mandigit

[mandigit]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Ennen kurssia emme olleet juurikaan perehtyneet liiketoimintamalleihin digitalisaatiossa ja mitä ne tarkoittavat käytännössä. Opimme kaikki yhdessä projektimme kautta, kuinka laaja ja moniulotteinen käsite digitaalisuus ylipäätään on. Projektia työstäessä huomasimme ymmärtävämme yhä enemmän, että digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen on yrityksen liiketoiminnan toimivuuden kannalta erityisen tärkeätä. Asiakkaiden sitouttaminen tapahtuu nykypäivänä kehittyneiden digitaalisten palveluiden kautta. Esimerkiksi innovaatiota keksiessämme oli tärkeimpänä pointtina digitaalisen palvelun rakentaminen, joka juurikin sitouttaa asiakkaat kyseisen palvelun käyttämiseen.

Vaikka tiesimmekin digitaalisuuden tärkeyden yrityksen toiminnassa, tuli kuitenkin pienenä yllätyksenä sen suuri vaikutus kuluttajalle yrityksen mielikuvaa luotaessa. Voisi jopa sanoa, että kuluttajan näkökulmassa yrityksessä mikään ei toimi, jos yritys ei kehitä digitaalista liiketoimintaa jatkuvasti uusia trendejä huomioon ottaen. Monet kuluttajien käyttämät palvelut ovat siirtyneet jopa kokonaan digitaaliseen muotoon, joten digitaalisen liiketoiminnan jatkuva kehittäminen on hyvin ajankohtaista ja oleellista. Esimerkiksi sosiaalisen median alustat ovat yrityksille sellainen kanava, johon pitää panostaa entistä enemmän ja paremmin, jotta asiakkaille välittyy oikeanlaista ja mahdollisimman paljon informaatiota.

Kurssi opetti paljon erilaisia ajankohtaisia trendejä digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen. Opimme myös lukuisista Googlen tuoteperheeseen kuuluvista tuotteista, joilla voi kehittää yrityksen digitaalista liiketoimintaa. Opimme erilaisista työkaluista, joilla voi tarkkailla yrityksen ostetuissa, omissa ja ansaituissa kanavissa tapahtuvaa toimintaa.

Digitaalisuus luo yritysten lisäksi myös mahdollisuuksia yksilöille; erilaisten taitojen omaksumisella ja digitaalisten alustojen käyttämisellä saa myös helpotettua omaa arkielämää. Nykyään siis on tärkeää, että myös yksilöt osaavat käyttää digitaalisuutta ja sen palveluita oikein - osaaminen ei ole enää vain yritysten käsissä. Kirjoittamamme blogitekstit olivat hyvä ja monipuolinen katsaus aiheeseen myös tästä yksilön näkökulmasta. Muiden ajatuksia lukemalla voisi sanoa myös oman katsomuksen aiheeseen avartuneen.

Kurssi oli mielestämme tiivis ja informatiivinen paketti digitaalisuudesta ja oli hienoa huomata, kuinka paljon oikeastaan liittyy digitaalisuuteen ja mitä kaikkia digitaalisia toimintoja itse tulee käytettyä päivittäin sitä sen suuremmin miettimättä. Kurssilla oppimamme asiat tulevat varmasti olemaan hyödyllisiä niin vapaa-ajalla kuin työelämässäkin.

Ryhmä 5 kiittää ja kuittaa. 

[mandigit]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Tämän viikon blogikirjoituksen aiheena on asiakaslähtöinen verkkokauppa, jossa käsitellään kahta verkkokauppaa ja niiden käyttäjäystävällisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Olen valinnut käsiteltäväksi Zalandon sekä Verkkokauppa.comin, sillä molemmista on tullut tilattua tuotteita, ja ne ovat todennäköisesti kaikille tuttuja.

Zalando

Zalando on saksalainen yritys, joka keskittyy vaatteiden, kenkien ja asusteiden verkkomyyntiin.

Tilaaminen Zalandolta on helppoa ja nopeaa. Heillä on ilmainen postitus ja palautus, mikä on todella käyttäjäystävällistä. Noutopisteen voi itse valita, ja pisteiden sijainnit ovat hyvät ainakin pk-seudulla. Normaaliin toimitukseen ei siis tule mitään lisäkuluja ja toimituksessa kestää 4-7 päivää. Kun paketti on käsitelty ja lähtenyt matkaan, voi sen liikkumista seurata seurantanumeron avulla.

Tilattaessa on mahdollista saada myös pikatoimitus 13,95e lisämaksusta, jolloin paketti tulee kotiovelle 1-2 päivässä. Pikatoimitus ei ole mahdollinen kaikille paketeille, mutta suurimmalle osalle.

Itse olen monesti tilannut Zalandolta tuotteita, aina normaalilla toimituksella, ja ne ovat aina saapuneet noutopisteeseen viikon sisällä tilaamisesta. Tuotteiden kanssa minulla ei koskaan ole ollut mitään ongelmia, joten en osaa sanoa miten Zalando toimii palautusten kanssa.

Sivusto on helppokäyttöinen ja tuotteita on helppo selata kategorioittain, tuotemerkeittäin ja hinnoittain. Vaatteiden tiedot on kerrottu selkeästi; materiaalit, tarkat koot, värit ja vaatteista löytyy kuvia joka suunnasta, läheltä ja kaukaa, jotta saa selkeän käsityksen miltä vaate näyttää päällä.

Viime talvena rakastuin totaalisesti eräisiin uutuuskenkiin, jotka näin Zalandolla, mutta ne olivat aika kalliit, joten päätin odottaa, että niiden hinta laskisi. Kävin tasaisin väliajoin katsomassa olisiko hinta laskenut, mutta se pysyi samassa, kunnes unohdin koko asian. Keväällä sähköpostiini oli kuitenkin tullut viesti Zalandolta, että kenkien hinta on laskenut melkein 50 eurolla, ja niinpä päätin vihdoin ostaa kyseiset kengät. Minusta oli mukavaa, että viesti tuli, sillä en olisi muutoin muistanut koko kenkiä, eivätkä ne siinä tapauksessa olisi jalassani tälläkin hetkellä.

Verkkokauppa.com

Verkkokauppa.com on suomalainen tietotekniikan, viihde-elektroniikan ja kodinkoneiden vähittäismyyjä, jolta löytyy verkkokaupan lisäksi myös neljä kivijalkamyymälää.

Verkkokauppa on helppokäyttöinen ja tuotteet löytyvät vaivattomasti ja nopeasti. Tilaamansa tuotteet voi käydä ilmaiseksi hakemassa myymälästä tai noutovarastolta. Kuljetustavaksi voi valita myös kuljetuksen Postiin, kotiovelle tai noutopisteeseen, joita ovat Matkahuollon pakettipisteet sekä Postin pakettiautomaatit sekä smartpostit. Tilaaminen Matkahuollon pakettipisteeseen maksaa 8,90e ylimääräistä, ja Postin automaattiin tilaaminen maksaa 2,90e ylimääräistä. Kuljetus lähimpään Postiin maksaa 6,90e ylimääräistä. Kuljetus kotiovelle maksaa 8,90e-19,90e. Myymälästä voi noutaa tuotteet 15 minuuttia tilaamisen jälkeen. Verkkokaupan postipaketit ovat yleensä perillä 1-2 arkipäivässä.

Itse tilaamissani tuotteissa tai kuljetuksissa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia, ja tuotteet ovat saapuneet noutopisteeseen nopeasti tilaamisesta.

Lähteet verkkokauppoihin:

https://www.verkkokauppa.com/fi/etusivu

https://www.zalando.fi/naiset-home/

[mandigit]

Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016

Tämän viikon aiheena on DNA:n tekemä tutkimus suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja digitaalisesta palvelukokemuksesta vuodelta 2016. Kohderyhmänä ovat olleet 15-74 vuotiaat suomalaiset. Vastaajina oli yhteensä 1036 henkilöä.

Digitaalinen asiointi

80% vastaajista on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. 38% vastaajista on varannut ajan lääkärille, laboratorioon tai hammaslääkäriin viimeisen kolmen kuukauden aikana. 31% vastaajista on myynyt tai ostanut ostoksia nettihuutokaupasta tai nettikirpputoreilla. Tutkimus osoittaa, että verkkokauppojen suosio on suurta ja merkittävä osa ihmisistä tekee ostoksia verkossa, mikä ei yllätä. Yli 60% vastaajista on ostanut vaatteita verkosta, noin 48% vastaajista on ostanut kodin elektroniikkaa verkosta, ja noin 42% vastaajista on ostanut huonekaluja tai muita kodin tarvikkeita verkosta. Noin 25% on opiskellut netin kautta, esimerkiksi online kurssilla. Digitaalisen asioinnin vastauksista ei löytynyt oikeastaan mitään yllättävää.

Digitaalisen asioinnin asiakaskokemus

Parhaimmat asiakaskokemukset ovat syntyneet nettihuutokaupoissa tai nettikirpputoreilla, Facebookin kirpputoreilla sekä kodin elektroniikan kirpputoreilta. 79% nettihuutokaupoissa asioineista kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä, ja 46% kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. Operaattoriasioitaan verkossa hoitaneista vain 44% olivat saaneet hyvän asiakaskokemuksen, mikä tuli mielestäni yllätyksenä, sillä luku on aika alhainen.

Perinteinen vs digitaalinen asiointi

68% vastaajista haluaa asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan. Erityisesti nuoremmat (25-34 vuotiaat), joista 79% haluaa asioida välillä fyysisissä kanavissa ja välillä verkossa tai mobiilisti.

Digitaalisten asiointien kehitys

Pankkiasioiden hoitamisen digitaalisesti uskotaan kasvavan eniten. Myös nettihuutokauppojen ja nettikirpputorien käytön, teleoperaattoreiden ja vakuutusten itsepalveluiden tai mobiilisovellusten sekä yritysten tarjoamien chat-asiakaspalveluiden käytön uskotaan kasvavan tulevaisuudessa.

Vastaajat haluaisivat enenevässä määrin hoitaa digitaalisesti tai mobiilisti terveydenhuolto ja lääkäripalveluita, ajanvarauksia, pankki- ja vakuutusasioita, virastoasioita, äänestämisen, ruokaostokset, verkkokauppa-asiointeja, matkakortin latauksen, lippujen ostamiset, asiakaspalvelun ja opiskelun. Ihmettelen, että ruokaostokset löytyvät listalta, sillä vain noin 7% vastaajista kertoo tehneensä joskus ruokaostoksia verkossa, esimerkiksi Alepan kauppakassipalvelun kautta.

Perinteisesti hoidettavia asioita olivat pankki- ja vakuutusasiat, asuntoasiat, muut isommat ja kalliimmat hankinnat, lääkäri ja terveydenhuolto, monimutkaiset asiat kuten ongelmatilanteet ja asiantuntijaa vaativat asiat, puhelimeen, operaattoriin tai nettiin liittyvät asiat ja ostokset.

Lähteet:

DNA tutkimus - Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016

[mandigit]

Keep in touch

Mieluisan työpaikan löytäminen on monille haastavaa. Oletko ikinä miettinyt miksi juuri sinua ei palkattu? Työnhakijat haluavat helpotusta työnhaku prosessiin; vastaus on Keep in Touch! Nykyään ongelmana on monimutkaiset työnhakuprosessit, eivätkä työnhakijat välttämättä koskaan saa tietää mikseivät saaneet hakemaansa työpaikkaa. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi koulujen hakuprosesseista, joissa hakija saa tietää syyn siihen, miksei opiskelupaikkaa irronnutkaan.

Innovaation pääsegmenttinä ovat opiskelijat, jotka etsivät koulun ohelle töitä tai vastavalmistuneena oman alan töitä. Opiskelijat hyötyisivät tiedosta, mitä vaatimuksia työpaikan saajalla täytyy olla, ja miten he voisivat itseään työpaikkaa varten kehittää. Muita segmenttejä innovaatiolle ovat nuoret työttömät(20-30v) ja nuoret työpaikan vaihtajat.

Innovaation ratkaisuna olisi läpinäkyvämpi työnhakuprosessi, jossa hakija saisi välittömästi tietää, miksei saanut haluamaansa työpaikkaa, ja mitä ominaisuuksia valitulla henkilöllä oli, joita hakija voisi vielä kehittää. Eli palveluun tarjotaan vertailu hakijoiden kesken, jonka perusteella ilmoitetaan, onko profiili paremmassa vai huonommassa asemassa verrokkeihin. Tämän perusteella tarjotaan täydennyskoulutuksia, joita oppilaitokset voivat mainostaa palvelussamme.

Innovaatio tuottaisi työnhakijoille arvoa sillä, että he pääsisivät helpommin työelämään ja työnhaku olisi läpinäkyvämpää. Lisäksi palvelu mahdollistaisi oman ammattitaidon ylläpitämisen ja vertailun kilpailijoihin kiireisen arjen keskellä. Sloganeina voisivat olla ”Helposti työelämään!” ja ”Työnhaku läpinäkyväksi!”

Koska kohderyhmänä ovat nuoret, luonnollisin kanava asiakkaiden luokse on sosiaalinen media. Tämän lisäksi tärkeässä roolissa voisivat olla yhteistyökumppanit, esimerkiksi oppilaitokset. Asiakaslähtöisempää otetta mainontaan voisimme saada hyödyntämällä sosiaalisen median vaikuttajia, esimerkiksi tubettajia.

Tarjoamamme lisäpalvelun kustannukset ovat maltilliset, koska innovaation toteuttaminen vaatii ensisijaisesti sovelluskehitystä, joka yrityksellä on jo käynnissä. Toinen suurempi kustannuserä on yhteistyökumppaneiden hankinta, jota voisimme helpottaa tarjoamalla mahdollisille kumppaneille halvempaa näkyvyyttä sovelluksessamme.

Innovaatiomme suorat tulovirrat koostuvat mainostilan myynnistä koulutusta tarjoaville tahoille. Näiden tulojen lisäksi uskomme innovaation kasvattavan sovellukseen kohdistuvaa mielenkiintoa, joka ajan saatossa kasvattaa myös yrityksen muuta tulosta. Ideamme vaikutusta yrityksen tulokseen voitaisiin mitata suhteuttamalla liikevaihtoa käyttäjämääriin sekä mainostulojen suhdetta mainostajiin.

Pysyvän kilpailuedun takaaminen innovaatiolle on haastavaa. Olemalla ensimmäinen suomalainen toimija, joka mahdollistaa käyttäjälle yksinkertaisen vertailun omaan verrokkiryhmäänsä on mahdollista saavuttaa etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Olennaista onkin muuntaa taustalla oleva monimutkainen prosessi kuluttajalle helposti ymmärrettäväksi ja hyödynnettäväksi. Kilpailuetua tuottaa myös tiivis yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa, jolla vaikeutetaan kilpailijoiden pääsyä samoille markkinoille.

[mandigit]

Yrityksen somekanavat

Tarkastelin elektroniikkaketju Gigantin eri somekanavia, jotka löytyvät Facebookista, Instagramista ja Twitteristä. Miten julkaisut eroavat toisistaan? Kuinka aktiivisesti postauksia julkaistaan? Entäs käyttäjäkunta ja käyttömäärät? Se selviää nyt.

Facebook @gigantti

Sen lisäksi, että Gigantilla on Facebookissa omat sivut koko ketjulle, löytyy sieltä myös omat sivut monelle erilliselle myymälälle. Eri myymälöiden välillä käyttäjämäärät ja aktiivisuus vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi oman lähigiganttini Facebook-sivut olivat varsin tyhjät. Viimeisin julkaisu on vuodelta 2011, ja siinä lukee ainoastaan ”testi”. Esimerkiksi Skanssin Gigantti kuitenkin mainostaa sivuillaan ketjun tarjouksia ja uutuuksia aktiivisesti.

Ketjun sivut sitten taas ovat varsin kovassa käytössä. Julkaisuja ilmestyy yleensä joka arkipäivä, usein monta. Niissä mainostetaan tarjouksia ja uutuuksia. Myös arvontoja järjestetään, joista voittaja sitten voittaa jonkin elektroniikkalaitteen itselleen. Julkaisuissa käytetään hymiöitä, kuvia ja videoita ja siten niitä on miellyttävä tutkia. Gigantin Facebook sivuilla on huimat 431t. tykkääjää ja 410t. seuraajaa. Käyttäjiä on kaikenlaisia, vauvasta vaariin niin sanotusti.

Instagram @gigantti

Gigantin sivut Instagramissa eivät ole läheskään yhtä aktiiviset kuin Facebookissa. Välillä julkaisuja ilmestyy muutama viikossa, välillä on yli kuukauden täysi hiljaisuus. Instagramissa Gigantti mainostaa myös uutuustuotteita, tarjouksia ja arvontoja, aivan kuten Facebookissakin. Instagram sivuilta löytyy kuitenkin myös inspiraatiota ja hauskoja videoita ja kuvia (kuten esimerkiksi video, jossa ohjeistetaan kuinka tehdä itselleen hieno jouluinen kampaus, joulukuusiletti. Siitä voi ottaa vähän inspiraatiota sitten muutaman kuukauden päästä.). Gigantin Instagram sivujen käyttäjäkunta on nuorempaa kuin Facebookissa. Seuraajia on 46,7 tuhatta.

Twitter @gigantti

Gigantin Twitter sivut ovatkin sitten hiukan erilaiset, sillä siellä ei mainostetakaan uusimpia tuotteita, tarjouksia eikä arvontoja. Siellä kerrotaan yrityksen nimitysmuutoksista, messuista ja muista yritykseen liittyvistä uutisista. Myös uudelleentwiittauksia löytyy Gigantin e-urheilujoukkueen saavutuksista (@teamgigantti, pelaa Overwatchia ja on pelin ykkösnimi Euroopassa). Twiittejä ilmestyy vaihtelevasti, välillä parin päivän välein ja välillä parin viikon välein. Suurimmassa osassa julkaisuista ei ole kommentteja lainkaan, kun taas Facebookissa ja Instagramissa niitä oli melkein kaikissa julkaisuissa. Gigantin Twitter sivustolla on kuitenkin vain noin 2100 seuraajaa, joten ehkä se selittää asian.

Gigantti on somessa kyllä varsin aktiivinen, varsinkin Facebookissa, jossa seuraajiakin on huimasti enemmän kuin muualla.

Ensi viikkoon!

Mandigit 😊

[mandigit]

Verkkomarkkinoinnin harjoitteet

Luin Fonectan Markkinointi nyt oppaan verkkomarkkinoinnista, jossa neuvotaan, kuinka omaa markkinointia voi viedä nykyaikaisempaan suuntaan.

Tuotteita, tietoja ja suosituksia haetaan yhä enemmän verkossa. Monet ostavat ostoksensa nykyään verkossa, ja heistäkin suuri osa, jotka kivijalkamyymälöihin päätyvät, ovat nähneet myymälöiden mainoksia verkossa. Siksi yritykset, joita ei verkosta löydy, jäävät kilpailussa taka-alalle näin tekeviin yrityksiin verrattuna.

Jopa 70% osto prosessista tapahtuu ennen myyjän ja asiakkaan kohtaamista, sillä asiakkaat etsivät, tutkivat ja vertailevat tuotteita ja palveluita verkossa ennen ostopäätöksen tekemistä. Tänä päivänä on siis tärkeämpää kuin aiemmin, että se oma yritys näkyy kuluttajille verkossa hauissa.

Oppaassa on listattu viisi tärkeintä vinkkiä, joilla yritys voi varmistaa, että uudet asiakkaat löytävät heidät verkosta.

1.       Varmista, että yrityksesi löytyy verkosta

Yritys, jota ei löydy verkosta, ei käytännössä asiakkaalle ole olemassa. Uusista asiakkaista 83% etsii yritystä nimenomaan verkosta ensin. Yrityksellä täytyy olla verkkosivut, jotka toimivat kaikissa eri päätelaitteissa, ja jotka asiakas löytää helposti ja josta löytyy kaikki tarvittava tieto.

2.       Etsi yrityksesi tarjoamia palveluita hakukoneilla

Näin on hyvä kokeilla, miten oma yritys näkyy eri hakukoneissa, ja jos näkyvyys on huono, on asialle syytä tehdä jotain. Hakukoneille tärkeitä ovat nimi, puhelinnumero sekä osoite. Myös aukioloajat ovat asia, joita asiakkaat hakevat usein. Yrityksen on tärkeää pitää huoli, että edellä mainitut asiat ovat kunnossa.

3.       Palvele ja reagoi palautteeseen eri palveluissa

On tärkeää, että asiakas voi olla helposti yhteydessä yrityksiin verkossa, ja heidän viestinsä ja palautteensa huomioidaan. Asiakkaita voi palvella esimerkiksi verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja chatissa.

4.       Valitse tarkkaan, minkä teet markkinoinnissa itse

Kaikkea ei markkinoinnissa tarvitse tehdä itse. Ammattilaisiin voi olla yhteydessä ja kysyä heiltä neuvoa, mitä kannattaa tehdä itse ja missä pyytää apua. Vaativien markkinointitoimenpiteiden ulkoistaminen säästää aikaa ja vaivaa.

5.       Keskity kannattavimpaan markkinointiin

Verkkomainonta on hyvä tapa kasvattaa asiakaskuntaa. Ensin täytyy selvittää, missä kanavassa asiakkaat etsivät tietoa, ja sitten kohdentaa mainonta tähän kanavaan. Verkkomainontaa on esimerkiksi Google-hakusanamainonta, display- mainonta, Facebook-mainonta, LinkedIn-mainonta ja remarketing eli uudelleenmarkkinointi.

Lähteet: Fonecta – Markkinointi nyt - Verkkomarkkinoinnin opas

Ensi viikkoon!

-          Mandigit

[mandigit]

Digitaaliset kuluttajatrendit 2018

Hejsan! Uusi viikko ja uusi postaus digitaalisuudesta. Tällä viikolla aiheena on tämän vuoden digitaaliset kuluttajatrendit, joten tässä niitä nyt olisi:

Trendi 1: Kehosi on käyttöliittymä

Puhetunnistukseen perustuvien avustajien käyttäjistä yli puolet uskovat, että jopa kolmen vuoden kuluttua voimme olla vuorovaikutuksessa teknologian kanssa samalla lailla kuin se olisi ihminen. Joka kolmas heistä uskoo, että lopulta he eivät ole itse kykeneviä edes joka päiväisiin tehtäviin, kuten oven avaamiseen tai hampaiden pesuun, ilman digitaalista yhteyttä. Ovatko puhetunnistukseen perustuvat auttajat oikeasti välttämättömiä muutaman vuoden kuluttua? Ei todellakaan, sanon minä. Huolestuttavaa.

Trendi 2: Korvalaitteiden käytön kasvaminen

Lähitulevaisuudessa saatamme käyttää langattomia kuulokkeita koko ajan, jopa nukkuessamme. Kuulokkeiden uskotaan kehittyvän ja odotukset ovat korkealla. Jo jonkin aikaa on ollut myös ääntä eristäviä kuulokkeita. Nykyään voimme siis itse päättää mitä haluamme, ja mitä emme halua kuulla. Tämä kuulostaa aika hyvältä, eihän sitä nyt kaikkea halua kuulla.

Trendi 3: Ikuiset aloittelijat

Osa ihmisistä tuntee olonsa avuttomiksi, sillä eivät pysy mukana teknologian kehityksessä. Heidän mielestä on vaikea pitää jokapäiväisiä taitoja yllä, sillä teknologia kehittyy tekemään taitomme tarpeettomiksi. Niin no, kukapa ei olisi joskus vähän hukassa.

Trendi 4: Sosiaalinen jakaminen

Sosiaalisen median piti olla kaksisuuntaista, mutta on vähitellen muuttunut yksisuuntaiseksi, kun rikkaat vaikuttajat ostavat seuraajia ja levittävät omaa kantaansa molemminpuolisen vuoropuhelun sijaan.

Trendi 5: Älykkäät mainokset

Ihmisillä on viha-rakkaussuhde mainoksiin. Tulevaisuudessa voidaan kehittää mainoksia, jotka ovat suoremmassa vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa. Päällekäyvät muutokset eivät ole toivottuja, joten niiden estäminen teknologian avulla olisi hyvä ratkaisu.

Trendi 6: Hämmentävä kommunikaatio

Ihmisiä korvaavien koneiden kanssa vuorovaikutus voi olla hyvinkin hämmentävää ajoittain. Olemme tottuneet puhumaan ihmisille ja kanssakäymään heidän kanssaan, joten monien asioiden muuttaminen kanssakäyväksi teknologiaksi käy välillä hiukan oudoksi. Itsepalvelukassat, joista ääni kertoo, kuinka paljon on maksettavaa ja mitä tehdä seuraavaksi on loistava keksintö, sillä kaupassa jonottaminen vähenee, mutta rajansa kaikella. On sitä välillä kiva turista myyjienkin kanssa.

Trendi 7: Vapaa-ajan yhteiskunta

Suuri osa ihmisistä uskoo robottien korvaavan heidät työssään ennen eläkeikää. Osa odottaa rattoisia päiviä ilman töitä, ja osa taas toivoo jatkavansa töissä käymistä, mutta ilman varsinaisia töitä, teknologia kyllä hoitaa. Eikös tarkoituksena ole löytää työ, josta nauttii, eikä odottaa, että teknologia keksii keinon hoitaa työn ilman sinua?

Trendi 8: Valokuvasi on huone

Monet uskovat, että lähitulevaisuudessa olisi mahdollista niin sanotusti palata takaisin menneisyyteen, eli valokuviin ja niihin hetkiin, virtuaalitulevaisuuden avulla. Olisihan tämä nyt aika päheetä, eikö vain?

Trendi 9: Kadut ilmassa

Lentävät autot, mitä siihen muuta lisäämään. Toivottavasti ei, ihan vain ympäristön ja turvallisuuden kannalta.

Trendi 10: Ladattu tulevaisuus

Teknologian kehittyessä ja sen merkityksellisyyden noustessa koko ajan, on myös virta ja sen kestävyys erityisen tärkeää. Siksi kuluttajat haluaisivat akkuja, jotka kestäisivät niin kauan, ettei niiden lataamista tarvitse murehtia. Ne voisivat myös latautua hetkessä. Tulisi tarpeeseen varmasti minun lisäkseni monelle muulle.

Siinä ne sitten olivat, tämän vuoden kymmenen digitaalista trendiä. Minusta tuntuu, etten ole valmis tähän kehitykseen, ainakaan vielä. Näen itseni 20 vuodenkin päästä ajamassa autoa turvallisesti maan pinnalla, käymässä kaupassa johdolliset kuulokkeet korvissa, turisemassa niitä näitä kassamyyjälle ja pesemällä ihan omat hampaani, sähköhammasharjalla kylläkin. Siitä se lähtee.

Artikkeli: https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2018

- Mandi :)

[mandigit]

Digitaalinen liiketoiminta eli sähköinen liiketoiminta

Mitä on digitaalinen liiketoiminta? Digitaalinen liiketoiminta on sähköistä liiketoimintaa, joka tapahtuu usein internetin kautta, mutta se voi olla muutakin sähköistä.

On olemassa puhtaita digiyrityksiä, esimerkiksi pelifirmoja tai verkkokauppoja, mutta digitaalinen liiketoiminta voi olla myös osana muiden yritysten toimintaa: esimerkiksi rahoitusalalla digitaalisuus on nykyään keskeinen osa liiketoimintamalleja, esimerkiksi pankit, joissa nykyään voimme asioida melkeinpä pelkästään verkon puolella verkkopankissa.

Yritysten on tärkeää hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi palveluiden tai tuotteiden verkkomyyntiä ja verkkomaksamista, chat kanavaa asiakaspalvelussa, robotiikkaa tuotannossa ja digitaalista markkinointia. Digitaalinen markkinointi tarkoittaa kaikkia sähköisesti tapahtuvia markkinointimuotoja. Niitä ovat esimerkiksi verkossa tapahtuva markkinointi, mobiilimarkkinointi, sähköpostimarkkinointi ja markkinointi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median hyödyntäminen näkyvyyden hakemisessa tavoittaa ihmisiä ja on usein halvempaa. Digitaalinen liiketoiminta ei ole yrityksille enää pelkkä vaihtoehto, vaan elinehto. Digitalisaatio mullistuu jatkuvasti, ja pärjätäkseen on yritysten pysyttävä mukana kehityksessä.

Digitaaliselle liiketoiminnalle ominaista ovat innovaatiot ja sähköiset ratkaisut, jotka usein nostavat tuottavuutta. Digitaalinen liiketoiminta on usein korkean tuottavuuden liiketoimintaa. Digitaalinen liiketoiminta on skaalautuvaa ja globaalia, eli samaa tuotetta voi myydä rajattomasti ja helposti ympäri maailmaa. Verrataan esimerkiksi digitaalista Angry birds peliä kahvin myyntiin. Digitaalista peliä voi myydä rajattomalle määrälle ihmisiä samanaikaisesti eri puolilla maailmaa, ilman että yhtiön tarvitsisi lisätä resursseja toiminnan pyörittämiseen. Näin ollen yhtiö pystyy kasvattamaan myyntiään, ilman että sen tarvitsisi kasvattaa kulujaan. Kahvia taas on miltei mahdotonta saada myytyä samaan aikaan miljoonille ihmisille ympäri maailmaa, tai ainakin se vaatii todella isoja investointeja yritykseltä.

Digitaalisessa liiketoiminnassa ei riitä pelkkä tekninen osaaminen, kuten pelkkä koodaaminen, vaan menestys edellyttää hyviä ideoita, eli ymmärrystä tarvitaan laajemmin.

Digitaalinen liiketoiminta ei ole vain perinteisten toimintojen muuttamista sähköiseksi, kuten esimerkiksi laskujen maksaminen pankin sijaan verkkopankissa, vaan sille on luontaista ns. distruptio, eli jonkun alan muokkaaminen täysin uusiksi, jolloin perinteisille liiketoiminnoille ei enää jää tilaa. Esimerkiksi videovuokraamo Makuuni meni juuri konkurssiin maksukyvyttömyyden vuoksi. Netflixin ja muiden suoratoistopalveluiden kehittymisen myötä, ovat kaikki elokuvat tilattavissa nykyään kotisohvalta, ja vieläpä ilman kivijalkakauppojen kiinteitä kustannuksia.