johannablogi-blog - Tumblr blog

[johannablogi-blog]

Oma kokemus oppimisesta

Tämä on viimeinen blogikirjoitukseni digitaalisen liiketoiminnan aihealueeseen liittyen. Monta erilaista kirjoitusta tulikin kirjoitettua, ja moneen erilaiseen aiheeseen tutustuttua. Pidin siitä, että jokaiseen aihealueeseen oli erilaisia vaihtoehtoja, joihin perehtyä ja kirjoittaa niistä. Sai oman kiinnostuksen kohteen perusteella valita itselle mieluisin aihe.

En ole aiemmin blogia itse kirjoittanut, enkä itse asiassa lukenutkaan muiden blogeja, joten tämä oli aivan uusi alue minulle. Blogia kirjoittamalla oppi aiheista, koska niihin oli perehdyttävä ennen kirjoittamista. Jäin vain miettimään, olisinko oppinut laajemmin asioista, jos blogeja olisi kirjoitettu vähemmän ja luentoja ollut enemmän. Yleisesti ottaen opin paremmin luentoja kuuntelemalla kuin itse opiskelemalla. Tämä on toki yksilöllinen asia, ja jokainen oppii tavallaan. Moduulissa oli todella laajasti asiaa, ja tuntui, että kerkesimme vain raapaista pintapuolisesti jokaista aihetta. Ehkä näiden blogikirjoitusten tarkoituksena oli juuri se, että syvennymme tarkemmin aiheisiin itsenäisesti.

Asiantuntijablogin kirjoittaminen vaatii ennakkoon tutkimusten ja muiden kirjoitusten lukemista ja tarkkuutta omaan kirjoitukseen. Lähteet on muistettava laittaa paikoilleen, ja omat mielipiteet kirjoitettava niin, että lukija ymmärtää ne mielipiteiksi. Asiantuntijablogia kirjoittamalla voisi oppia paljon uutta ja siinä tulisi varmasti törmättyä asioihin, joihin ei muuten törmäisi.

Oli mielenkiintoista ja väliläl hieman haastavaakin kirjoittaa blogia. Kokonaisuudessaan kuitenkin tuli olo, että on oppinut uusia asioita todella lyhyessä ajassa. Katsotaan kuinka blogikirjoitukset jatkossa linkittyvät elämääni.

[johannablogi-blog]

6. Tekoäly, automatisointi ja robotiikka Tekoälyn aika ja tekoälyohjelma Suomessa

Tällä kertaa pohdin kirjoituksessani tekoälyn vaikutusta omaan elämääni tulevaisuudessa. Luin elinkeinoministerin pyytämän raportin ja ehdotuksen Suomen tekoälyohjelmasta kirjoitukseni pohjaksi.

Tekoäly tulee vaikuttamaan moniin eri tieteenaloihin ja sektoreihin. Olipa sitten töissä missä tahansa niin tekoäly tulee jollain lailla muuttamaan työntekoamme. Tekoälyn käyttöönotto ja automatisaatio tulevat poistamaan varsinkin työpaikkoja, joissa on paljon rutiineja. Toisaalta tekoälyn myötä muodostuu uudenlaisia työpaikkoja, joita ei nykypäivänä ole edes olemassa. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan myös omaan elämääni, työskentelenpä sitten missä tahansa. Monilla aloilla työn tarkoitus tulee säilymään samana kuin ennenkin, mutta työskentelytavat tulevat muuttumaan tekoälyn myötä. Työskentelen tällä hetkellä kansainvälisessä myynnissä, ja uskon, että tulevaisuudessakin tulemme myymään tuotteita, mutta tavat tehdä työtä tulevat muuttumaan hurjasti.

 Tekoälyosaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, ja Suomen täytyy pysyä kiinnostavana maana myös ulkomaalaisille työntekijöille. Muuten käy niin, että suomalaiset osaajat karkaavat ulkomaille, eikä ulkomailta saada Suomeen ketään. Tämä voi vaikuttaa omaan työhön niin, että mahdollisesti ulkomailta löytyy itsellekin kiinnostavia työmahdollisuuksia. Ihmiset varmasti liikkuvat maiden rajojen yli tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Tämä tulee näkymään myös Suomessa yhä kansainvälisempinä työyhteisöinä.

 Yksi raportin toimenpiteistä liittyi jo työelämässä olevien työntekijöiden jatkuvaan kouluttamiseen. Tämä tulee vaikuttamaan työelämään paljon, ja mielestäni vain positiivisella tavalla. Enää ei ole paluuta siihen, että nuorena opiskellaan ammatti, jossa sitten työskennellään loppuelämä. Se on jo nykypäivää, että työn ohella kouluttaudutaan koko ajan, mutta tekoälyn myötä tarve tulee vieläkin lisääntymään. Oma urani tulee luultavastikin olemaan jatkuvaa uuden oppimista ja kouluttautumista uudenlaisiin työtapoihin.

 Tekoälykeskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti eettisiin kysymyksiin Euroopassa. Kysymykset yksityisyyden suojasta ja vastuusta tekoälyjärjestelmien tekemiin virheisiin ovat hankalia, ja niihin tarvitaankin laajempaa kasainvälistä yhteistoimintaa. Toisaalta Kiinassa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia tekoälyratkaisuja ilman näin syvällisiä pohdintoja. Itseäni kieltämättä mietityttää juuri yksityisyyden suoja, onko sitä tulevaisuudessa enää lainkaan. Tekoäly tuo tulevaisuudessa paljon hyvää työhön, julkisiin palveluihin ja arkiseen elämään. Sitä kehitellessä kun vain muistetaan ottaa huomioon myös jokaisen yksityisyys.

 Lähteet:

https://www.tekoalyaika.fi/raportit/edellakavijana-tekoalyaikaan/

[johannablogi-blog]

5. Verkkokauppa ja ostaminen      1. Verkkokauppa Pohjoismaissa

Tämän kertaisessa blogikirjoituksessani pohdin verkkokauppaa ja verkko-ostamista Pohjoismaissa. Kirjoitukseni pohjautuu PostNordin tekemään kuluttajatutkimukseen, joka tehtiin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa vuonna 2018. Vastaajia näistä maasta oli yhteensä 89 053 henkilöä. Keskityn vertailemaan Suomea muihin Pohjoismaihin.

Kuluttajien verkkokauppakäyttäytymisessä Pohjoismaiden välillä on eroja, esimerkiksi tanskalaiset yleisimmin ottavat kotiinkuljetuksen, kun taas ruotsalaiset valitsevat paketin noudon, norjalaiset ja tanskalaiset maksavat mieluiten pankki- tai luottokortilla, kun taas ruotsalaiset laskulla. Suomalaiset ovat monessa asiassa muita pohjoismaalaisia hieman jäljessä, mutta kasvua ja edistymistä näkyy, ja jossain vaiheessa varmasti ottavat naapurimaat kiinni.

Vuonna 2018 suomalaiset ostivat verkkokaupoista tuotteita keskimäärin 158€/kk, kun taas muissa Pohjoismaissa summa oli yli 200€/kk. Suomalaiset ostavat siis huomattavasti vähemmän verkosta kuin muut kyselyyn osallistuneet pohjoismaalaiset.

Suomalaiset ostavat ulkomaalaisista verkkokaupoista muita pohjoismaalaisia enemmän. Vuonna 2018 kaksi viidestä suomalaisesta kuluttajasta osti verkkokupoista ulkomailta. Suosituimmat ostomaat olivat Kiina, Saksa ja Ruotsi. Zalando on suomalaisten suosiossa, niin kuin muillakin pohjoismailla. Suomi kuitenkin eroaa muista pohjoismaista sillä, että he ovat muita kiinnostuneempia käyttämään Alibaba-kauppapaikkaa.

Kyselyssä kysyttiin erilaisia tapoja käyttää matkapuhelinta liittyen verkko-ostoksiin. Kysymykseen ”Viimeisen kolmen kuukauden aikana, oletko hakenut tuotetta matkapuhelimella ennen myymälään menemistä?”, suomalaisista vastaajista 21% vastasi myöntävästä, ja muilla pohjoismaalaisilla myöntävä vastaus oli 38-50%. Suomi eroaa tässä melkoisesti muista vastaajamaista.

Verkkokaupan toimituksiin liittyvissä asioissa, suomalaisille oli muita pohjoismaalaisia tärkeämpää, että kuluttaja voi muuttaa valitsemaansa toimitustapaa toimitusajan kuluessa ja, että tuotteet voidaan toimittaa lauantaina tai sunnuntaina. Muuten suomalaisilla oli hyvin samansuuntaisia toiveita toimituksiin liittyen.

Tekoälyn avulla verkkokauppatoimintaan saadaan koko ajan uusia ulottuvuuksia, joilla voidaan esimerkiksi vähentää palautusten määrää. On pohdittu auttaisiko esimerkiksi palautusten määrään se, että verkkokaupoilla olisi kuluttajien vartalon mitat tiedossa, jolloin algoritmi osaisi ehdottaa kuluttajalle oikeaa vaatteen kokoa. Suomalaiset ovat tässä asiassa muita pohjoismaalaisia epäluuloisempia. Suomalaiset myös palauttavat verkkokauppaostoksiaan muita pohjoismaalaisia hieman harvemmin.

Jännittävä tutkimustulos oli se, että suomalaiset kuluttajat ovat kirjautuneet verkkokauppoihin sosiaalisen median kautta 71% useammin kuin pohjoismaalaiset kuluttajat keskimäärin.

PostNordin tekemä kuluttajatutkimus oli mielenkiintoista luettavaa, ja sen avulla sai helposti kattavan kokonaisuuden pohjoismaalaisten verkkokauppakäyttäytymisestä. Verkkokauppa on kasvanut hurjasti viimeisten vuosien aikana, ja kasvu ja kehitys jatkuvat edelleen. Mielenkiinnolla odotan miltä verkkokaupat näyttävät esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua.

 Lähteet:

https://www.postnord.fi/siteassets/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa-pohjoismaissa-2019.pdf

[johannablogi-blog]

4. Verkkopalvelut ja SEO  1. Digitaalinen palvelukokemus

Tämän kertaisessa kirjoituksessani aion tiivistää DNA:n tilaamasta tutkimuksesta tärkeimmät havainnot digitaalisen asioinnin ja palvelun suhteen. Kysely tehtiin 16-74-vuotiaille suomalaisille, ja kyselyyn osallistui 1005 vastaajaa. Heiltä kysyttiin laajasti sekä nykyisistä verkkopalveluiden käytöistä, että tulevaisuuden arvioista koskien omaa käyttäytymistään.

 Kolme neljästä 16-74-vuotiaista kokee älypuhelimesta olevan hyötyä arjen asioiden hoitamisessa. Pankkiasioita hoidetaan digitaalisesti eniten, seuraavaksi Kelan asioita ja sitten veroasioita sekä terveydenhuollon ajanvarauksia. Digitaalisista palveluista eniten arkea helpottaviksi koetaan viestintäpalvelut, kuten sähköposti ja WhatsApp, seuraavaksi kartta- ja navigointipalvelut. Naiset kokevat viestintä- ja ajanvarauspalvelut enemmän arkea helpottaviksi kuin miehet.

16-24-vuotiaat kokevat sosiaalisen median palveluiden helpottavan heidän arkeaan muita ikäryhmiä enemmän, jopa 31% vastaajista kokee asian olevan näin. Ajanvarauspalveluissa taas 65-74-vuotiaat kokivat saavansa eniten helpotusta elämään, 49% kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista vastasi näin. 16-24-vuotiaista ainoastaan 14% koki ajanvarauspalvelut elämää helpottavaksi palveluksi.  

Mobiilimaksamiseen ja virtuaalitodellisuuden käyttöön korkeampi usko on 16-24-vuotiailla kuin muilla ikäryhmillä. Ruokaostoksia vastaajista tekee digitaalisesti mieluummin 6%, kun taas perinteinen tapa on mieluisampi 82%:lle vastaajista. Yhtä mieluista kummassa kanavassa tahansa ruokaostosten tekeminen on 12%:lle.

Digitaalinen asiointi kaiken kaikkiaan on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna jokaisessa kategoriassa ja ikäryhmässä. Palveluiden käyttö näyttää siis kasvavan tasaisesti vuodesta toiseen, ja näin ollen niitä kannattaakin ehdottomasti laajentaa ja parantaa jatkuvasti.

 Mobiilimaksaminen on yleistynyt viime aikoina hurjasti, ja sen käyttö kasvaa tulevaisuudessakin. Jopa 66% kaikista vastaajista aikoo käyttää seuraavan kahden vuoden aikana mobiilimaksamista. Minut hieman yllätti, kuinka nopeasti tämä on yleistynyt, ja yleistyy tulevaisuudessakin. Ihmisten luottamus turvallisuuteen mobiilimaksamisen osalta täytyy olla korkealla, kun niin moni on siihen lähtenyt mukaan.

Minut yllätti myös se, että melko monessa asiassa kaikki vastaajat yhteensä kokivat digitaalisten palveluiden arjen helpottavuuden laskeneen edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi viestintä-, kartta- ja navigointipalveluiden, uutis- ja viihdepalveluiden sekä verkkoasioinnin yritysten kanssa. Nämä ovat kaikki palveluita, joita yleisesti käytetään paljon ja niitä kehitetään jatkuvasti.

 Lähteet:

https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00947/05fcdbe8-ba58-4e8b-b8f4-df746a369170.pdf

[johannablogi-blog]

Ryhmäblogi - Verkkokaupan trendit

Tämän kertaisessa ryhmäblogissamme käsittelemme vuoden 2019 verkkokaupan trendejä. Kansainvälisyys, asiakaskokemus sekä automaation ja tekoälyn hyödyntäminen yleistyy koko ajan, ja se näkyy myös verkkokaupoissa.

Trendi I: Kansainvälistyminen

Tällä hetkellä Suomesta ulkomaille suuntautuvat verkkokauppaostot ovat vielä lapsenkengissä. Suomalaiset sen sijaan ostavat jo nyt verrattain paljon ulkomaisista verkkokaupoista. Tulevaisuudessa suomalaisten verkkokauppojen tulisi suunnata markkinointiaan enemmän ulkomaille sillä jo nyt on nähtävissä, että suomalaisuus ja suomalaiset brändit voivat lyödä läpi ulkomaan markkinoilla, kuten esimerkiksi Marimekko. Tärkeinä elementteinä kansainvälistymisen onnistumisessa nähdäänkin vahva personointi ja brändäys.

Lisäksi ihmiset kaipaavat sitä, että joku ajattelee heidän puolestaan. Olemme kiireisiä ja kaipaamme kohdennettua markkinointia. Meillä ei ole myöskään aikaa siihen, etteivät verkkokaupan sivut toimi kunnolla. Mikäli sivut lataavat liian pitkään, vaihdamme nopeasti toisen verkkokaupan sivuille. Näin ollen ostamisen tulee olla helppoa ja sujuvaa. Myöskin maksamisen tavat ovat laajenemassa. Yhdelle sopii parhaiten ostoon verkkomaksu, toiselle luottokortti, kolmannelle ehkä PayPal –tili. Luotamme ulkomaisiin sivuihin ja jätämme luottokorttitietomme verkkokauppoihin sen enempää ajattelematta.  

Ostamme tuotteita tunteella. Tämän vuoksi asiakaslupauksen tulee näkyä tuotteessa. Kehittyneissä maissa ihmisille ei ole tärkeintä nykyään vain hinta. Haluamme vastinetta asiakaslupauksessa ja hylkäämme yrityksen nopeasti, mikäli heidän lupauksensa ovat vain hyvältä kuulostavaa “sanahelinää”. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että yritys pitää kiinni lupauksistaan.

Trendi II: Teknologian avulla tunnistaminen, kohdentaminen ja personointi

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat valtavat verkkokaupassa, ja Kiina on tässä asiassa edellä muuta maailmaa. Kuvatunnistusta käytetään mm. tuotehaussa ja äänentunnistusta tekoälyn analysoimassa asiakaspalvelutilanteessa. Aasiassa on kokeiltu myös sormenjälkien ja kasvojen tunnistamista maksutilanteessa, jolloin tunnistus yhdistyy luottokorttiin ja näin maksu on suoritettu. Datan hyödyntäminen personoinnissa laajentaa yksilöllisen palvelun tarjoamista. Kuluttajista kerätty tieto voidaan hyödyntää kohdennetussa markkinoinnissa, ja näin kuluttajalle saadaan räätälöityä juuri oikeanlainen kokonaisuus.

Trendi III: Arvoperusteinen ostaminen lisääntyy   Etenkin nuorten keskuudessa arvoperusteinen ostaminen on lisääntynyt. Kuluttajat näkevät tärkeimpinä arvoina ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden. Verkkokauppiaan vahvuus tai heikkous voikin olla panostaa arvoihin ja niiden näkyvyyteen, sillä kuluttaja saattaa jättää ostoksen ostamatta, mikäli arvot eivät kohtaa tai ne eivät ole näkyvillä. Tämä onkin erittäin hyvä nouseva trendi juurikin sen takia, että myös yritysten on mietittävä arvojaan ja etenkin ekologista jalanjälkeään, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän vihreitä arvoja. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen huonekaluliike Artek, joka viettää Blue Friday -päivää ja alennusten sijaan päivän tuotto lahjoitetaan Itämeren suojelutyöhön. Black Fridayn vastapainoksi vietetään myös kansainvälistä Buy Nothing -päivää, jota myös me blogin kirjoittajat vietämme.  

Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/black-friday-herattaa-vastustusta-idea-on-ristiriidassa-yrityksemme-arvojen-ja-toimintatapojen-kanssa/be66a50d-5ed6-4ff7-b5cc-ac644c21af74

--> upotetaan tekstiin

Trendi IV: Asiakaskokemus ja palvelutason nousu Verkkokaupoissa näkyvä trendi on asiakaskokemuksen ja palvelutason nousu. Taustana on kuluttajien tottumus jatkuvasti nousevaan asiakaskokemukseen, jota painotetaan nykyään hyvinkin paljon. Mielestäni tämän taustalla voi hyvinkin olla verkkokauppojen voimakas kasvu ja jatkuvat alennukset, joka on painanut hintakilpailun alas. Koska hinnalla on hankala kilpailla, on pakko tarjota parempaa kokemusta. Kuluttajille tarjotaan henkilökohtaista kohdistettua markkinointia ja räätälöityjä palveluita, jotka on haettu käyttäen evästeitä ja saatavilla olevaa dataa. Asiakas voi olla pettynyt normaaliin palveluun, kuten viikon toimitusaikaan, kun nykypäivänä jo seuraavan päivän toimitus on mahdollinen.  

Itse huomaan ostokäyttäytymisessäni esim. toimituskulut huonona palveluna. Olen tottunut ostaessani X-euron yli, että tuotteet toimitetaan ilman toimitusmaksuja. Kyse on palvelutasosta, jonka olen omaksunut muista verkkokaupoista.

Nykyään menestyvän verkkokaupan tulee katsoa, että seuraavat asiat ovat kunnossa: Vetovoimainen markkinointi, käyttöliittymä, tuotteiden haku, asiakaspalvelu, maksutavat, logistiikka ja asiakkuuden jälkihoito.  

Koen verkkokauppojen palvelutason ja asiakaskokemuksen tason noustessa, tämän tuovan myös hankaluuksia pienemmille yrittäjille. Koska yritykseltä vaaditaan enemmän, nostaa se myös resurssivaatimuksia. Pienellä yrittäjällä ei välttämättä ole varaa investoida verkkokauppaan suuria summia, mutta ei myöskään välttämättä ole varaa jättää investointeja tekemättä. Jää tulevaisuuteen nähtäväksi, miten pienet yritykset pystyvät kilpailemaan verkkojättiläisten kanssa, kun asiakkaat vaativat entistä enemmän palvelua ja hyvää kokemusta yritykseltä.  

Trendi V:

Maksamisen keinot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Nykyään pystyy maksamaan käteisen ja kortin lisäksi kännykällä tai kellollakin. Maksamisen tavat yleistyvät jatkuvasti ja muotoutuvat palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Tästä hyvä esimerkki on lähimaksurajan nostaminen 20 eurosta 50 euroon palvellakseen kuluttajia paremmin. Myös verkkokauppojen maksamismenetelmien määrä on lisääntynyt ja vaikka ne ovat vielä alihyödynnettyjä, tulee näiden käyttö tulevaisuudessa varmasti lisääntymään.  

  Hyvistä verkkokaupoista ensimmäisenä Janilla (@megajan89) mieleen nousee verkkokauppajättiläinen, Zalando.fi. Zalandolla toimii verkkosivut loistavasti, haut ovat optimoitu, valikoima on massiivinen, yhtiö käyttää käyttäjien dataa erittäin hyvin kohdistetussa markkinoinnissa ja sieltä tilaaminen on helppoa. Yhtiöllä on myös tuotteiden palauttaminen tehty helpoksi, sekä laskulla maksaessa ei tarvitse edes maksaa turhaan palautetuista tuotteista. Zalandolla on siis kaikki nykyaikaisen verkkokaupan vaatimukset kunnossa. Käyttäisin Zalandoa malliesimerkkinä siitä, minkälainen on täydellinen verkkokauppa.   Meitä kiinnostaa teidän lukijoiden mielipiteet verkkokaupoista, haluaisimme kuulla teidän suosikki verkkokaupat ja syyt miksi juuri se on sinun suosikkisi.

Mukana blogia olivat kirjoittamassa @esannanmatkassa @johannablogi @katripaavo @megajan89  

[johannablogi-blog]

3. Mobiilisovellukset ja some 1. Somemarkkinoinnin trendit

Tällä kertaa kirjoitan blogiini somemarkkinoinnin trendeistä ja pohjaan kirjoitukseni somemarkkinointiyritys Kurion laatimaan raporttiin. Keskityn kolmeen trendiin, jotka ovat kannanotto ja vastuullisuus, vaikuttajat sekä kriittisyys somessa.

 Kannanotto ja vastuullisuus

Enää ei riitä, että brändi tekee kampanjoita somessa, vaan on oltava jotain mieltä asioista. Brändin on otettava kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja vastuullisuutta vaaditaan yhä enemmän. Varsinkin nuoret kuluttajat vaativat kannanottoja heille tärkeistä asioista. Eettisyys ja ympäristöasiat ovat puheenaiheena alalla kuin alalla, ja nämä ovat myös tärkeitä asioita varsinkin nuoremmille kuluttajille. Jos brändin somekanavista ei löydy sisältöä kyseisistä aiheista, se vaikuttaa epäilyttävältä ja kuluttaja voi vaihtaa brändiä hyvinkin nopeasti.

 Vaikuttajat

Vaikuttajamarkkinointi on kasvanut hurjasti viime vuosina, eikä kasvu näytä laantuvan. Aitous ja merkityksellisyys ovat merkittävässä roolissa. Kuluttajat luottavat enemmän vaikuttajiin kuin brändin omaan markkinointiin. Viime aikoina myös mikrotason vaikuttajien käyttöä on ymmärretty hyödyntää. Megavaikuttajien avulla brändin tietoisuus leviää toki nopeammin, mutta mikrovaikuttajien avulla voidaan saavuttaa uutta yleisöä. Vaikuttajamarkkinointi on tullut jäädäkseen, ja niin kauan kuin se pysyy aitona ja rehellisenä niin sen potentiaali on merkittävä.

 Kriittisyys somessa

Some on hivuttautunut jokapäiväiseen elämäämme, ja näyttää siltä, että se on tullut jäädäkseen. Erilaisia somelakkoja ja tilien poistamisia aina aika ajoin on, mutta saa nähdä milloin niistä tulee isoja ilmiöitä, vai tuleeko ehkä koskaan. Someähky on toki yleistynyt ja moni onkin alkanut miettiä tarkemmin mihin kanaviin aikansa käyttää. Täysin somesta irtautuminen on kuitenkin kaukana someähkystä huolimatta. Brändien on tarkoin valikoitava missä kanavissa ja millaisin sisällöin ne ovat esillä, jotta kuluttajat jaksavat heitä seurata. Kuluttajat ovat kehittyneet somen käytössä, ja vähääkään epäkiinnostavat aiheet vilahtavat ohi silmänräpäyksessä.

 Mihin tahansa brändi keskittyykin somemarkkinoinnissaan niin sen kannattaa ainakin ottaa huomioon laatu. Sisällön tulee olla laadukasta, juuri oikeaan aikaan ja kuluttajaa puhuttelevaa persoonallista markkinointia. Niin, että kuluttajalle tulee olo, ettei hänelle tuputeta mitään, vaan markkinointi on tehty juuri häntä varten ja häntä ajatellen. Samaistuttavuus, tunteen herättäminen ja koukuttavuus ovat ajankohtaisia laadun kriteereitä.

[johannablogi-blog]

Digitaalinen markkinointi ja sisällöt 1. Yrityksen digitaaliset kanavat

Tällä kertaa käsittelen blogikirjoituksessani yrityksen digitaalisia kanavia, omia, ostettuja ja ansaittuja. Jokaisella kanavalla on tehtävänsä ja paikkansa, ja niiden erot on ymmärrettävä, jotta saisi parhaimman hyödyn niistä irti. Yrityksen kannattaakin käyttää kaikkia kolmea kanavaa maksimoidakseen näkyvyyden ja sitä kautta saavutettavan hyödyn. Näkyvyyttä kannattaa myös mitata, jotta saisi konkreettisia tuloksia tekemästään työstä, ja näin saa tiedon mitä tekee hyvin ja missä voisi vielä parantaa.

  Omat kanavat

Omat kanavat ovat sellaisia, jotka yritys on itse luonut ja joita hallitsee. Omia kanavia ovat esimerkiksi omat verkkosivut, blogi ja Facebook-sivut. Omien kanavien peruskäytöstä ei yleensä tarvitse maksaa mitään. Niiden kautta luottamuksen ja imagon rakentaminen voi kestää kauan, koska kuluttajat ovat nykypäivänä kriittisiä suuren tietotulvan myllerryksessä. Hyvä puoli omissa kanavissa on se, että yritys voi hallita sisältöään itse.

  Ostetut kanavat

Ostetuissa kanavissa mainostamisesta maksetaan jollekin kolmannelle osapuolelle, esimerkiksi mainosten julkaisemisesta. Tämä on kanava, joka maksaa, mutta siinä voi itse määritellä mainonnan sanoman. Ja toisaalta, kyllä omiin kanaviin sisällön tuottamisestakin täytyy maksaa jollekin palkkaa. Ostetuissa kanavissa mainostaminen tukee omia ja ansaittuja kanavia hyvin. Esimerkiksi Hesarin etusivun mainos tai tv-mainos parhaaseen katseluaikaan saa laajan näkyvyyden, joka voi johdattaa kuluttajia yrityksen omille kanaville.

   Ansaitut kanavat

Ansaitut kanavat ovat vapaaehtoisesti ”ansaittu”, eli kuluttajat, lehdistö tai esimerkiksi bloggari puhuu yrityksen tuotteista omin sanoin ja kokemuksin. Jos yritys saa positiivista palautetta ansaitun kanavan kautta, se on erittäin arvokasta näkyvyyttä, koska se ei ole yrityksen omaa mainontaa vaan ulkopuolisen rehellinen mielipide. Tässä on myös haasteensa ja riskinsä, sillä palaute ei aina välttämättä ole positiivista ja näkyvyys muuttuu tällöin negatiiviseksi.

 Ansaittuja ja omia kanavia voi mitata mediaseurannalla, johon on olemassa valmiita työkaluja. Seurannassa voi mitata esimerkiksi sosiaalisen median postausten tykkäyksiä tai seuraajien lukumäärää. Näin saadaan tietoa, kuinka moni aktiivisesti seuraa yritystä. Kuluttajatutkimukset ovat hyvä keino tutkia kuluttajien tapoja ja mielipiteitä, ja näin saadaan luotettavaa tietoa heidän ajatuksistaan esimerkiksi yrityksen mainonnasta ja imagosta. Eri kanavien näkyvyyttä ja tuottavuutta kannattaa siis ehdottomasti seurata ja analysoida. Tällöin pysyy nopeasti kehittyvän maailman kelkassa ja pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

 Lähteet:·        

https://smallbiztrends.com/2013/08/what-is-owned-earned-paid-media.html

https://www.dentsudataservices.fi/blogi/kuluttajatutkimus/ansaitun-ja-oman-median-mittaaminen/

[johannablogi-blog]

1. Digitalisaatio ja digitalous 1. Digitaaliset kuluttajatrendit 2019

Tällä kertaa käsittelen blogissani digitalisaatiota kuluttajatrendien näkökulmasta. Tutustuin Ericssonin listaamiin trendeihin osoitteessa https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2019, ja seuraavaksi kerron niistä teille lyhyesti. Moni näistä trendeistä vaikuttaa melko utopistisilta, ja moni hyvinkin realistisilta. Itse en ole koskaan ensimmäisenä kokeilemassa uusia sovelluksia tai laitteita, mutta vähitellen teknologiset uutuudet hivuttautuvat meidän hitaampienkin elämään tavalla tai toisella.

 The Ericsson 10 Hot Consumer Trends 2019

 1.    Awareables

Älypuhelimet ovat kehittyneet valtavasti, ja niiden uskotaan lähitulevaisuudessa ymmärtävän jopa ihmisen tunteita. Tämä tuntuu melkoisen hurjalta ajatukselta. Voisiko teknologia aidosti ymmärtää elävän ihmiset monimutkaista tunnemaailmaa?

 2.    Smart quarrels

Mitä, jos voisit tulevaisuudessa kinastella virtuaalisen assistentin kanssa perheenjäsenen sijasta? Kuluttajien mielestä eri virtuaaliset assistentit antavat erilaisia vastauksia kysymyksiin, ja moni epäileekin, osaisiko sellainen riidellä ihmisen tavoin, ja vähentäisikö se oikeasti ihmisten välisiä konflikteja.

 3.    Spying apps

Moni kuluttaja on sitä mieltä, että teknologiset laitteet kuuntelevat meitä ja näin osaavat mainostaa meille oikeita asioita. Moni onkin herännyt tähän ja miettii, haluaako tosiaan itsestään kerättävän niin paljon dataa kuin sitä kerätään, ja monilla on huoli siitä, mihin kaikkeen dataa käytetään.

 4.    Enforced agreement

Evästeiden hyväksymisestä Internetissä on tullut jokapäiväinen ilmiö. Monia kuluttajia tämä ärsyttää, ja myös mietityttää mihin kaikkeen Yes-nappia painamalla antaa luvan. Moni onkin sitä mieltä, että Internetin on muututtava tulevaisuudessa, jos sitä halutaan käytettävän jatkossakin.

 5.    Internet of skills

Melkein puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ne, jotka kuluttavat liikaa aikaa Internetissä ovat unohtaneet miten oikeassa elämässä asioita tehdään. YouTubesta löytyy videoita lähes kaikkeen tekemiseen, ja Googlesta löytää tiedot silmänräpäyksessä. Älypuhelimeen tartutaan myös hyvin herkästi, kun ei ole mitään tekemistä. Voisiko käydä niin, että siitä tulee todellisuutemme tulevaisuudessa?

 6.    Zero-touch consumption

Nykyajan kuluttaja haluaa yhä enemmän automatisoida arkielämän tylsiä ja pakollisia tehtäviä. Moni haluaisi automatisoida esimerkiksi ruokaostokset, raha-asiat ja jopa kodin pienet korjaukset. Moni kuluttaja uskookin automatisaation kehittyvän lähivuosina. Tällöin ihmisellä jää aikaa tehdä asioita, joita haluaa tehdä.

 7.    Mental obesity

Unohtaisiko ihminen vähitellen mitä hän tuntee ja on mieltä, jos älypuhelin kertoisi aina, mitä milloinkin kannattaa syödä, onko kohta tulossa kipeäksi tai onko stressi ottamassa valtaa? Moni kuluttaja pelkää kriittisen ajattelun häviävän tällaisten sovellusten myötä. Voisiko ihminen kadottaa ajan myötä kosketuksen itseensä ja omiin ajatuksiinsa?

 8.    Eco me

Oma hyvinvointi sekä ympäristö ovat nykyajan trendejä. On herätty kuluttamisen haittavaikutuksiin, ja omilla teoilla halutaan vaikuttaa asioihin. Teknologiaa halutaan avuksi mittaamaan hiilijalanjälkeä arkisissa toimissa ja virtuaalista assistenttia auttamaan esimerkiksi vaateostoksilla kuluttajaa tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

 9.    My digital twin

Avatarten käyttö tulevaisuudessa voi olla arkipäiväistä. Jo nyt ihminen voi ikään kuin olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, esimerkiksi Internetin pelimaailmassa. Tulevaisuuden Avatar-ruumiillistumissa on toki haasteensa. Moni pohtiikin sen turvallisuutta, mitä jos oma Avatar tekee laittomuuksia tai käyttäytyy sopimattomalla tavalla.

 10.  5G automates society

Moni kuluttaja uskoo 5G:n tuovan paljon lisää automaatiota monille elämän osa-alueille. Tämä jää nähtäväksi, mihin kaikkeen se taipuukin, ja mitä uutta sen myötä kehitetään.

  Lähteet:

https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2019

[johannablogi-blog]

Hei me bloggaamme digitalisaatiosta!

Tässä blogipostauksessa pääset ensimmäisen ryhmäpostauksemme pariin ja jaamme ajatuksia digitaalisesta liiketoiminnasta. Kävimme yhdessä keskustelua aiheesta ja keskustelussa nousi monia ajatuksia ja ideoita esille, kuten digitalisaation tuomat hyödyt ja mahdollisuudet - mutta myös uhat, joita digitaalisuus tuo mukanaan. Digitalisaatio antaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuuden työskennellä entistä tuloskeskeisemmin ja tuloshakuisemmin uusien järjestelmien ja ohjelmistojen myötä. Tätä kautta yritys pystyy optimoimaan ajankäytön tehokkaammin keskittyen asioihin, jotka eivät vaadi fyysisesti ihmistä. Myös kuluttajan näkökulmasta tämä tuo uusia mahdollisuuksia toimia vaivattomasti ja tehokkaasti.  

Samalla keskustelussamme nousi esille kaiken tämän kääntöpuoli siitä, kuinka pelottavaa digitalisaatio oikeastaan onkaan. Yritykset ja me kuluttajat elämme digitalisaation varassa ja olemme täysin sen pauloissa. Digitalisaatio on osana meidän jokapäiväistä elämäämme ja olemme täysin riippuvaisia siitä, sekä sen toimivuudesta. Tilanne on väistämätön eikä meillä ole mahdollisuutta elää ilman digitalisaatiota, joka on pelottavaa. Jokainen ryhmäläisemme työ on riippuvainen digitalisaatiosta ja sen toimivuudesta työpaikalla. Mitä jos kaikki pimentyisi, emmekä saisi hyödyntää digitalisaatiosta missään muodossa töissä tai vapaa-ajalla? Olisiko se edes mahdollista?  

Digitaalisuus on tuonut myös yrityksille haasteensa esim. yksityisyyden suhteen. Yritykset tietävät yllättävän paljon toiminnastamme, puheistamme ja sijainneistamme ilman, että olemme suoranaisesti antaneet lupaa tähän. On pelottava ajatus, että puhelimen kautta yrityksillä on mahdollisuus kuunnella meitä, tietää missä olemme, mitä syömme ja juomme sekä kenen kanssa olemme. Kuluttajina meillä ei ole paljoa sanavaltaa tähän, eikä siihen kuinka yritys hyödyntää kaiken tämän. Kuluttajina emme edes tiedä mitä kaikkea yritykset tietävät meistä ja mihin tietoja käytetään. Toisaalta jos yritykset pystyisivät tehokkaammin tätä kautta hyödyntämään ja huomaamaan tarpeemme, voisi markkinointi ja tarpeiden luominen meille kuluttajille olla hedelmällistäkin. Jos saisimme mainoksia siitä, mitä oikeasti tarvitsemme tai emme vielä tiedä tarvitsemamme, voisi markkinat tehostua entisestään. Mutta mistä yritykset ja sosiaalinen media voisi tietää mitä tarvitsemme tai luulemme tarvitsevamme, kun emme itsekään tätä tiedä? Siinäpä mysteeri ratkottavaksi yrityksille - kokeilkaa vain päästä päämme sisään ja kiinni ajatuksiimme, joista itsekään emme saa kiinni.   Pohdimme yhdessä myös tehokkuutta ja kärsimättömyyttä. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on totuttu saamaan kaikki tässä, heti ja nyt. Koska kaikki on saatavilla koska vain, missä vain ja juuri niin kuin haluaa, on se jossain määrin johtanut myös kärsimättömyyteen ja keskittymisen puutteeseen. Tämän takia yrityksiltä vaaditaan saatavuutta laajemmilla ajoilla. Tähän digitalisaatiosta löytyy paljonkin työkaluja, mutta samalla se vaatii työntekijöiltä uhrautumista laajemmilla työajoilla ja paremmalla saatavuudella, asioissa mitä ei voida automatisoida roboteilla. Toisaalta se luo myös mahdollisesti uusia työpaikkoja, koska henkilöitä tarvitaan enemmän vastaamaan haluttuja laajempia palveluaikoja. Ihmisten kärsimättömyys ja keskittymisen puute näkyy nykypäivänä työkulttuurissa Mindfullness-koulutusten kysynnässä. Tulevaisuudessa hyvinkin kysytty piirre työmarkkinoilla voikin olla keskittymiskyky.  

Keskustelussamme nousi myös esille se, miten haitallista ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille jatkuva digitaalisen informaation tulva voi olla. Altistumme suuren osan hereillä oloajastamme digitaalisille laitteille, joka ei luultavasti lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme. Kärjistettynä kulutamme päivät koneiden ääressä, illat tv:n ja puhelimen ääressä. Samalla olemme vähentäneet liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Masentuneisuus on lisääntynyt suomalaisten keskuudessa ja liikalihavia on enemmän kuin normaalipainoisia. Voimme jokainen miettiä, kuinka paljon digitalisaation yleistyminen on edesauttanut edellä mainittuja lukuja. Samalla voimme pohtia, voisiko digitalisaation avulla mahdollisesti löytyä keinoja auttaa ihmisiä, joilla on hyvinvoinnin kanssa ongelmia?

Näemme kuitenkin, että digitalisaatiossa on niin paljon hyötyjä, että mahdolliset uhkakuvat ja haitat häviävät sen mahdollisuuksille. Toistaiseksi ihmiset ovat valmiita kohtaamaan digitalisaation uhkat, koska se mahdollistaa esimerkiksi asuntolainan hakemisen samalla kun istuu aamubussissa. Nähtäväksi jää mitä digitalisaatio tuo mukanaan tulevaisuudessa, mutta merkkejä sen hidastumisesta ei ole.  

Hedelmällistä keskustelua käymässä ja blogia kirjoittamassa: @esannanmatkassa @johannablogi @katripaavo @megajan89

[johannablogi-blog]

Future Trends 2019 / Vähittäiskauppa

Kirjoituksessani pohdin tällä kertaa tulevaisuuden trendejä vähittäiskaupan ja tekoälyn näkökulmasta. Vähittäiskauppa on muuttunut melkoisesti viimeisten vuosien aikana. Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu on vaikuttanut kuluttajien ostokäyttäytymiseen merkittävästi. Ei ole tavatonta, että nykypäivänä yritys perustaa ainoastaan verkkokaupan, eikä fyysistä myymälää ollenkaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomalainen brändi The Other Danish Guy. Heillä on valikoimissaan ainoastaan muutamat erimalliset boxerit eri väreissä, ja kyseisiä tuotteita myydään ainoastaan heidän omassa verkkokaupassaan. Ilman tekoälyä tämäkään ei olisi mahdollista. Vielä joitakin vuosia sitten ei varmasti uskottu verkkokaupan saavan näin suurta roolia kaupan alalla, mutta näin vain kävi. Tulevaisuus näyttää mitä kaikkea se tuo tullessaan tällä saralla.

 Tekoäly on tullut osaksi vähittäiskaupan maailmaa. Kuluttajista kerätään koko ajan enemmän tietoa, jota voidaan analysoida. Näitä tietoja käytetään esimerkiksi personoituun palveluun. Se on nykyaikana tarpeellista, jos halutaan palvella asiakasta hyvin ja monipuolisesti. Kuluttajat ovat tietoisia ja vaativia monella tasolla. Palvelun pitää olla nopeaa, ostokokemuksen positiivista ja brändin on erottauduttava muiden joukosta.

Tekoälyn avulla kuluttajista saadaan hyvin yksilöllisiä tietoja, ja tämä arveluttaakin monia. Kuinka paljon meitä kuluttajia johdatellaan ostamaan tietynlaisia tuotteita, joita emme tiedostaneet tarvitsevamme? Onko moraalisesti oikein, että vähittäiskauppa hyötyy kuluttajista rahallisesti tekoälyä käyttäen? Näihin kysymyksiin moni on nyt herännyt, ja ehkä joskus tulevaisuudessa saadaan tutkimustuloksia tämän kaltaisiin kysymyksiin.

 Sisällöntuottaminen sosiaalisen median kanaviin kuuluu tänä päivänä jokaisen brändin liiketoimintaan. Sisältöä tuotetaan toki tuotteista, mutta harvoin ne ovat pääroolissa. Sisällöstä välittyy yleensä tunnetta, tapa elää. Tämän avulla kuluttaja saadaan haluamaan tuota tunnetta, jonka hän uskoo saavan tuotteen avulla. Kuluttajat seuraavat brändejä sosiaalisessa mediassa, ja kaikki siellä näkyvä sisältö vaikuttaa kuluttajan näkemykseen brändistä. Sisältö vaikuttaa myös tapaan ajatella niin omaa kuin muidenkin elämää. Halutaan saada omaan elämään sama tunne kuin sosiaalisen median sisällöissä ja olla osa sitä.

Paljon on puhuttukin harhasta, jonka sosiaalinen media luo. Kuvat ja videot näyttävät vain sen puolen todellisuudesta, joka halutaan katsojalle välittää. Ja tästä syntyy täydellisyyden harha, jonka moni kylläkin tiedostaa. Uusi sukupolvi, joka on syntynyt sosiaalisen median aikakaudella, ei välttämättä tätä harhaa tunnista, ja se voi vääristää heidän tapaansa kokea maailmaa.

[johannablogi-blog]

Ajatuksia digitaalisesta liiketoiminnasta

Digitaalisuus on tullut osaksi jokaista liiketoimintaa tavalla tai toisella. Paluuta menneeseen ei enää ole, ja jokaisen liiketoiminnan harjoittajan kannattaakin tutustua aiheeseen tarkemmin. Jokainen liiketoiminnan harjoittaja on kytköksissä digitaalisuuteen tavalla tai toisella, mutta kaikki eivät välttämättä osaa hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi verkkokaupan käyttöönotto ei automaattisesti tarkoita parempaa myyntiä. Se täytyy osata rakentaa oman asiakaskunnan näköiseksi, ja sitä täytyy jatkuvasti kehittää.

 Digitaalinen liiketoiminta on laaja käsite ja rajan veto voi olla hankalaa. Digitaalisuuteen kuuluu niin kassakoneen käyttö myymälässä kuin monimutkaisen uuden järjestelmän käyttöönotto isossa firmassa. Moni ei tule ajatelleeksi, että jopa sähköpostin käyttö on digitaalisuutta, koska siitä on tullut nykyaikana niin arkipäiväinen asia.

Digitaalisuuden avulla yritykset saavat helpotettua ja tehostettua omaa toimintaansa. Huolella mietityt prosessit ovat digitaalisuuteen siirryttäessä onnistumisen avain. Verkkokaupan perustaminen ja käyttö ovat yksi hyvä esimerkki. Se on tehtävä mahdollisimman asiakasystävälliseksi, jotta asiakkaat sitä mielellään käyttävät. Se on myös tehtävä toimivaksi yritykselle, jotta tuotteet saadaan nopeasti ja helposti asiakkaalle asti.

 Digitalisaatio ja globalisaatio liittyvät toisiinsa monella tavalla. Digitaalisuus mahdollistaa nopean toiminnan riippumatta siitä missä päin maailmaa osapuolet fyysisesti ovat. Digitalisaation myötä olemme kaikki lähempänä toisiamme kuin koskaan ennen. Esimerkiksi sähköpostin lähettäminen toiselle puolelle maapalloa tapahtuu hetkessä, kun ennen digitalisaatiota viesti täytyi lähettää kirjeen muodossa.

 Digitaalinen liiketoiminta näkyy omassa arjessani esimerkiksi pankkitoiminnassa ja ostosten tekemisessä. Digitaalisuuden myötä pankkitoiminnot ovat siirtyneet nettiin, eikä asioita enää tarvitse käydä hoitamassa pankin konttorissa. Myös ostosten tekeminen on siirtynyt, ja siirtyy koko ajan enemmän nettiin. Matkat, vaatteet, ruoat ym. voi helposti ostaa netistä kotisohvalta käsin. Arkeen on tullut enemmän aikaa muille asioille. Voi harrastaa enemmän ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Mahdollisuus valita ne asiat, jotka hoitaa digitaalisesti ja mitkä henkilökohtaisesti paikan päällä ovat kasvaneet. Kaupassa käynnin sijasta voi käydä lenkillä, kun on tehnyt ruokaostokset netissä kahvitauon aikana töissä.