miskapylkkanen-blog

[miskapylkkanen-blog]

Syrjivä tekoäly (siis ihminen)

[miskapylkkanen-blog]

Mobiilisovelluksista

[miskapylkkanen-blog]

Lennart Petrell -chatbotteja ja Googlen vähemmän tunnettuja palveluita

(Oppimispäiväkirja 6.9. tunnilta)

Tunnilla käytiin läpi muun muassa asiakaspalvelurobotteja ja hakukoneoptimointia. 

Chatrobotit ovat yleistyneet voimakkasti viimeisten vuosien aikana. Niiden laatu on ollut hyvin vaihtelevaa, mutta nykyisin useimmat toimivat jo melko hyvin. Chatboteista on varmasti paljon hyötyä aloilla, joissa palautetta tulee paljon ja joissa kysymykset muistuttavat paljon toisiaan. Onkin mielenkiintoista seurata tulevaisuudessa, miten paljon ne tulevat kehittymään, kun niihin on koodattu itseoppivaa ohjelmistoa. Sen tavoite olisi ottaa oppia jokaisesta asiakaspalvelutilanteesta, ja pyrkiä kehittämään itseään tarpeiden mukaiseksi. Itse kohtasin muutama päivä sitten asiakaspalvelurobotin, kun yritin ostaa jääkiekko-otteluun lippuja. Koska kyseessä oli HIFK:n omat verkkosivut, oli chatbotille annettu tietenkin joukkueen hyökkääjä Lennart Petrellin kasvot. Itse ikkunasta pystyi valitsemaan lähinnä yleisimpiä ongelmia vaihtoehdoiksi, mutta se toteutti tarkoituksensa, kun sitä kautta löysin vastauksen kysymykseeni.

Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan jonkin aiheen näkyvyyttä esimerkiksi Google-hauissa. Käytännössä tällä on hyvin paljon merkitystä esimerkiksi yrityksille, jotka yrittävät päästä mahdollisimman lähelle hakujen kärkeä, sillä nykyään ihmiset harvemmin jaksavat etsiä ensimmäistä sivua pidemmälle. Googlen kaltaiset palvelut järjestävät sivustoja esimerkiksi Hakukoneoptimoinnilla pyritään juuri näkyvyyden parantamiseen sekä sivuston liikennemäärän kasvuun. Siksi se onkin elintärkeää yrityksille, jotka eivät halua menettää asiakkaitaan lähimmille kilpailijoilleen sen takia, että kotisivut olivat huonosti optimoidut. 

Lopuksi kävimme läpi Googlen tarjoamia palveluja, joista ryhmälleni jäi tutkittavaksi Google Trends ja Google Alerts. Kummastakaan en ollut kuullut aikaisemmin, joten siinä mielessä tehtävä oli hyvin opettavainen. Trends on palvelu, jossa voi seurata, kuinka paljon jotain hakusanaa on haettu tietyn aikaikkunan kuluessa. Lisäksi sieltä voi nähdä maantieteellisiä eroja ja verrata hakujen määriä eri hakusanojen tai -aiheiden välillä. Koen tämän olevan hyödyllistä esimerkiksi yrityksille, mikäli ne haluavat seurata omiensa tai toimialansa hakujen lukumäärää. Se tuntui ihan näppärältä työkalulta seurata asioiden hakutrendikkyyttä.

Alerts sen sijaan tuntui kovin pieneltä työkalulta. Pähkinänkuoressa sen avulla saa haluamistaan aiheista ilmoituksia sähköpostiin, kun aiheet ovat esillä internetissä. Alertsin avulla pystyy siis seuraamaan uutisvirtaa jonkin aiheen ympärillä, esimerkiksi bitcoinin tai Teemu Pukin. Se seuraa aiheen esiintymisiä esimerkiksi uutisvirroissa, ja lähettää ilmoituksia sähköpostiin. Yrityksille tästä voisi olla hyötyä lähinnä oman julkisuuskuvansa seuraamisessa. 

Kuvankaappaus Google Trends -sovelluksesta. Lähde: https://www.hallaminternet.com/google-trends-introduction-business/

Osviittaa siitä, miten Alerts-sovellukseen asetetaan määritteitä, jonka mukaan aiheita seurataan. Lähde: https://www.lifewire.com/google-alerts-3481816

Lähteet:

https://netello.fi/hakukoneoptimointi

Digitaalinen asiakaspalvelu ja SEO 6.9. -esitys kurssin materiaaleista

[miskapylkkanen-blog]

Digimurros yritysmaailmassa

[miskapylkkanen-blog]

Mitä innovointi on? (Innovaatio-osaamisen tehtävä)

[miskapylkkanen-blog]

Viihteen kulutus muuttaa muotoaan

3. Digitalous Kauppalehdessä

Digitalisuus ja teknologian kehitys on avannut viime vuosina uudenlaisia markkinoita niin kuluttajille kuin palveluntarjoajillekin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti viihdemaailmaa. Erilaiset suoratoistopalvelut jylläävät yhä vahvemmin television katselun sijaan, kun taas kirjallisuuden puolella yhä useampi valitsee mieluummin äänikirjan.

Kauppalehti uutisoi 16.6. äänikirjojen kasvaneen suosion tuplanneen lastenkirjojen myynnin viimeisen vuoden aikana (www.kauppalehti.fi)(1). Toimittaja Anneli Hertsi kirjoittaa Tammen ja WSOY:n myyntilukujen kasvaneen tammi-elokuu välillä viime vuoteen verrattuna. Suuret kasvulukemat ovat seurasta äänikirjojen menekistä. “Niiden myynti on noussut viime vuodesta yli 270 prosenttia.”

Äänikirjojen myynti on ollut nouseva trendi Suomessa, ja yhtenä osoituksena tästä nostaisin palveluiden määrän nousun. Suomeksi kirjoja saa muun muassa Bookbeatilta, Nextoryltä ja Ellibs:lta; suosio on aktivoinut kustantajien lisäksi myös palvelujen tarjoajat. Itse paljon lukevana tartun edelleen mieluummin perinteiseen kirjaan, mutta äänikirjat tarjoavat myös usein parempaa saatavuutta kuin perinteiset kirjakaupat. Varsinkin ulkomaisia teoksia löytää paremmalla menestyksellä myös ulkomaisilta äänikirjojen tarjoajilta, kuten Audible:lta. Nykyajan kiireiseen maailmaan äänikirjat myös sopivat mieltymyksistä riippuen paremmin, kun tarinat ovat saatavilla esimerkiksi lenkkipolulla tai työmatkalla. 

Artikkelissa haastatellaan Tammen lastenkirjallisuuden kustantajaa Saara Tiuraniemi pohtii, että myyntilukuihin on vaikuttanut lasten lukutaidon esilläolo viime aikoina. “Sillä täytyy olla merkitystä, että vanhemmat ja isovanhemmat haluavat pitää huolta lasten lukuinnosta”. Äänikirjat tuntuvatkin olevan toimiva ratkaisu huoliin, että lapset lukevat liian vähän (mooreenimedia.uta.fi)(2). On mielestäni sopivaa, että kun teknologia on varmasti vaikuttanut heikentyneeseen lukuintoon elokuvien ja videopelien muodossa, niin perinteinen tarinankerronta on valtaamassa paikkaansa takaisin samaisen teknologian avulla. 

Suoratoistopalveluiden puolella valinnanvaraa vasta riittääkin, kun sarjat ja elokuvat ovat siirtyneet viimeisen vuosikymmenen aikana yhä enemmän nettiin. Kauppalehti uutisoi (www.kauppalehti.fi)(3). Applen tehneen 6 miljardin euron sijoituksen omaan striimauspalveluunsa, Apple TV:seen. Yhtiö on pystynyt houkuttelemaan eturivin tähtiä, kuten Jennifer Anistonin ja Steve Carrellin, mukaan kilpailijoitaan paremmilla etuuksilla.

Vaikka Apple jää edelleen alan suuryhtiö Netflixistä panostetun rahan määrässä, niin se on hiljalleen pystynyt ottamaan kilpailijoitaan kiinni. Muita alan suuria nimiä ovat esimerkiksi Disney ja HBO. Applen tavoitteena onkin artikkelin mukaan luoda ‘kirjasto alkuperäisiä sarjoja’, joita on tarkoitus lisätä palveluun kuukausittain sen jälkeen, kun se on saatu julkaistua yli sataan eri maahan. Tarkkoja julkaisutietoja tai päivämääriä ei ole, mikä mukailee Applen linjaa muidenkin yhtiön tuotteiden kohdalla.

Artikkeli lainaa Applen toimitusjohtaja Tim Cookia, jonka mukaan ihmiset nykyään “hankkivat useampia ylettömiä tuotteita” ja lisää että “teemme parhaamme vakuuttaaksemme heille, että Apple TV+ tuotteen tulisi olla yksi niistä”*. Henkilökohtaisesti minusta tuntuu siltä, että tarjonnan monipuolisuuden lisäys ja kiihtynyt kilpailu on johtanut paitsi kilpavarusteluun myös hintojen nousuun. Vaikka mielestäni on hienoa, että lähes kaikki haluamani tv-ohjelmat ovat nettiyhteyden päässä, niin varsinkin opiskelijabudjetilla kaikkien eri palveluiden hintalappu nousee liian tyyriiksi. Mielestäni striimauspalvelut ovat kuitenkin hyvin teknologiaa hyödyntävä askel vanhasta mallista, jossa elokuva täytyi mennä paikan päälle katsomaan tai vuokrata videovuokraamosta. En kuitenkaan näkisi, että ilmiö pakottaa elokuvateatterit ulos kilpailusta (kuten se teki useimmille videovuokraamoille), sillä uusimmat elokuvat näkee edelleen vain elokuvasaleissa, jossa katselukokemus voittaa helposti kotisohva-kannettava tietokone -yhdistelmän. 

*”get multiple over-the-top [streaming] products”, adding that “we’re going to do our best to convince them that the Apple TV+ product should be one of them”.

Lähteet: