itshege-blog

[itshege-blog]

Ryhmän 3 Lean canvas

Pääkohderyhmiksi valikoitui Ala-alasteet Malmin alueelta. Tähän segmenttiin AR-tekniikalla toteutettu opetusmateriaali toimisi mielestämme parhaiten ja saisivat siitä eniten hyötyä. Tätä kautta saisi helposti myös upotettua perusopetukseen luomuviljelyn hyötyjä ja yleistä tietoa viljelystä. Muut segmentit olisivat Malmin alueella asuvat nuoret aikuiset ja ikäihmiset, jotka ovat kiinnostuneita maanviljelystä tai muuten luonnossa liikkumisesta. Ensikäyttäjäkunta tulisi olemaan juuri lähialueen ala-asteet ja koulut, mukaan lukien Perhon opiskelijat.

Toimeksiantajan ongelmana on Green City Farmin viljelijän Stevenin ajanpuute, koska vierailijoita on niin paljon, että aika ei riitä palstan hoitamiseen. Tätä työtaakka lähdimme siis pienentämään miettien, vaihtoehtoja olevan kaksi, joko Steven pitää vapauttaa kävijöiden opastamisesta tai palstan hoitaminen pitää automatisoida. Koska Stevenin alkuperäinen syy työskennellä Green City Farmissa on viljely, eikä opettaminen, niin päädyimme vaihtoehtoon, jossa vapautamme tai ainakin vähennämme kävijöiden opastamiseen menevää aikaa.

Arvolupausta lähdimme rakentamaan toimeksiantajamme Green City Farmin ja heidän kohderyhmiänsä ajatellen. Näin arvolupaukseksi muodostui ”tehdä viljelystä mielenkiintoista” ja siinä samalla tietenkin jakaa tietoa sitä haluaville.

Konseptiksi ja ratkaisuksi muodostui hyvinkin yksinkertaisen idean ympärille, mutta toteuttaminen vaatiikin jo hieman enemmän. Virtuaali-George, joka on AR-tekniikkaa käyttävä puhelinsovellus, jolla tuodaan virtuaalinen George puhelimen välityksellä kertomaan halutuista asioista viljelyspalstalle. Viljelyspalstalla on tietyt kohdat jotka ”laukaisevat” Georgen kertomaan esimerkiksi vuoroviljelyn hyödyistä ja miten sitä kannattaa toteuttaa. Myös Georgen tilalle voi valita opastajaksi prinsessoja tai örrimörrejä, riippuen kuka on käyttäjä. Opetuksen sisältöä voi siis myös muokata käyttäjän mukaan ja sovellukseen voidaan sisällyttää pelejä, esimerkiksi ”tuho tuholaiset”.

Virtuaali-George sovelluksen lataamislinkki tulisi Green City Farmin kotisivuille ja myös palstalle tulisi asettaa QR-koodeja, joiden kautta olisi helppo asentaa sovellus. Lisäksi Virtuaali-George olisi hyvä saada Appstoreen ja Google Playhin. Tämä tulisi kuitenkin olemaan täysin uniikki idea ja toteutus, niin tästä pitää saada Malmin ulkopuolelle tieto, joten #visitfinland, #visithelsinki, myhelsinki ja muut turismiin suunnatut palvelut, pitää saada tähän mukaan.

Sovellukseen on todella helppo sisällyttää tuotesijoittelua. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kurkkujen kohdalla mainoksen, jossa kerrotaan kenen yhteistyökumppaniravintolan käyttöön kurkut menevät ja mitä niistä tehdään, jonka yhteyteen voi lisätä alennuskupongin kyseiseen ravintolaan. Sovelluksella olisi äärettömän helppo myös mainostaa osuuskuntaa itsessään ja tehdä linkin verkkokauppaan, josta voi suoraan tilata osuuskunnan ruokakorin, osuuden osuuskuntaan tai yksittäisiä tuotteita. Kaikki linkit olisi mahdollista saada potentiaalisten asiakkaiden eteen.

Kulurakenne tulisi olemaan hyvin etupainotteinen, eli suurimmat kulut tulisi sovelluksen kehittämisestä. Tämänkin saisi hoidettua oppilaitosyhteisyönä, jolloin saisimme valjastettua jälleen maamme tulevien toivojen taitoja. Kun sovellus on tehty, sen jälkeen kulut muodostuisivat mahdollisesta markkinoinnista ja sovelluksen päivittämisestä.

Tuotteen menestystä olisi helppo seurata sovelluksen latausten määrällä ja Stevenin lisääntyneillä kahvitauoilla.

Kilpailutilanteemme näemme erittäin hyvänä, koska vastaavia tuotteita ei ole tähän tarkoitukseen. Muitakin osuuskuntana toimivia viljelmiä on, mutta heillä ei ole mitään sovellusta tai mitään muutakaan opettavaista sisältöä. Green City Farmi sijainti on myös ehdottomasti paras kaikista palstoista, jolloin kohderyhmät tavoitetaan helpoiten. Tämän sovelluksen voi myös kaupallistaa ja myydä valmiina pakettina muihinkin tarkoituksiin tai muille viljelmille.  

[itshege-blog]

Tietosi ovat kaikkialla

Monet meistä huomaavat mainosten kohdentumisen surffatessamme netissä. Harva jaksaa kuitenkaan miettiä sitä, mistä asia johtuu. Vieraillessamme nettisivuilla hyväksymme cookiesit, eli annamme ulkopuoliselle taholle luvan katsoa historiamme ja kiinnostuksen kohteemme. Eri mainostajat hankkivat näitä tietoja eri keinoin. 

Esimerkiksi Facebook kerää käyttäjätietoja ja liiketoiminta perustuu vahvasti käyttäjätietojen myyntiin. Samalla perjaatteella toimii esimerkiksi Google. Jokainen voi esimerkiksi Google tililtään tarkastaa, mitä tietoja itsestä on kerätty. Jos näitä tietoja siis on tarjolla jo nyt, mitä kaikkea meistä tulevaisuudessa tiedetään? Applen uusimmat kellot tunnistavat jopa kuukautiset ja kuvaavat EKG käyrää, joten voimme vain kuvitella miten tarkkoja tietoja tulevaisuuden mainostajat saavat.

Voiko näiden tietojen olemassaolo haitata elämää, todennäköisesti kyllä. Mietitäämpä vakuutusyhtiötä, joka ei myy vakuutusta sinulle sen vuoksi, että netistä saatu sydänkäyrä ei sovi vakuutusten ehtoihin. Tai vastaavasti olet kaupassa ja kauppias osaa tarjota juuri mielialaasi sopivia tuotteita

Tulevaisuuden maailma tulee joka tapauksessa olemaan erittäin vahvasti tietotekniikkaan ja digitaalisuuteen liittyvää.

[itshege-blog]

Netti ja tavoitettavuus

Kuten ehkä jo tiedämme, ovat nuoret erittäin taitavia tietoteknisten laitteiden kanssa. Jos vertaamme 70 vuotiasta ja 7 vuotiasta, huomaamme, että 7 vuotias osaa opettaa vanhemmalle laitteiden käyttöä. 

CGI teettämän kyselyn mukaan nuoret (18-30) lähes kaikki halusivat käyttää joko verkko- tai mobiilipankkia. Tämä kuvastaa mielestäni nuorten tietoteknistä osaamista. Monesti nuoret osaavat myös käyttää järjestelmiä paremmin hyödykseen esimerkiksi tiedon etsimiseen. 

Koska netti on osa jokapäiväistä elämää ja nuoret eivät ole eläneet aikaa, jolloin tietokoneita tai puhelimia ei ole, voi elämä ilman laitteita olla vaikeaa. Esimerkiksi itse käytän puhelimen keräämän tiedon mukaan puhelinta reilut 3 tuntia päivässä ja oma käyttöni ei ole edes kovin aktiivista. Pelaamalla erilaisia nettipelejä saisin ajan varmasti kasvamaan huomattavasti.

Koska netti on kaikkialla ja kaikilla käytössä, odotetaan ihmisiltä myös tavoitettavissa olemista. Itse olen ainakin havainnut, että mikäli puhelimeen ei ole heti vastaamassa tai muissa kanavissa ole näkyvillä, ajattelevat kaverit jotain käyneen. Nämä henkilöthän eivät edes todellisuudessa tiedä käytänkö laitteita, mutta tekevät oletuksensa omista näkemyksistään. Seuraavassa tekstissä käsittelen tätä aihetta laitteiden ja käyttöjärjestelmien tarjoajien näkökulmasta.

[itshege-blog]

Digitaaliset pankit

Perinteiset kivijalkapankit ovat joutuneet sopeutumaan digitalisaatioon. Asiakkaat haluavat hoitaa asiansa puhelimella tai tietokoneella, mutta toisaalta elämän isoisa kysymyksissä haluttaisiin vielä tavata oikea virkailija. 

Millaisia tapoja pankilla sitten on tarjota näitä palveluita, voisiko pankkivirkailijan tavata vr lasien kautta? voisiko ostokset maksaa vain kävelemällä kauppaan ja ulos, jolloin kauppa tunnistaisi mitä ostit. Molemmat ovat jo mahdollisia ja Amazon itseasiassa tarjoaa jo Seattlessa tällaisen kaupan. Pankkien siirtyminen vr lasien kautta palvelevaksi on sekin mahdollista, mutta se vaatii asiakkaalta kyseiset laitteet. 

Tulevaisuudessa tuskin näemme pankkeja jokaisen kunnan keskustassa, vaan pankkien palvelut keskittyvät nettiin, jossa asiakasta palvellaan. Pankin pääkonttori todennäköisesti sijaitsee jossain pääkaupunkiseudulla ja se koostuu lähinnä vierekkäin työskentelevistä asiakaspalvelijoista, joilta on mahdollista saada henkilökohtaista palvelua. 

Myös yhteistyö startuppien ja fintech yhtiöiden kanssa tulee todennäköisesti jatkumaan ja kasvamaan tulevaisuudessa. Tuotekehityksen ollessa suurille pankeille helpointa toteuttaa nimenomaan yritysostona tai palvelun tilaamisena. 

[itshege-blog]

SaaS

SaaS eli Software as a service liiketoiminta tarkoittaa sitä, että palvelu tarjotaan pilvestä käsin. SaaS palveluina myydään esimerkiksi tallennustilaa, asiakkuuksien hallintaa ja kaikkea muuta, mikä voidaan toimittaa asiakkaalle tietoliikenneverkon välityksellä.

SaaS palveluiden käyttäjät eivät siis itse omista käyttämäänsä palvelua. Ero aikaisempaan malliin on juurikin se, että asiakas maksaa nimenomaan käyttämästään palvelusta ja usein veloitus toimii nimenomaan ajan, määrän tai koon mukaan.

Otetaan esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmä, joka ennen ladattiin levyltä koneelle ja jokainen lataus täytyi ostaa erikseen. Päivitykset ladattiin samanlaiselta levyltä, joten käyttöjärjestelmien päivitys oli harvoin houkutteleva idea. Nykyään SaaS palvelun ostajana yrityksen käyttöjärjestelmät pysyvät jatkuvasti uusimmassa versiossa, sillä palveluntarjoaja kuukausimaksua vastaan pitää laitteet kunnossa ja ajantasalla. Tämän suurena etuna on se, että yrityksellä on jatkuvasti parhaat mahdolliset ohjelmat yritystoiminnan harjoittamiseen. Lisäksi sopimusta muuttamalla käytettävien laitteiden määrää voidaan kasvattaa tai laskea helposti.

SaaS liiketoiminta on vielä suhteellisen uutta ja alan trendikkyyden vuoksi moni perinteisten järjestelmäpalveluiden tarjoaja myy itseään SaaS palveluna. Näitä palveluita ostettaessa ei todellisuudessa saada skaalautuvuuden etuja vaan päivityksiä varten työntekijöiden on edelleen tultava paikanpäälle.

[itshege-blog]

Digitaalinen sanasto

Digitalisaatio: Kaikki siirtyy digitaaliseksi.

IoT: Internet of things, asioiden internet

Digitaalinen markkinointi: Markkinoidaan moderneissa ja sosiaalisissa medioissa, esimerkiksi Instagram, Facebook yms.

Hardware: Rauta joka mahdollistaa softwaren käytön

Software: Ohjelmistot. Yhdessä hardwaren kanssa muodostaa esim tietokoneet.

Saas: Software as a service, eli toimitetaan perinteisten laitepäivitysten sijasta softapäivityksiä.

Verkkokauppa: Asiakas ostaa haluamansa asiat netistä ja posti tuo kotiin.

Big data: Iso määrä dataa, jota voidaan säilyttää, analysoida ja jalostaa käyttöön sopivaksi

Digitaalinen jalanjälki: Yritys tai ihminen näkyy netissä.

Extranet: Verkkosivusto yrityksen sidosryhmille.

Intranet: Yrityksen sisäinen tiedonvälitysjärjestelmä

Hakukoneoptimointi: Miten hyvin yritys näkyy esim. googlehauissa.

Inbound markkinointi: Mainostetaan “päinvastoin normaaliin” eli asiakas itse on kiinnostunut mainostettavasta asiasta ja sen saanti tuodaan esim blogissa esille

outbound markkinointi: Perinteistä mainontaa

Lohkoketju: tietokanta jota käyttäjät ylläpitää hajautetusti.

Some: Sosiaalinen media

Tekoäly: Tietokone joka kykenee tekemään älykkäitä päätöksiä itse.

Verkkosivu: Yksittäinen sivu internetissä.

[itshege-blog]

Digitaalinen mainonta

Koska digitaaliset laitteet kulkevat jatkuvasti ihmisten mukana, myös mainonta suuntautuu enenevissä määrin niihin. Digitaalisella mainonnalla saavutetaan useita hyötyjä verrattaessa perinteiseen mainontaan.

Mobiilimainonnassa hyvä puoli on ajankohtaisuuden lisäksi kohdennus tietylle alueelle. Esimerkiksi Helsingin keskustassa liikkuva ihminen saattaa saada paikallisilta ravintoloilta mainoksia puhelimeensa. Mainosten kohdentaminen on myös tehokkaampaa, sillä laite kerää käyttäjästä jatkuvasti enemmän tietoa, jota voidaan jatkossa käyttää mainonnan kohdentamisessa, näin mainoksista saadaan jatkuvasti käyttäjää paremmin palvelevia.

Vielä 2000-luvun alkupuolella mobiilimainonnalla tarkoitettiin lähinnä tekstiviestejä, mutta nykyään mainokset tulevat lähinnä käytettävien sovellusten kautta. Myös sähköpostimainonta on mielestäni vähentynyt, sillä somessa olevilla mainoksilla tavoitetaan kohderyhmä helpommin.

Huonona puolena on mainosten lisääntyminen. Esimerkiksi Instagram ja Facebook työntää mainoksia jatkuvasti ihmisten näkyville, jolloin yksittäisen mainoksen havaitseminen on vaikeampaa, sillä ihminen suodattaa mainoksia pois automaattisesti, ellei se jollain tavalla herätä vastaanottajan kiinnostusta. 

[itshege-blog]

Digitaalisuus politiikassa

Politiikassa digitalisaation käyttäminen on yleistynyt viime aikoina. Politiikka aktiivi Anssi Enroth tiivistää digitalisaation käytön seuraavasti: Yhä suurempien massojen on mahdollista tuottaa oma kamppanijansa edulliseti.

Digitaaliset kanavat toimivat nykypäivinä äänestäjien tavoittamiseen erittäin hyvin. Anssi keroi haastattelussaan, että esimerkiksi 100 000 euroa maksanut kampanja voidaan toteuttaa nykypäivänä noin 20 000 euron hinnalla.

Myös omien mielipiteiden tuominen julki on helpottunut huomattavasti. Facebook, instagram, twitter sekä muut sosiaaliset mediat työntävät ihmisten eteen jatkuvasti uusia uutisia ja omien julkaisuiden levittäminen laajalle on hyvin edullista.

Haittapuolina digitaalisten kanavien käytön yleistymisessä on se, että kukaan ei tarkasta asioiden todenperäisyyttä. Omaan mailmankuvaan sopivien asioiden esittäminen totena on yleistynyt viime aikoina.

Oikein käytettynä digitalisaation hyödyt ovat myös politiikassa suuria. Suosittelen kuitenkin tarkastamaan, mistä lähteestä tieto on peräisin, sillä faktoista on helppo muokata itseään miellyttäviä.

[itshege-blog]

Lohkoketjut

Lohkoketjut toimivat siten, että toisilleen vieraat toimijat voivat käyttää ja luoda yhteisiä tietokantoja. Lohkoketjuista tunnetuin on bitcoin, mutta lohkoketjuja voidaan käyttää myös esimerkiksi asiakirjoissa. 

Lohkoketjun hyöty on se, että se on poliittisista toimijoista riippumaton tasa-arvoinen toimija. Edes keskuspankit eivät pysty säätelemään kryptovaluuttojen toimintaa. Kaikki transaktiot tallentuvat ketjuun, jolloin niiden jäljittäminen on mahdollista. Tämä tulee käytön yleistyttyä helpottamaan esimerkiksi tilintarkastajien työtä, sillä kaikki tieto löytyy muuttumattomana samasta ketjusta.

Koska lohkoketjut toimivat omina autonomisina ketjuinaan, niiden luonteesta riippuen niihin voidaan kerätä esimerkiksi seuraavanlaisia tietoja; omaisuusrekisterit, sopimukset, identiteetit ja varallisuudet.

Lohkoketjuja käytetään etenkin maksuliikenteessä. Erilaisia lohkoketjuihin perustuvia kryptovaluuttoja on monia erilaisia. Näistä tunnetuin ja yleisesti turvallisimpana pidetty on bitcoin. 

Koska kryptovaluuttojen toimintatapa on monelle epäselvä, ovat myös rikolliset huomanneet rikastumisen mahdollisuudet. Nämä kryptovaluutoiksi tekeytyneet pyramidihuijauksen tunnuspiirteet täyttävät valuutat eivät siis ole millään tavalla yhteydessä oikeaan lohkoketjulla toimivaan kryptovaluuttaan.

[itshege-blog]

Digitalisaatio

Vielä vuosituhannen vaihteessa yritysten oli tärkeää olla näkyvästi katukuvassa. Esimerkiksi stockmann luotti siihen, ettei digitalisaatio ja varkkokauppojen kehitys tule koskaan yleistymään. Nykyaikana varsinkin työikäisten joukossa on havaittavissa se, että mikäli yrityksellä ei ole toimivaa nettisivua tai mobiili applikaatiota, ei yritystä tunneta olemassa olevaksi.

Muistan itsekin saaneeni ensimmäisen matkapuhelimeni joskus 15 vuotta sitten. Sillä Nokian puhelimella pystyi juuri ja juuri soittamaan. Nykypäivänä puhelimet ja muut mobiililaitteet ovat niin kehittyneitä, että kaupan kassalla maksaminen hoituu jo jopa älykellolla.

Nykyään kännykällä hoidetaan kaikki pankkiasioinnista koulutukseen ja shoppailuun. Verkkokaupat ovat syöneet perinteisiltä kivijalkaliikkeiltä asiakaskuntaa polkemalla hintoja alas ja tarjoamalla laajemman valikoiman tuotteita.

Pankit ovat huomanneet digitalisaation hyödyt. Koska yhä useampi ihminen asioi mobiilisti ei pankkikonttoreita ja niiden kalliita työntekijöitä kannata pitää palkkalistoilla. Nordea tuntuu olevan mobiilisovellusten ja verkkoasioinnin edelläkävijä, mutta kaikki suomessa toimivat pankit ovat suuressa kuvassa menossa samaan suuntaan.

Vanhusten keskuudessa digitalisaatiota voi olla vaikea hyväksyä. Pankissa olisi mukava käydä rupattelemassa tutulle virkailijalle ja lääkärin tiedotteet otettaisiin vastaan mielummin puhelimitse kun esimerkiksi omakannassa, johon on kirauduttava verkkopankkitunnuksilla.

[itshege-blog]

Iot

Iot eli Internet of things tarkoittaa asioiden internetiä. Iot etuja on se, että fyysisien laitteiden toimintaa voidaan seurata ja säätää etänä. Järjestelmä vaatii toimiakseen itse laitteen lisäksi  tiedonsiirtoverkon, sekä jonkin laitteen, kuten esimerkiksi älypuhelimen, jolla laitetta säädetään.

Normaalissa elämässä Iot yhdistetään usein älykotiin, mutta sitä voidaan käyttää myös teollisuudessa. Kodin esimerkit ovat kuitenkin helpoimmin ymmärrettäviä. Ajatellaan, että kotonasi on jääkaappi, saunan kiuas, valot sekä kamera, joka kuvaa olohuonettasi. Nämä laitteet on yhdistetty verkkoon, ja pystyt hallita niitä puhelimellasi. Elämäsi on helpottunut huomattavasti, sillä nyt voit kaupassa tarkastaa jääkaappisi sisällön ja laittaa valot päälle jo ennen kun saavut kotiin.

Lähes kaikki tietävät, että tietokoneeseen on hankittava virustorjunta, mutta suurin osa ei ymmärrä sitä, että äsken kuvatun talon asukkaalla virustorjunta täytyy olla myös näissä niinsanotuissa älylaitteissa. Rikolliset voivat nimittäin seurata ja hallita taloa kuten talon asukas, jollei laitteita ja niiden hallintaohjelmia ole suojattu asianmukaisesti.

Tulevaisuudessa odotan älykotien yleistymistä entisestään. Kodinkoneiden ja muiden laitteiden valmistajien olisikin hyvä muistaa mainostaessaan laitteita, että asiakasta tulisi informoida riskeistä, joihin hän saattaa altistua ostaessaan laitteen.

[itshege-blog]

Mitä on digitalisaatio?

Mitä digitalisaatio on ja mitä se oikein tarkoittaa? Kaikki tietävät digitalisaation käsitteenä, mutta kuinka moni on ajatellut sitä, mihin se johtaa?

Wikipedian mukaan digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkipäivään. Olen samaa mieltä. Nykyään jopa leivänpaahtimet ovat netissä ja jääkaapin sisällön voi tarkastaa puhelimesta. Saunankin voi laittaa lämpenemään puhelimella ja ollessa poissa kotoaan voi olohuoneestaan katsoa livevideota.

Mihin digitalisoituminen sitten johtaa. Käykö niin, ettei ihmiset tule toimeen ilman puhelinta tai muita elektronisia laitteita? Seuraavissa blogiteksteissä tulen paneutumaan tarkemmin esimerkiksi esineiden internettiin, digitalisoitumiseen ylipäänsä, digitaaliseen asiointiin sekä uhkakuviin joita digitalisaatio voi tuoda tullessaan.