nikohaapalainen-blog
nikohaapalainen-blog
Tarinoita
4 posts
Havaintoja ja mietintöjä.
Don't wanna be here? Send us removal request.
nikohaapalainen-blog · 5 years ago
Text
Korona ja armageddon
Miksi koronaviruksen leviäminen nousi armageddoniksi? Kolme asiaa: Kyseessä on uusi ja tuntematon tauti, joka ruokkii pelkoa. Ei ole tarkkaa tietoa hoidosta taikka rokotteesta.
Median roolia ei voi ylikorostaa. Tuntemattomasta viruksesta uutisoidaan ne vakavimmat ilmestymämuodot, ja tämähän tuo kolehtia iltapäivälehdistölle.
Tästä tuotteena saamme hysteerian. Sellaiseen viranomaisten täytyy vastata, jotta he voivat pysyä uskottavina, kansaa suojelevina yhteiskunnan elementteinä.
Yhteiskunnan rattaat kolisevat.
Toivottavasti ainakin vessapaperia olisi tarjolla seuraavalla aallolla.
0 notes
nikohaapalainen-blog · 5 years ago
Text
Tuuria matkassa
Saavuin paluulennolla Japanista Helsinki-Vantaalle tavallisesti vaihto-opiskelukauteni jälkeen 12. maaliskuuta, noin kello 15.00. 
Juuri samaan aikaan Suomen hallitus antoi linjauksensa koronaviruksen hillitsemiseksi ja tieto saavutti minutkin pian sen jälkeen. Tuntui siltä, että kadulla kävellessä minua ja isoa matkalaukkuani tarkastellaan olan takaa.
Mitä tulee vaihto-opiskelun ajoitukseen, on ollut enemmän kuin tuuria matkassa. Metropolia AMK oli kutsunut noin kuukausi sitten jo Etelä-Koreaan ja Kiinaan lähteneet suomalaisvaihtarit takaisin Suomeen. Toisaalta Japanissa tilanne oli vielä vakaa ja sai viettää vielä lopun ajan vaihdossa suunnitellusti.
Pääsin kotiin ennen kuin alkaa mennä rajoitukset tulille ja rajat kiinni niin Suomessa kuin Japanissa. 
Hyvä fiilis, ei muuta. Huonompi juttu niille, jotka joutuvat kesken kaiken palaamaan Suomeen.
0 notes
nikohaapalainen-blog · 5 years ago
Text
Takaisin Suomeen
Tumblr media
Opiskelen tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähdin kuusi kuukautta sitten kohti Tokiota suorittamaan innovaatioprojektini National Institute of Technology, Tokyo College (Tokyo Kosen) -oppilaitokseen Hachiojin kaupungissa, Tokion metropolin alueella. Tässä postauksessa suuntaan katseet jo enemmän Suomeen paluuseen kuin itse kuluneeseen elämääni Japanissa. 
Tällä hetkellä on maaliskuun 11. päivä, 2020. Viimeinen päivä oppilaitoksen asuntolassa. Mieli on haikea, mutta silti on enemmän kuin miellyttävää palata Suomeen tuttujen tapojen ja rutiinien sykliin.
Eniten Suomessa odotan paluuta lähimaksulla ostosten maksamiseen. Näin käteispainoisessa Japanissa eniten mieltä huolestuttaa aina mukana olevan käteisen riittämisestä esimerkiksi erään päivän ostoksiin, käteisautomaattien löytäminen tai loputtomien kolikoiden kasaantuminen lompakon pohjalle. Fiilistelyn vuoksi ostinkin täältä Japanista uuden korttilompakon Suomeen palaamista varten jo valmiiksi.
Suomeen palattuani tulen muistelemaan eniten japanilaisten uskomatonta vieraanvaraisuutta. Olen päässyt osallistumaan ventovieraana erään perheen tärkeään kokoontumiseen Shogatsu-uudenvuodenjuhliin lämpimin vastaanotoin. Lisäksi perhe varasi paikan ravintolaa minua varten ja maksoivat oman osuuteni, vaikka isäntä melkein suuttuikin häneltä kysyttyäni suomalaisittain “kuinkas tää maksuhomma sitten toimii” -kysymyksen. Sain pitää perheen tyttären vastasyntynyttä vauvaakin sylissä kaiken päätteeksi. Tätä avoimuutta, ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta en tule unohtamaan.
Jälkimmäisen kappaleen jälkeen on myös hyvä mainita japanilainen asiakaspalvelu, minkä monet matkailijat usein muistavat Japanista. Asiakkaana olet Japanissa ylitse kaiken ja asiakaspalvelijat tekevät kaiken takaakseen hyvän kokemuksen aspa-tilanteissa. Tähän standardiin tottuneena tulen kokemaan käänteiskulttuurishokin takaisin kotisuomessa.
Yksi huomattava aspekti on mainita oma japanin kielen kehittyminen. Vaikka takana on viisi vuotta japanin kielen opiskeluja, on varsinainen läpimurto kielen opiskelussa on tapahtunut juuri kuluneen kuuden kuukauden aikana, jolloin on altistunut kuulemaan, lukemaan ja puhumaan kieltä joka päivä. Harva japanilainen puhuu englantia sujuvasti, jolloin se kannustaa minua puhumaan kieltä – jollain tapaa täytyy saada viestinsä toiselle perille.
Vastaavasti toimiessani Suomeen tulevien vaihtarien tutorina vuosi sitten Metropoliassa tuli huomattua, että Suomessa vaihtarit eivät ikinä tule oppimaan suomen kieltä vaikka sitä haluaisivatkin innokkaasti opiskella. Englannin kielen taitaminen on suomalaisilla on niin hyvää, että se ei kannusta puhumaan suomen kieltä ja siten pidättäydytään vaivattomampaan kommunikointiin vain englannin kielellä.
Suomessa suomen kieltä opetteleva henkilö joutuu näkemään enemmän vaivaa ja tsemppausta kielen opiskeluun, mutta omalta osaltani olen vain hyötynyt japanilaisten englannin kielen osaamattomuudesta – mainitulla ilmiöllä on niin hyvät kuin huonot puolensa.
Pian pääsee puhumaan myös omaa äidinkieltä. Vaihdon aikana on ollut kielimuurin syystä monta väärinymmärrystä. Ei vain japania puhuessa, vaan myös englantia puhuessa. Omalla äidinkielellä voi ilmaista asiansa ilman kiertelyä ja kaartelua – sitä ongelmattomuutta odotan hyvin paljon takaisin Suomessa.
Kuuden kuukauden pulahduksen jälkeen ulkomailla voin todeta, että Suomessa parhaat asiat ovat meidän itsestäänselvyydet – vesihanasta saa kylmän veden ohella myös kuumaa vettä, sisätilat ja kodit ovat lämmitettyjä valmiiksi keskuslämmityksellä ja Suomessa ei ole lainkaan luonnonkatastrofien uhkaa. Voin todeta, että nämä kolme pikaisesti mainittua asiaa ovat huomattavia tekijöitä luoda onnellisuutta Suomessa kohti ykkössijaa YK:n onnellisuusraporteissa.
Suomesta Japaniin lähtiessä viime syksynä olin tympääntynyt Suomeen, mutta nyt odotan lentoa oikein innolla takaisin kotiin.
0 notes
nikohaapalainen-blog · 5 years ago
Text
Ensimmäinen postaus
Tumblr media
Näin aloitan oman blogin pitämisen. Pohdiskelun aiheina tulevat olemaan omat reportaasit, kotimaan ja ulkomaan uutiset, politiikka, opiskeluasiat – kaikki enemmän tai vähemmän yhteiskunnamme ympärillä levitoimat asiat.
Olen pian 24-vuotias kolmannen vuoden tivi-insinööriopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tässä hetkessä postausta kirjoittaessani olen palaamassa huomispäivänä Suomeen puolen vuoden vaihto-opiskelujaksoltani Tokiosta. Juuri nyt on hyvä aloittaa postausten teko.
Blogiin kirjoitan aina kun aikaa, intoa ja varpusia löytyy.
Kuvassa otos Hiroshimasta.
1 note · View note