sivustoon, mutta hashtagein täytetyt kuvatekstit ja ei-minnekään-johtavat ja ei-mihinkään-liittyvät kuvat sekoittavat etusivun ilmettä entisestään. Etusivun ilmettä voisikin parantaa niin, että Instagram-päivitykset korjattaisiin esimerkiksi ET-lehden tapaan sisältöön johdattelevin, otsikoiduin kuvin.

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Markkinoinnin viikko

Ensimmäinen asia joka pistää silmään Markkinoinnin viikon messutapahtumassa on yritysedustuksen määrä. Kävellessä eri yrityksien edustuspisteiden lomassa tulee huomanneeksi, ettei välttämättä tunne suurinta osaa näistä yrityksistä. Tästä huolimatta on kuitenkin selvää, että kukin yritys on edustettuna hyvästä syystä ja panostus heidän toiminnan ja tarjonnan esittelyyn antaa heidän menestyksestä hyvän kuvan. Tapahtuman kiinnostavin osuus kuitenkin oli kuunnella markkinoinnin ja liiketoiminnan ammattilaisia, joiden esitysaiheiden kirjo oli yhtä laajaa kuin eri yrityksien ja toimialojen määrä. Ensimmäinen esitys, ”Somevideosisällön räjähtävä kasvu”, keskittyi, kuten nimestä voi päätellä, sosiaalisessa mediassa jaettujen videoiden suosion kasvuun. Esityksen vetäjänä oli Joel Hypén, AdLaunchin toimitusjohtaja, jonka yrityksen toimiala on tuottaa sosiaaliseen mediaan soveltuvia videomainoksia yrityksille kevyemmin ja nopeammin muihin kilpailijoihin nähden. Hypénin mukaan videoiden aiheet, joista katsojat ovat kiinnostuneita, voivat vaihdella yritysesittelystä aina informaatioon siitä, miten tuote valmistetaan tai millaisia ovat olleet ihmisten asiakaskokemukset tuotteesta. Ihmisten kasvava kiinnostus videosisältöä kohtaan on ollut sen verran huomattavaa, että Facebook on ennustanut heidän sisältönsä koostuvan 100%:sti videoista vuoteen 2021 mennessä. Ihmiset ovat siirtymässä käyttämään yhä laajemmin digitaalisia palveluita sekä yksilö- että yritystasolla, ja sosiaalisessa mediassa jaetun videosisällön suosion kasvun merkitystä viestinnässä ei tulisi sivuttaa. Toinen esitys, ”Investoi visuaalisuuteen!”, keskittyy visuaalisen sisällön määrän kasvuun verkossa ja siihen panostamisen tuomaan hyötyyn liiketoiminnassa. Esityksen vetäjänä toimi Jenni-Justiina Niemi, Keksin toimitusjohtaja, jonka yrityksen toimiala on visuaalisen viestinnän suunnittelu ja eri suuruisten tuotantojen toteuttaminen asiakkaille. Hänen mukaansa vuonna 2018 kaikesta verkossa liikkuvasta sisällöstä noin 85% on visuaalista ja hän toi myös esille, että European Communication Monitorin teettämän kyselyn mukaan visuaalisuus on viestinnän ykköstrendi. Myös sosiaalisen median vaikutus visuaalisuuteen on Niemen mukaan nähtävissä eri medioissa ja että verkossa olevan visuaalisen sisällön määrän kasvun seurauksena merkityksellisen viestinnän ja sisällön tuottaminen on noussut yhä tärkeämmäksi. Merkityksellisen sisällön tärkeys ilmenee myös siinä, että Niemen mukaan yrityksien tulisi tarkkaan suunnitella milloin heidän visuaalinen viestintä voi olla itsetuotettua ja milloin on kannattavampaa hankkia apua ulkopuolelta. Kuten ensimmäisenkin esityksen kohdalla, tässäkin on huomattavissa ihmisten siirtyminen yhä laajemmin digitaalisille alustoille, ja menestyminen siellä vaatii viestinnältä oikeanlaisen lähestymistavan. Esityksistä on huomattavissa, että sosiaalinen media ja visuaalisuus ovat kytköksissä toisiinsa, ja että kaikki tämä tulisi ottaa huomioon liiketoiminnassa toimialasta ja käytetystä media-alustoista riippumatta.

[essinblogi-blog]

Markkinoinnin murros – inbound on nyt in

Markkinoinnin ollaan perinteisesti ajateltu olevan asiakkaiden lähestymistä niin, että asiakas tulee tietoiseksi yrityksestä tai tarjotusta tuotteesta ja palvelusta. Onnistuessaan markkinointi saa asiakkaan ostamaan tarpeen syntyessä mainoksesta tutun tuotteen tai tekemään . Tällaista markkinointitapaa kutsutaan outbound-markkinoinniksi. Perinteiset radio- ja televisiomainokset, puhelinmyynti, jaettavat flyerit ja lehti-ilmoitukset lehdissä ovat kaikki esimerkkejä outbound-markkinoinnista, jota on usein kritisoitu tuputtavaksi ja kankeaksi.

Inbound-markkinoinnissa tilanne on päinvastainen. Markkinoinnin päätarkoitus ei ole enää mainostaa yrityksen omaa osaamista ja tarjoamaa mahdollisimman suurille massoille vaan tarjottava hyödyke yritetään saada asiakkaan tietoisuuteen juuri silloin, kun asiakas tietoa tarvitsee. Inbound-markkinointi ei ole asiakasta ärsyttävää tyrkyttämistä vaan kohdeasiakkaan tarvitseman tiedon löytymistä oikealla hetkellä. Näin potentiaalinen asiakas saaaan ottamaan itse yhteyttä yritykseen.

Inbound-markkinoinnin toteuttamiseen on olemassa lukuisia keinoja. Tarkoituksena on saada asiakasta kiinnostavaa tietoa paikkoihin, joista asiakas hakee tietoa. Kuten voi arvata, internet on näin mahdollistanut inbound-markkinoinnin räjähdysmäisen kasvun; tuote ja yritys on mahdollista saada löydettäviksi juuri niillä nettisivuilla, jonne asiakas menee etsimään tietoa halutusta tuotteesta. Inbound-markkinointia toteutetaankin muun muassa blogeissa, Youtube-videoissa, sosiaalisessa mediassa ja hakusanaoptimoinnin ja -mainonnan kautta.

Laadukkaasti tuotetut blogit ja verkkosivut, joihin tulee tasaiseen tahtiin asiatietoa, antavat asiakkaalle luotettavan ja kiinnostavan kuvan halutusta tuotteesta. Luetun artikkelin yhteydessä asiakkaalle voidaan suositella vastaavia, mahdollisesti asiakasta kiinnostavia, artikkeleita, jolloin lisätietoa on vielä helpommin löydettävissä.

Etenkin nuorison keskuudessa supersuositusta Youtubesta sopivilla hakusanoilla löytyvillä videoilla voidaan kertoa tarkemmin potentiaalista asiakasta kiinnostavista asioista. Videomuotoisella mainoksella tuote tai palvelu aukeaa uudella tavalla ja markkinointiviestin vastaanottaminen on kuluttajaystävällistä. Televisio-mainokseen verrattuna Youtubeen ladatun videon hyöty on siinä, että asiakas on tehnyt itse ratkaisun katsoa videon.

Sosiaalisessa mediassa on nykypäivänä kaikki lapsista ikäihmisiin. Enemmän kuin luonnollista onkin siis, etä yritykset ovat siellä myös. Facebook-, Twitter, Instagram- ja Snapchat-tilit ovat kaikki potentiaaliselle asiakkaalle helposti löytyviä ja lähestyttäviä kanavia juuri siellä, missä hän muutenkin viettäisi aikansa. Aktiiviset ja selkeät some-tilit ovatkin siis yritysten tärkeitä markkinoinninedistäjiä.

Hakusanaoptimointi ja -mainonta ovat vaikutuskeinoja siihen, miten yritys löytyy hakukoneista. Esimerkiksi Googlesta haettaessa yrityksen verkkosivut pyritään saamaan hakijalle helposti löydettäviksi. Sivuston tekijä miettii sivustoja tehdessä, millaisia hakusanoja verkkosivuja mahdollisesti tarvitseva potentiaalinen asiakas voisi käyttää. Näitä avainsanoja käytetään sitten mahdollisuuksien mukaan sivuston nimessä ja otsikoissa. Hakusanamainonnassa hakukoneelta puolestaan ostetaan priorisoitu linkki tai banneri sivun laidasta, joka kohdennetaan hakusanojen ja sijainnin perusteella.

Inbound on tänä päivänä siis suuri osa markkinointia. Sen toteuttamiseen löytyy keinoja yritykselle kuin yritykselle.

Tässä kirjoituksessa on käytetty lähteinä seuraavia artikkeleja:

Spotmore; Inbound-markkinointi

Digimoguli; Inbound-markkinointi vs. outbound-markkinointi?

Redland; Hakukoneoptimointi - Mitä se SEO on?

Sales Communication; Mitä on inbound-markkinointi?

Suomen Digimarkkinointi; Mitä tehokas inbound-markkinointi vaatii?

[essinblogi-blog]

Ryhmätehtävä: Digibarometri 2017

Digibarometri on Liikenne- ja viestintäministeriön, Tekesin, Teknologiateollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n yhdessä vuosittain julkaisema tutkimus, jolla selvitetään Suomen digitaalisuuden astetta, sen kehitystä ja tilaa verrattuna muihin maihin. Tämän lisäksi vuoden 2017 digibarometri-julkaisussa keskitytään suurilta osin tekoälyyn, esitellen suomalaista tekoälyn tilannetta niin yrityskentän kuin tutkimuksen näkökulmasta. Tekoälystä ei ole kerätty vastaavia numeerisia tietoja Suomessa koskaan aiemmin.

Digibarometri-tutkimuksessa Suomen digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä verrataan muihin maihin.Tilannetta tutkitaan 36 muuttujan avulla Suomessa ja 21 muussa valtiossa. Muuttujat mittaavat yritysten, kansalaisten ja julkisen sektorin edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia digitaalisuuden hyödyntämisen suhteen. Muuttujia ovat muun muassa vertailut siitä, kuinka monta prosenttia yrityksistä hyödyntää sähköistä laskutuspalvelua ja kuinka edistyksellinen ICT:tä sivuava lainsäädäntö valtiossa on. Tiedot tutkimukseen on kerätty yleisesti saatavilla olevista tilasto- ja muista lähteistä.

Vuonna 2017 Suomi sijoittuu digibarometrin kokonaisvertailussa toiselle sijalle, Norjan ollessa edistyksellisin digimaa. Myös muu kärkinelikko tulee Pohjoismaista Tanskan sijoittuessa kolmanneksi ja Ruotsin neljänneksi. Suomen sijoitus on pudotus edelliseen vuoteen 2016 verrattuna, jolloin Suomi oli tulosten kärkimaa. Suomen tulos on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna etenkin julkisessa käytössä ja heikentynyt puolestaan yritysten edellytyksissä.

Tutkimustulosten perusteella Suomessa digitaalisuuden hyödyntäminen on tasaista ja pitkäjänteistä. Suomi heräsi digitaaliseen murrokseen, mutta on onnistunut kiihdyttämään ahkeraksi digin hyödyntäjäksi. Silti muutamilla olennaisilla mittareilla – esimerkiksi verkkokaupoissa ja yritysten edellytyksissä pilvipalveluiden käyttöön - Suomen diginkäyttö on heikkoa.

Loppuosa Digibarometri 2017 -julkaisusta keskittyy tekoälyyn. Tekoälyllä tarkoitetaan itsenäisesti toimivaa ennakointi- ja päättelyjärjestelmää, koneen kykyä päättää itse omista tekemisistään ilman ihmisen käskyä, ja barometrissa keskitytään suomalaisen tekoälykentän tämän hetkiseen tilanteeseen. Lisäksi barometrissa verrataan tekoäly-yrityksiä muihin yrityksiin, alan kenttää muihin aloihin, tekoälyn määrää muiden valtioiden tekoälyyn ja tekoälyn mennyttä ja tulevaa kehitystä. Asia on ajankohtainen, sillä tekoälymarkkinat ovat suuressa kasvussa ja niiden markkinajohtajiksi on suuri kilpailu. Tekoälyn merkitys voi olla mittava ja on olemassa lukemattomia sovelluskohteita, joihin tekoälyä on mahdollista hyödyntää.

Digibatometria julkaistaan vuosittain. Nähtäväksi jääkin, nousevatko vuosien varrella tekoälyä mittaavat mittarit kuinka suureksi osaksi sitä.

Kirjoituksessa on käytetty lähteentä Digibarometri 2017 -julkaisua. Julkaisu on ladattavissa osoitteessa http://www.digibarometri.fi/.

[essinblogi-blog]

Videoita ja visioita

Niin kauan, kun ihmisiä on ollut maapallolla, tulevaisuus on aina kiinnostanut. Ihmiset ovat esittäneet skenaarioita tulevaisuudesta, arvailleet ja ennustaneet, miten maailma voisi jatkossa kehittyä. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kahteen tällaiseen tulevaisuudenvisioon.

Hyper-Reality esittää videossaan provokatiivisen näkemyksen siitä, millaista elämää ihmiskunta voisi elää median, teknologian ja tiedotusvälineiden yltäkylläisyydessä. Videon piirtämässä maailmassa virtuaalinen todellisuus on yhtynyt reaalimaailman kanssa. Teknologia ulottuu joka ikiseen kohtaan yhteiskunnassa: sosiaaliset kontaktit, opasteet, reitit, hintatiedot, mainokset ja lopulta koko ihmisyys rakentuu teknologian kautta silmien eteen. Videon maailmassa ihmiskunta rakentuu kauttaaltaan erilaisille teknologisille palveluille, jotka kaikkeudessaan aiheuttavat vain kammottavan äänien, valojen ja värien sekamelskan. Kaikki meidän normaaliksi kokema kanssakäyminen ja asioiden kokeminen on muuttunut virtuaaliseksi.

Toisessa videossa, Microsoft's Concept - Future vision 2020, tulevaisuudenkuva on täysin erilainen. Video esittää mahdollisuuksia siitä, millaiseen suuntaan teknologia voisi kehittyä. Harkitussa ja siistissä maailmassa teknologia on apuväline, jota pystyy hyödyntämään oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Laitteet ovat käyttäjäystävällisiä, helposti mukautuvia, joustavia ja monikäyttöisiä. Teknologia, joka nykyään sijoittuu tietokoneisiin ja muihin älylaitteisiin, on videon maailmassa käytettävissä kaikkialla. Jopa seinät, pöydät ja sanomalehdet ovat alustoja teknologialle.

Videoiden tarjoamissa tulevaisuudenvisioissa on suuri ero. Syy eroon on löydettävissä helposti siitä, mitä videoiden tekijät ovat halunneet videoilla viestiä. Ensimmäinen video on tehty provosoivassa mielessä, teknologinen maailma on venytetty äärimmilleen ja sen alta on vaikea enää edes löytää meille tutun reaalimaailman piirteitä. Teknologia on yhteiskunnan ydin, joka on kääntynyt hallitsemaan ihmisiä. Jälkimmäisessä videossa tilanne on päinvastainen. Teknologia on yhteiskunnassa mahdollistaja, arjen helpottaja ja työkalu hyvään elämään. Ihminen hallitsee teknologiaa voiden hyödyntää sitä aina omien tarpeidensa mukaan. Video on Microsoftin tekemä.

Kumpikaan videoista tuskin vastaa sitä totuutta, mihin suuntaan teknologia todellisuudessa kehittyy. Videot antavat kuitenkin molemmat hyvän lähtökohdan ajatukselle siitä, mihin asti teknologiaa voisi ja tulisi hyödyntää. Mikä on se raja, jolloin teknologia muuttuu hyödyn sijasta harmiksi?

[essinblogi-blog]

Innovaatio ja innovointi

innovaatio

[ˈinːo̞ʋɑːt̪io̞]

uudennos, uutuus

uutuustuote

teollinen tai tekninen keksintö

(lähde: suomisanakirja.fi)

Googlessa hakusanalla “mitä on innovaatio?” löytyy 318 000 tulosta. Innovaatioita siis löytyy ja lähes yhtä paljon erilaisia määritelmiä innovaatiolle. Mielestäni Tilastokeskuksen käsitteistö avaa kuitenkin määritelmää kattavasti:

Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä tai yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Innovaation (tuotteen, prosessin, markkinointimenetelmän tai organisatorisen menetelmä) on oltava uusi kyseisen yrityksen kannalta. Innovaation kehittäjä voi olla kyseinen yritys tai muut yritykset tai organisaatiot.

(lähde: Tilastokeskus)

Innovaatio on siis yritykselle jotain uutta. Se ei ole sidottua siihen, onko kyseessä tuote, palvelu, toiminto tai prosessi; se voi olla niistä mitä tahansa tai vaikka kaikkia yhdessä. Innovaatiot eivät kuitenkaan ole tuotteiden päivityksiä tai palveluiden siirtämistä toiseen yksikköön.

Innovaatio tuottaa yritykselle lisäarvoa. Uudella innovaatiolla pystytään vastaamaan kilpailijoiden uudistuksiin tai saamaan kilpailuetua. Innovaatiot pitävät tuotteet ja palvelut ajankohtaisina ja toiminnot tehokkaina.

Ajateltaessa yritysten innovaatiotoimintaa, jokaisen innovaation taustalla on innovaatioprosessi. Innovaatioprosessi on yrityksen sisältä ja yrityksen tarpeesta syntyvä prosessi, jossa voi olla mukana yksi tai useampi henkilö – tai vaikka koko yritys. Innovaatioprosessin voi myös ostaa ulkopuoliselta innovoijalta.

Innovaatioprosessi on kolmeen vaiheeseen  – 1) innovaatioprosessin alkupää 2) tuotekehitysprosessi 3) kaupallistaminen – jaettava yrityksen toiminto. Innovointi mielletään usein innovaatioprosessin alkupäässä tapahtuviksi vaiheiksi. Innovaatioprosessin alkupää sisältää ideoiden tuottamista ja valikoimista, mahdollisuuksien etsimistä ja analysointia sekä konseptin määrittämistä. Kun yrityksen kannalta uusi idea on kehitetty, pyritään siitä luomaan yritykselle paras mahdollinen versio. (lähde: Tietojohtamisen perusteet 2. Luento innovoinnista 27.3.2012; Jari Jussila)

Innovointia ja innovaatioita voidaan pitää yrityksille välttämättöminä; vanhalla voi pärjätä, mutta uudella menestyä.

[essinblogi-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Viimeisten vuosikymmenten aikana maailma on muuttunut huomattavasti. Varmasti suurimpana muutoksena pidetään suurin harppauksin edennyttä teknologian kehitystä, joka on ulottunut joka puolelle maapalloa. Teknologian myötä muutoksia on tapahtunut myös globaalissa digitalisoitumisessa. Verkkoon ovat siirtyneet kaikki.

Digitalisoituminen on nykymaailmassa toimivalle yritykselle lähes elinehto. Alalla kuin alalla kilpailijoilta löytyvät kotisivut, verkkokaupat, sähköpostit, some-tilit ja livechatit, jotka tuovat yrityksen lähemmäs kuluttajaa. Löydettävyys ja lähestyttävyys ovat verkossa kilpailutekijöitä, jotka tuovat yritykselle markkinoinnillista ja myynnillistä lisäarvoa. Kilpailijoista ei auta jäädä jälkeen.

Digitaalinen liiketoiminta ei kuitenkaan rajoitu vain siihen osaan, jota ostajalle tarjotaan digitaalisina palveluina ja tuotteina. Digitalisaatio on yltänyt useissa yrityksissä osaksi liiketoiminnan tapoja ja toimintoja tai jopa mullistanut ne kokonaan. Yritysten toimintamallit, ansaintamallit ja strategiat ovat kaikki voineet kokea yrityksen digitalisoitumisen myötä murroksen.

Esimerkkejä yritysten digitalisoitumisesta on lukuisia:

Toimintatavat ovat muuttuneet, kun yritys on siirtänyt toimintansa pilvipalveluihin. Tarve yrityksen toimitiloille on voinut muuttua radikaalisti, kun työntekijöillä onkin ollut mahdollisuus siirtyä työskentelemään koteihin ja kahviloihin. Kohtaamiset työkavereiden ja asiakkaiden kanssa voidaan perinteisemmän neuvottelutilan sijaan siirtää Skypeen.

Digitaaliset lisäpalvelut ovat esimerkki muuttuneesta ansaintamallista. Siinä, missä yritys on aiemmin myynyt kuluttajalle tietyn tuotteen, voidaan sen mukana myydä nyt läjäpäin lisäpalveluita. Asiakas saa lisäarvoa ja myyjä lisämyyntiä, kun tuote on digitaalisesti päivitettävissä, sitä voidaan huoltaa etänä ja sille on olemassa neuvonta-chat ongelmatilanteisiin.

Tai ehkä yritys segmentoi ja alkaa tarjota tuotetta globaalisti. Siinä, missä ennen ei ole pystytty myymään lähialueilla tarpeeksi suurille massoille, nyt Internetin myötä potentiaalisia ostajia on kaikkialla maailmassa. Yritys luo verkkokauppansa, digitalisoi toimintonsa ja suuntaa digitaalisen markkinointinsa kiinnostaville ja kiinnostuneille asiakasryhmille.

Ei siis ole yksiselitteistä tapaa luoda ja tuoda digitalisaatiota yritykseen. Yksiselitteistä on kuitenkin se, ettei siltä voi välttyä. Ja parhaiten pärjää ne, jotka ovat valmiita uudistamaan ja uudistumaan.