kielovesi

[kielovesi]

Midsummer magic: collect 9 different flowers, twirl around 7 times, walk backwards to a well and see your future spouse

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Kuvauksia Hailuodosta (1914)

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä (1930)

[kielovesi]

“Kaikkein paikalle saavuttua sytytti ukko-Lauri, joka oli vanhin mies kylässä, kokon, joka kohta palaa roihmusi täydessä liekissä. Kyttä-Jussi oli tuonut sinne suuren karhupyssynsä, jolla ampui muutamia laukauksia. Kun pyssy ei hänen mielestään kylliksi kovasti pamahtanut, niin hän nouti kartanosta vanhan kirnun, jonka pohjaan hän kaivoi sellaisen reiän, johon pyssyn piippu mahtui. Tähän reikään hän asetti pyssynpiipun suun ja ampua kajahutti. Se antoi niin kovan pamauksen, että lapset ja muu heikompi väki pelästyi, ja maa järisi jalkain alla. Mäet ja metsä raikuivat vastaan ja kartano kaikui samaten. Kokon palaa roihmutessa ja pyssyn paukkuessa viskasi Mauno-setä kokkovalkeaan pienen erilaisista langoista neulotun pussin, jossa oli kaikkia siemenlajeja, mitä vuodessa kylvettiin, ja rukoili viskatessaan: Oi Ukko ylinen luoja, taatto taivahan jumala, vallan pilvissä pitäjä, hattarojen hallitsija! Pidä pilvissä käräjät, sätehissä neuvot selvät: idätä idästä pilvi, länkä lännestä lähetä, nosta lonka luotehesta, etelästä ennättele, vihmo vettä taivosesta, mettä pilvistä pirota kynnölleni, kylvölleni, varsin vaivani näölle. Nosta korret korttumahan sekä varret varttumahan: yhdestä sataset saata, sadasta tuhannet tuota. Säästäös vihanta vilja rakehilta, rajusäältä, kuivuudelta, märkyydeltä, kovan ilman koskennalta. Tuo tänne utuinen pilvi, kanna kaari karvallinen, utu soille, utu maille, utu peltojen perille, utu kauas kankahille, metsähalmeille hajoita, jottei halla harmaaparta, pohjoisen pahanen poika veisi viljoja pilalle, turmiolle tuotteleisi. Anna vuosi, viljavuosi näille raukoille rajoille, poloisille Pohjan maille. Vilja pitkäksi viruta, sato saata runsahaksi, iloksi imeisten lasten, miesten, naisten mielhyväksi. (Tätä taikaa ei minun muistaessani ole harjoitettu, mutta isoisäni kertoi ennen sitä tehdyksi. Loitsija Matti Hinkkanen Parikkalasta uhrasi juhannuskokolla vielä vuonna 1886.)”

— Johannes Häyhä. Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet. 1897

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Wanha Raahe (1925)

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä (1930)

[kielovesi]

Heii mä huomasin et sul on theodor schwindtin kirjoja noista karjalaisista kansanpuvuista, ettei niissä ois sattumalt yhtään mitään inkerin äyrämöispuvuista?

Ei muistaakseni, mutta täältä voit katsoa

[kielovesi]

Piispa Henrikin surmavirsi

Kansan suussa elänyt kalevalamittainen Piispa Henrikin surmavirsi lienee syntynyt jo 1200-luvulla Köyliössä. Se merkittiin ensimmäisen kerran muistiin 1600-luvulla. Runosta on useita eri puolilta Suomea tavattuja toisintoja. (x)

Lalloi cujn sitten tulli kotihin walehteli wanha naara ja sanoi pojkaiseni nuorempanj jopa on täsä sitten käynyt ruoka Ruotzin Syömä Saxa otti kakon uunjn pääldä otti ollutta kellärista heitti tuhkia sijahan heinät hejnä huonehesta kaurat kaura hingalosta heitti tuhkia sijahan. Nijn siwuj lallo loi lahtarjnsa pijlun pitkän kjrwehensä lykäjs sitten lylynsä lumellen kuin olli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhut kalja maallen cujn olli talwisen jänöjsen nijn sitten Lalli hihti hirmujsesti lyly juoxi winhiästi Tulli suitzi suxen tiestä sawu sauwan somman tiestä elli siasta.

(x)

Lalli kun tuli kotia, tuo Lallin paha emäntä, vanha nainen, vaimo valski, kantoi kieltä kelvotonta, valehteli vanha nainen: ”Jo kävi tässä ihmisiä, täss’ on syöty, tässä juotu, tässä purtua pietty: ruoka-ruotsi, syömä-saksa, kiertolaiset kelvottomat. Joivat oluen kellarista, vettä viskasit sijahan; kakun söivät kammarista, kiven vierrytit sijahan; veivät heiniä laosta, heitit hieta’a sijahan; kauroja hevosen syöä, saivat santa’a sijahan.” Lausui paimen patsahalta: ”Jo vainen valehtelitkin; elä vainen usko’kana vaimon valskin lausehia!” Lalli, mies pahantapainen, ei tuosta totella ollut; sivui Lalli laapurinsa, paha pitkän keihä’änsä, lykkäsi lylyn lumelle kuin on voisen vuolakkehen, syöksi kalhun kaljamalle kuin on talvisen jäniksen; sitten hiihti hirmuisesti, lyly vieri vinkeästi, tuli suitsi suksen tiestä, savu sauvan somman tiestä.

(x) 

Kun Lalli tuli kotia. niin Lallin paha emäntä pieksi suuta kunnotonta, käytti kieltä kelvotonta: "Jo tässä kävi väkeä, täss' on syöty, täss' on juotu, tässä purtua pidetty, viety heiniä hevosen, hietaa annettu sijalle, syöty leivät uunin päältä, sijalle kivensiruja, olut juotu kellarista, santaa annettu sijalle." Paimen kirkui kiukahalta, parkui poika pankoltansa: "Vaimosi puhuu valetta, elä usko tuota naista!" Vaan Lalli pahatapainen, mies kovin pahasukuinen, kohta keihäänsä kokosi, piru suuren kirvehensä, sukset seinältä sivalti, lykkäsi lylyn lumelle, työnsi kalhun kaljamalle, hiihti herrojen perähän.

(x)

Lalli kuin tuli kotihin, valehteli vanha naara: kävi tässä ruokaruot΄tsi, ruokaruot΄tsi, raanisaksa/syömäsaksa. Otti kyrsän ughnin päältä, kiven vyörytti sijahan. Joi oluδen tynnyristä, heitti tuhkia sijahan. Otti heiniä laδosta, heitti lastuja sijahan. Lalli otti laakarinsa, Pentti pitkän keihähänsä, Ouleva isoin otansa.

Lykkäsit lylyn lumellen kuin voisen vuolakkehen. Syöksit kalhun kaljamallen kuin on talvisen jänöisen. Lalli hiihti hirmuisesti, lyly juoksi vinhiästi, tuli suit΄tsi suksen tiestä, savu sauvakon sijasta.

(x)

[kielovesi]

Venäläinen, vainolainen, Souteleepi, jouteleepi, Kahen puolen karjan maaita, Ympäri Savon vesijä, Kaikki tappaa Karjalasta, Samoin tekee Savon maasta. Vainolainen vaimot viepi, Kurja lapset kuristaapi. Veri koira viljan viepi, Karjan syöpi kaikki tyyni, Viepi vuonan viimesenkiin, Syöp se suuhunsa suven tavalla. Kylät kytee kekäleinä, Talot polttaa tahallansa. Kyntämättä kylän pellot, Kasket kylän kaatamatta, Niityt kylän niittämättä.

(Juva 1899)

[kielovesi]

Most Common last name in Europe.

by forummapping_

[kielovesi]

Karkki vai kepponen? Monet paheksuvat halloweenin viettoa Suomessa liian amerikkalaisena, mutta se on oikeastaan ikiaikaisen kekrin ilmentymä.

”Halloweenin taustalla on sama juhla kuin kekri”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n arkistotutkija Juha Nirkko kertoo.

”Sen sijaan pyhäinpäivä on myöhäisempää, kristillistä perua.”

Jos nykylapset kyselevät karkkia, kyseltiin esimerkiksi Savossa köyriä eli kekriä.

”Kun vieras saapui taloon, sanoi hän: ‘Köyriäkö vai uunia?’ Jos vastattiin köyriä, kävi vieras syömään, mutta jos vastattiin uunia, ryhtyi hän särkemään uunia”, Lyyli Karhulta Kuopiossa kerätty muistelma vuodelta 1936 kertoo.

Karhun mukaan köyriä pidettiin marraskuun ensimmäisenä päivänä, ja köyriviikko kesti kahdeksan vuorokautta. ”Lapsia peloteltiin silloin kaikenlaisilla kummituksilla.”

Myös naamiaisasut kuuluivat juhlintaan. ”Pojat kuljeksivat nurinkäännetty takki yllään, joka oli sidottu kiinni olkisiteellä ja siihen oli ripustettu kaikenlaisia kapineita. Tällaista kutsuttiin köyrimöröksi”, Karhu kuvailee.

”Tytöillä oli taas päällään valkeat vaatteet. Tyttöjä nimitettiin kekriättäreiksi.”

Ensimmäiset kirjalliset maininnat kekristä ovat 1500-luvulta, Nirkko kertoo. Ne ovat Mikael Agricolan paheksuvia merkintöjä pakanallisesta juhlimisesta.

Sadonkorjuuta juhliva kekri oli tarjoiluiltaan luontevasti vuoden runsain juhla, joka aloitti uuden viljelysvuoden.

Vielä 1900-luvun alussa kekri oli esimerkiksi Kainuussa joulua tärkeämpi. Sillä oli vahva suosio talonpoikien keskuudessa, joulua pidettiin herraskaisena.

”Kekriin ovat kuuluneet ennusteet tuleville vuosille, kuten tinojen valaminen. Lisäksi on poltettu kokkoja ja joulupukin esikuva kekripukki on kiertänyt pyytelemässä kestitystä”, Nirkko listaa.

”Nuorilla oli vapaata sadonkorjuun loputtua, ja renkien ja piikojen lomaviikko ajoittui kekriin. Juhlaan on liittynyt vahva karnevalismi, vallattomuus ja outous, ehkä myös siksi sen paheksuntaakin pidetään melkein asiaan kuuluvana.”

Halloween on alun perin lähtöisin Britanniasta. Sen vanhin muoto on Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetty sadonkorjuujuhla samhain, joka erotti toisistaan kesän ja talven vuosipuolikkaat.

Ajankohta on merkittävä myös latinalaisessa Amerikassa. Meksikossa marraskuun toinen päivä on tärkeä ”día de Muertos”, kuolleiden päivä. Silloin kuolleiden ajatellaan nousevan kulkemaan elävien keskuuteen.

Sekä suomalaiselle kekrille, halloweenille että día de Muertosille yhteistä ovat pimeyden ja valon välinen jännite, yliluonnollisen ja maallisen yhdistyminen.

”Juhlaan kuuluu vahva yliluonnollinen väreily”, Nirkko kuvailee.

Helena Veijalainen on kirjoittanut uskontotieteen pro gradussaan suomalais-karjalaisen kekriperinteen vainajakultista.

”Sekä haltioille että vainajille uhraaminen näyttäytyi kekrin yhteydessä merkityksellisenä elinkeinon turvaamisen vuoksi: Vainajien vihat olivat todellinen uhka, joka saattoi viedä onnen pois seuraavalta vuodelta.”

[kielovesi]

Autumn adventure part 2

Astuvansalmi rock paintings are located in Southern Savonia, Finland. It’s one of the biggest rock painting sites in Nordic countries. The paintings are 6000-4500 years old. I edited the photos a bit so that the red colour is more visible.

[kielovesi]

Soanlahden luterilainen kirkko Arkkitehti Ludvig Lindqvist suunnittelema kirkko valmitui vuonna 1890. Venäläiset polttivat kirkon vetäytyessään heinäkuussa 1941.

The Lutheran church of Soanlahti The church, designed by architect Ludvig Lindqvist, was completed in 1890. It was burnt by the retreating Russians in July 1941.

x x

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Kainuun mailta (1922)

[kielovesi]

Ravattulan muinaispuku (x)

[kielovesi]

Euran muinaispuku. Ancient Finnish folk dress from Eura. 

Source

[kielovesi]

unelmissani olen käsityöihminen mutta todellisuudessa olin yläasteella luokan ainoa tyttö joka onnistui saamaan vain kasin kiltiltä ja anteliaalta kässänopettajalta