miljammaria-blog

[miljammaria-blog]

Fasilitoinnin ja fasilitaattorin merkitys

(innovaatio-osaamisen toinen blogipostaus)

Monesti kun mietitään fasilitaattorin roolia, niin päällimmäiseksi ajatukseksi nousee jokin muiden yläpuolella oleva henkilö, joka käskee ja jalkauttaa toimenpiteitä henkilöstöön tekemättä itse mitään. Fasilitaattori on kuitenkin täysin tämän vastakohta. Fasilitaattori pitää huolen siitä, että ei nosta ryhmässä ketään eriarvoiseen asemaan – ei edes itseään. Fasilitaattori huolehtii siitä, että ryhmän kaikki jäsenet tulevat kuulluiksi ja kannustaa ryhmäläisiä esimerkiksi ideoimaan. Vaikka fasilitaattorin tekisi välillä mieli kommentoida ryhmäläisten ehdotuksia, on kuitenkin parempi pitää suunsa kiinni ja toimia ennemminkin ideoinnin mahdollistajana kuin ideoita tuomitsevana.

Tärkeimpänä fasilitaattorin roolina on helpottaa muiden ryhmäläisten toimintaa. Muita keskeisiä fasilitaattorin tehtäviä ovat kysymysten esittäminen, tiimien ja ryhmien kokoonpanon suunnitteleminen (yksin/pareittain/ryhmissä) ja ideoiden dokumentointi jatkoa varten. Esimerkiksi ideointiprosessissa tai kokouksessa fasilitaattorilla on mielessä tarvittavat työkalut ja metodit, joita hän käyttää avatakseen ”ryhmähengen”, jotta itse tekeminen onnistuisi luontevasti muilta. Näin tekijöille myös tulee fiilis, että ”jes me ollaan oikeesti tehty jotain”, eikä vain silleen, että suunnitellut ideat jäisivät tekemättä tai kasaantuisivat käskyistä aina tietyn henkilön harteille.

Tämä on myös lähellä itsensä fasilioinnin termiä, joka tarkoittaa toimia, jotka helpottavat muiden toimintaa. Sovimme myös ryhmätehtävässämme, että jokainen on vuorollaan fasilitaattori, jolloin jokainen saisi itse käytännössä tutustua siihen, mitä se tarkoittaa ja sitä kautta sisäistämään fasilitoinnin merkityksen.

Fasilitointiprosessin takia ei ole aina välttämätöntä kokoontua yhteenkään fläppitaulujen ja tussien kanssa. Digitaalisia ohjelmia hyödyntämällä ryhmä voi kokoontua vaikka toiselta puolelta maailmaa ideoimaan yhdessä, mikä tarkoittaa virtuaalista fasilitointia. Mielestäni tässä voisi käyttää esimerkkinä meidän projektityössä ryhmässä käytettyä ideointityökalua netissä, jossa käytiin ns. monta rundia, jonka aikana ideat aina jalostuivat ja jatkokehittyivät muiden toimesta. Prosessi alkoi siten, että ensimmäisellä kierroksella piti keksiä vain joku idea tai ajatus ja sen oli mahdollista olla kuinka raakile tahansa. Muut käyttäjät eivät pysty näkemään, mitä muut ovat ajatelleet. Seuraavalla kierroksella näet jo mitä muut ovat ideoineet, kuitenkin henkilöllisyyden pysyessä ”salassa” ja pystyt jatkokehittämään heidän ideoita ja ajatuksia tai niiden pohjalta keksimään vallan jotain uutta. Näitä kierroksia käytiin aina useampi ja silloin ideatkin vaihtuivat. Lopuksi nähtiin kaikkien ideoiden yhteenveto ja jo näistä niin sanotuista valmiista ideoista oli helppo valita se, minkä koko ryhmä ottaa kehittääkseen. Tämä oli mielestäni todella hyvä matalan kynnyksen ideointityökalu, sillä siinä koko ryhmä pääsi saman verran ja saman arvoisesti ideoimaan, jolloin lopuksi tuli se fiilis, että itse on oikeasti myös saanut ryhmässä jotain aikaiseksi omasta motivaatiosta ja ”yhteen hiileen puhaltamisesta”. Tämä on myös se fasilitoinnin idea.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)

http://www.karismakonseptit.fi/mita-fasilitointi-on-mita-fasilitaattori-tekee-miksi-fasilitaattoria-kannattaa-kayttaa/

http://www.talouselama.fi/tyoelama/tunnetaanko-teilla-fasilitointi-3381025

+ moodlen materiaalit

[miljammaria-blog]

Googlen tuoteperhe

(digitehtävä  5.5)

Googlella on tarjottavanaan monia niin maksullisia, kuin myös ilmaisiakin palveluita yrityksille sekä yksityisille käyttäjille. Esittelen tässä postauksessa kolme omaa suosikkiani googlen tarjoamasta valikoimasta sekä pohdin, miten asiakasyrityksemme Kittys Milkashake Bar voisi hyödyntää niitä.

 Google Analytics

Google Analytics on ilmainen analytiikka työkalu, jonka avulla pystytään seuraamaan mm. sitä, ketä sivuilla vierailevat ovat, mistä he tuleva, millä laitteella he tulevat, mihin kellon aikaan he tulevat, kauanko he ovat sivuilla, mitä he sivuilla tekevät ja missä järjestyksessä he sivuilla liikkuvat, minkä sivun kohdalla useimmiten poistutaan… ym. Google Analytics, GA, on pohjaton suo, josta löytyy ominaisuuksia niin paljon kuin vain osaa etsiä. Tämän avulla KMB pystyisi ottamaan enemmän selvää asiakasryhmistään ja heidän käyttäytymisestään, jotta asiakkaitta pystyisi palvelemaan henkilökohtaisemmin ja kohdistamaan resursseja sinne, missä niitä näytettäisiin tarvitsevan.

 Google Ads

Google ads on verkkomainonnan maksullinen työkalu, jossa yritys pystyy määrittelemään päiväbudjettinsa, jonka alle pystyy määrittelemään niin monta mainosryhmä kuin vain haluaa. Yritys maksaa vain mainoksen klikkauksista mutta päiväbudjetti ei voi siltikään ylittyä. Tämän takia mainoskampanjoiden budjetointi ja ROI-luvun selvittäminen on helppoa, kun selvillä on paljonko mainontaan käytetty rahaa ja konversio-tavoitteen avulla pystytään selvittämään jokaisen uuden kävijävierailun potentiaalinen arvo. KMB voisi hyödyntää Adsia esim. display-mainoskampanjoiden luomisessa, jolloin KMB saisi enemmän näkyvyyttä ja tämän avulla tunnettuutta.

 Google My Business

My Business on ilmainen verkkotyökalu, jonka avulla yritys voi hallita näkyvyyttään googlen hakukoneissa ja google mapsissa. KMB käyttää jo tällä hetkellä my businesta, mutta sitä voisi mielestäni hyödyntää vielä enemmän. My Busineksessa pystyy kirjoittamaan mm. max 300 sadan artikkeleita, jotka näkyvät hakutuloksissa my busines-profiilin alla. Artikkeleiden kirjoittaminen myös parantaa hakukoneissa näkyvyyttä. My Business sivuille voisi lisätä myös enemmän kuvia. Yksi iso asia, mitä KMB:n pitäisi mahdollisimman pian päivittää my businekseen, on Ison Omenan toimipisteen lisääminen. Tällä hetkellä näkyy vain, että  yritys on Helsingissä. KMB on kyllä hyvin ottanut muut my busineksen mahdollisuudet käyttöön ja ovat esimerkiksi vastanneet jokaiseen arvosteluun, mikä luo yrityksestä aktiivisen ja positiivisen mielikuvan.

Lähteet:

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

https://www.google.com/analytics/

https://www.google.fi/ads/

https://www.google.fi/business/

[miljammaria-blog]

10 vinkkiä parempaan hakukoneoptimointiin

(digitehtävä 5.4)

 Digitaalisessa markkinoinnissa on korostunut erityisesti hakukonemarkkinointi, joka jakaantuu hakukonemainontaan ja hakukoneoptimointiin. Tässä postauksessa tulen keskittymään enemmän tuohon hakukoneoptimointiin ja antamaan käytännönläheisiä vinkkejä siinä onnistumiseen.

 Hakukoneoptimointi lyhyesti tarkoittaa sitä, että oman sivun näkyvyyttä hakukoneiden orgaanisissa hakutuloksissa yritetään parantaa. Kaikilla yrityksillä on tavoitteena päästä vähintään hakukoneen ensimmäiselle sivulle, mielellään vielä kolmen ensimmäisen tuloksen joukkoon.

 1) Avainsanat

Ennen uuden tekstin julkaisemista sivuille on mietittävä, mitä sivuilla kerrotaan. Jos sivut keskittyvät esimerkiksi call center -palvelun tuottamiseen, niin avainsanoiksi kannattaa asettaa sanoja, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen, kuten: call center, contact center, puhelinvaihde, mobiilivaihde, monikanavainen asiakaspalvelu jne.. Avainsanojen merkitys on kuitenkin nykyään hieman vähentynyt, sillä niitä ollaan käytetty usein vilpillisessä tarkoituksessa, kuten spämmäämällä näitä avainsanoja valkoisella fontilla valkoiselle taustalle, jolloin vain hakukoneet näkevät ne ja parantavat asemaasi orgaanisissa hakutuloksissa.

 2) Otsikot

Otsikoita on hyvä olla tekstissä useampia, vähintään yksi pääotsikko ja yksi alaotsikko. Pääotsikkoa nimitetään h1-tason otsikoksi ja alaotsikoita h2-, h3-…jne tason otsikoiksi. Otsikoita kutsutaan myös title-tageiksi, ja olisi toivottavaa, että otsikoissakin esiintyisi määriteltyjä avainsanoja. Otsikot kertovat myös googlen indeksointiroboteille kaikista parhaiten, mistä k.o sivulla on kyse. Näin on hyvä miettiä myös otsikoiden pituus ja kirjoitusmuoto mahdollisimman osuvaksi.

 3) Sivuston rakenteen suunnittelu

On tärkeää, että kaikki nettisivun sivut ollaan liitetty XML-sivustokarttaan, joka kertoo indexoiville hakuroboteille, minkälainen verkkosivustosi rakenne on. Montako pääsivua sivullasi on, mitkä ovat niiden alasivut, mihin sisäiset linkit johtavat yms. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota sivuston URL-osoitteen muotoon. Jos yritys ”Pekka Oy” myy esimerkiksi it-palveluita, on tärkeää, että it-palveluista kertova alasivu (todenn��köisesti pääsivun ”palvelumme” alla) on näkyvältään url/permalinkiltään muotoa www.pekkaoy/it-palvelut eikä esimerkiksi www.pekkaoy/p-12h/?-ghj2345. Tänä päivänä kuitenkin url-muotoilun merkitys myös hakukoneiden kannalta ollaan ymmärretty. Tuo osoitehan …/it-palvelut kertovat hakukoneille (sekä myös käyttäjille) heti mistä on kyse.

 4) Alt-attribuutit

Joka ikiseen kuvaan, jonka laittaa sivuilleen, on syytä lisätä alt-attribuutit, myös nimeltään alt-tagit. Hakukonerobotit eivät pysty näkemään sivustosi kuvia, mutta pystyvät analysoimaan tekstiä. Tämän takia kuvien alt-tageihin pitää kirjoittaa, mitä kuva esittää tai mitä siinä tapahtuu. Alt-attribuutin teksti näkyy myös niissä tapauksissa, jos käyttäjän nettiyhteys ei lataa sivuston kuvia, niin tällöin käyttäjä tekstin avulla tietää, mikä kuvan tarkoitus olisi. Alt-tageihin olisi hyvä myös saada haluttu avainsana, jolloin se vahvistaa koko sivuston ”avainsanapilveä”, kyseisen avainsanan kohdalla ja tekee sivustosta siten yhä uskottavamman kyseisellä hakusanalla.

 5) Meta-kuvaukset ja meta-tagit

Joka sivulle olisi tärkeää saada yksilölliset otsikot sekä niin kutsutut alaotsikot eli meta descriptionit, joka on otsikon alla oleva kuvaus kyseisen sivun sisällöstä. Tämä, tai tässä tekstissä esiintyvät avainsanat eivät nosta yksistään tulosta, vaan meta-kuvaus tehdään enemmänkin käyttäjää ajatellen mahdollisimman houkuttelevaksi, jotta käyttäjä klikkaisi juuri sen yrityksen sivuille. Kuitenkin se, miten hyvin meta-kuvaus kertoo kyseisen sivun sisällöstä, sitä autenttisemmaksi google kokee kyseisen sivuston ja näin ollen parantaa sivun hakukonenäkyvyyttä. Myös yksittäiset meta-tagit ovat siinä mielessä tärkeitä, että ne kertovat hakukoneille, mitä aiheita kyseisessä sivustossa ilmenee. Näitä määriteltyjä tagejä näkevät vain hakukonerobotit eivät esimerkiksi käyttäjät.

 6) Schema-markups ja strukturoitu data

Tänä päivänä jopa yksittäisiä avainsanoja tärkeämpiä ovat schema-markupit, jotka eivät vain kerro hakukoneille, mitä sivustosi käsittelee, vaan kertovat sen, mitä se tarkoittaa. Esimerkiksi jos sivustosi on elokuva-arvostelusivu, joka kirjoittaa artikkelin avatar elokuvasta. Avatar yksistään voi tarkoittaa montaa eri asiaa, joten hakukoneille on tärkeää kirjoittaa schema-kuvaukseen ”tämä sivustoni, elokuva-arvostelutoy.fi kertoo joulukuussa julkaistusta avatar-elokuvasta, jonka pääosissa nähdään ….” jne. Tätä kuvausta käyttäjät eivät näe, joten tämä on tiedoksi vain hakuroboteille. Schema-markupeilla myös määritellään sivuston joka ikisen yksittäisen sivun luonne; onko kyse esimerkiksi yksittäisestä julkaisusta, tietyn aiheen alasivusta, mielipidekirjoitus, blogiteksti vai henkilö- tai yrityskuvaus. Tämä saattaa kuulostaa turhalta, mutta googlen hakurobotit arvostavat sivustoasi sitä enemmän, mitä enemmän olet antanut sille tietoja.

 7) Indexoitavat ja ei-indexoitavat sivut

Yleensä on parempi antaa kaikki yrityksen sivut hakukoneiden roboteille indexoitavaksi, mikäli ei ole perehtynyt tarpeeksi hyvin indexointi-robottien toimintaan ja merkitykseen. On kuitenkin mahdollista, että sivustollasi esiintyy sellaisia sivuja, joita et halua robottien indexoitavan ja jolloin niitä ei oteta ollenkaan hakukoneiden tuloksissa huomioon. Yleensä kaikki haluavat myös, että ulkopuoliset lähteet ovat merkinneet ja linkittäneet sivustosi jollekin omalle sivostolleen, sillä tämä myös parantaa hakukonetulosta mutta indexoinnissa voidaan määritellä no-follow linkkejä, jotka tarkoittavat käytännössä sitä, että sivustosi linkkejä ei saa seurata tai sivustosi mainetta ei voi siirtää muille sivustoille. Tämä koskee enemmänkin blogi-sivustoita, joiden kommenttiosioon saattaa tulla kaikenlaisia linkkejä, jotka laskisivat oman sivuston mainetta.

 8) Mobiili- ja tietokoneversiot sivustoille

On tärkeää, että yrityksen verkkosivusto näkyy toimivana sekä mobiilikäyttäjille että tietokonekäyttäjille. Tällöin on tärkeää, että sivustot uudelleen ohjaa sopivalle laitteelle. Tämä ei tänä päivänä ole mikään ongelma, sillä useimmat verkkosivustoalustat hoitavat responsiivisuuden käyttäjän puolesta. Myös title-otsikot ja meta-descriptionit näkyvät eri tavalla oli sitten kyseessä joko tietokone tai mobiililaite, joten on tärkeää, että otsikot ja kuvaukset täsmäävät molemmissa versioissa.

 9) Ankkuritekstit

Ankkuritekstit, eli toisille sivustoille johtavat linkit, on oltava ytimekkäitä ja sille johtavaa sivua kuvaavia. Vääriä tapoja ovat esimerkiksi ”lue lisää tästä” tai ”lue tapahtumasta lisää” parempi olisi käyttää muotoja ”lue, miten voit parantaa hakukoneoptimointiasi” tai ”lue tapahtuman tarkka ohjelma-aikataulu ja ilmoita itsesi mukaan”.

 10) Mainosta ja verkostoidu

Google arvostaa sivustoasi sitä enemmän, mitä isompi ”verkkojalanjälkesi” verkossa on. Eli jätä ”jalanjälkesi” eri kanaviin. Luo yrityksellesi some-kanavia, linkitä postauksiisi yrityksesi sivu, kommentoi muille asiallisille sivuille ja kannusta yleisöä vierailemaan sivustollasi ja jakamaan sivustoasi. Orgaanisissa hakutuloksissa nouseminen on pitkä ja JATKUVA prosessi, joten sen rinnalle on hyvä ottaa myös muita googlen tarjoamia palveluita, kuten googlemainontaa, my businesta ja analytiikan seuraamista, jotta tietää mikä tehoaa parhaiten tulosten osuvuuteen yrityksesi kohdalla ja mikä sitoo käyttäjät yritykseesi!

Lähteet:

http://static.googleusercontent.com/media/www.google.fi/fi/fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

[miljammaria-blog]

Hyvien verkkosivujen must-ominaisuudet

(digitehtävä 5.3)

Luin Entrepreneurin listaamia vinkkejä yrityksien verkkopalveluiden kehittämiseksi ja poimin niistä nyt sellaisia, joita esimerkkiyrityksemme voisi hyödyntää.

1) Ensimmäinen huomioni kiinnittyy jo heti verkkosivun headeriin ja domainin muotoon. Domainin nimi pitäisi olla yksinkertainen ja sen perässä olevasta polusta pitäisi käydä ilmi, mitä sivu käsittelee. KMB ei selvästikään ole itse manuaalisesti muokannut näkyvää lähdepolkua, vaan sivueditori on automaattisesti luonut sivun nimen ja tyypin mukaan tämän nimen. Esimerkiksi etusivu on muotoahttp://www.kittysmilkshakebar.fi/index.html, jossa mielestäni tuo index.html on täysin turha ja amtöörimäinen loppu. Ottaisin näkyvään osoitteeseen vain tuon kittysmilkshakesbarin. Lisäksi domainia kittysmilkshakebar.fi ei ole https-suojattu, mikä mielestäni pitäisi olla tänä päivänä jo standardi. Nyt esim. oma liittymäni antaa sivuille siirryttyäni seuraavanlaisen huomautuksen ” Sivustoon ei ole muodostettu turvallista yhteyttä. Älä anna tälle sivustolle salasanoja, luottokorttinumeroita tai muita arkaluonteisia tietoja, sillä hyökkääjät saattavat varastaa ne”. Mielestäni tämä ei anna yrityksistä kovin ammattimaista tai luotettavaa kuvaa, vaikka tosin KMB:n sivuilla ei esiinnykään mitään rahaliikennettä.

2) Headeriin pitäisi myös ehdottomasti lisätä ainakin yrityksen puhelinnumero ja jopa käyntiosoitekin. Mielellään puhelinnumeroon voisi upata sovelluksen, joka heti sitä klikattua soittaa kyseiseen numeroon. Tämä on ainakin mobiililaitteella näppärä.

3) Tällä hetkellä KMB:llä on etusivun sliderina vain yksi kuva, jossa piirroshahmomainen nainen pitelee tarjottimella pirtelöä kädessään. Mielestäni sliderissa pitäisi aina pyöriä automaattisesti vähintään pari-kolme kuvaa. KMB:lle voisi sopia slideriin kuvia ravintolan tiloista kun ”tupa on täynnä” sekä esimerkiksi joitakin houkuttelevan näköisiä överi pirtelöitä. Nyt tuo piirroshahmo ei ainakaan minua houkuttele klikkaamaan mitään. Sliderissa on mielestäni myös ideana, että kun sitä klikkaa, niin pääsee kuvan osoittamalle sivulle. Nyt tämän hetkiseen slideriin on vain upotettu linkkejä eri sivuille.

4) Nykyään suositaan myös ns. newsfeedmäisiä etusivuja, eli periaatteessa kun scrollaat etusivun loppuun asti niin saat tarpeelliset tiedot yrityksestä. KMB voisi etusivulle upottaa myös kartan, jossa näkee yrityksen sijainnin. Tällä hetkellä sijainnit lukevat boksissa.

5) Footerissa näkyvät kaikki tavanomaiset tiedot, kuten yrityksen some-kanavat, sähköposti ja uutiskirjeen tilausnappi. Itse suosittelisin KMB:lle kuitenkin vielä isompaa footeria, sillä nyt siinä näkyvät tiedot näyttävät jotenkin kovin pieneltä ja olemattomilta. Footeriin pitäsi vielä lisätä Helsingin ja Espoon toimipisteiden aukioloajat ja taas uudestaan puhelinnumerot. Footeriin voisi lisätä myös kehoituksen ”follow us” ja samalla laittaa somekanavien ikonit isommaksi, jotta ne erottuisivat paremmin mitä nyt.

Lähteet:

https://www.entrepreneur.com/article/273375

http://www.kittysmilkshakebar.fi/

[miljammaria-blog]

Suomen suosituimmat verkkopalvelut

(digitehtävä 5.2)

TNS-Metrix –palvelu listaa Suomen suosituimpia verkkopalveluita ja valitsin niiden sivuilta kaksi minua kiinnostavaa sivustoa ja käsittelen tässä postauksessa tarkemmin niiden toiminnallisuutta, käytettävyyttä ja sisältöä. Samalla mietin, miten asiakasyrityksemme KMB voisi hyödyntää hyväksi havaittuja malleja.

Ensimmäisenä valitsin listan suosituimman sivun eli Ilta-Sanomien sivun. Ilta-Sanomat ovat yksi Suomen suurimmista uutispalveluista, jonka omistaa Sanoma-konserni. Ilta-Sanomien sivuilla pystyy lukemaan ilmaiseksi uutisia kaikista kategorioista ja lisäksi kirjautuneena pystyy lukemaan IS:n näköislehteä ja erilaisia teemanumeroita, kuten IS-Urheilua, IS-TV:tä ja Veikkausliigaa. Kirjautuminen vaatii Sanoma-tilin tunnuksia, jotka toimivat kuin mikä tahansa lehtitilaus, eli palvelun pitää ”tilata” itselleen käyttöön. Samalla tilauksella pääsee käsiksi koko IS-Extra sisältöön, jonka kautta pystyy mm. myös nähdä veikkausliigan- ja superpesiotteluita livenä tai seurata niitä myöhemmin.

Ilta-Sanomien sivuilla on helppo navigoida ja eri uutiskategoriat on esitelty sivustossa selkeästi. Myös display-mainokset näkyvät omassa osiossaan, jolloin ne erottavat selkeästi mainoksiksi. Miinuksena on display-mainosten näkyminen videosisällöissä, mikä mielestäni laskee käyttömukavuutta. Display-mainoksia näkyy myös IS-Extra tilaajille, mikä mielestäni on hieman väärin, sillä he kuitenkin maksavat käytöstä. Sivusto on myös responsiivinen eli se skaalautuu hyvin myös matkapuhelimella selattaessa. Myös näköislehtien lukeminen on miellyttävää mobiililaitteella.

Sivun sisältöön upotettu myös erilaisia widgettejä ja muita sivustolinkkejä. Näitä ovat esimerkiksi Forecan ja Ilmatieteen laitoksen sää-sovellus, joka näyttää sijaintiin perustuen tämän hetken lämpötilan. Sitä klikkaamalla pääsee myös ”IS-Supersää” –sivulle, joka näyttää myös sadetutkan sekä lähipäivien sääennusteen. Muita upotettuja sivustoja ovat älypää-pelisivusto, äkkilähdöt, Oikotien työpaikat ja Iltapulun TV-ohjelmat. Uutissisältö on kattavaa ja lähes reaaliaikaisesti päivittyvää.

Ilta-Sanomien sivuilla, jokaisin uutisen kohdalla oli erillinen jako-painike ja kommentointi osuus. Asiakasyrityksemme KMB voisi ottaa pirtelön tuotekuvauksiin käyttöön share-buttonin, jolloin asiakkaat voisivat jakaa ja ”suositella” lempimakujaan helposti somessa. KMB on päivittänyt jo Tripadvisorin sisällön sivuilleen, mikä mielestäni on hyvä. Sisältö silti näyttää vielä hieman keskeneräiseltä.

Tori.fi on taasen netissä toimiva osto-, myynti- ja vuokraussivusto. Sivulla on mahdollista asioida ilman rekisteröitymistä. Myynti-ilmoituksen jättäminen vaatii kuitenkin oman puhelinnumeron, sähköpostin ja myyntipaikkakunnan ilmoittamista. Sivustolta pystyy myös helposti rajaamaan ilmoituksia ilmoituksen tyypin perusteella tai kategorioittain tai paikkakunnittain.

Sivujen latausaika on nopea ja ilmoituksien sorttaaminen onnistuu myös jouhevasti. Vaikka sivut ovatkin responsiivisia, niin silti kännykällä sivujen käyttäminen ei ole niin mielekästä mitä desktop-laitteella, sillä mobiilisti sivujen lajitteluasetukset aina välillä katoavat ja joudut taas uudestaan sortata kohteita.

Tori.fi tarkistaa aina sivuilleen tulevat ilmoitukset ennen kuin ne julkaistaan, joten voi olla lähes varma, että sivuille ei ole päässyt mitään asiatonta, vaan sisältö on autenttista. Kuitenkin sisällöstä löytyy todella paljon jo ”ohi menneitä” –ilmoituksia, jotka näkyvät sivustolla edelleen, sillä käyttäjät eivät ole käyneet niitä poistamassa eikä Tori.fi voi poistaa niitä toisten puolesta. Kuitenkin sisältö päivittyy aina automaattisesti aikaviiveellä, jolloin Tori.fi poistaa sivustolta sellaiset ilmoitukset, jotka ovat olleet siellä jo tarpeeksi kauan.

KMB:llä on Menu-sivustollaan jo muutamia kategoriavaihtoehtoja, kuten ”most popular milkshakes” ja ”Vegan shakes” mutta, Tori.fi sivuston tapaan, KMB voisi lisätä vielä enemmän sorttausvaihtoehtoja, kuten esimerkiksi mansikan makuiset, lisäaineettomat, dieettipirtelöt tms..

Lähteet:

http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/

http://www.is.fi/

https://www.tori.fi/

[miljammaria-blog]

Mikä on niin outoa muka digitaalisten palveluiden uudessa “termistössä”

(digitehtävä 5.1)

Luin DNA:n tekemän raportin Norstat Finlandin keräämän datan pohjalta. Tutkimuksessa oltiin haastateltu laajaa kohderyhmää, 15-74 vuotiaita. Tein pienen tiivistelmän aineiston pohjalta ja nostan erityisesti esiin niitä asioita, jotka yllättivät minut.

Kaikista vastaajista jopa 80%:a oli hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kuitenkin vain noin kolmasosa oli varannut ajan lääkäriin tai myynyt/ostanut netissä. Vastaajat olivat kaikista vähiten (<10%) tehneet ruokaostoksia verkossa, mikä ei yllättänyt minua ollenkaan, sillä minulle on ainakin tärkeää, että pääsen itse kaupassa valitsemaan kaikki vihannekset, hedelmät ja lihaostokset, jotta ne varmasti olisivat ns. hyvälaatuisia.

 Parhaimmat digitaaliset palvelukokemukset olivat syntyneet nettihuutokaupoista ja -kirpputoreista, mukaan lukien Facebookin kirpputorit. Itselläni on myös hyviä kokemusta nettihuutokaupoista ja -kirpputoreista. Olen saanut myytyä niissä paljon erilaisia tavaroita, kuten kodinelektroniikkaa, kalusteita ja merkkivaatteita kuin myös konsertti- ja festarilippujakin.

 Eniten minut yllätti tutkimuksessa se, että 79 prosenttia 25-34 vuotiaista haluaa asioida sekä verkossa että fyysisesti. Se toisaalta selittää myös sitä, miksi omnichannel-myynnistä on tullut niin suosittua. Olisin kuitenkin luullut, että tämä ikäpolvi, joka haluaa asioida sekä verkossa että myymälässä olisi ainakin kymmenen vuotta vanhempia. Luulin että olen itse kavereistani lähes ainoa, joka haluaa asioida kivijalkaliikkeissä mutta ihan lohduttavaa tietää etten olekaan ainoa :D

 Raportissa uskotaan erityisesti pankkien digitaalisen asioinnin kasvuun sekä myös nettikirppareiden ns. kiertotalouden kasvuun. Muina merkittävinä tekijöinä nähtiin myös asiakaspalveluchatin käytön kasvaminen että myös teleoperaattorien ja vakuutuspalveluiden digitaalisen tarjonnan lisääntyminen.

 Tutkimuksessa minut yllätti myös se tieto, että tasaisesti noin kolmannes kaikista ikäryhmistä on sitä mieltä, että digitaalisetpalvelut kehittyvät liian nopeasti ja kehityksessä on vaikea pysyä mukana. Myös omassa ikäluokassani (15-24v.)  samaa mieltä olivat 19 prosenttia vastaajista. Olisin itse veikannut vähempää, ehkä vain alle kymmentä prosenttia..

 Todella yllättävä kohta oli myös se, että noin 50 prosenttia vastaajista ärsyttää jatkuva uusien digitaalisten palveluiden ja termien tulva. Ihmettelen, miten luku voi olla näin suuri. Myös nk. diginatiivisukupolvea tämä ärsyttää peräti yli kolmannesta. Itse en koe mitenkään, että digitalisaation kehitys toisi jotain outoa termistöä. Tämä voi johtua myös siitä, että opiskelen alaa, jossa on tärkeää pysyä niin sanotusti ajan hermoilla ja monet näistä termistöistä tulevat englannin kielestä eikä niille täten ole vielä keksitty käännöstä tai jos on, niin sitten se käännös kuulostaa todella kankealta.

[miljammaria-blog]

Mikä tekee verkkokaupasta käyttäjäystävällisen

(digitehtävä 4.5)

Itse en kauheasti kuluta tai ostele mitään (paitsi prismasta ruokaa kotitalouden tarpeisiin), enkä tämän takia kauheasti ole myöskään käyttänyt mitään verkkokauppoja. Jos jotain tarvitsee netistä ostaa, niin yleensä puolisoni on aina hoitanut sen puolestani. Jouduin oikein miettimään pitkään, mitkä kaksi verkkokauppaa esittelisin ja mieleeni tulivat vain foodora ja vr:n junalippuverkkokauppa. Vain näissä kahdessa olen yksin asioinut :D

Foodora on sovellus, jonka kautta voi eri ravintoloiden ruokalistoilta tilata annoksia ja foodoran lähetit tuovat sen kotiovellesi tai vaihtoehtoisesti voit itse noutaa valmiin annoksen, jolloin ei tarvitse maksaa kuljetusta. Palvelu on helppo käyttää, sillä se sijaintisi mukaan hakee sinua lähellä olevat ruokapaikat, joihin foodoran kuljettajat kuljettavat ruoan. Toki voit selailla valikoimaa myös isommalta (>10km) säteeltä, jolloin joudut kuitenkin itse noutamaan ruoan. Sovellus myös muistaa aikaisemmin tehdyt valintasi, joka mielestäni tekee käytöstä paljon mukavampaa ja jouhevampaa. Foodora toimii myös päätelaitteella kuin myös mobiilillakin.

VR:n verkkokaupasta voi ostaa pitkänmatkan junalippuja etukäteen, jolloin ne saa halvemmalla kuin junasta ostettuna. Sovellus ei mielestäni ole kovinkaan käyttäjäystävällinen, edes tietokoneella tai mobiilillakaan. Esimerkiksi paikkavalinnassa, junan paikkakartta näyttää paikkoja sieltä missä on jo täyttä. Mielestäni sivuston pitäisi ehdottaa aina jotakin tiettyä vapaata paikkaa tai kaikkia vapaita paikkoja. Olisi myös kätevää, jos paikkavalintaa voisi sortata siten, että valittavana olisi esim. ”näytä vain vapaat käytäväpaikat tai ikkunapaikat tms”.. VR:n verkkokauppaa en voisi kuvitellakaan käyttäväni kännykällä, sillä koneellakin siinä on niin monta vaihetta, mitä voi mennä pieleen ja se on muutenkin kankea käyttää. Sitä vastoin VR:n beta-versio lähiliikenteen junalipuille on vallan mainio. Sovelluksessa voi ostaa lipun, joka on kaksi tuntia käytössä oston jälkeen, mutta alkamisajankohdan voi myös asettaa mihin alkamisaikaan tahansa. Myös tietyille junavuoroille (esim. helsinki-hyvinkää klo 18.15) voi ostaa lipun jo päiviäkin etukäteen. Beta-versio muistaa myös usein käyttämäsi sijaintisi ja ehdottaa näitä etusivulla jo valmiiksi, mikä mielestäni lisää käyttäjämukavuutta, sillä kohteita ei tarvitse aina uudestaan määrittää. Sivua on myös todella näppärä käyttää älypuhelimella.

Tärkeimmät seikat mielestäni verkkokauppojen onnistuneessa käyttökokemuksessa ovat juurikin se, että kauppa toimii hyvin myös älypuhelimella ja sivusto on tehty mahdollisimman helpoksi ja yksinkertaiseksi. Kuitenkin siten, että valikoimaa on paljon saatavilla eri tarpeisiin ja se on helposti kategorisoitavissa. Mielestäni myös se, jos kauppa ei tarvitse erillistä kirjautumista tai tilin luomista, on plussaa.

Lähteet

https://www.foodora.fi/

https://www.vr.fi/cs/vr/fi/etusivu

https://beta.vr.fi/

[miljammaria-blog]

Verkkokaupan 3 trendiä ja niiden tuomat haasteet yrityksille

(digitehtävä 4.4)

Tutkin Paytrailin Verkkokaupan trendit -raporttia ja esittelen teille nyt muutaman mieleeni jääneen trendin ja samalla pohdin minkälaisia haasteita nämä tuovat yrityksien verkkoliiketoiminnalle.

Mielestäni mielenkiintoista oli Perttu Ahvenaisen haastattelu aiheesta ”Kuluttajan vallan vahvistuminen vaatii asiakaskokemukseen panostamista”. Tottakai on ihan loogista, jo kansiksen ykköskurssilla opittua, että palveluntarjoajien määrän kasvaessa asiakkaiden neuvotteluvoima nousee, ja tällöin yritysten täytyy yhä enemmän kilpailla uusista ja jo olemassa olevista asiakkaista.

Kuluttajat haluavat entistä enemmän itsepalvelua ja joustavuutta asiointiin. He haluavat tehdä ostoksensa juuri silloin, kun se heille parhaiten sopii, ajasta ja paikasta riippumatta. Ei voida vain sokeasti luottaa siihen, että se mikä pelaa jollekin, ei välttämättä toimi kaikille. Myös kuluttajien kokema palvelu, varsinkin se negatiivinen leviää nykypäivän kommunikointimahdollisuuksien avulla kulovalkean tavoin. Tämä tietysti asettaa yrityksille paineita monipuolistaa palvelukanaviaan, siten että ne palvelisivat erityylisiä kävijöitä. Syytä olisikin panostaa asiakaskokemukseen. Mielestäni se tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän yrityksien kilpailuvalttina. Kuluttajia kannattaa myös kuunnella enemmän ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Kuluttajien vallan vahvistumisen voi nähdä myös enemmänkin mahdollisuutena kuin haasteena yrityksen verkkoliiketoiminnalle. Nyt on mahdollisuus erottaa jyvät akanoista ja kehittää omaa palveluaan vastaamaan kuluttajien muuttuvia preferenssejä. Jos yrityksillä olisi vielä tänäkin päivänä enemmän neuvotteluvoimaa mitä kuluttajilla, niin palvelut eivät kehittyisi, sillä ei ole mitään ”ärsykettä/syytä” minkä takia vanhoja, hyväksi todettuja tapoja pitäisi kehittää.

Toinen mielenkiintoinen artikkeli oli Pasi Pietarisen kirjoittama ” Valuuttakurssit ja tullivapaudet määrittelevät kansainvälisen kaupan suuntaa”. Keskiössä tässä oli euron mahdollinen heikkeneminen, joka houkuttelisi mm. yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia ostamaan enemmän Euroopasta. Artikkelissa myös väitetään että ei ole olemassa globaalia verkkokauppaa eikä pelkkää verkkokauppaa, on olemassa vain kauppaa. Tämä näkyy mm. omnichannel-myynnissä (jota jo aiemmassa PostNord-artikkelissa käsittelin) sekä siinä, että kuluttajat pystyvät ostamaan mitä tahansa mistä päin maailmaa tahansa. Tähän tietysti vaikuttaa se, että kannattaa ostaa aina sieltä mistä tämä edullisinta. Varsinkin suomalaiselle verkkoliiketoiminnalle tämä tuo haasteita, sillä on “vaikeaa” kilpailla suurta kansainvälistä kauppajättiä, kuten AliExpressiä tai Amazonia vastaan. AliExpress myös hyötyy kurssivaihteluista pääsääntöisesti enemmän kuin Suomi.

Myös Jaakko Vikmanin näkemys kierrätys- ja jakamistaloudesta oli mielenkiintoinen. Jaakko tulee uskomaan, että palveluiden ja tavaroiden vuokraus/leasingi tulee yleistymään. Esimerkkinä tästä on toiminnassa mm. Airbnb sovellus, jossa käyttäjät voivat vuokrata omia asuntojaan turisteille tai muille vastaaville majapaikkaa väliaikaisesti tarvitseville. Tämä on suoraan kilpailija esim. hotelliliiketoiminnalle ja se luo paineita mm. hintojen alennuksille ja huoneiden monipuolistamiselle. Jakamistalous on myös mahdollisuus nyt monelle uudelle palveluntarjoajalle, jotka voivat perustaa uusia tapoja vuokrata esim. arkiesineitä, kuten imureita tai polkupyöriä. Kuitenkin perinteiset myymälät joutuvat miettimään täysin uusia liiketoimintastrategioita, mikäli jakamistalous tulee kasvattamaan yhä enemmän suosiotaan.

[miljammaria-blog]

Verkkokauppa ja Pohjoismaat

(digitehtävä 4.3)

Vaikka Pohjoismaissa on paljon yhtäläisyyksiä ja etelä-eurooppalaisen mielestä me kaikki olemme vain ”samaa kansaa”, niin silti verkkokäyttäytymisessämme ja varsinkin verkko-ostoksien tekijänä jokainen maa eroaa hieman toisistaan. Tätä Postnord tutkii aina vuosittain ja luinkin tuoreimman Postnordin julkaiseman raportin verkkokaupasta Pohjoismaissa. Pohjoismaiksi tässä luetaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.

Suurin ero näkyy mielestäni siinä, kuinka suuri osa väestöstä tekee verkko-ostoksia. Kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa yli 60% koko väestöstä tekee verkko-ostoksia säännöllisesti kuukausittain. Ruotsissa luku on peräti 67%, joka hipoo pian seitsemääkymmentä. Suomessa vain 49% prosenttia eli alle puolet väestöstä tekee verkko-ostoksia keskimäärin kuukausittain. Selitys, miksi näin on, saattaa löytyä maiden väestörakenteesta. Nordregio on julkaissut kartan, jossa näkyy, että Suomessa väestönkasvu on negatiivista, mikä johtuu luonnollisesta väestönmuutoksesta sekä myös erinäisistä muuttoliikkeistä. Tästä voisi päätellä, että Suomessa on tällä hetkellä ja varsinkin lähitulevaisuudessa enemmän kuin missään muualla Pohjoismaissa ”vanhuksia”, jotka eivät ole tottuneet eivätkä halua käyttää verkkoa ostosten mahdollistajana.

Luonnollisesti, kun suomalaiset tekevät vähemmän verkko-ostoksia mitä muut ”kanssaveljemme” niin suomalaiset myös tällöin käyttävät verkko-ostoksiin vähiten rahaa Pohjoismaissa. Ero on kuitenkin niin suuri, että siitä selviää se, että suomalaiset tekevät rahallisesti myös muita pohjoismaalaisia pienempiä ostoksia. Suomalaiset kuluttavat verkko-ostoksiin vuositasolla vain 3,2 miljardia euroa kuin muilla vastaava summa oli viidestä kahdeksaan miljardiin euroon asti. Johtuuko tämä suomalaisten ”pohjalaisesta nuuasta luonteesta”, ken tietää..

Huolimatta kaikesta panettelusta ja herjauksista rakasta länsinaapuriamme kohtaan, me suomalaiset myös ostamme muita pohjoismaalaisia reilusti enemmän Ruotsista. Ruotsalaisista verkkokaupoista tehdyistä ostoista jopa 20% on suomalaisten tekemiä. Norjaan ja Tanskaan Ruotsin tarjoama sisältö vetää vain 10%:n verran. Liekö tähän syynä kuitenkin rakkaus länsinaapuriamme kohtaan vai ostammeko Ruotsista laadun vuoksi vai seuraammeko kurssivaihteiluita? Mitä mieltä lukijat tästä ovat?

Vaikka suomalaiset ostavat suhteessa vähiten verkkokaupoista ovat he kaikista innokkaimpia palauttamaan tuotteita. 14 prosenttia suomalaisista palauttaa ostamansa tuotteen kun taasen muista pohjoismaalaisista noin 10 prosenttia palauttaa tuotteen. Johtuuko tämä suomalaisten ainaisesta tyytymättömyydestä vaiko kenties hyvistä palautus-järjestelyistä?

Suomalaiset ja tanskalaiset ovat myös hieman arkajalkoja kännykällä tehtävien ostoksien suhteen. Meistä vain noin 20%:a on tehnyt ostoksia älypuhelimella kuin taasen ruotsalaiset ja norjalaiset yltävät noin 30%:iin.

Verkkoasioinnin tärkeimmät seikat eroavat myös pohjoismaisten asiakkaiden mielipiteiden perusteella aika paljon. Esimerkiksi suosituimpia maksutapoja tutkiessa suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset olivat yksimielisiä vain siinä asiassa, että suht tärkeää (10%-mittaristolla mitattuna kaikista mielipiteistä) on se, että ”kotiinkuljetus on illalla, jolloin olen kotona ja voin kuitata toimituksen”. Suurimmat mielipide-erot suosituimmissa toimitustavoissa nähtiin ”Nouto ympäri vuorokauden auki olevasta pakettiautomaatista” –kohdassa, jota arvostivat eniten suomalaiset (19%) ja vähiten ruotsalaiset (2%).

Kaikki pohjoismaalaiset arvostavat myös yhä enemmän omnichannel-myyntiä, joka tarkoittaa sitä, että molemmat, sekä kivijalkamyymälä että verkkokauppa toimivat ostopäätöksen tekemisessä. Tämä saattaa jakautua siihen, että ensin mennään kuikuilemaan ja hiplailemaan tuotteita kivijalkamyymälään, jonka jälkeen vastaava tuote tilataan jälkikäteen verkosta todennäköisesti halvemmalla. Toinen tapa on selata tuotteita verkosta ja tämän jälkeen mennä ostamaan sovittamaan/katsomaan sitä ”livenä” kivijalkaliikkeestä ja samalla ostaa tuote sieltä.

Lähes puolet kaikista meistä pohjoismaalaisista kertoo harrastavansa tätä ”etsitään tietoa netistä ja mennään kokeilemaan ja ostamaan se kaupasta” –tapaa, jota myös kutsutaan nimelle webrooming. Eniten tätä harrastavat (yllätys yllätys taas) ruotsalaiset ja vähiten tanskalaiset.

Tätä toista omnichannelin muotoa, eli mennään kauppaan hiplaamaan ja tilataan myöhemmin netistä, nimeltään showrooming, harrastaa vain noin 10%:a pohjoismaalaisista. Eniten tätä tehdään vaatteiden osalta ja vähiten median osalta.

Kansallisesti eniten avostetaan verkko-ostoksissa nopeaa toimitusta, hyvää asiakaspalvelua, selkeää palvelu/tuotekuvausta ja hinta-laatusuhdetta. Mielestäni nämä muuttujat ovat sellaisia, jotka myös tulevaisuudessa tulevat pysymään samana ja nämä voidaankin mieltää niin sanotusti ”perusvaatimuksiksi” verkkokaupassa. Eniten mielipiteitä jakavat ja muuttuvat arvostukset koskevat maksutapoja- ja ehtoja.

Lähteet:

http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

http://www.nordregio.se/en/Maps/01-Population-and-demography/Total-population-change-in-the-Nordic-Region-2010-2016/

[miljammaria-blog]

Tulevaisuuden monipuoliset maksutavat

(digitehtävä 4.2)

Tutustuin Suomen pankin julkaisemaan e-kirjaan, jossa oli paljon mielenkiintoisia artikkeleita tulevaisuuden maksuliikenteestä ja –tavoista. Valitsin lähempään tarkasteluun kaksi artikkelia: ”maksaminen on paljon enemmän kuin transaktio” ja ”maksaminen 2020-luvulla”.

Maksaminen on paljon enemmän kuin transaktio (luku 5, sivu 15) korostaa sitä, että maksaminen on enemmän lisäarvoa luoma mekanismi kuin itseisarvo. Enää ei riitä se, että maksaa tietyn summan, jotta saisi esimerkiksi tietyn määrän ruokaa. Tarkastelussa on se, että miten maksaa, milloin maksaa, kuka maksaa ja kenelle maksaa. Esimerkkinä toimikoon jokin musiikkifestivaali, jossa kaljateltassa on paljon janoisia nuoria ja myyjät hikihatussa yrittävät palvella asiakkaita. Joka puolella on jonoa ja tungosta. Tällöin maksutapana toimii esimerkiksi lähimaksu, joka tunnistaa käyttäjän ja maksun saajan heti ja näin molemmat voittavat. Ostaja saa juoman nopeasti ja myyjän ei tarvitse keskittyä vaihtorahan tai maksupäätteen näpräämiseen vaan pystyy ottamaan jo pian seuraavan asiakkaan, jolloin jonotusaikakin vähenee. Ongelmana tulevaisuudessa saattaa olla eri maksutapojen ”holtiton lisääntyminen”, jolloin uusia maksutapoja syntyy ja ”kuolee” niin tiuhaan, että esimerkiksi normaali päivittäistavarakauppa ei ehdi integroida sovelluksia osaksi maksuprosessia. Kuitenkin näiden maksutapojen ympärillä pyörii paljon enemmän kuin pelkkä jäävuoren huippu, jonka asiakas näkee. Artikkeli korostaa sitä, että tarvitaan yhä enemmän nykyisen kaltaisia start upeja, jotka kehittävät toimintaa asiakaslähtöisemmäksi, jolloin automaattisesti myös maksuliikenne siirtyy yhä enemmän eri osapuolia palvelevaksi.

Maksaminen 2020-luvulla (luku 11, sivu 32) käsitteli maksamista muualta ja muualle kuin pankkitilille. Tämä sivuaa myös hieman tuota edellistä referaattiani, jossa tärkeänä oli lisäarvon luominen käyttäjille.

Perinteinen esimerkki maksuliikenteestä on se, että kun maksan omalta kortiltani kaupassa, niin raha siirtyy omalta pankkitililtäni suoraan kaupan tilille. Tulevaisuudessa yhä enemmän korostuu kuitenkin maksu eri palveluntarjoajien välillä. Esimerkkinä tästä on mm. liittymällä maksaminen. Monelle on tuttuja esimerkiksi asemalaiturilla näkyvät snäksi-kopit, joista voi ostaa välipalaa maksamalla omalla puhelinliittymällä. Tarvitsee vain lähettää tekstiviesti tiettyyn numeroon ja operaattori hoitaa lopun maksuliikenteen. Toinen esimerkki voisi esimerkiksi olla HSL:n mobiililiput, jossa kännykällä voi ostaa lipun ja se veloitetaan operaattorien puolesta. Tälläiset ”kilpailijat” haastavat myös mitä ilmeisemmin perinteistä pankkitoimintaa. Ero kuitenkin vielä tällä hetkellä on pankkitilien standardoitu aste, jolloin niihin voi luottaa. Jos maksu tulevaisuudessa hoituu useiden ”välikäsien” kautta, niin miten voi olla varma, että alku- tai loppupään käyttäjä on jokin ”oikea” henkilö ja että veloitettu summa on juurikin oikea. Myös tietoturva on haavoittuvampaa silloin, kun ketjussa on useampi ”muuttuva kohta”.  Myös pankkien ja palveluntarjoajien välillä maksuliikenteen pitäisi onnistua nopeammin mitä nyt. Asiakkaat ovat yhä kärsimättömimpiä ja odottavat että raha liikkuisi heti pankista toiseen tai eri palvelutilille.

Itselläni on tällä hetkellä käytössä hyväksi toteamani mobile pay, jossa voi yhdellä klikkauksella joko pyytää tai lähettää rahaa pelkästään vain puhelinnumeron perusteella muille käyttäjille. Tämä helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti rahaliikenteen siirtymistä esimerkiksi silloin, kun on hieman velkaa jollekin. Esimerkiksi olette olleet kaveriporukalla piknikillä tai elokuvissa, jolloin yksi porukastanne on maksanut vaikka kaikki eväät, ja olette jääneet hänelle velkaa. Tällöin pystyy helposti ja heti avaamaan kännykässä oman mobile payn, jossa lähettää tämän summan kaverilleen pelkän osoitekirjasta löytyvien tietojen avulla, eikä enää tarvitse kysellä kavereiden tilinumeroita ja kirjautua erikseen verkkopankkiin suorittamaan uusia maksuja. Mobile pay on myös alustasta riippumaton ja toimii silloinkin, vaikka eri käyttäjillä olisi eri pankki käytössä. En näe palvelussa huonoja puolia, sillä yhteys on salattu pankkien suojauspalvelulla ja historiassa on aina tiedossa kenelle ja kuinka paljon rahaa on lähetetty. Ainut aukko, jonka tässä keksin on se, että jos joku pystyy hakkeroimaan toisen tiedot siten, että henkilön X:n puhelinnumero ohjautuisikin henkilölle Y.

Ahkerasti käytössäni on myös Nordnetin mobiilisovellus, jossa voi reaaliaikaisesti seurata oman salkun kehitystä ja tehdä siihen muutoksia helposti parilla klikkauksella. Sovelluksella myös myynnin ja ostamisen rahansiirto omalle tilille onnistuu nopeasti ja toteutus tapahtuu reaaliaikaisesti. Yhteys on myös suojattu pankkitoimintojen suojauspalvelulla, mutta tuntuu että kyberhyökkäyksien toteuttajat ovat aina askeleen edellä normaalia tasoa, joten koskaan ei voi tietää minkälaisia haavoittuvuuksia sovellukseen saattaa kohdistua.

(maksu eri palveluntarjoajien välillä, lähde Googlen kuvahaku)

Lähteet:

https://www.nordnet.fi/kampanjat/nordnetapp2015.html?cmpi=ban-472-mobileapp

http://www.mobilepay.fi/fi-fi/Pages/mobilepay.aspx

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[miljammaria-blog]

Miten digitaalinen ostopolku vaikuttaa yrityksiin?

(digitehtävä 4.1)

Tänä päivän haasteena yrityksille on pysyä mukana kuluttajien trendeissä ja vaikuttaa kuluttajien digitaaliseen ostopolkuun. Digitaalinen ostopolku kattaa kaiken verkossa ja kaikissa kanavissa tapahtuvan kanssakäymisen tuotteen tai palvelun osalta. Osana kanavia voi toimia muun muassa nettisivut, some, keskustelupalstat ja joissain tapauksissa myös ”perinteinen kivijalkamyymälä”. Yrityksille onkin tärkeää olla kaikissa niissä kanavissa läsnä, joissa asiakkaatkin ovat. Ei myöskään pelkästään riitä, että siellä on, vaan eri kanavissa pitää myös näkyä säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää, että asiakas saisi asiakaspalvelua näissä kaikissa kanavissa. Nettisivut ovat useinkin asiakkaalle se ensimmäinen kontakti yritykseen, kun asiakas on saanut ärsykkeen esimerkiksi netissä nähdystä mainoksesta tai puskaradion kautta ja haluaa saada lisätietoa yrityksestä. Sen takia onkin tärkeää, että yrityksen nettisivut ovat modernit ja käyttäjäystävälliset. Sillä nettisivuja voidaan verrata suoraan kirjan etu- ja takakansiin. Jos ne eivät ole houkuttelevia, niin silloin ei jaksa syventyä sisältöönkään.

 Netissä asiakaspalvelukokemukset, varsinkin ne negatiiviset, leviävät nopeasti ja laajasti lyhyessä ajassa. Tällöin onkin tärkeää, että yritys mahdollisimman nopeasti reagoi poikkeamiin ja pyrkii korjaamaan tilanteen. Tämä antaa myös kuvan yrityksen aktiivisuudesta ja asiakaspalveluorientoituvuudesta.

Jotta tiedettäisiin, millainen asiakkaan digitaalinen ostopolku juuri tietyn yrityksen kohdalla on, niin täytyy kerätä ja analysoida tarpeeksi paljon dataa asiakkaan verkkokäyttäytymisestä. Tärkeää on huomata, missä digitaalisen ostopolun vaiheessa asiakas tekee päätöksen siitä, jatkaako asiointiaan vaiko eikö. Tällöin yritys voi parantaa sivujaan tai verkkoasiakaspalvelua siten, että asiakas jatkaisi aina sen ostopäätösprosessin loppuun asti. Myös on tärkeää olla aktiivisena hankinnan jälkeisessä arvioinnissa ja ”varmistaa” että ne positiiviset kokemukset ovat enemmän esillä kuin negatiiviset. Tällöin yritys voi esimerkiksi somessa omalla sivullaan jakaa asiakkaiden jakamia hyviä kokemuksia yrityksestä ja näin luoda ”positiivista, asiakasystävällistä brändikuvaa”.

  Yhteenvetona lopuksi voitaneen todeta, että digitaalinen ostopolku on enemmänkin yrityksen ja asiakkaan ”yhteinen matka” kuin pelkästään asiakkaan ja yrityksen yksipuolisia transaktioita. Tällöin tärkeää on lähestyä asiakasta jo heti ostopolun alussa ja olla koko ajan läsnä jos asiakas tarvitsee jotakin. Helposti digitaalinen ostopolku myös katkeaa lopullisesti, sillä verkkomaailmassa asiakas ei ole sidottu mihinkään tiettyyn alueelliseen palveluntarjoajaan vaan koko maailma on auki. Tällöin onkin tärkeää sitouttaa asiakas jatkuvalla kommunikoinnilla ja ottamalla asiakas mukaan kehitystyöhön. Hehän parhaiten tietävät miten asian kuuluisi olla

Lähteet:

https://www.slideshare.net/cxpafinland/01-cxpa-finland-kevttapaaminen-tervetuloa-annamari-ylihurula-elisa?next_slideshow=1

https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin

[miljammaria-blog]

Avoin ja Big Data - erot ja yhtäläisyydet

(digitehtävä 3.6)

Big Dataa voidaan kutsua niin sanotuksi raa’aksi dataksi, jota pitää analysoida ja jalostaa, jotta se olisi hyödyllistä. Tänä päivänä data-analyytikko onkin yksi vilkkaimmin kasvavista ammateista. Data-analyytikon kuuluu määritellä, mikä raaka-datasta on relevanttia ja mikä ei. Ja relevantti data pitäisi analysoida ja jalostaa siten, että siitä olisi hyötyä esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä. Big dataa voidaan kerätä esimerkiksi IoT:n ja sensoreiden avulla tai esimerkiksi erilaisten seurantaohjelmien avulla. 

Esimerkiksi verkko-analytiikassa verkkokaupan kohdalla voidaan tutkia sitä, kuka asiakas on, mistä hän tuli verkkokauppaan, mitä tuotteita hän katsoi, kauan hän viipyi, mitä hän osti tai missä vaiheessa asiakas poistui ostamatta mitään. 

Tällä tiedolla ja sen jalostamisella pystyy optimoimaan asiakaspolun jokaisen vaiheen siten, että esimerkiksi seuraavalla kerralla se johtaisi kauppaan.

Avoin data on puolestaan jo jonkun valmiiksi jalostamaa, joko reaaliaikaista tai tilastollista tietoa, joka on kaikkien avoimesti nähtävillä ja ilmaiseksi käytettävissä. Avoimen datan tiedosta ei myöskään saa käydä ilmi kukaan tietty yksittäinen henkilö. Tutustuin Helsinki Region Infoshare sivustoon, joka on koonnut pääkaupunkiseudun liikenteestä, hallinnosta, liikunnasta, kartoista ym. avointa dataa kaikkien hyödynnettäväksi. Tutustuin sivuilla esiteltyihin avointa dataa hyödyntäviin sovelluksiin ja esittelen niistä nyt muutaman. Mielenkiintoni herätti erityisesti HelAwaits - Helsinki odottaa –sovellus sekä Vantaan kaupungin avoimet työpaikat –sovellus.

HelAwaits –sovellus kokoaa yhteen kaikki Helsingin tapahtumat ja niitä pystyy selaamaan kategorioittain esimerkiksi lastentapahtumat, musiikkitapahtumat, puistojuhlat, teatterit ym. mukaan. Mielenkiintoisen ohjelman pystyy tallentamaan myös suosikkeihin, jolloin tapahtumat jäävät talteen ja varmemmin pysyvät muistissa.

Vantaan kaupungin avoimet työpaikat –sovelluksessa pystyy visuaalisesti ikään kuin pivot-taulukon pohjalta tarkastella avoimia työpaikkoja toimialoittain tai tehtävänimikkeittäin. Laitettuaan kursorin jonkun työpaikkailmoituksen tai toimialan kohdalle, interaktiivinen kartta näyttää myös työpaikan sijainnin kartalla. Näin on paljon helpompi hahmottaa missä päin jokin alue tai työpaikka sijaitsee, eikä tarvitse erikseen sitä googlailla.

KMB voisi hyödyntää avointa dataa monellakin tapaa. Esimerkiksi sijaintiin perustuvaa ja reaaliaikaista sää- tai liikennetietoa voi hyödyntää tarjoamalla asiakkaille esimerkiksi ukkosilmalla kampanjahintaan pirtelöitä, jolloin kaikki rynnistäisivät silloin myymälään. Tai jos esimerkiksi on tiedossa, että Matinkylän metroasemalla on joku liikenneseisaus, niin KMB voisi mennä viihdyttämään odottelevia asiakkaita ja samalla myydä heille ”pirtelöä pelastukseksi”. KMB voisi myös itse koota dataa julkiseksi esimerkiksi suomalaisten lempi-pirtelö-mauista.

Lähteet:

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.gmail.romppainen.matti.juha.helawaits

http://vilahdus.fi/vantaan-kaupungin-avoimet-tyopaikat/

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/

https://www.avoindata.fi/fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto

http://www.cybercom.com/fi/Suomi/Yritys/Blogit/Blogit/Big-Data-Suomessa---Open-Data/

https://www.databusiness.fi/fi/blogi/big-data-avoin-data-datan-visualisointionhan-naita-2/

http://www.tivi.fi/CIO/2011-11-18/Mit%C3%A4-eroa-on-big-datalla-ja-perinteisell%C3%A4-datalla-3188167.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data

[miljammaria-blog]

Mobiiliäpit

(digitehtävä 3.5)

Yhä etenevissä määrin monet yritykset ovat siirtyneet mobiilipalveluiden ja –applikaatioiden pariin, jotka toimivat ja kulkevat mukana ajasta ja paikasta riippumatta. Esittelen minulle nyt yhden uuden mobiilisovelluksen ”paras mobiilipalvelu” –kilpailusta sekä yhden jo entuudestaan tutun applikaation. Lisäksi mietin, mikä olisi KMB:lle suunnattu hyvä mobiilipalvelu.

Ihastuin Aalto Yliopiston Aalto Space sovellukseen, jossa reaaliaikaisesti pystyy näkemään missä paikoissa on tilaa Aalto Yliopiston kampuksella. Sovellus palvelee niin Otaniemen kuin myös Töölönkin kampuksella vierailijoita. Monta kertaa minä, kuin myös moni tuttavanikin, olemme tuskailleet varsinkin Otaniemen ”jätti kampuksella”, että missä ravintolassa olisi nyt parhainta ruokaa mutta vähiten jonoa, tai että onko Harald Herlinin oppimiskeskus taas täynnä ja onkohan labroissa tilaa tms. Tämä sovellus on pelastus tuleville opiskelijoille, sillä nyt ei tarvitse ravata tiloja edestakaisin etsimässä vapaata lukutilaa. Sovelluksessa on myös todella selkeät kartat kaikista kampuksen rakennuksista, jotta liikkuminen kampus alueella olisi helpompaa. Sovellus hyödyntää todella hyvin IoT:a, jotta selviäisi missä tilassa ja tuoleilla/penkeillä/pöydillä on eniten ihmisiä tai vapaata tilaa.

Itse usein käytän Frankin appia. Ihanaa kun perinteistä opiskelijakorttia pian irtoavalla lukuvuositarralla ei enää tarvitse raahata mukana, vaan opiskelijakortti löytyy nyt mobiilisti! Sovelluksessa on myös listattu yhteistyökumppaneiden alennuskuponkeja tai muita opiskelija-alennuksia. Alennuksia voi tarkastella myös kartasta, oman sijaintinsa mukaan. Tällöin sovellus näyttää minkälaisia tarjouksia esim. ruokapaikoista on lähistöllä. KMB voisi myös ottaa jonkinlaisen opiskelija-alennuksen käyttöön ja näin saisi näkyvyyttä Frankin apissa. Kun joku sovellusta käyttävä liikkuu Ison Ompun tai keskustan lähellä niin mobiilisovelluksessa näkyisi KMB-pirtelöbaari ja samalla opiskelija saisi jonkun 10%-alennuksen tai muuta vastaavaa.

Oman tiimimme kesken olemme juurikin suunnitelleet asiakasyrityksellemme KMB:lle applikaatiota, jossa yritys viestisi erilaisista kampanjoista tai tarjouksista asiakkaille. Sovellus toimisi samalla sähköisenä kanta-asiakaskorttina ja kortin viivakoodia kassalla näyttämällä, asiakkaalle kertyisi aina pisteitä ja tietyllä pistemäärällä saisi alennusta X-verran ja tietyllä pistemäärällä saisi vaikka ilmaisen mini-pirtelön. Applikaatiossa voisi olla myös jonkinlainen interaktiivinen kartta, jota KMB voisi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa puistotapahtumissa tai festareilla, jolloin yleisön pitäisi vierailla kartassa näkyvissä pisteissä ikään kuin ”aarrejahdissa” ja jostain pisteestä voisi löytyä jokin maukas yllätys…

Lähteet:

http://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu-2017

https://grandone.kiskolabs.com/

https://www.frank.fi/

[miljammaria-blog]

Facebookin (taas) uudet algoritmit

(digitehtävä 3.4)

Facebookin uusin muutos uutisvirran ja algoritmien suhteen on saada yleisö sitoutumaan enemmän julkaisuihin ja tämän perusteella näyttää jatkossa samanlaista sisältöä kuin mihin aiemminkin on sitoutunut.

Algoritmi rankkaa yksittäisen julkaisun sen mukaan, kuinka usein julkaisija julkaisee sisältöä, onko sisältö omaa ja onko mukana videoita tai linkkejä. Parhaiten orgaanista näkyvyyttä saa sellainen sisältö, jonka julkaisija julkaisee usein muutakin sisältöä, sisältö on otettu tehty puhelimella tai koneelta ja sisältö mahdollisesti sisältää linkin. Myös live-lähetykset pomppaavat myös aina ylimmäksi, sillä ne on todettu autenttiseksi, todenmukaiseksi sisällöksi ”johon pystyy luottamaan”. Uudet algoritmit kumoavat myös väitteen siitä, että se julkaisu, joka olisi saanut eniten tykkäyksiä, näkyisi automaattisesti enemmän. Päinvastoin. Jos Facebook olettaa, että kalastelet julkaisulla vain tykkäyksiä esimerkiksi kilpailuiden tms. avulla, niin julkaisuasi ei enää näytetä niin helpolla. Myös yksittäiset käyttäjät voivat ilmiantaa julkaisuja epäasiallisena sisältönä, jolloin Facebook alkaa yleisesti hylkimään kyseisen julkaisijan julkaisemaa sisältöä.

Miten postaukset näkyvät sitten yksittäiselle käyttäjälle? Tässä tapauksessa algoritmit tutkivat yksittäisen käyttäjän reagointia erityylisiin postauksiin. Katsooko käyttäjä mieluummin videoita, kuvia vai tekstejä ja reagoiko hän niihin ”tykkäämällä tai vihaamalla”. Algoritmit pystyvät mm. tutkimaan kuinka nopeasti selaat aina uutisfeediä ja mikä on sellainen kohta, johon pysähdyt ja joka luonnollisesti on sellaista sisältöä, joka saa sinun huomiosi. Jatkossa uutisvirtaan ilmestyy vastaavanlaisia sisältöjä. Uutisvirtaasi saattaa ilmestyä myös sisältöä sen pohjalta, minkä aihe-alueen linkkejä olet sivulta klikannut. Jos esimerkiksi klikkaat aina talousuutis-linkkejä, niin uutisvirtaasi ilmaantuu myös mitä useimmin talousuutisia.

Videoiden algoritmit tutkivat videoiden kestoa ja sitä, kuinka kauan käyttäjä on seurannut kyseistä videota. Jos yksittäinen käyttäjä katsoo videota lyhyemmän aikaa, mikä sen oikea kesto on, alkaa uutisvirtaan ilmestyä jatkossa vain lyhyempikestoisia videoita.

Kaiken tämän perusteella, miten reagoit eri julkaisuihin, Facebook kategorisoi erityyliset postaukset ja antaa niille arvosanoja sen mukaan, kuinka hyvin ne sopivat sinulle. Siten uutisvirran järjestys on sen mukainen, että julkaisut näytetään ylhäältä alas –järjestyksessä sen mukaan, kuinka mielenkiintoisena sinä oletettavasti pidät julkaisua. Ja luonnollisesti ylimpänä on sinun mieltymyksiisi kaikista parhaiten sopiva julkaisu.

Lähteet:

https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

[miljammaria-blog]

Social Media Map 2017

(digitehtävä 3.3)

Tutustuin kolmeen uuteen some-kanavaan social media map 2017 pohjalta. Kartassa oli monia monia jo tuntemiani mutta myös minulle uusia alustoja. Kaikki sovellukset oltiin myös jaettu kategorioittain, jotta olisi helpompi hahmottaa, mistä on kyse. Valitsin monista vaihtoehdoista läheisempään tarkasteluun vtime:n, foursquaren ja hootsuiten ja mietin miten asiakasyrityksemme Kitty’s milkshake bar voisi hyödyntää näitä kolmea omassa toiminnassaan.

Vtime on virtuaalilaseilla käytettävä virtuaalimaailma, jossa voi nähdä muita ihmisiä ja keskustella. Aluksi sovelluksessa luodaan oma avatar, jolla liikkuu vr-maailmassa. Vr-maailmassa on myös ihan ”oikeita paikkoja”, joihin voi mennä. Vr-maailmassa voi ”hengata” jo olemassa olevan kaverin kanssa tai sitten tutustua johonkin tuntemattomaan avatariin ja ystävystyä oikeasti tämän kanssa. Virtuaalimaailmassa koetuista hetkistä voi ottaa selfieitä muistoksi ja jakaa niitä eteenpäin. Tämä vr-maailma on mielestäni vielä aika kaukana arkipäivän trendistä mutta tulee varmasti kasvamaan vielä tulevaisuudessa. Jos tämä vr-maailma kasvaisi jotenkin räjähdysmäisesti yht äkkiä, niin KMB voisi luoda alustaan oman huoneensa (vähän niin kuin uuden facebook-sivun) ja kutsua sinne kaikki lähistöllä kulkevat potentiaaliset asiakkaat, jotka saattaisivat sitten jälkikäteen ihan oikeassakin todellisuudessa tulla pirtelölle KMB:n.

Foursquare on sovelluksessa ja verkossa toimiva karttapalvelu, jossa käyttäjät voivat reaaliaikaisesti kertoa kavereilleen, missä liikkuvat. Foursquaressa voi myös hakea mielenkiintoisia ruoka-, yöelämä-, huvittelu- tai shoppailupaikkoja lähellä omaa sijaintiaan. Itse en löytänyt ainakaan äkkiseltään KMB:ä sivustolta, joten se voisi lisätä itsensä sivustolle, jotta potentiaaliset asiakkaat löytäisivät KMB:n vaikka eivät tietäisikään yritystä mitä etsiä. KMB voi kannustaa myös jo olemassa olevia asiakkaitaan, kun he vierailevat yrityksessä, jakamaan sijaintinsa kavereilleen, jotta KMB tulisi myös kavereiden tietoisuuteen.

Hootsuite on yrityksien käyttöön tarkoitettu sosiaalisen medioiden hallintakanava. Portaalissa pystyy tutkimaan kaikkia some-kanaviaan yhdeltä näytöltä reaaliaikaisesti, sekä myös analysoida some-dashboardin avulla eri kanavien sisällön kattavuutta ja menestystä sekä sitä, missä kanavassa vierailee eniten ihmisiä ja mihin kellonaikaan. Softassa pystyy myös ajastamaan jo moniksi kuukauksiksi eteenpäin sisältöä, jota Hootsuite automaattisesti sitten julkaisee yrityksen kanavalle. Tämä säästää huomattavasti tavallisen työntekijän aikaa. KMB:n kannattaisi hyödyntää Hootsuitea, koska KMB on aktiivinen eri some-kanavissa ja hootsuiten avulla KMB voisi hallita kanavia vieläkin paremmin. KMB:lle voisi toimia myös se hyvin, että suunnittelee esimerkiksi viikoksi eteenpäin some-sisältönsä ja ajastaa tämän sitten Hootsuiteen. Näin olisi varma, että sisältöä ainakin syntyisi medioihin säännöllisin väliajoin.

https://hootsuite.com/

https://foursquare.com/

https://vtime.net/

http://www.ovrdrv.com/wp-content/uploads/2017/01/Social-Media-Map-2017.pdf

[miljammaria-blog]

Valion some-kanavat

(digitehtävä 3.2)

Valio on aktiivinen kaikissa some-kanavissa ja se hallitseekin facebookia, instagramia, linkediniä, pinterestiä, youtubea ja blogia. Kaikissa some-kanavissa, lukuun ottamatta pinterestiä ja blogia, Valiolla on 10 tuhannesta satoihin tuhansiin asti seuraajia. Kaikkien kanavien sisältöä päivitetään myös usein, kaikista vähiten ehkä linkedinin ja blogin sisältöä, johon tulee noin parin viikon välein postauksia.

Facebook on Valiolla niin sanotusti kaikkien sivu. Sinne jaetaan sisältöä niin nettisivuilta kuin myös muistakin some-kanavista. Myös Facebookin seuraajaryhmä on kaikenkirjavaa. Facebookin julkaisut ovat myös hyvin sitoutettuja, niissä on aina satoja-tuhansia tykkäyksiä sekä kommentejakin. Pääasiassa kommentit yleisöltä ovat positiivisia. Tunteja aina kuitenkin herättää jotkin Valion leivonta tutoriaalit, joihin hieman vanhempi kansa kommentoi kiivaasti, miten tuo ruoka pitäisi ”oikea oppisesti tehdä”, myös hallituksen toimet saavat jopa Valion sivuilla asti ihmisten huutelemaan rivouksia. Valio kuitenkin hoitaa tilanteet hyvin ja vastaa aina sekä positiivisiin että negatiivisiin kommentteihin.

Instagramissa Valio pääasiassa jakaa ruokakuvia sekä järjestää erilaisia kilpailuita. Myös satoja ihmisiä on merkannut Valion omiin kuviinsa ja #valio löytyy yli 40 tuhatta, lähinnä positiivista, postausta Valion tuotteista. Kilpailuun osallistuneista sekä kuvien jakajista voisi päätellä, että Valion yleisö Instagramissa keskittyy enemmän nuorempiin kuin vanhempiin ja enemmän naisiin kuin miehiin. Valio on saanut mukaansa myös monia bloggareita/some-tähtiä, jotka ”mainostavat” Valion tuotteita omilla sivuillaan.

Valion Twitterin sisältö koostuu lähinnä retwiittauksista ja ruokakuvista, joiden sisältämä linkki johtaa resepteihin. Jos on myös jokin ajankohtainen tapahtuma, niin sieltä Valio twiittaa useasti päivässä. Twitteriä käytetään eri tarkoitukseen kuin esimerkiksi Facebookkia ja Instagramia, joten Twitterissä Valion feedissä ei näe kilpailuita eikä mitään muitakaan ”äänestyksiä tai mielipidekantoja”. Myöskään kaikilla kuluttajilla ei ole Twitteriä käytössä, vaan Twitteri on lähinnä yrityskanava. Valio koettaakin pitää Twitter-sivuillaan yllä brändikuvaansa aktiivisena, tapahtumiin osallistuvana yrityksenä, sekä suomalaista työtä tukevana yrityksenä.

Linkedin-kanava on puoliksi englannin- ja puoliksi suomenkielinen. Postauksia on siis molemmilla kielillä. Linkedin kanava keskittyy Valiolla lähes pelkästään vain rekrytointiin eikä esimerkiksi innovaatioiden ja tuotekehityksien mainostamiseen. Työvoimaa selvästi haetaan myös maan rajojen ulkopuolelta.

Pinterest sitä vastoin keskittyy vain reseptien jakamiseen. Reseptit on ryhmitelty eri teemoittain, kuten aasialainen keittiö, suklaiset herkut, brunssit, munakkaita, nyt grillataan yms.. Kun reseptin Pinterestissä avaa, ohjautuu se aina Valion kotisivuille. Valion Pinterest-kanava on selvästi suunnattu kodin hengettärille, jotka rakastavat ruoan laittoja ja uusia reseptejä.

Youtube-kanava koostuu hyvin monenlaisista videoista. Mukana on mm. televisiossa nähtyjä nostalgisia kuin myös tuoreitakin mainoksia, Valion tutkimus- ja tuotekehitysvideoita ja reseptivinkkejä ja muita kokkaus tutoriaaleja. Valion youtube-kanavalla on myös kummiurheilija Topin juoksukouluvideoita. Youtube-kanava onkin kaikista monipuolisin ja palvelee kaikenlaisia käyttäjiä. Videoita on helppo myös löytää vaikkei menisikään vartavasten Valion Youtube-kanavalle. Näyttökertoja videoissa on aina kymmenistä satoihin tuhansiin mutta keskustelua yleisön seassa ne eivät ole herättäneet. Videot ovat kuitenkin hyvin tehtyjä ja niitä katselee ihan mielellään.

Valion blogia päivittää kaksi Valion työntekijää, jotka esiintyvät tekstien takana omilla naamoillaan. Minua jäi hieman harmittamaan, että blogin sisältö oli myös pelkkiä ruokareseptejä. Olisi ehkä ollut mielenkiintoisempaa lukea alalla tapahtuvista ajankohtaisista aiheista ja trendeistä. Blogin keskustelu on herättänyt vain 0-7 kommenttia. Tämä blogi, niin kuin Pinterestikin sopii vain heille, jotka rakastavat ruoanlaittoja tai haluavat löytää jonkun mielenkiintoisen reseptin nopeasti ja kokeilla uutta.

Linkit kanaviin:

https://www.valio.fi/reseptit/blogi/

https://www.youtube.com/user/valioFi

https://www.instagram.com/valiofi/

https://fi.pinterest.com/valio/

https://www.linkedin.com/company-beta/14492/

https://www.facebook.com/valio/

https://twitter.com/valiofi

[miljammaria-blog]

Markkinointi nyt KMB

(digitehtävä 2.6)

Tutustuin Fonectan julkaisemaan Markkinointi Nyt -oppaaseen, jossa kerrottiin monipuolisesti digitaalisesta markkinoinnista ja sen aloittamisesta. Poimin tekstistä lähempään tarkasteluun 3 eri kysymystä erilaisista kategorioista ja mietin, miten ne koskettavat esimerkkiyritystämme Kitty’s milkshake baria.

 Kategoria 1 Yritys verkossa:

Miten yrityksen tuotteet erottuvat muista kilpailijoista?

 KMB on keskittynyt vain pirtelöiden valmistukseen, joten siihen valitut raaka-aineet ja valmistustyyli ovat ihan eri luokkaa kuin jossain pikaruokaravintolassa. Esimerkiksi Hesburgerin pirtelö on sekoitus jäätelöä, makeutusainevahvistetta ja maitoa, kun taas KMB käyttää tuoreita hedelmiä, kastikkeita, keksin ja kakun muruja, kermavaahtoa ja pähkinöitä. Lisäksi pirtelö tarjotaan tyylikkäässä ja siistissä miljöössä eikä esim. käristetyn rasvan hajun keskellä.

 Kategoria 2 Lisää kauppaa verkosta

Missä kanavissa a) yritys tavoittaa potentiaaliset ostajat parhaiten b) mainonta on kustannustehokkainta

 a)    Mielestäni yritys tavoittaisi Facebookissa potentiaaliset ostajat parhaiten ja nopeimmin. Lisäksi uusia asiakkaita yritys voi löytää hakusanamainonnan avulla tai lähellä Isoa Omenaa sekä keskustaa mainosjulisteiden avulla. Länsimetron valmistuessa olisi myös todella hyvä saada metrovaunuihin ja aulaan KMB:n mainoksia, sillä ”pendeltrafik” -ihmisistä voisi saada jatkossa hyviä asiakkaita.

b)    Mainonta on mielestäni kaikista kustannustehokkainta Facebookissa. Yritys voi tarkoin määritellä mille alueelle, mille kohderyhmälle ja mihin aikaan mikäkin mainos näytetään. Näin ei synny hukkakuluja mainoksen turhasta näkyvyydestä. Lisäksi KMB on jo valmiiksi melko suosittu facebookissa, joten sitä asemaa kannattaa käyttää hyödyksi. Facebookin käyttäjäryhmä on myös laaja ja julkaisuilla voi saavuttaa hyvin kattavan yleisön.

 Kategoria 3 Palvelu verkossa

Missä asiakkaat kohtaavat Kitty’s milkshake barin ensimmäisen kerran?

 Itse kun lähdin tähän projektiin mukaan, en ollut kuullutkaan kyseisestä yrityksestä. Kuitenkin kun netistä alkoi etsimään tietoa, niin KMB löytyi kaikista kanavista helposti ja ensimmäisenä avasinkin yrityksen netti- ja facebooksivut. Eli kouluprojekti se oli minulle se ensimmäinen kosketus. Mutta niin kuin minäkin, niin varmaan myös monet muutkaan eivät edes osaa etsiä/voi etsiä tietoa sellaisesta yrityksestä, jonka toimialan olemassa olosta ei tiedä. Eihän minulle edes tullut mieleenkään että pirtelöbaareja olisi olemassa. Sen takia haluaisinkin, että KMB mainostaisi uniikkia toimialaansa esimerkiksi paikallislehdissä ja display-mainonnassa. Luulen että Iso Omenan toimipisteen avautuminen nostaa myös KMB tunnettuutta, sillä, ainakin minä, ja varmaan myös monet muutkin, suuntaavat shoppailupäivänä kauppakeskukseen eikä kauppahalliin. Muutenkin olen sitä mieltä (itse espoolainen) että isossa ompussa ylipäätänsä on enemmän liikehdintää kuin Hietalahdessa :D. Eli uuden toimipisteen avaamisen myötä monelle ensikosketus yritykseen tulee olemaan kivijalkamyymälässä ja toivon mukaan myös mainonnassa, jotta tämän kaltainen yritys nousisi edes ihmisten tietoisuuteen.