mega-classymakerstudent-blog

[mega-classymakerstudent-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Suomen pankin julkaisemassa tulevaisuuden maksamistapoja käsittelevässä e-kirjassa on monia mielenkiintoisia näkemyksiä maksamisen tulevaisuudesta. Vaikkakin näkemykset eroavat eri alan asiantuntijoilla paljonkin toisistaan, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että maksaminen muuttuu tulevaisuudessa. Kukaan ei vain ole varma, että kuinka paljon.

Sirpa Nordlundin näkökulma ”Itseajavan auton lompakko ja lentolippuja ostava kello” herätti ensimmäisenä mielenkiintoni. Kappaleessa käsitellään, kuinka nopeasti maailma on digitalisoitumassa ja mitä ongelmia se mahdollisesti tuo mukanaan. On ennustettu, että vuoteen 2020 mennessä 50 miljardia laitetta on yhdistettynä internettiin. Kuluttajat vaativat helpompia ja välittömämpiä palveluita ja nämä odotukset kohdistuvat myös maksamiseen. Nordlundin mukaan olemme todennäköisesti viimeinen sukupolvi, joka käyttää muovikortteja. Miksi kantaa kymmentä eri korttia mukana, kun kaikki maksuvälineet ja kanta-asiakkuudet saa kätevästi puhelimeen.

Helppoudella on myös hintansa. Samalla kun laitteiden älykkyys nousee, ei omista raha-asioista huolehtiminen kohene samalla tahdilla. Transaktion vaivattomuus helpottaa kuluttamista ja oman talouden hallinta kärsii.

Näkökulmassa tuodaan myös esille, kuinka tämä muutos syö valtaa instituutioilta. Pankeilla on merkittävä riski menettää kontrolli ja merkityksellisyys kuluttajan elämässä. Ohjeistukset ja raportointivelvollisuudet hidastavat suurien pankkien toiminnan kehittämistä, kun taas pienemmät FinTech-yritykset pystyvät helposti kiertämään jatkuvasti uudistuvia sääntelyitä. ”Mitä nopeammin pystyy reagoimaan muuttuvaan toimiympäristöön, sitä paremmin palvelee älylaiteaddiktoitunutta kärsimätöntä kuluttajaa.” toteaa Nordlund tekstissään.

”Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti” kirjoituksessa ei välity samanlainen innostuneisuus tulevaisuudesta kuin muissa teksteissä. Matti Räsänen kokee, että 15 vuodessa suuria muutoksia maksutapoihin ei ole nähtävissä. Sirukorttien liikkeellelasku ja kauppojen maksupäätteiden vaihtaminen niitä lukeviksi vei melkein 15 vuotta, joten maksamisen muutos ja tekninen kehitys eivät kulje käsi kädessä. Käteinen ei Räsäsen mukaan ole katoamassa minnekään. Nykyään viidennes maksutapahtumien arvosta maksetaan käteisellä. Tämä määrä tulee laskemaan tulevaisuudessa, mutta ei katoamaan. Hän perustelee näkemyksensä sillä, että on monia ihmisiä, jotka eivät voi saada korttia tai voi olla fyysinen este, joka rajoittaa teknisten laitteiden käyttöä.

Maksaminen on välineistynyt ja sulautumassa muihin asiakaspalvelu- ja ostoprosessin toimintoihin. Uusia maksusovelluksia kehitetään jatkuvasti lisää, mutta niiden saaminen laajaan käyttöön on hankalaa, ellei kehittäjänä ole suuri nimi niin kuin Apple tai Google. Uusien maksutapojen laaja kirjo hidastaa niiden yleistymistä. Myyntipisteiden pitää hankkia uusia laitteita ja integrointeja maksutapoja varten, mikä hidastaa käyttöönottoa. Mobiili yleistyy nopeammin pienemmissä yrityksissä, missä integrointikustannukset eivät ole yhtä merkittäviä kuin isoissa.

Itse näen, että 2020-luvun lopulla maksaminen hoidetaan pääasiassa puhelimella ja pieni osa käteisellä. Korteilla ei ole merkitystä, jos kaiken saa mobiiliin. Käteiselläkin maksaminen tapahtuu todennäköisesti vain silloin, jos ollaan menossa paikkaan, jossa internet-yhteys ei todennäköisesti toimi, esimerkiksi festivaalialueella tai jos puhelimen akku loppuu.

[mega-classymakerstudent-blog]

Pelillistäminen

Pelillistäminen on pelillisten elementtien tuomista tuotteeseen, palveluun tai vaikka työhön. Itse pelillistämisen termin käyttö on alkanut vähentyä ajan myötä, sillä se on alkanut vakiintua osaksi toimintoja. Pelillistämisen voi huomata esimerkiksi puhelin tai aktiivisuusrannekkeen liikuntasovelluksesta. Sovellus kertoo saavutuksista, antaa käyttäjälleen tunnustusta hyvästä juoksusta ja omaa aktiivisuutta voi verrata muiden käyttäjien aktiivisuuteen internetin välityksellä. Verkkokaupoissa sinut voidaan palkita 20% alennuksella ensimmäisestä tilauksesta, kun luot sivulle uudet tunnukset tai voit saada ilmaisen kuljetuksen tuotteelle, kun arvioit verkkokaupan ostoprosessin. Pelillistämisen ei tarvitse olla digitaalista. Esimerkiksi työpaikalla voidaan järjestää myyntikilpailuja tai tehdä myyntiranking, joka omalta osaltaan motivoi työntekijöitä parempiin suorituksiin.

Yksinkertaisimmat pelillistämisen esimerkit löytyvät sosiaalisen median sivuilta, kuten Facebookista. Niissä kävijöille tarjotaan saavutuksia ja tunnustuksia aktiivisuuden mukaan. Päivitysten ja kuvien tykkäykset ja kommentit voidaan luokitella muiden käyttäjien antamiksi pisteiksi.

 Opetuksessa pelillistäminen osuu silmään jo kirjautuessa sisään Peppiin. Etusivulla on rinkula, joka kertoo, kuinka paljon opintopisteitä on suorittanut, ja kuinka paljon on jäljellä. Pelkästään jo tämä on pelillinen elementti. Jokainen opiskelija on varmasti joskus käyttänyt Quizletia kielten opiskelussa tunnilla tai kotona. Se antaa palautetta opiskelijalle osatuista sanoista ja omaa etenemistä voi helposti seurata sivupalkin tiedoista.

Pelillistämisen tarkoitus on tehdä toiminnosta ”leikkisämpiä” ja mielenkiintoisempia. Sen tarkoitus on koukuttaa käyttäjiä tai motivoida omia työntekijöitä parempiin suorituksiin. Se on antanut mahdollisuuden yritykselle tunnistamaan ja palkitsemaan tehokäyttäjiä.

[mega-classymakerstudent-blog]

Fonus - uskollisuusjärjestelmä

Kohdehenkilömme on perhekeskeinen, 38-vuotias mies. Kiireisen yrittäjän elämän täyttää lapsien harrastukset sekä hektisen arjen pyörittäminen. Isä on hyvin huolehtivainen perheestään. Hän seuraa sosiaalista mediaa aktiivisesti, etenkin Facebookia, Twitteriä ja Instagramia. Isä on huolissaan perheensä taloudellisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Pääkohderyhmämme ovat perheet, joilla on eniten vakuutettavaa. Esimerkkivakuutuksina he hankkivat koti-, auto-, vene-, lemmikki-, matka-,  ja lapsivakuutukset.

Mahdollisia ongelmia Fonus-uskollisuusjärjestelmälle ovat esimerkiksi uskottavuus, jos vakuutusalaa pidetään liian “vakavana” alana innovaatiolle. Samalla potentiaalinen ongelma on se, että vanhempi väestö ei arvosta uskollisuusjärjestelmää. Muita ongelmia ovat tekniset ongelmat, uskollisuudesta saatavien etujen sekä palkintojen heikkous ja potentiaaliset isot kustannukset.

Keksimämme innovaation Fonuksen avulla hyödynnät aktiivisuutta. Vakuutusostoilla sekä suositellessasi Fonus-uskollisuusjärjestelmää muille keräät rahanarvoisia etuja sekä pienimuotoisia lahjoja. Kyseiset palkinnot toimivat houkutuksena käyttää uskollisuusjärjestelmää.

Fonus ei itsessään tuo Folksamille tuloja, vaan sen tarkoituksena houkutella yritykselle uusia asiakkaita ja kannustaa vanhoja asiakkaita keskittämään enemmän vakuutuksia Folksamiin. Uskollisuusjärjestelmä pyrkii ylläpitämään asiakassuhteita tarjoamalla etuja, joita et saa muilta vakuutusyhtiöiltä.

Bonuksia kerryttävä uskollisuusohjelma on uusi ilmiö vakuutusalalla. Toki alan suuret yritykset tarjoavat asiakkailleen alennuksia vakuutuksista, mitä enemmän he keskittävät niitä yhteen paikkaan, mutta Fonus on jotain uutta ja raikasta. Se palkitsee asiakkaan jo ensimmäisestä vakuutusostosta Folkeilla ja niitä voi kerryttää itselleen lisää vakuutusmaksujen ulkopuolellakin omalla aktiivisuudellaan. Folkkien keräämisen voi nähdä ikään kuin jonkin sortin pelinä, joka varmasti koetaan mielenkiintoisempana vaihtoehtona tavallisille tylsille prosenttialennuksille.

Uskollisuusmittarin kehittäminen aiheuttaa kustannuksia Folksamille. Kustannukset koostuvat pääasiassa uskollisuusmittarin alustan ja sen erilaisten toimintojen asentamisesta Folksamin kotisivuille. Myös järjestelmän testaus sen luomisen jälkeen aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi markkinointikustannukset ovat huomioitava. Fonusta markkinoidaan runsaasti sosiaalisessa mediassa sekä esimerkiksi Folksamin yhteistyökumppaneiden sivuilla. Myös erilaiset bannerit ovat mahdollisia tietyillä verkkosivuilla. Katumainontaa voidaan myös miettiä ja kohdentaa mahdollisuuksien mukaan järkeville potentiaalisille alueille. Lisäksi jo olevia asiakkaita informoidaan uudesta Folksamin innovaatioista sähköpostiin lähetettävällä uutiskirjeellä.

Uskollisuusmittari Fonuksen onnistumista taloudellisesta näkökulmasta voidaan mitata suoraan vertaamalla uusia myyntituloksia vanhoihin. Tämä täytyy tietenkin tehdä pitkässä juoksussa ja miettiä, kuinka isosta ajanjaksosta näytteet otetaan. Myös pelkästään kävijämäärien kehitystä voidaan vertailla. Voidaan katsoa, onko Fonuksen kehittäminen tuonut Folksamille lisää asiakkaita tai ylipäätään lisännyt vierilijoiden määrää Folksamin verkkosivuilla. Fonuksen yhteyteen voidaan kehitellä myös pienimuotoinen palautekysely, johon asiakkaat voivat halutessaan vastata ja antaa avointa palautetta uskollisuusmittarin toimivuudesta.

[mega-classymakerstudent-blog]

Hakupalvelut Googlen ulkopuolella

Nopealla silmäyksellä internetin suurimmat hakupalvelut vaikuttavat aivan samalta. Pieniä visuaalisia eroja tietenkin löytyy. Itse suosin enimmäkseen Googlea, mutta välillä eksyn käyttämään esimerkiksi Bingiä koulun koneella ja en edes huomaa sitä aluksi. Minulta löytyy myös Yahoo!:n sähköposti, mutta silloinkin kun käytin sitä, en koskenut ollenkaan sen hakupalveluun. Vuoden alusta olen käyttänyt Googlen lisäksi myös vähemmän tunnettua DuckDuckGo hakua. Huomattavia eroja maailman suurimpien hakupalveluiden välillä ei ole, mutta niitä kuitenkin löytyy jonkin verran.

Google

Googlesta minun tuskin edes kannattaa puhua. Sen kautta tehdään yli 90% maailman kaikista internet-hauista ja Googlen yksinkertainen, valkoinen kotisivu on tullut vuosien myötä kaikille tutuksi. Siksi keskitynkin enemmän Bingin, Yahoo!:n ja DuckDuckGo:n hakupalveluihin.

Bing

Bing on Microsoftin omistama maailman toiseksi suurin hakukone. Konetta on useaan otteeseen kritisoitu sen hitaudesta ja Google-haun osumien kopioinnista. Bingin suuren kävijämäärän osaltaan selittää se, että se on oletushakuna Internet Explorerissa ja Microsoft Edgessä. Verrattuna Googleen palvelu on paljon visuaalisempi. Hakusivun taustalta löytyy nimittäin päivittäin vaihtuva luontokuva. Kuvahauissa Bing on kehittyneempi kuin Google. Jos esimerkiksi löydät kuvahausta kuvan, jossa on kaunis kukka kuvan alakulmassa ja haluat tietää kukasta enemmän, pystyt rajaamaan kuvasta kukan ja tekemään tällä rajauksella uuden haun. Itse internet-haku on heikompi kuin Googlella. Bingin algoritmi etsii pelkästään hakusanalla löytyviä osumia, eikä käytä synonyymejä niin kuin Google. Bing antaa myös harvemmin suoria vastauksia hakuihin. Esimerkiksi hakemalla ”Movies playing in Helsinki” Google antaa listan Helsingin teattereissa pyörivistä elokuvista ja Bing ehdottaa ensimmäisenä sivua, jossa kerrotaan Helsingin elokuvateattereista.

Yahoo!

Yahoo! on aika lailla sama kuin Bing. Yahoo! ja Bing solmivat 10 vuoden sopimuksen vuonna 2009, jonka seurauksena Yahoo! hylkäsi oman hakukoneensa ja siirtyi käyttämään Bingin hakualgoritmeja. Joten hakujen kannalta nämä ovat kuin kaksi marjaa. Palveluiden erot löytyvät kotisivulta. Yahoo! tarjoaa käyttäjilleen sivuillaan tuoreimpia uutisia ja trendaavia henkilöitä. Etusivulta löytyy myös esimerkiksi urheilutuloksia ja päivän sää. Nämä kaikki ovat tarjolla Yahoo!:n jenkkiversiossa. Suomalainen Yahoo! sivu on pelkistetympi kuin Googlella.

DuckDuckGo

DuckDuckGo on yksinkertaisempi ja uudempi kuin muut hakukoneet. Sen valttikorttina muihin verrattuna on se, että se ei tallenna mitään tietoja kävijöidensä tekemistä hauista, eikä se myöskään lähetä niitä eteenpäin toisinkuin Google, joka seuraa asiakkaitaan mitä ikinä he tekevätkään. Lisäksi hauista ei löydy mainoksia ja kaikki haut ovat yhdellä sivulla.

[mega-classymakerstudent-blog]

Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinointi on kehittynyt internetin ja sosiaalisen median myötä tärkeäksi osaksi yrityksen markkinointia ja erityisesti brändin kehittämistä ja asiakkuuksien ylläpitämistä ajatellen. Tämä näkyy varsinkin suurempien yritysten nettisivuilla, missä yritykset julkaisevat uutisia ja artikkeleita, joiden ajatellaan kiinnostavan yrityksen asiakaskuntaa. Vakuutusyhtiöt kertovat turvallisuudesta, elintarvikeyhtiöt kokkaamisesta ja satokauden resepteistä ja vaatevalmistajat muodista.

 Sisältömarkkinoinnista henkilökohtaisesti ensimmäisenä tulee mieleen Red Bull – energiajuoma. Sisällön tuottaminen on näkyvä osa Red Bull – brändiä. Yrityksellä on valtava määrä seuraajia jokaisella some alustalla. Siltä löytyy oma YouTube – kanava, jonka päivittäisillä videojulkaisuilla on yli 7,6 miljoonaa seuraajaa. Red Bullilla on myös oma aktiiviseen elämäntapaan keskittyvä aikakausilehti nimeltään The Red Bulletin, jonka levikki on yli 2 miljoonaa kappaletta kuukausittain. Red Bullilta löytyy myös oma TV – kanava, jonka välityksellä voi katsoa esimerkiksi Neste Rallia suorana veloituksetta. Yhtiö on tehnyt sisällöllään sen, mistä moni brändi haaveilee. Ihmiset eivät ajattele Red Bullia enää pelkkänä tuotteena, vaan siitä on tullut monelle elämäntapa.

 Kubon vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan 57% sisältömarkkinointia harrastavista yrityksistä ovat vasta markkinoinnin alkuvaiheessa ja vain 35% ovat tehneet sisältöstrategian. Selailemalla Veikkauksen ja Vaasan sisältöjä erot ovat huomattavissa. Veikkauksen sivuilta löytyy laaja skaala erilaisia uutisia, reportaaseja, kolumneja ja tarinoita tunnettujen henkilöiden elämästä. Omat silmäni osuivat heti uutiseen, jonka kuvassa oli Tuomari Nurmio mustan hevosen selässä ase kädessä. Mielenkiintoni heräsi ja minun oli pakko lukea kyseinen uutinen ennen kuin jatkoin sivun tarkastelua. Veikkaukselta löytyy artikkeleita moneen eri makuun ja niitä tulee jatkuvalla syötöllä lisää. Vaasan sivuilla on hieman eri meininki. Vaasan artikkelit ovat yksitoikkoisempia ja markkinointi tulee niissä selvästi esille. Uutisia ei olla tehty asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi niiden julkaisuvälit ovat epätasaisia ja harvempia. Veikkauksella on selvästi selkeämpi sisältöstrategia kuin Vaasalla.

 Tänään oli ensimmäinen kerta, kun kävin Veikkauksen ja Vaasan sivuilla ja minusta tuntuu, että tulen jatkossa käymään Veikkauksen sivuilla useammin.

[mega-classymakerstudent-blog]

Digitalisaation merkitys liiketoiminnalle

Digitaalisuus on, ja tulee olemaan osa jokaisen toimialan toimintaa tulevaisuudessa. Tuleeko mieleen liiketoimintaa ilman minkäänlaista digitalisaatiota? On hyvin vaikea kuvitella yritystä, joka ei hyväksikäytä jossain muodossa digitaalisuutta nykypäivänä. Esimerkiksi vaikka yritys ei olisi Facebookissa, joku on arvostellut tai maininnut yrityksestä internetissä jollain muotoa.

Nykyään digitalisaatiota hyödyntävät yritykset eivät enää erotu muusta massasta, vaan sen hyväksikäyttäminen on enemmänkin välttämättömyys pärjäämiseen. Erilaiset digitaaliset työalustat sekä digitaalisuuteen suuntautuneet työntekijät (Chief Digital Officer) alkavat olla yritysten arkipäivää.

Luonnollisesti digitalisaation luonne ja merkitys vaihtelee toimialasta riippuen. Nykyään pelkästään itse digitalisaatioon on erikoistunut yrityksiä. Muunmuassa pankki-, vakuutus- ja pelialoilla digitalisaation osuus on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kahvila- ja käsityöläisaloilla.

Miten liiketoiminta on muuttunut?

2000-luvulla digitalisaatio liiketoiminnassa on lisääntynyt huomattavasti. Liiketoiminnassa etäisyyksien merkitykset ovat vähentyneet, ja yritysten toiminnot ovat muuttuneet entistä enemmän maan rajojen ylittäviksi kansainvälisiksi toiminnoiksi.

Digitalisaatio on mahdollistanut yrityksille kokonaan uudenlaisen tavan menestyä kansainvälisillä markkinoilla, esimerkkinä suomalaisen yrityksen perustama Angry birds-pelit. “Pelit ovat Suomen suurin sisältövientituote”, kirjoittaa Neogames artikkelissaan.

Koska internetiin on lähes jokaisella välitön pääsy, se luo yritykselle lisäpaineita. Asiakas käy usein tarkistamassa ravintolan arvosteluja etukäteen ja saattaa tehdä ostopäätöksen sen perusteella. Sama koskee hintojen kilpailutusta.

Kivijalkamyymälöiden on entistä vaikeampi taistella halvempia ja nopeasti toimivia nettikauppoja vastaan.

Yritysten haasteet ja yhteistyö

Digitalisaatio on tällä hetkellä kuuma aihe ja sen merkitystä liiketoiminnalle on mahdotonta sivuuttaa. Mutta kysymys kuuluukin mitä se on ja miten se vaikuttaa yritysten toimintaan ja miten siihen tulisi konkreettisesti varautua? Jokaisella yrityksellä tulisikin nykypäivänä olla strategia, jonka avulla selvitä ‘’digimurroksesta’’. Suurilla yrityksillä digitalisaation haasteet liittyvät hitauteen tehdä muutoksia. Kasvuyrityksillä puolestaan olisi vaadittavaa intoa lähteä toteuttamaan digitalisaation vaatimia muutoksia, mutta resurssit ovat suuria yrityksiä huomattavasti pienemmät ja siksi uusien ideoiden kehittäminen on hankalaa.

Yhdistämällä suurten yritysten voimavarat sekä resurssit ja pienten kasvuyritysten ketteryyden, olisi mahdollista kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita helpottamaan arkea. Tarvittaisiin siis keskustelua ja kohtaamisia, joissa kasvuyritykset ja suuryritykset kohtasivat avoimin mielin ja yhteistyössä etsisivät ratkaisuja digitalisaation tuomiin pulmiin ja haasteisiin.Yhdistämällä suurten yritysten voimat ja pienten kasvuyritysten ketteryyden voi tehokkaasti kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita.

[mega-classymakerstudent-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Onko sinulla tietty visio digitaalisesta tulevaisuudesta? Miten oletat sen kehittyvän? Tuleeko teknologia valloittamaan yhteiskunnan? Kukaan ei ole selvännäkijä, mutta digitaalisuuden tulevaisuudesta on tehty monia tutkimuksia, jotka osoittavat sen, että maailma tulee muuttumaan seuraavassa 20 vuodessa enemmän kuin edellisessä 200 vuodessa. Tämä osoittaa sen, että uudistuksia ja parannuksia tapahtuu koko ajan, haluttiin sitä tai ei.

Tulevaisuudessa digitaalisuus kasvaa entisestään paikasta riippumattomammaksi, mikä helpottaa mm. etätyöskentelyä. Uudistuva älyteknologia on tehnyt tiedonsiirrosta helpompaa ja vaivattomampaa. Älyteknologian myötä digitalisaatio tulee olemaan jokapäiväisessä elämässämme, jopa huomaamattamme.

Digitalisaatio tulee sulautumaan elämiseen uusien keksintöjen ja innovaatioiden myötä: kosketusnäyttöjä on lähes kaikkialla, ja vain parin swaippaamisen päässä on haluttu toiminto. Väitän, että tulevaisuuden yhteiskunta tulee olemaan yksi suuri teknologian ulottuvuus, jossa ihmiset elävät digimaailmassa. Ihmiset ovat tottuneita mobiililaitteiden käyttäjiä, ja ovat entistä enemmän riippuvaisia teknologiasta.

Tulevaisuudessa käyttäessään eri palveluita asiakas olettaa enemmän ja enemmän digitalisaation olevan käytössä. Ihmiset vaativat, että vakuutusyhtiön internet-sivuilla chat on tarvittaessa käytössä tai liittymäpaketin vaihto onnistuu kätevästi muutamalla napsautuksella. Yrityksien on elintärkeää pysyä kehityksen tahdissa ja vastattava digitalisaation huutoon.

Opiskelu on yksi osa-alue, jota digitalisaatio tulevaisuudessa koskettaa merkittävästi. On mielenkiintoista seurata, kuinka paljon opettajat pyrkivät hyödyntämään teknologiaa opetuksessaan jatkossa. Yhä enemmän opetus on siirtymässä verkon kautta käytäväksi etäopiskeluksi, jossa erilaisia digitalisaation tuomia apukeinoja käytetään apuna. Myös lähiopetuksessa muun muassa eri kosketusnäytöt ja visuaaliset opetuskeinot tulevat lisääntymään. Vähitellen loputkin ylioppilaskokeetkin siirtyvät koneellisiksi. Osa opettajista silti pyrkivät konservatiivisesti pysymään vanhoissa opetusmenetelmissä, joten läheskään kaikille siirtyminen digitalisaatioon ei ole ongelmatonta.

Digitalisaatio tulee varmasti helpottamaan ihmisten arkea merkittävästi tulevaisuudessa. Se luo suuria mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös riskejä ja epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi työelämässä vanhoja perinteisiä toimintatapoja korvataan uusilla, ja työntekijöiden on jatkuvasti pystyttävä omaksumaan uusien ohjelmien ja laitteiden käyttöä.

Osa työpaikoista puolestaan häviää kokonaan digitalisaation myötä, sillä teknologia pystyy korvaamaan joitain työtehtäviä tulevaisuudessa kokonaan. Tämä voi aiheuttaa stressiä ja jopa pelkoa ihmisissä, jos kokee epävarmuutta esimerkiksi omasta kyvystään omaksua kehittyvää teknologiaa.

Nuoret pysyvät yleisesti hyvin mukana digitalisaation kehityksessä, koska ovat syntyneet tähän teknologian ajan yhteiskuntaan. Haasteellisemmassa asemassa ovat keski-ikäiset ja etenkin vanhukset, joiden on täytynyt omaksua digitalisaation kehitystä vanhemmalla iällä, jolloin oppiminen ei ole niin helppoa.