joyfulbananacolor-blog

[joyfulbananacolor-blog]

Yhteenveto

Mitä opitte ryhmänä digitaalisesta liiketoiminnasta?

 Opimme digitaalisen liiketoiminnan ja digitaalisen markkinoinnin perusteita. Opimme paljon alan termejä, kuten sisältömarkkinointi, SEO eli hakukoneoptimointi sekä

Opimme mitä digitaalinen liiketoiminta on ja miten tärkeää se on nykypäivänä. Yrityksille digitaalinen liiketoiminta on välttämätöntä, jos halutaan pärjätä kovassa kilpailutilanteessa. Digitaalinen liiketoiminta luo myös paljon uusia mahdollisuuksia ja toisaalta helpottaa yritysten toimintaa ja eritoten kansainvälistä kasvua, kun asiakkaita on saatavilla kaikkialla.

 Miten kiteyttäisitte innovaationne digitaalisen liiketoimintahyödyn asiakkaalle?

 Innovaatiomme digitaalinen liiketoimintahyöty Rahapajalle on siinä, että se tekee kolikkojen keräilystä nykyaikaista ja trendikästä, ja vastaa nykypäivän keräilyn haasteisiin. Tätä kautta taas Rahapajan on mahdollista tavoittaa uusia potentiaalisia asiakkaita.

  Mitä saitte irti muiden ryhmien ideoiden esityksistä?

 Muiden ryhmien esitykset olivat hyviä ja erittäin kekseliäitä, osa oli tullut mieleen myös omalla ryhmällämme, mutta suurta osaa emme olleet ajatelleetkaan. Kaikissa ideoissa oli myös hyvin vastattu Rahapajan toivomuksiin innovaation tyylistä.

  Jos nyt lähtisitte tekemään samanlaista projektia, mitä tekisitte toisin?

 Jos lähtisimme uudestaan tekemään projektia, niin varmaan valmistautuisimme alusta asti paremmin, että lopussa ei tulisi niin kiire esimerkiksi presentaatiomateriaalien kanssa. Alkaisimme myös työstämään innovaatiotamme aikaisemmin, emmekä yrittäisi väkisin keksiä uusia ideoita, vaikka meillä oli jo melko selkeä ajatus innovaatiostamme. 

[joyfulbananacolor-blog]

Mobiiliapplikaatiot

Viinimaa

 Viinimaa.fi-sovellus on alkoholijuomatalo Altian myynti- ja kuluttajaviestintäkanava. Viinimaa-sovelluksen tarkoitus on tarjota käyttäjälleen informaatiota ja edistää suomalaista viinikulttuuria – vastuullisesti. Palvelun uudistuksen jälkeen palvelussa vietetty aika on noussut merkittävästi. Viinimaa tarjoaa tietoa viinien alkuperästä ja valmistajista sekä reseptejä esimerkiksi booleihin ja drinkkeihin.

 OP Mobiili

Kuvan lähde: http://mobiili.fi/2016/04/05/historiallinen-muutos-mobiili-nousi-ykkoseksi-pankkiasioinnin-maarassa/

OP Mobiili on nimestäkin päätellen pankkikonserni OP:n mobiilisovellus. Useammankin pankin sovellusta käyttäneenä olen todennut OP Mobiilin itselleni miellyttävimmäksi käyttää. Uusimpana merkittävänä uudistuksena sovellukseen tuli sormenjälkitunnistautumisen mahdollisuus, minkä olen todennut erittäin näppäräksi ja nopeaksi kirjautumiskeinoksi. Sovelluksessa voi hallinnoida suurinta osaa käyttämistäsi pankin päivittäispalveluista ja se on vähentänyt tunnuslukurumbaa ja varsinaisen verkkopalvelun käyttötarvetta. Suomen Rahapaja voisi ottaa OP Mobiilista mallia juuri sen laajan sisällön vuoksi. Laajasta sisällöstä huolimatta kaikki on toteutettu mobiilikäyttö edellä ja sovellusta on helppo käyttää yhdellä kädellä mobiililaitteen näytön koosta riippumatta.

 Uusi sovellus

 Suomen Rahapajalta tällä hetkellä puuttuvan sovelluksen kanssa voitaisiin lähteä liikkeelle puhtaasti verkkokauppasovelluksen kautta. Tärkein sisältö sovelluksessa olisi verkkokauppa, tyylikkäästi ja yksinkertaisesti toteutettuna. Lisäksi sovellukseen voitaisiin lisätä esim. keskustelufoorumi alan harrastajille ja ammattilaisille. Mobiilisovellukset ovat myös merkittävä asiakaspalvelukanava ainakin pankkimaailmassa. Sovelluksessa tulisi mielestäni ehdottomasti olla myös asiakaspalvelukanava, minkä kautta asiakkaat voivat asioida verkkokauppa- ja muissa asiakkuuteen liittyvissä asioissa.

[joyfulbananacolor-blog]

Avoin data

Dataa on siellä, täällä – kaikkialla.  Se on saumattomasti linkittynyt osaksi arkeamme määrittäen jokapäiväistä käyttäytymistämme. Puhutaan, että me suorastaan elämme siitä. Dataa kertyykin kaikesta verkkoasioinnistamme koneiden keskinäisen vuorovaikutuksen ohella ihmisjärjelle käsittämättömän paljon: Tällä hetkellä sitä on noin 20 tsettatavun verran, mistä 90 % on IBM:n (International Business Machines Corporation) mukaan karttunut kahden viimeisimmän vuoden aikana 2,5 triljoonan tavun päivävauhtia. Luvut saavat lukijan hyvin helposti hämilleen, ja tahti sen kuin jatkuu. IDC:n (International Data Corporation) tuoreimpien ennusteiden perusteella tietouniversumi tulee kasvamaan 163 tsettatavuun vuoteen 2025 mennessä. 21 nollan määrää on asiaan perehtymättömälle erittäin vaikea suhteuttaa, mutta raportti tarjoaa havainnollistavammaksi mittakaavaksi koko Netflixin katalogin katsomisen 489 miljoonaa kertaa. Ajatus jää vieläkin sangen etäiseksi, mutta auttaa ymmärtämään, millaisessa todellisuudessa big dataa luonnehtiessa liikutaan.

Määrästä laatuun

Big data on yksi digitalisaation trendisanoista puhuttaessa tiedon hallinnasta ja sen merkityksestä. Sille ei ole kuitenkaan olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää, vaan se jää hieman abstraktiksikin konseptiksi. Sillä tarkoitetaan käytännössä suurten tietomassojen keräämistä, varastointia ja analysoimista nykyaikaisen tietotekniikan avulla. Esimerkiksi Euroopan komissio kuvaa termiäsuurena määränä nopeasti ja erinäisistä lähteistä tuotettua, vaihtelevaa tietoa. Määrittelyssä käytetään myös usein Gartnerin lanseeraamaa niin kutsuttua kolmen V:n mallia, jossa ulottuvuuksina ovat ylläkin esiintyneet volyymi, vauhti ja vaihtelu. Malliin on myöhemmin tuotu täydentävinä näkökulmina esimerkiksi tiedosta jalostamalla johdettavaa luontaista arvoa (Value, esim. SAS ja Oracle), sen luotettavuuteen liittyvää  kelpoisuutta (Validity) ja poikkeamien tuomaa epävarmuutta (Veracity, esim. IBM), sekä sen aikaan liittyvää häilyväisyyttä tai epävakautta (Volatility). Elder Reasearch on koostanut jopa 42 V:n listan sananikkarien big datan olemukseen liittämistä ominaisuuksista.  

Käsitteen määrittelyissä esiintyy myös näkemys datan massiivisuuden aiheuttamasta hallittavuuden haasteesta sen käsittelijän kannalta. Koska data ei ole varsinaisesti sellaisenaan arvokasta, vaan pikemminkin verrattavissa digitaaliseen raaka- tai polttoaineeseen, sen hyödyntäminen edellyttää jalostusta laadultaan ja käytettävyydeltään kovin erilaisista, niin pitkälle jäsennellystä kuin täysin jäsentymättömästäkin aineksesta käyttökelpoiseksi informaatioksi. Siksi big dataan liitetään usein kokonaisvaltaisempi strategia-ajattelu, jossa termi käsittää lisäksi tiedon tehokkaan ja innovatiivisen prosessoinnin sekä siitä johdettavan hyödyn ja syvempään ymmärrykseen pohjautuvan päätöksenteon.

Niin kuin IDC:n raportista ilmenee, organisaatioiden valmiudet hyödyntää heidän keräämäänsä tietoa ovat nykyisellään kuitenkin varsin puutteellisia. Digitalisaation edetessä, analysoitavan tiedon määrän ja siihen kehitettyjen työkalujen lisääntyessä tilanne tulee varmasti muuttumaan. Onpahan katseita suunnattu jo tekoälyn sekä edistyneemmän tiedon formatoinnin ja analytiikan myötä niin kutsuttuun smart dataan eli tietoon, jota voidaan paremman suodatuksen ja käsiteltävyyden turvin hyödyntää välittömästi ja tehokkaammin ilman raskaita jalostustoimenpiteitä. Tämä voi näyttäytyä vaikka reaaliaikaisena sisällön personointina. Käyttökelpoisesta, laadukkaasta tiedosta tulee näin ollen entistä arvokkaampaa ja sen ympärille rakennetuista palveluista GAFA:n (Google, Apple, Facebook & Amazon) johdolla todellisia rahantekokoneita. Ei lienekään mikään ihme, että datatalous kerää tuulta siipiensä alle ja siinä menestymisen edellytykset ovat keskeisessä osassa niin yritysten kuin valtioidenkin agendalla.

Joukkoälyllä nopeammin ja pidemmälle

Parhaimmillaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti käsittely tieto hienostuu liiketoiminnallisesti arvokkaaksi kilpailueduksi asiakaskokemuksen, prosessien ja ansainnan kehittämisen kautta. Tällainen tieto on luonteeltaan ymmärrettävästi usein salaista, vain yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettua. Toisaalta nämä tarkoin rajatut käyttömahdollisuudet voidaan myös nähdä yleistä kehitystä hidastavana voimana: Kun vain valitut yksilöt pääsevät dataan käsiksi, jää yhteiskunnassa piilevä suuri ideoiden ja osaamisen potentiaali täysin kartoittamatta. Siksi vastaliikkeenä monet julkishallinnon organisaatiot, yleishyödylliset yhdistykset sekä kansalaisyhteisöt ovat alkaneet avaamaan pääsyä heidän tuottamaansa dataan. Ilmiö istuu hyvin läpinäkyvyyttä, verkostoitumista ja innovatiivisuuden merkitystä korostavaan vallitsevaan ilmapiiriin.

Avoimella datalla tarkoitetaan tietoa, joka on maksutta kaikkien saatavilla sekä vapaasti käytettävissä ja jaettavissa – myös kaupallisesti. Jotta avoimuuden edellytykset toteutuvat, on datan oltava muodoltaan yleisessä, helposti käsiteltävässä ja koneellisesti luettavassa formaatissa sekä luonteeltaan julkaisukelpoista tietoa yksityisyydensuojaa, yleistä turvallisuutta ja liikesalaisuuksia vaarantamatta. Datan yhteydessä on esitettävä käyttöoikeudet, jotka sallivat tiedon rajoittamattoman hyödyntämisen, ja hyvä tavan mukaisesti oheen liitetään lisäksi kuvaus eli metadata sen rakenteesta ja merkityksestä. Datan aidon saatavuuden toteutumiseksi sen olemassaolon ja sijainnin tulee myös olla yleisesti tiedossa.

Datan avoimuuden lisäämisen taustalla on holistinen ajatusmalli, jossa yhteisöllinen, vuorovaikutukseen perustuva toimintatapa mahdollistaa yksittäisiä osia rikkaamman ja merkityksellisemmän toimeliaisuuden. Kun data on vapaasti jatkokäytettävissä, älykkyys pääsee kumuloitumaan ja puitteet innovatiiviselle ongelmanratkaisulle ovat hedelmällisimmillään. Seurauksena kansalaisaktiivisuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät, uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja syntyy sekä hallinto tehostuu, jolloin hyötyjinä ovat niin yksilöt, yritykset kuin yhteiskunta. Muun muassa Euroopan dataportaali listaa sivuillaan lukuisia ansioita uusista työpaikoista, kustannussäästöihin ja pelastettuihin ihmishenkiin. Säästöjä tulee esimerkiksi päällekkäisen työn ja sopimusteknisten kustannusten vähentymisestä.

Datasta käytäntöön

Suomessa avointa dataa on saatavilla jo melko hyvin, mikä ilmenee valtioneuvoston kanslian tuoreesta selvityksestä. Toisaalta tuoreena esimerkkinä päinvastaisesta menettelystä on eduskunnan päivittäin tuhoamat julkiset vierailijatiedot, joita ei tuomioistuimen linjauksesta huolimatta ole luovutettu niistä kiinnostuneille toimittajille.

Käytössä on kansallinen avoindata.fi-verkkopalvelu, jonka lisäksi useilla kaupungeilla on omia projekteja ja digitaalisia kanavia avoimen datan levittämiseen. Yksi näistä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylläpitämä Helsinki Region Infoshare. Sen verkkosivustolla on esitteillä lukuisia avoimesta datasta johdettuja sovelluksia, jotka hyödyntävät runsaasti muun muassa liikenne-, tapahtuma- ja palvelutietoja. Sovelluksien tarjoama hyöty perustuu etenkin datan visualisointiin ja yhdistelyyn erilaisiksi käytännöllisiksi kokonaisuuksiksi. Hyviä esimerkkejä ovat eri liikennemuotojen käyttöä helpottavat sovellukset, kuten Cityfillarit, Whim ja Perille, ja seudun ajanviettomahdollisuuksia kokoavat palvelut, niin kuin PerheenKaupunki, Eventz.today ja Ulkoiluliikuntakartta. Myös yhteistilojen varaamiseen, langattomien verkkoyhteyksien paikantamiseen sekä väestö- ja geografian tarkasteluun löytyy avointa dataa hyödyntäviä digitaalisia ratkaisuja.

Koska avoin data toimii parhaimmillaan kustannustehokkaana työkaluna arvon luonnissa, kannattaa myös Suomen Rahapajan harkita sen käyttöä ja selvittää mahdollisia sovelluksia digitaalisen liiketoimintansa pönkittämiseksi. Paitsi että avoimella datalla voidaan rikastaa, kehittää ja erilaistaa olemassa olevaa tarjoomaa, se on niin ikään väylä lisätä yrityksen vetovoimaa ja luoda yhteisöllisyyttä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Rahapajan tapauksessa tämä voisi toteutua juhlarahojen suunnittelun joukkoistamisella, jossa yritys vapauttaisi dataa ja digitaalisia työkaluja juhlarahojen valmistukseen liittyen julkiseen käyttöön. Kun tuotoksilla olisi aito mahdollisuus päästä tuotantoon esimerkiksi kilpailun päätteeksi, ratkaisu voisi aktivoida olemassa olevaa sekä potentiaalista asiakaskuntaa aivan uudella tavalla.

Toinen vaihtoehto voisi olla avata Rahapajan tuotetiedot ja verkkokaupan rajapintaa yleiseen käyttöön, jolloin ulkopuoliset toimijat olisivat kykeneviä tuottamaan näyttävämpiä visualisointeja ja liitämään niihin ulkopuolista rahojen teemoihin liittyvää lisäinformaatiota. Lisäksi ostamista oli mahdollista helpottaa ja virtaviivaistaa ulkopuolisten verkkopalvelujen kautta.

Lähteet:

https://www-01.ibm.com/common/ssi/cgi-bin/ssialias?htmlfid=WRL12345USEN(Luettu: 8.10.17)

http://www.seagate.com/www-content/our-story/trends/files/Seagate-WP-DataAge2025-March-2017.pdf (Luettu: 8.10.17)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/big-data (Luettu: 8.10.17)

https://www.forbes.com/sites/gartnergroup/2013/03/27/gartners-big-data-definition-consists-of-three-parts-not-to-be-confused-with-three-vs/#2462352f42f6  (Luettu: 8.10.17)

https://www.sas.com/content/dam/SAS/en_us/doc/whitepaper1/big-data-meets-big-data-analytics-105777.pdf  (Luettu: 8.10.17)

https://www.oracle.com/big-data/index.html  (Luettu: 8.10.17)

http://www.ibmbigdatahub.com/infographic/four-vs-big-data  (Luettu: 8.10.17)

https://www.elderresearch.com/company/blog/42-v-of-big-data  (Luettu: 8.10.17)

http://www.gartner.com/it-glossary/big-data  (Luettu: 8.10.17)

http://whatis.techtarget.com/definition/smart-data  (Luettu: 8.10.17)

https://www.economist.com/news/briefing/21721634-how-it-shaping-up-data-giving-rise-new-economy  (Luettu: 8.10.17)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/building-european-data-economy  (Luettu: 8.10.17)

http://www.hri.fi/fi/  (Luettu: 8.10.17)

https://www.europeandataportal.eu/en/using-data/benefits-of-open-data  (Luettu: 8.10.17)

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/VNK_2017_40.pdf  (Luettu: 8.10.17)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005363066.html  (Luettu: 8.10.17)

https://theodi.org/how-uk-companies-are-using-open-data-to-innovate  (Luettu: 8.10.17)

[joyfulbananacolor-blog]

How it works - Facebook News Feed

Facebookin News Feedin sisällön käyttäjäkohtaiseksi muokkaava algoritmi voidaan jakaa neljään osaan, inventory-, signals-, predictions- ja score-vaiheisiin. Inventory-vaiheessa tekoäly näkee kaiken seuraamiesi henkilöiden julkaisut. Signals- ja predictions-vaiheessa algoritmi analysoi kunkin julkaisun julkaisijan perusteella, kuinka todennäköisesti tulet kommentoimaan kutakin julkaisua. Score-vaiheessa tekoäly pisteyttää saatavilla olevat vaihtoehdot, jonka perusteella News Feedisi tarinat järjestyvät etusivullesi. Facebookin News Feedin kehittäjä Adam Mosseri korostaa, että kone ei tiedä, mitä julkaisuja haluat nähdä ja kommentoida, vaan kuvailee algoritmin tuottamia ehdotuksia termillä ”educated guess”, tarkkaan harkittu arvaus. Prosessi käydään läpi jokaisen julkaisun kohdalla.

 Esimerkiksi Mosseri ottaa veljensä julkaiseman kuvan ja kertoo, minkä tietojen perusteella se päätyi hänen News Feediinsä. Kone analysoi mm. kuka kuvan on postannut, minkä tyyppinen julkaisu on ja milloin se on julkaistu. Algoritmi antaa pisteluvun eri asioille, kuten kuinka todennäköistä on, että käyttäjä klikkaa kuvaa ja kuinka todennäköistä on, että käyttäjä tykkää ja kommentoi kuvaa. Kaikista näistä asioista muodostuu jokaiselle julkaisulle oma pisteluku. Pistelukujen perusteella julkaisut järjestyvät kunkin käyttäjän uutisvirtaan.

Mosseri F8-tapahtumassa

[joyfulbananacolor-blog]

Suomen Rahapaja ja some?

Hootsuite

Hootsuite on vuonna 2008 Vancouverissa lanseerattu sosiaalisen medianpalvelu, jonka alustan avulla pystyt hallitsemaan kaikkia sosiaalisen mediantilejäsi yhdestä paikasta. Palvelu helpottaa sometilien päivittämistä, sekä yleisesti niiden käyttöä. Jokaiseen paikkaan ei tarvitse kirjautua yksitellen ja mikä parasta, sinun ei tarvitse enää muistaa kymmeniä eri käyttäjänimiä ja salasanoja. Hootsuiteen pystyy liittämään monia suosittuja some-verkkosivustoja kuten Facebookin, Twitterin, LinkedInin ja Instagramin.

Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on nykyään yrityksille, erityisesti menestyville sellaisille, arkipäivää. Suomen Rahapajalla on muutama sosiaalisen median tili, mutta he eivät ole siellä kovinkaan aktiivisia. Tarkkaa syytä tälle emme pysty sanomaan, mutta jos ongelmana on päivittämisen vaikeus, tämä palvelu toisi ratkaisun siihen.

Snapchat

Snapchat on kuvien ja lyhyiden videopätkien muokkaamiseen ja jakamiseen soveltuva, nuorison suosima mobiilisovellus. Kuvia ja videoita jaetaan muille käyttäjille ja niitä voi kommentoida. Snäppien lähettäjät voivat itse määrittää, kuinka kauan ne näkyvät muille käyttäjille. Kun snäpit on katsottu, poistuvat ne automaattisesti sovelluksesta.  Palvelussa on käytössä myös My story-ominaisuus, jonka avulla käyttäjä lisää ’’snäppejä’’ koko päivän ajalta seuraajiensa katsottavaksi ja ne näkyvät peräkkäin ”tarinana”. 

Snapcahat olisi asiakasyrityksessämme hyvä keino esimerkiksi markkinointiin, koska se on helppo ja nopea tapa jakaa sisältöä. Snapchat on myös hyvin suosittu, jolloin sillä saisi nopeasti näkyvyyttä. Sovelluksen avulla olisi myös helppo toteuttaa ideamme, joka tekisi keräilystä yhteisöllisempää. Snäpissä voisi jakaa omia kolikoitaan ja kokoelmiaan muille.

Youtube

Uusi tuttavuus YouTube ei suinkaan ole minulle tai sen koommin Suomen Rahapajallekaan, mutta sisällöntuottajan roolissa en ole sitä käyttänyt. 

Rahapajan YouTube-kanavalla on nyt, lokakuussa 2017, videoita 16 kappaletta ja kanavan on tilannut 47 käyttäjää. Kansainvälisesti YouTube on ollut pitkään merkittävä markkinointikanava yrityksille ja viime vuosina myös suomalaisyritykset ovat oppineet hyödyttämään palvelua paremmin.

Miten rahapajan tulisi sitten kehittää toimintaansa YouTubessa? Mielestäni avaimet menestykseen ovat laadukas sisältö, säännöllinen videoiden julkaisuväli sekä yleisöä puhuttelevat aiheet. Voisin kuvitella kuluttajien kiinnostuvan yhteistyövideoista esimerkiksi suomalaisten design-nimien kanssa. Nuorisoa juhlarahabisnes ei juuri Rahapajan teettämän asiakastutkimuksenkaan mukaan kiinnosta, mutta heidänkin mielenkiintonsa voisi herättää esimerkiksi jonkinlainen yhteistyö tubettaja-tähtien kanssa. Sisältö voisi olla esimerkiksi dokumentaarinen videosarja suunnitteluprosessin etenemisestä tai tubettaja tutustumassa Rahapajan toimintaan ja ehkä painamassa itse suunnittelemaansa juhlarahaa.

[joyfulbananacolor-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Olemme kaikki asioineet joskus verkkokaupoissa. Joskus saatamme, vaikka ikkunashoppailla kaupassa olevia tuotteita huvin vuoksi, tai tarkoituksessa voi olla tutustua tuotteeseen ensin hyvin verkossa ja mennä jälkikäteen ostamaan se kivijalkaliikkeeseen. Valitsimme kolmeksi tarkasteltavaksi verkkokaupaksi Amazonin, Pizza Onlinen ja Zalandon.

Amazon on Yhdysvaltalainen verkkokauppa, joka toimii maailmanlaajuisesti. Sillä on esimerkiksi tytäryhtiöitä Iso-Britanniassa ja Saksassa. Verkkosivut ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Tuotteita on helppo löytää valikoimasta ja tilaaminen on helppoa. Ainoana miinuksena on, että asiakkaan tulee luoda tili verkkokauppaan, ennen kuin ostaminen on mahdollista. Tilauksen teon yhteydessä verkkopalvelu ehdottaa Amazon Prime -jäsenyyden hankkimista, sillä ”priima”-jäsenenä tilaukset toimitetaan nopeammin ja asiakas pääsee esimerkiksi katsomaan ohjelmia Amazonin suoratoistopalvelusta. Maksaminen on helppoa, sillä vaihtoehtoja muutamia: asiakas valitsee pankki- ja luottokortin väliltä sekä syöttää korttinsa tiedot helpottaen seuraavaa asiointikertaa. Maksu suoritetaan suoraveloituksena tilauksen rekisteröidyttyä. Toinen miinus verkkokaupassa on se, että oston lopullista hintaa toimitusmaksujen kanssa ei pääse näkemään kuin vasta ihan lopussa.

Pizza-Online on palvelu, joka kasaa yhteen osoitteeseen ravintoloita ja ruokapalveluita valtakunnallisesti. Verkkokauppa on rakennettu todella selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Asiakas voi edetä joko ruoka tai paikkakunta edellä. Tämän jälkeen hän pääsee näkemään eri ravintoloita, joiden valikoimiin pääsee tutustumaan klikkaamalla ravintolan nimeä. Tilaaminen toteutuu tuttuun tapaan ostoskoriin lisäämällä. Maksaminen on helppoa, sillä sen voi tehdä etukäteen verkkopankissa (kaikki Suomen verkkopankit tarjolla), toimituksen tai haun yhteydessä. Tilauksen yhteydessä asiakas jättää yhteystietonsa esim. puhelinnumeronsa vahvistusviestiä ja mahdollista yhteydenottoa varten. Pizza-Onlinella on myös mobiilisovellus, joka on rakennettu helppokäyttöiseksi ja suoraviivaiseksi. Sovellus tarjoaa asiakkaan sijainnin perusteella lähimpiä ruokapaikkoja ja niiden tarjontaa.

Zalando on saksalainen muotiiin erikoistunut verkkokauppa, joka on tunnettu 100 päivän palautusoikeudestaan. Verkkosivut ovat helpot ja miellyttävät käyttää sekä sivujen ulkonäkö tukee brändiä. Verkkokaupassa on edustettuna montaa eri vaatemerkkiä niin miehille kuin naisillekin lapsia unohtamatta, jolloin jokaiselle on varmasti jotain. Tilattujen tuotteiden palauttaminen on ilmaista, helppoa ja palautusaikaa on mainitut jopa 100 päivää. Asiakas saa ilmaisen toimituksen jonka lisäksi palauttaminen on ilmaista (joka on tosin aika yleistä). Ostaminen on tehty myös helpoksi, sillä maksutapoja on tarjolla paljon. Kaiken kaikkiaan kokemukset Zalandon verkkokaupasta ovat olleet positiivisia!

[joyfulbananacolor-blog]

Maksamisen maailma 2020-luvulla

Nordean Liisa Kanniainen kirjoittaa Suomen Pankin julkaisemassa e-kirjassa, Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksuratkaisuihin (2016), näkemyksiään maksamisen muuttumisesta seuraavalla vuosikymmenellä.

 Kanniaisen mukaan raha on ollut ja on vaihdon väline, arvon mitta ja säilyttäjä ja kaupallisen maailman tärkeimpiä toiminnan mahdollistajia. Maksutransaktioita Kanniainen uskoo olevan ensi vuosikymmenellä yhtä lailla kuin tänäkin päivänä, mutta uskoo tapojen ja maksamisen ympäristön kokevan muutoksia. Rikollisuus digimaailmassa kehittyy jatkuvasti ja näin turvallisuuden ja luotettavuuden merkitys digimaksamisessa on erityisen tärkeää. Kanniaisen mukaan pienenä maana meille suomalaisille kansainvälisesti toimivat ratkaisut ovat tärkeitä.

 Kuluttajien välinen kauppa

 Viime vuosina vallinnut, matalasuhdanteen ruokkimat­, 2nd hand- ja ekologisuustrendit ovat lisänneet kuluttajien välillä tapahtuvaa maksuliikennettä huomattavasti. Kanniaisen mukaan talouden nyt noustessa ei kumminkaan ole merkkejä trendin laantumisesta. Kuluttajien välisessä kaupankäynnissä merkittävää on maksamisen helppous ja sen reaaliaikaisuus. Luottamus kaupan osapuolten välillä on tärkeää, mutta Kanniainen uskoo tulevaisuudessa erilaisten rikoksilta suojaavien turvamekanismien lisääntyvän kuluttajien välisessä kaupassa. Kanniainen uskoo perinteisten kortti- ja käteismaksujen edelleen olevan olemassa, mutta niiden osuuden kaikesta maksamisesta roimasti laskevan ja siirtyvän mobiiliin.

 Kuluttajan ja kaupan välillä

 Kanniainen näkee digitaalisuuden merkityksen edelleen kasvavan 2020-luvulla. Hän uskoo esimerkiksi tulostimen patruunanvaihdon tapaisten huoltoluonteisten ostojen automatisoituvan, sekä subscription-pohjaisten kuukausilaskutettavien palveluiden edelleen lisääntyvän. Maksettaessa kerrytettävästä datasta on hänen mukaansa tullut niin luonnollinen, helpottava osa arkea, ettemme enää halua luopa siitä. Luotettavuuden merkityksen Kanniainen näkee tässäkin entistäkin suurempana, datahan perustuu nimenomaan meidän kuluttajien antamiin tietoihin ja meidän mieltymyksiimme. Kanniainen uskoo kivijalkakaupan vähenevän ja kivijalkaliikkeiden yhdistämisen digitaalisiin ratkaisuihin.

 Palkat ja julkinen sektori

 Palkkatulon Kanniainen uskoo 2020-luvulla muodostuvan yhä useammin useasta eri lähteestä. Osa tulosta tulee edelleen työsuhteeseen perustuen mutta laskutettavat ad hoc -keikat lisääntyvät. Kanniainen uskoo työnantajien viranomaismaksuja helpottavien sovellusten lisääntyvän etenkin ”pätkä- ja silpputyötä” tarjoavien työnantajien keskuudessa. Myös sosiaaliturvan hän näkee digitalisoituvan entisestään ja sen mm. reaaliaikaistuvan.

 Yritysten välillä

 Yritysten välisessä maksuliikenteessä Kanniainen näkee prosessien digitalisoinnista ja tehostamisesta saatavien säästöjen olevan keskiössä. Myynnin ja ostamisen prosessit ovat integroitu maksamisratkaisuun ja ovat pitkälti automatisoituja. Kirjanpidon viennit saatetaan Kanniaisen mukaan tehdä automaattisesti, joka tuottaa reaaliaikaista informaatiota yrityksen taloudesta vastaaville. Kanniaisen mukaan taloushallinnon automatisoituminen mahdollistaa sen muuttumisen liiketoimintaa tukevaksi ja lisäarvoa tuottavaksi toiminnoksi, joka vapauttaa resursseja liiketoiminnan muihin osa-alueisiin.

Henkilökohtaisesti...

uskon myös omien maksutottumuksieni muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Tähän mennessä olen lähinnä korttimaksaja niin kivijalassa kuin verkkokaupassakin. Luottokorttimaksamisen tarjoama ostoturva on etenkin internetissä ostettaessa merkittävä valintakriteeri.

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[joyfulbananacolor-blog]

Case Suomen Rahapaja – Idean erittely Lean Canvasin pohjalta

Saimme osana opintojamme Suomen Rahapajalta elokuun lopulla toimeksiannon, jonka tavoitteena on toimeksiantajan digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen ideointi ennalta määritetyn kysymyksenasettelun pohjalta ja jonka päämääränä on uuden liiketoiminta- tai palveluinnovaation tuottaminen. Kuluneiden viikkojen aikana olemme käyneet tiimissämme läpi innovointiprosessin vaiheet lähtötilanteen kartoituksesta jatkotyöstettävän idean valintaan.  Tarkoituksenamme on konseptoida toimeksiantajalle responsiivinen verkkopalvelu juhlarahoista kiinnostuneille ja niitä omistaville henkilöille, mikä toimisi alustana paitsi henkilökohtaisten, digitaalisten rahakokoelmien luomiseen myös vuorovaikutteisena yhteisönä ja kanavana jälkimarkkinoille. Siinä yhdistyy LinkedInin vahvat verkostot ja hyötyajattelu Instagramin luonteella ja visuaalisella ilmaisulla höystettynä. Vaikka keskitymme ensi sijassa yhteen toimeksiannon osa-alueeseen, on ideamme jokseenkin moniulotteinen ja se on myös potentiaalisesti myöhemmin laajennettavissa muille kehitysalueille. Seuraavaksi kuvaamme suunnitelmiamme havainnollistavaa Lean Canvas -mallia apuna käyttäen.

Asiakassegmentit

 Verkkopalvelumme on suunnattu ensisijaisesti niin keräilijöille, numismaatikoille kuin myös henkilöille, jotka ovat saaneet juhlarahoja haltuunsa tavalla tai toisella ja haluaisivat myydä ne eteenpäin. Voisi ajatella, että keräilijät ja numismaatikot osuvat pitkälti samaan kategoriaan ja se on totta, mutta kyseiset ryhmät ovat kuitenkin tarpeeksi itsenäisiä tullakseen mainituksi erikseen: kuka tahansa voi olla keräilijä tai tulla keräilijäksi. Keräilijöitä syntyykin esimerkiksi siitä, että löytää kauppareissun jälkeen lompakkoonsa eksyneen mielenkiintoisen rahan ja innostuu aiheesta. Numismaatikot taas ovat rahoista sekä mitaleista kiinnostuneita ja niitä tutkivia henkilöitä, jotka ovat järjestäytyneitä omiin organisaatioihinsa. Numismaatikoiden välillä tapahtuu kaupankäyntiä ja informaation jakoa aiheeseen liittyen. Muut kohdeasiakkaat ovat yksilöitä, jotka ovat saaneet käsiinsä juhlarahoja esimerkiksi perintönä ja haluavat saada rahat kiertoon tai sellaiselle henkilölle, joka osaa arvostaa niitä samalla tavalla kuin edesmennyt läheinen. Erityisesti potentiaalisina ensikäyttäjinä näemme teknisesti osaavat tai yleisemmin tietotekniikkaa hallitsevat keräilijät, joiden on helppo omaksua uusi digitaalinen palvelu käyttöönsä.

 Asiakkaan ongelmat ja niiden ratkaisut

 Asiakasryhmien mahdollisia tarpeita analysoidessamme huomiomme kiinnittyi erityisesti kolmeen ongelmaan, jotka koimme asiakaskokemuksen kannalta erityisen haitallisiksi. Ensimmäisenä esiin nousi oman kokoelman esittelyn ja muille jakamisen vaikeus. Käytännössä se on joko nähtävä fyysisesti läsnä, mikä rajoittaa huomattavasti tavoitettavien silmäparien määrää, tai jaettava digitaalisesti tekstimuodossa tai tavallisina kuvina vaihtelevissa kanavissa henkilöstä riippuen, mikä on niin ikään epäkäytännöllistä eikä palvele tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän verkkosivustomme tarjoaisi erinomaisen parannuksen, kun kokoelma olisi mahdollista kätevästi visualisoida näyttäväksi ja helposti muille jaettavaan muotoon. Halutessaan siitä voisi tehdä täysin julkisen, jolloin se saavuttaisi myös suuremman, itselle entuudestaan suuremman yleisön.

 Toisena haasteena näemme sosiaalisen ulottuvuuden rajallisuuden somen nostattaman jakamiskulttuurin ja fyysiset rajat ylittävän vuorovaikutuksen kukoistaessa. Keräilijöiden ja numismaatikoiden keskuudessa yhteisöllisyys on pääosin yhdistystoiminnan ja ajastaan jälkeen jääneiden keskustelufoorumien varassa. Yhteydenpito voisi olla selvästi laajamittaisempaa ja aktiivisempaa, ja kynnys yhteisöön liittymiseen voisi olla ulkopuoliselle paljon matalampi. Ratkaisunamme esittämämme verkkopalvelu keräisi kaikki osapuolet samaan, helposti tavoitettavaan kanavaan luoden puitteet entistä ehommalle yhteisölle. Jäsenillä olisi mahdollisuus oman kokoelman jakamiseen, muiden vastaavien seuraamiseen sekä kommentointiin ja yleiseen keskusteluun aiheesta.

Kolmas kehitystarve liittyy juhlarahojen jälkimarkkinoihin, mikä on Rajapalalta saadun selvityksen mukaan merkittävin motivaattori juhlarahan hankinnassa nykyasiakkaiden parissa. Jotta hyvät edellytykset rahojen arvonnousulle olisivat olemassa, on jälkimarkkinoiden oltava tehokkaat niin, että myyjät ja ostajat tavoittavat helposti toisensa. Tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta luonnehtii hajanaisuus ja vanhanaikaisuus. Kanavat ovat sekalaisia ja niistä perinteinen huutokauppa on keskeinen. Verkkopalvelumme sen sijaan keräisi osapuolet yhteen ja fasilitoisi heidän keskinäistä kontaktointia.

 Kanavat ja palvelun keskeiset mittarit

 Palvelua markkinoitaisiin pääasiallisesti Suomen Rahapajan omissa medioissa, joita ovat esimerkiksi uutiskirje, omat verkkosivustot ja some-tilit, sekä numismaatikoiden ylläpitämissä kanavissa, kuten kunkin yhdistyksen verkkosivuilla ja kansallisessa numismaatikkolehdessä. Jälkimmäisissä voidaan yhdistellä tarpeen mukaan maksullisia ja maksuttomia keinoja, mutta lähtökohtaisesti näemme, että verkkopalvelun markkinointi on myös numismaatikkoyhdistysten intressissä sen jäsenilleen tarjoaman lisäarvon vuoksi. Se vieläpä yhdistäisi kaikkia yhdistyksiä valtakunnallisella tasolla. Koska maksullista markkinointia on tarkasteltava kannattavuuden kautta, pidämme sen rajoittamista edellä mainitun lisäksi hakukonemainontaan järkevänä, ellei kohdennetulle kampanjalla löydy muita aivan erityisiä, halutut kohderyhmät tavoittavia kanavia.

 Palvelun menestystä arvioitaessa tärkeitä mittareita ovat verkkosivuston kävijämäärät, palveluun lisätyt kokoelmat sekä jaot palvelusta muihin sosiaalisiin medioihin. Lisäksi käyttäjien aktiivisuuden seuraaminen antaa arvokasta tietoa asiakaskäyttäytymisestä palvelun ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi.

 Tulovirrat ja kustannusrakenne

 Kuinka sitten palvelumme tuottaisi toimeksiantajallemme arvoa? Mainostilaa tarjoamalla voitaisiin kattaa sivuston ylläpidosta koituvia kustannuksia, jotka pitävät teknologian (yhteydet, palvelimet, jne.) lisäksi ihmisen tekemän työn eli päivitykset ja sisällön tuotannon. Asiakaspalveluun kuluu myös henkilöstöresursseja, mutta se olisi varmasti tehokkainta järjestää yhdessä Rahapajan muiden vastaavien toimintojen kanssa.

 Pitkällä tähtäimellä ja palvelun elinkaarivaikutuksia tarkasteltaessa tavoitteena olisi tietysti juhlarahojen myynnin lisääminen, joilla lopulta katettaisiin alustan luomisen edellyttämä alkuinvestointi. Tätä tuettaisiin verkkokaupan saumattomalla linkittämisellä palveluun niin, että se myös aktiivisesti ilmoittaisi käyttäjiä uusista julkaisuista ja tarjoaisi vaihtoehtoja kokoelman kartuttamiseen asiakkaan olemassa olevaan kokoelmaankin perustuen. Koska palvelulla on tavoitteena myös elävöittää jälkimarkkinoita ja ansaita juhlarahoille lisänäkyvyyttä, uskomme, että se tekisi tuotteista kiinnostavampia ja ne tavoittaisivat paremmin potentiaalisia asiakkaita.

 Toisaalta verkkopalvelu tarjoaa oivia mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa, etenkin vertaiskaupan toteuttamisen ja siihen tarjottavien vaihtoehtojen osalta. Sopivia yhteistyökumppaneita voisivat olla perinteisten huutokauppojen ja jälleenmyyjien lisäksi verkon vertaiskauppapalvelut ja miksei logistiikkayrityksetkin. Asiakkaalle kokonaisvaltaisena palveluna tarjottu juhlarahojen edelleenmyynti voisi jalostettuna tarjota pienen myyntikomission muodossa lisäansainnan lähteen.

 Arvolupaus ja kilpailuetu

 Ajatus palvelun erottuvuudesta ja asiakkaan siitä saamasta lisäarvosta kiteytyy iskevästi palvelun arvolupaukseen: ”<i><font color="#ffd700">Koe kokoelmasi kiiltävämmin kuin koskaan. Kimpassa ja kaikkialla. Kenties myös kiinnostuneelle kaupan.</font></i>” Se vangitsee kaikki aikaisemmin mainitut hyödyt viestien myös sen, mistä ainutlaatuinen, kokonaisvaltainen asiakaskokemus lopulta kumpuaa. Palvelu on juhlarahojen omistajien , vahvasti

 Asiakaskokemukseen liittyy olennaisesti lisäksi verkkopalvelun kilpailuetu – se, miksi Suomen Rahapajalla on aivan poikkeukselliset lähtökohdat toteuttaa konsepti paremmin kuin kellään kilpailijoistaan. Se on pitkän olemassaolonsa aikana ansainnut luottamuksen harjoittamaansa vastuullista liiketoimintaansa kohtaan ja kartuttanut itselleen huomattavan asiakaskannan ja yhteistyökumppanien verkoston, joille tai joiden kautta se pystyy palvelua tehokkaasti heti lanseerauksesta tarjoamaan. Virallisena nimellisarvoisen valuutan valmistajana Rahapaja omaa paitsi asiantuntemuksen alalta sekä tiedot juhlarahoista ja niiden valmistuseristä, myös vaikutusvaltaa tulevien julkaisujen osalta. Verkkopalveluun rekisteröityneille olisi mahdollista esimerkiksi tarjota ennakkomyynti uusista juhlarahaeristä ennen niiden virallista liikkeelle laskua muiden yksinoikeuksien ohella. Tätä kaikkea vielä täydentää asiakkaalle tarjottava eheä palvelukokonaisuus, jossa hän saisi samalta palveluntarjoajalta, samassa palvelussa linkitettynä kaiken tarvitsemansa: verkkokaupassa tehtävistä uushankinnoista, verkkopalvelun juhlarahasisältöihin sekä harrastaja- ja vertaiskauppakontakteihin. Tähän eivät kilpailijat pysty vastaamaan.

[joyfulbananacolor-blog]

Suomen Rahapajan verkkosivujen kehittäminen

Liiketoiminnan siirtyessä jatkuvasti enemmän internettiin, täytyy yritysten verkkosivujen olla entistä selkeämmät ja tehokkaammin toimivat asiakkaille. Tästä syystä entrepreneuer.com sivusto on listannut 50 vinkkiä yrityksille verkkosivujen kehittämiseksi. (https://www.entrepreneur.com/article/273375)

Aion nyt listaa hyväksi käyttäen antaa mahdollisia parannusehdotuksia Suomen Rahapajan verkkosivulle. (www.suomerahapaja.fi)

Mobiilisivu

Mobiilisivujen tulisi olla nykyään vähintään yhtä käytettäviä kuin tietokoneella käytettäessä. Suurin kehittämisen kohde Suomen Rahapajalla onkin mobiilisivun käytettävyydessä ja ulkoasussa. Mobiilissa Rahapajan verkkosivu on identtinen selaimella käytettävän kanssa, mutta se on tungettu mobiililaitteen näyttöön. Monet sivut ovat jo tietokoneella hyvin pitkiä ja ongelma vain pahentuu mobiililaitteella. Tiedon etsiminen loputtomalta tuntuvilta sivuilta on hyvin hankalaa. Pitkät sivut aiheuttavat myös graafisia bugeja.

Graafinen bugi Suomen Rahapajan sivulla

Entrepreneur suosittelee myös niin kutsutun ”Hamburger-menu” painikkeen käyttöä valikoiden piilottamiseen mobiilisivulla. Tämä ominaisuus voisi tuoda selkeyttä Rahapajan mobiilisivulla navigointiin.

Blogi ja Uutiset

Suomen Rahapajalla on jo uutiset-osio verkkosivullaan, mutta varsinaista blogia sivulta ei löydy. Blogissa voisi olla uutiset-osioon verrattuna enemmän tietoa yleisesti juhlarahoista verrattuna uutisiin Rahapajan uusimmista tuotteista.

Uutissivuakin voisi kehittää lisäämällä sinne esimerkiksi erillisen hakunsa, mahdollisuuden jakaa tekstejä sosiaalisessa mediassa ja kommentointimahdollisuuden. Kommentointi ja sosiaalisessa mediassa jakamisen mahdollistaminen parantaisivat sivun interaktiivisuutta sen käyttäjän kanssa. Hakutoiminto helpottaisi tiettyjen uutisten tai ehkä tulevaisuudessa blogitekstien löytämistä satojen kirjoitusten joukosta.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelusivut Suomen Rahapajan sivuilta löytyvät. Ehkä jopa hieman liiankin useat. Sivun ylälaidassa on näkyvillä koko ajan Rahapajan asiakaspalvelun puhelinnumero ja sähköposti. Samaan aikaan nopealla sivun selaamisella onnistuin löytämään, jopa kolme erilasta ”Ota yhteyttä”-sivua. Suomen Rahapaja-otsikon alta yhden, Käyttörahaliiketoiminnan alta yhden ja yhden omana otsikkonaan. Vain Suomen Rahapajan alla olevasta löytyy mahdollisuus ottaa yhteyttä suoraan sivulta. Muista vaihtoehdoista löytyvät vain puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.

Yhteydenottolomaketta kehittäisin lisäämällä siihen Captcha-tunnistuksen, joka estää mahdollisia spammirobotteja täyttämästä ja lähettämästä sitä automaattisesti.

[joyfulbananacolor-blog]

Suosittujen verkkopalvelujen toiminnallisuus, käytettävyys ja sisältö

Yle.fi

 Ylen sivut ovat helppolukuiset ja selkeät, mikä onkin kategorisesti yleistä ja jopa toivottavaa uutissivustoilla. Päänavigaationäppäimet löytyvät sivun ylälaidasta, mistä löytyy pääuutis- ja urheilusivustojen lisäksi linkit palvelun ruotsinkieliseen versioon sekä lasten sivustolle ja Ylen Areena-palveluun. Selaimella käytettäessä päivän luetuimmille ja tuoreimmille artikkeleille on omat selkeät boksinsa sivuston oikeassa reunassa, pääuutisten rinnalla. Mobiililla käytettäessä luetuimmat ja tuoreimmat artikkelit löytyvät omista bokseistaan päivän pääuutisten alapuolelta.

 Ylen sivuston sisältö on faktavoittoista, mutta pidemmälle selatessa vastaan tulee myös hieman klikkimedia-vaikutteisia otsikoita, kuten esimerkiksi artikkeli Saksan liittokansleri Angela Merkelin pukeutumisesta tai Ylen oman netti-tv-palvelun sisältöjen mainoksia.

 Rantapallo.fi

 Rantapallo-palvelun sivusto on nykyaikaisen selkeä, raikas ja moderni. Selainversiossa yläreunan navigaatiopalkissa on eri palvelujen, äkkilähtöjen ja muiden matkaratkaisujen hakemiseen tarkoitetut linkit sekä sivuston sisäinen haku. Sivusto toimii myös mainiosti mobiilissa ja sen käyttö onnistuukin sen suuremmin zoomailematta. Hakupalveluiden alla pääsivulla on linkkejä eri matkakohteista kertoviin oppaisiin sivustolla. Opassivustoilla vierailijat voivat kommentoida omia kokemuksiaan oppaan käsittelemästä kohteesta. Sivuston alareunassa mainostetaan omalla sivustolla toimivien bloggaajien sisältöjä.

 Pisteitä Rantapallolta rokotan automaattisesta Google-mainonnasta, matkoja selatessa en halua kodinvaihtoon tai keltaisen lehdistön sovelluksiin liittyviä mainoksia. Ajan hengen mukaisesti Rantapallo-sivun alareunasta löytyy myös sosiaalisen median linkit, Twitter, Instagram ja Facebook.

 Suomen Rahapaja?

 Suomen rahapajan tulisi mielestäni uusia verkkosivunsa ulkoasua modernimmaksi ja mobiiliystävällisemmäksi. Rahaan ja heidän tuotteisiinsa liittyvät artikkelit voisivat myös tuoda somejakoja, esimerkiksi suunnittelijan suunnitteluprosessista etc. Etenkin Ylen sivuston kaltainen selkeys, myös mobiilikäytössä, miellyttäisi minua asiakkaana.

[joyfulbananacolor-blog]

Markkinoinnin viikko 2017

Messukeskuksessa markkinoinnin viikon lisäksi mielenkiintoista antia tarjosi PromoExpon PromoStage, jossa mielenkiintoni kohdistui Hehku Marketingin Kalle Viiran puheenvuoroon Youtubesta ja ylipäätään videomuodossa tapahtuvasta markkinoinnista. Viiran mukaan videomainonnan tehokkuudesta kertoo mm. se että 80% videomainoksen katsoneista muistaa mainoksen vielä kuukauden päästä sen katsomisesta. Videot ovat myös sosiaalisessa mediassa jaetuin sisältömuoto.

 Videot lisäävät Viiran mukaan myös uutiskirjeiden avauksia 20%:lla, kun otsikossa mainitaan video. Videot verkkosivuilla taas lisäävät sivulla vietettyä aikaa jopa 2,5 kertaiseksi. Videomarkkinoinnin erinomaisuudesta kertoo myös se, että yli 50% videosisällöistä katsotaan mobiililaitteilla, ne siis kulkevat mukanamme ajasta ja paikasta riippumatta! Videoita katsotaan valtava määrä, nimittäin vuonna 2017 Viiran mukaan 75% kaikesta verkossa käytetystä ajasta käytetään videoihin. Facebook-videot tavoittavat 0,5 miljardia internetin käyttäjää päivittäin. Facebook-videomainonnassa huomioonotettava asia on se, että 85% Facebook-videoita katsovista katsovat videot ilman ääntä.

 YouTubea käyttää kuukausittain lähes kolmannes kaikista internetin käyttäjistä, jopa 1,5 miljardia ihmistä! Suomessa YouTube on 2. suosituin verkkosivusto, ja se on maailman suurin sosiaalisen median kanava. Esimerkkinä se, että 21%, useampi kuin joka viides suomalaisista katsoo YouTubea päivittäin. YouTubesta on tullut myös merkittävä ponnahduslauta yrittäjille, esimerkkinä Viira mainitsee yhdysvaltalaisen Dollar Shave Clubin. Aloittavan yrityksen viraaliksi nousseen mainosvideon jälkeen tilauksia oli 12 000 ja sittemmin yritys myytiin Unileverille miljardin dollarin hintaan.

 YouTubea sivusi omassa puheenvuorossaan myös PING Helsingin Aku Varamäki, joka keskittyi vaikuttajamarkkinointiin. Hänen mukaansa suomessa on tultu vaikuttajamarkkinoinnissa viime vuosina hurjasti eteenpäin. Hän myös korosti sitä, että parhaita valintoja vaikuttajamarkkinoijiksi eivät välttämättä ole kaikista laajimman yleisön saavuttaneet tubettajat ja Instagram-tähdet, vaan pienemmät, jopa vain muutaman tuhannen seuraajan yleisöt voivat sitoutuneisuutensa vuoksi olla paljon tehokkaampi väylä markkinoida.

 AdLaunchin toimitusjohtaja Joel Hypén oli kertomassa sosiaalisen median videosisällön kasvusta tulevina vuosina. AdLaunch on yrityksille tarkoitettu palvelu, jonka avulla yritys voi tehdä jo valmiina olevista pohjista lyhyitä mainosvideoita vaivattomasti ja edullisesti. Palvelun käytön tarkoituksena on helpottaa kepeiden mainosvideoiden tekoa, joiden tekemiseen isot tuotantoyhtymät eivät välttämättä edes suostu.

Videoiden käyttö markkinoinnissa on myös Hypénin mukaan kasvava trendi. Vuosina 2014-2015 videoiden osuus sosiaalisen median sisällöstä kasvoi 360 prosentilla. Ja tämä tulee jatkumaan. Facebook ennustaa, että vuoteen 2021 100% Facebookin sisällöstä tulee olemaan lyhyitä videoita.

 Muuta ajankohtaista messuantia olivat muun muassa tapahtumamarkkinointia ja tekoälyn hyödyntämistä markkinoinnissa käsitelleet puheenvuorot. Sisters Inc:n siskokset, Osnat Mangs ja Dana Pikkarainen, hehkuttivat vuorollaan tapahtumien ylivertaisuutta viestien tehokkaaseen välitykseen tarjoten niitä vastaukseksi aikaamme luonnehtivaan informaatiotulvaan. Erottumisen ollessa yhä vaikeampaa ja perinteisen markkinointiviestinnän menettäessä vaikuttavuuttaan pelkkien pinnallisten kohtaamisten sijasta onkin pyrittävä bondaamaan tunnetasolla syvällisemmin. Siispä onnistuneeseen tiedonvälitykseen tarvitaan hallittu, kullekin kohderyhmälle sopiva ja parhaimmillaan koko aistijärjestelmämme aktivoiva ympäristö – tapahtuma!

 Houston Analyticsin Antti Syväniemi tarjosi omassa kaksikymmentäminuuttisessaan antoisan katsauksen tekoälyn suomiin mahdollisuuksiin yrityksensä ratkaisujen markkinoinnin lomassa. Tekoäly paitsi mahdollistaa markkinoinnin automatisoinnin, se myös mullistaa asiakasdialogin tehden siitä persoonallisempaa: Analysoidessaan valtavia määriä dataa AI oppii tuntemaan kohdeasiakkaat ja ennustamaan heidän tarpeitaan. Tämän pohjalta se pystyy keräämään heitä kiinnostavaa sisältöä sekä välittämään sitä heille sopivina ajankohtina. Hyvästi spam ja öiset sähköpostit! Ihmistyön painopiste näin ollen siirtyy tulevaisuuden suuntaviivojen hahmotteluun, trendien haisteluun ja luovaan sisällöntuotantoon.

Aku Varamäki

Kalle Viira

[joyfulbananacolor-blog]

Inbound-markkinointi

Inbound-, suoraan suomennettuna ”ulkoa sisäänpäin”-markkinointi, on Digimoguli.fi:n sanoin digiajan ilmentymä. Internetistä saatavasta tiedosta on tullut merkittävä osa potentiaalisten asiakkaiden ostopäätösten takana ja näin ollen huomattava markkinointikeino yrityksille. Yrityksen kannalta inbound-markkinointi siis tarkoittaa yrityksen verkkosivuilta löytyvän tiedon maksimaalista tehokkuutta, eli esimerkiksi sen nousemista hakukoneiden tuloksissa mahdollisimman korkealle useilla eri hakusanoilla. Digimogulin mukaan yrityksen omat verkkosivut ovat inbound-markkinoinnin kulmakivi.

 Inbound-markkinoinnissa asiakas siis itse etsii tietoa, outbound-markkinointi vastaavasti on yrityksen suunnalta asiakkaille kohdennettua markkinointia, kuten perinteinen mainosviestintä. Inbound-markkinoinnista puhutaan tällä hetkellä paljon siksi, että asiakkaiden omatoimisesta tiedonetsinnästä verkossa on tullut niin merkittävä osa ostopäätösten muodostuksessa.

 Inbound-markkinoinnissa on kolme keskeistä vaihetta, liikenteen eli kävijöiden hankkiminen omalle sivustolle, myyntiliidien hankkiminen kävijöistä ja lopulta uusien ostajien löytäminen.

 Kävijöiden hankkimisen työkaluja ovat mm. hakukoneoptimointi ja somenäkyvyyden hankinta. Potentiaalisten liidien tunnistamiseen on nykyään saatavilla työkaluja ja myyntiliidien tunnistamiseen liittyvät palvelut ovat jo suuri bisnes. Pelkästään google-haku ”liidit”, tarjoaa ennen varsinaisia hakutuloksia neljän eri palveluntarjoajan mainoksia.

 Primewebin Måns Hafrén kuvaa liidin siirtymistä asiakkaaksi myyntisuppilolla, kun kävijästä on tullut liidi, kulkee se (B2B-myynnissä) markkinointi- ja myyntiosastojen kautta mahdolliseksi potentiaaliseksi asiakkaaksi. Markkinointi- ja myyntitiimit tunnistavat potentiaaliset asiakkaat kaikkien liidien joukosta. Näin voimme parantaa myynnin tehokkuutta, kun vain kaikkein potentiaalisimpiin asiakkaisiin otetaan yhteyttä.

 Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että yrityksen vieraillessa myyjän sivulla jää käynnistä jälki myyjän analytiikkatietoihin. Näistä käynneistä tunnistetaan potentiaaliset liidit mm. sivustolla vietetyn ajan ja klikkausten perusteella. Tämän jälkeen tulee markkinointi- ja myyntiosastojen käsittely, jonka jälkeen potentiaaliseen asiakkaaseen otetaan yhteyttä.

(Kuvan lähde: http://www.primeweb.fi/fi/blog/liidista-asiakkaaksi)

Lähteet: http://www.primeweb.fi/fi/blog/liidista-asiakkaaksi

https://akatemia.fi/2015/08/inbound-markkinointi-mita-se-tarkoittaa/

https://www.digimoguli.fi/blogi/inbound-markkinointi-vs-outbound-markkinointi

[joyfulbananacolor-blog]

Digibarometri 2017

Suomi on jo pitemmän aikaa ollut yksi digitalisaation ja teknologiaosaamisen kärkimaista. Tämä osaaminen ei kuitenkaan rajoitu vain Suomeen, sillä myös muutkin Pohjoismaat ovat osoittaneet digiosaamistaan vuodesta toiseen. Digitalisaatio on selkeästi yksi tämän vuosikymmenen vahvimmista trendeistä ja se tulee jatkumaan yhä edelleen ja entistä voimakkaammin.

Digibarometri on digitalisaation mittaamisen käytettävä ’’työkalu’’. Digibarometri on mittari, joka kertoo kuinka hyvin maailman maat hyödyntävät digitaalisuutta yhteiskunnallisella tasolla. Mittauksessa on mukana kaiken kaikkiaan 22 maata. Mittauksessa ei oteta huomioon yleisiä tekijöitä, kuten koulutustasoa, tai maan roolia ICT:n (information and communicatios technology, suomeksi viestintäteknologia) tuottajana. Mittaukseen käytetään kolmea pääsektoria (yritykset, kansalaiset ja julkinen) sekä kolmea tasoa (edellytykset, käyttö ja vaikutukset). Näiden edellä mainittujen perusteella maat asetetaan paremmuusjärjestykseen kokonaisindeksin avulla. Tekstin ohessa on kaksi kuvaa, jotka havainnollistavat paremmin kertomaamme.

Vuonna 2016 Suomi oli digibarometrin kärjessä kokonaisindeksin perusteella. Tänä vuonna kärkipaikan kuitenkin nappasi Norja, Suomen ollessa listan sijalla kaksi. Yleisesti ottaen Suomi sekä muut Pohjoismaat ovat olleet kärkikahinoissa. Tänäkin vuonna kaikki neljä digibarometrissa mukana olevaa Pohjoismaata (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) muodostavat kärkinelikon. Seuraavaksi kerromme pääsektorien näkökulmasta, kuinka sijoituimme muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Suomella on vahva teknologia- ja digiosaaminen mitä tulee yrityksiin. Näin ollen se sijoittuukin yritysten vertailussa (tähän laskettu kaikki kolme tasoa) ensimmäiseksi Norjan ollessa kolmas, Tanskan ollessa viides ja Ruotsin ollessa kuudes. Suomalaisilla yrityksillä on Pohjoismaiden huonoimmat edellytykset käyttää digitalisaatiota. Tästä huolimatta suomalaisissa yrityksissä käytetään digitalisaatiota Ruotsia ja Norjaa paremmin, mikä näkyykin vaikutuksissa. Siinä olemme Pohjoismaiden paras.

Julkisen sektorin vertailussa (tähän laskettu jälleen kerran kaikki kolme tasoa) olemme toisena Norjan jälkeen. Digitalisaation käytössä julkisella sektorilla olemme ensimmäisinä, mutta käytön voidaan sanoa olevan melko tehotonta, sillä vaikutukset ovat Pohjoismaiden heikoimmat. Edellytykset digin hyödyntämiseen ovat kuitenkin Norjan jälkeen toiseksi parhaimmat.

Kansalaisten vertailussa olemme heikoilla muihin Pohjoismaihin nähden. Digitalisuuden hyödyntämisen käytössä sekä vaikutuksissa me suomen kansalaiset olemme huonoimpia. Edellytyksissä olemme kuitenkin ensimmäisellä sijalla, mikä kertoo tämän sektorin potentiaalisuudesta. Edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen ovat todella hyvät, mutta emme osaa käyttää sitä tarpeeksi tehokkaasti.

Yhteenvetona voisin sanoa, että yleisesti digitalisaation edellytyksissä sekä käytössä olemme melko heikoilla. Kuitenkin digin vaikutuksissa olemme Norjan jälkeen toisena. Tästä voi päätellä, että osaamme käyttää sen vähäisen ’’digitalisaation’’ mitä meillä on, todella tehokkaasti hyödyksemme.

Lähteet: 

http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri_2017.pdf

http://www.digibarometri.fi/

[joyfulbananacolor-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Electropedian toteuttamassa videossa digitaaliset palvelut eivät juuri idealtaan poikkea nykyisestä, meillähän on jo digitaaliset sanomalehdet, puhelimeen saatavilla kasvintunnistussovelluksia ja työelämässä kommunikaatio ja työtehtävät hoituvat hyvin pitkälti tekniikan avulla. Videossa nähtyjen arjen ja työelämän apuvälineiden toteutus oli toki huomattavan erilainen nykypäivän sovelluksiin verraten sekä niiden rooli varsinkin työelämässä nykyistä suurempi.

 Electropedian videolla nähty tekniikka oli arkea helpottavaa eikä sitä oltu suunniteltu korvaamaan ihmiskontakteja.

 Toisella, Keiichi Matsudan tulevaisuusvideolla taas tulevaisuus näyttää hyvinkin pelottavalta, videon nimen mukaisesti hypertodellisuudelta. Siinä ärsykkeitä tulvii joka puolelta ja teknologiaa oli käytetty korvaamaan esimerkiksi kaupan opastekyltit. Kadulla kävellessä näet jotain tietoja vastaantulevista ihmisistä ja autoista ja yritysten mainokset näkyvät sinulle vain hypertodellisuudessa, ja esimerkiksi kaupassa tuotteiden pakkaussuunnittelu oli kohderyhmäkohtaista, ja muuttui kun videon ”pelaajan” tiedot muuttuivat.

 Kaupassa ostokset maksettiin virtuaalisilla pisteillä ja ”pelin” asiakaspalvelun ”työntekijä” vain ilmestyi näkökenttääsi.

 Matsudan hypertodellisuusvideolla tekniikka on korvannut jo enemmän kuin nykyvalossa koskaan haluamme.

 Electropedian tulevaisuusnäkymä vuodelta 2013 ei välttämättä 2020-luvulla ole kovinkaan kaukana. Matsudan hypertodellisuus toivottavasti pysyy vain hulluna mielikuvana.

[joyfulbananacolor-blog]

Innovaatio ja innovointi

Innovation, the introduction of something new – new idea, method or device. Vapaasti suomennettuna siis innovaatio on uusi idea, toimintatapa tai laite. Näin kuvailee innovaatiota Merriam-Webster, Amerikan johtava ja luotettavin kielellisen tiedon tarjoaja, joka tunnetaan esimerkiksi sivistyssanakirjoistaan.

 Businessdictionary.com kuvailee innovointia prosessiksi, jossa idea tai keksintö muutetaan hyödykkeeksi tai palveluksi, joka tuottaa lisäarvoa ostajalle tai josta asiakkaat ovat muuten valmiita maksamaan. Suomeksi sanottuna siis uusi idea kaupallistetaan.

 Merriam-Websterin mukaan arkikielessä voidaan usein sekoittaa englannin kielen sanat innovation ja invention sekin vapaasti suomennettuna innovaatio ja keksintö. Invention eli keksintö on omasta mielestäni täysin uusi, ennennäkemätön tuote tai palvelu, kun taas innovation, innovaatio, on jonkin olemassa olevan tuotteen parantelua, siis innovointia. Mielestäni Merriam-Webster on käyttänyt oivaa esimerkkiä, puhelimia, innovaation ja keksinnön erottelussa; ensimmäinen puhelin oli keksintö. Tekniikan kehittyessä tuli matkapuhelimet, joissa on piirteitä sekä keksinnöstä että innovaatiosta. Älypuhelimet taas ovat esimerkki innovaatiosta, jossa matkapuhelimia, siis jo olemassa olevaa on kehitetty monipuolisemmiksi ja suorituskykyisemmiksi.

 Innovaatiot ovat mullistaneet maailmaa vuosisatojen ajan, mutta eritoten viimeisten vuosikymmenien ajan. Helppo esimerkki innovaatioiden tärkeydestä on esimerkiksi matkapuhelimet. 1990-luvun alussa ”matkapuhelimia” kannettiin vielä kantokahvasta paikasta toiseen, nyt reilut 20 vuotta myöhemmin taskuissamme matkaa sujuvasti älypuhelin, tuo näkkileivän kokoinen ihme, jossa on enemmän ominaisuuksia ja suorituskykyä kuin tietokoneessa tuolla samaisella 1990-luvulla.

 Mutta eivät innovaatiot pelkkää hyvää ole tuoneet; 20 vuotta sitten monikaan 12-vuotias ei luullakseni tuntenut esimerkiksi sanaa verkkovakoilu. Uskon, että samainen sana on luonnollinen osa nykypäivän 12-vuotiaan sanavarastoa. Jatkuvasti tulee julkisuuteen tapauksia, joissa nuoret, tai miksei vanhemmatkin, ovat tulleet vedätetyiksi netin keskustelupalstoilla tai WhatsAppissa, milloin vähäpukeisten kuvien lähettelyyn, milloin rahan lähettelyyn tuntemattomille.

Lähteet:

Merriam-Webster https://www.merriam-webster.com/dictionary/innovation 30.8.2017

Businessdictionary.com http://www.businessdictionary.com/definition/innovation.html 30.8.2017

[joyfulbananacolor-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta

Lähes kaikki liiketoiminta on nykypäivänä jollakin tasolla digitalisoitunutta parturi-kampaamoista maansiirtokoneiden vuokraukseen. Liiketoiminnan digitaalisuus mahdollistaa esimerkiksi kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan reaaliaikaista seuraamista. Asiakas hyötyy palveluiden digitalisoitumisesta esimerkiksi palvelun nopeuden ja laadun paranemisena sekä kustannussäästöinä.

 Liiketoiminnan digitaalisuus mahdollistaa myös matalan kynnyksen vuorovaikutuksen asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä esimerkiksi somekanavia käyttäen. Arkielämässä palvelujen digitalisoituminen tarkoittaa virtuaalisia kassakuitteja lähikaupastasi, kampaaja-ajan varaamista verkossa tai viikon ruokaostosten tekemistä netissä.

 Solitan Ossi Lindroos pohtii blogissaan, kuinka digiaika mahdollistaa uudenlaisia liiketoiminta- ja palvelumalleja. Esimerkkeinä tästä Lindroos mainitsee ”subscription”-liiketoimintamallin jossa asiakas maksaa käyttämästään tavarasta, esineestä tai palvelusta kuukausittain toistuvan maksun. ”Samalla tavalla teollisuudessa lisääntyvät maksa vain käytöstä -tyyppiset liiketoimintamallit.  Kaivosteollisuuden yritys ei enää omista kivimurskainta, vaan maksaa sen käytöstä tuntipohjaisesti toiselle, murskainten omistamisesta ydinliiketoimintaa tehneelle yhtiölle. Tätä varten käytön seurantaan on rakennettu modernit digitaaliset järjestelmät.” (Lindroos, 2016)

 Liiketoiminnan digitalisoiminen on välttämättömyys alalla kuin alalla nykypäivänä. Esimerkiksi päivittäistavarakauppa ei ole perusidealtaan muuttunut viimeisten vuosien aikana juurikaan, mutta kilpailukentän muuttuessa on ketjujen ollut vastattava jotenkin kilpailun lisääntymiseen, esimerkkinä tästä voisin mainita K-ketjun uudet mobiilipalvelut. Kaupan sovelluksen lataamalla saat henkilökohtaiset lähikauppasi tarjoukset suoraan puhelimeesi. Lisääntyneestä digitaalisuudesta huolimatta, ei ruoan verkkokauppa ole menestynyt millään kotimaisella toimijalla toivotulla tavalla.

 Digitaalinen liiketoiminta on nykypäivää. Se on prosessien ja palvelun tehokkuutta ja nykyään myös välttämättömyys yritystoiminnassa menestymiselle. Kaikilla aloilla palveluiden digitaalisuuteen ei kai silti olla valmiita, tästä esimerkkinä em. ruoan verkkokauppa sekä viime viikolla kuulemamme Suomen rahapajan esimerkki juhlarahojen vähäisestä verkkomyynnistä.