petranpulinat-blog - Tumblr blog

[petranpulinat-blog]

Lean Canvas

Meidän Lean Canvas suunnittelu lähti liikkeelle asiakas segmenteistä, jotka yritys oli pitkälti jo valmiiksi tarjonneet. Halusimme kuitenkin tuoda tässä yhteydessä esiin hieman erilaisen kohdeasiakasjakauman, mikä meidän mielestämme oli ainakin yrityksen esittely vaiheessa jäänyt hieman epäselväksi ja hämärän peittoon. Yrityksen pitämässä esittelyssä mainittiin kohderyhmänä 16-25 vuotiaat nuoret, jotka pitkälti tarvitsevat rahoitusta (ja myös jakavat sitä), mutta siinä ei juurikaan mainittu mistä tämä rahoitus tulee, kun yrityksen perusajatuksen mukaan nuorilla ei rahaa ole. Meidän näkemyksemme mukaan rahoitus tulee yli 25 vuotiailta joilla lähtökohtaisesti omaa pääomaa on jo kertynyt. Tätä kautta saimme asiakasryhmät ”Rahan tarvitsijat” ja ”Rahan antajat”.

Seuraavaksi lähdimme purkamaan asiakas ryhmien perusongelmaa; rahaa on liian vähän/rahalle ei ole sopivaa kohdetta. Tähän joukkorahoituspohjainen ideamme vastaisi hyvin, antamalla hyvän tarkoituksen/kohteen johon ”lahjoittaa” rahaa sekä nuorille keinon saada rahallista tukea mielenkiinnonkohteisiinsa sekä tutuilta että tuntemattomilta, kunhan perustelut ovat vakuuttavat tai kohde tarpeeksi mielenkiintoinen. Tämä myös voi tuoda nuorille heidän kaipaamaansa huomiota ja näkyvyyttä.

Joukkorahoitusmallin arvolupauksiksi keksimme kaksi vaihtoehtoa: ”Tarinoi ja tienaa!” sekä ”Laita hyvä kiertoon!”. Ensimmäinen vaihtoehto on kohdennettu nuorille käyttäjille eli rahan tarvitsijoille. Toinen arvolupaus taas on rahan antajille. Halusimme tehdä yksinkertaiset ja osuvat lauseet, jotka kuvastavat hyvin sovellusta. Meidän innovaatiomme etu on siinä, että ainakaan tiettävästi joukkorahoitusmallia ei ole käytetty vastaavanlaisissa sovelluksissa. Lisäksi arvelimme, että nuoria kiinnostaisi ns. helppo raha, jota tällä mallilla voi tavoitella.

Asiakkaiden tavoitettavuuteen listasimme sosiaalisen median, koska varsinkin nuoret ovat helposti tavoitettavissa sitä kautta. Muita kanavia listassamme oli perinteisemmät katu-,tv-,radio- ja lehtimainonta. Flyereiden jaolla tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä messuilla mukana olo voivat olla myös hyviä kanavia silloin tällöin käytettyinä. Näiden lisäksi tehdään henkilömainontaa esimerkiksi julkkisten avulla.

Kuluja tästä tulisi yritykselle asiakkaiden hankintakulu, jotka ovat samankaltaiset kuin Bankify/Blinky -sovelluksella, ylläpitokulut: vähintään yhden henkilön on ylläpidettävä sovellusta. Koodarien palkkiot ja muut henkilöstökulut tulevat myös lisäksi, sillä joukkorahoitusmallin lisäämiseen sovellukseen tarvitaan 2-3 koodaria. Markkinoinnin kulut menevät osittain asiakkaiden hankintakulujen kanssa päällekkäin, mutta joukkorahoitusmallia on markkinoitava myös erikseen. Tietenkin yritykselle tulee myös joukkorahoitusmallin teettämät lisäkulut, kuten käyttäjäbonukset ja tuotelahjat – käyttäjä saa tililleen pienen bonuksen/kaverilisän houkuttelemalla kaverinsa myös käyttäjäksi. Käytännössä tämä toimii niin, että käyttäjä antaa kaverilleen etukoodin, jota käyttämällä kaveri saa tililleen 5 euroa, myös käyttäjä saa tästä 5 euroa tililleen palkkioksi siitä, että on saanut houkuteltua kaverinsa mukaan.

Yrityksen tulovirtoja ovat pääasiassa mainostulot. Yritys voi myydä muille yrityksille mainospaikkoja sovellukseen. Myös yhteistyökumppaneilta saadut sponsorituotot ovat avainasemassa. Mietimme myös mahdollista premium -mallia, jolloin käyttäjä saisi mahdollisesti parempia etuja, hänen hankintasuunnitelmat olisivat mahdollisimman näkyvillä. Tämä premium -malli maksaisi käyttäjälle esimerkiksi 1 euron kuukaudessa.

[petranpulinat-blog]

2.7 Facebook

Facebookin News Feed eli suomeksi aikajana perustuu sen takana olevaan algoritmiin. Digitalisaation takia tv, elokuvat tms. sekä uutiset ovat käyneet läpi suuren muutoksen erittäin lyhyessä ajassa, mikä johtuu suurilta osin internetin yleisyydestä ja jokapäiväisyydestä – olemmehan internetin äärellä suurimman osan päivästä. Facebookilla on keino nostaa ihmisten arvostamat asiat julkaisuiksi heidän etusivulleen. Näistä asioista ihmiset puhuvat ystävilleen ja perheelleen, näitä asioita he etsivät hakukoneilla. Toisin sanoen Facebook keskustelee tietokoneesi kanssa. Avatessasi FB:n, algoritmi luetteloi kaikki ne julkaisut, jotka sinä tai ystäväsi ovat postanneet, tämän jälkeen algoritmi toisin sanoen arvaa ja valitsee postaukset joista sinä olisit kiinnostunut. Algoritmi laskee ennusteen, millä todennäköisyydellä sinä kommentoisit tai jakaisit postauksen, lisäksi kuinka kauan aikaa käyttäisit sen lukemiseen. Tästä seuraa tulos.

Facebookin algoritmi ei aina osu oikeaan, esimerkiksi näin mainostajien julkaisuja aiheista, jotka eivät minua kiinnosta. Kavereiden julkaisut häviävät mainosten alle. Joskus Facebook kuitenkin osuu oikeaan, jos olen katsellut tiettyä tuotetta verkkokaupassa, se alkaa näyttämään minulle samankaltaisia tuotteita.

[petranpulinat-blog]

3.1 Ostopolun monimuotoisuus

3.1

Perinteinen ostopolku toimii lineaarisesti vaiheesta toiseen. Ensimmäisenä ihmiselle syntyy tarve, ihminen tiedostaa tarvitsevansa tietyn esineen tai asian. Tämän jälkeen hän etsii tietoa ja vertailee eri vaihtoehtoja, jonka jälkeen tulee ostopäätös ja itse ostaminen. Nykypäivänä ostopolku on silvoutunut ostoavaruudeksi ja polku on paljon monimutkaisempi kuin aiemmin. Vaiheesta toiseen hyppiminen on yksilöllistä ja ostopolku ei ole enää yksi suora viiva, vaan moniulotteinen.

 Ihminen on jatkuvasti sosiaalisen median kautta kosketuksissa eri palveluntarjoajiin sekä tietoisesti että tiedostamattaan. Tämä ostoavaruus ja sen moninaiset mahdollisuudet on huomioitava monipuolisesti. Elisan teettämän tutkimuksen mukaan 1981-1999 syntyneet asioivat mieluiten internetin tai sosiaalisen median välityksellä, kun taas vanhempi sukupolvi perinteisemmin puhelimen, sähköpostin tai tekstiviestien välityksellä. Yritykselle olisi otollisinta miettiä, kuinka eri palvelustrategiat sopivat eri asiakkaisiin ja omaan kohderyhmään.

[petranpulinat-blog]

5.1 Digitaaliset vs perinteiset palvelut

Jopa 80% on käyttänyt pankin palveluita itsepalvelussa tai mobiilisovelluksilla. Vajaa 40% väestöstä on varannut lääkäriajan sähköisesti ja reilu 30% on myynyt omaisuuttaan tai ostanut tavaroita netin kirpputoreilta. Netin kirpputorit/huutokaupat saivat asiakaskokemuksesta parhaimmat pisteytykset. 79% koki asiakaskokemuksen olleen näissä hyvä. 71% kertoivat olleensa tyytyväisiä ostaessaan verkkokaupasta vaatteita tai jalkineita. Naiset olivat näissä miehiä tyytyväisempiä.

Asioita halutaan hoitaa sekä perinteisesti että digitaalisesti, mutta yleensä monimutkaisemmat asiat, joissa halutaan asiantuntijan neuvoa, se halutaan hoitaa perinteisesti. Perinteisesti hoidettavista asioista suosituinta olikin esimerkiksi auton ja elektroniikan osto eli toisin sanoen kalliimmat ja isommat hankinnat. Myös asuntoasiat halutaan hoitaa perinteiseen tyyliin. Digitaalisten palvelujen ohelle toivotaankin edelleen myös mahdollisuutta asioida perinteisesti. Yksinkertaisemmat asiat, kuten ajanvaraukset esimerkiksi lääkärille tai pankki- ja vakuutuspalvelut, on helppo hoitaa digitaalisesti ja juuri näihin toivotaankin digitaalisia palveluita. Kuitenkin suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tämän hetkiset digitaaliset palvelut ovat riittäviä ja toivatkin, että niiden kehitystä jatkettaisiin, jotta ne olisivat toimivampia.

Sinänsä tulokset eivät ole yllättäviä, vaan käyvät järkeen. Perustelen tätä omien mieltymysten ja kokemusten kautta. Yön aikana sairastuessa ei ensimmäisenä aamulla jaksa olla soittamassa kello 7 itselleen lääkäriaikaa ja jonottaa monta minuuttia puhelimessa. Internetissä ei tarvitse jonottaa ajanvarauksen kanssa, vaan sieltä näkee samantien vapaat ajat, kuka on lääkäri ja niin edelleen. Isommat hankinnat kuten tietokoneen osto tai kännykkä on mukavampi tehdä perinteisesti. Uuden tietokoneen kanssa saattaa tarvita asiantuntijan apua, että saa varmasti tarpeitaan vastaavan laitteen. Toisin sanoen tutkimustulokset eivät omaan kokemukseeni pohjautuen olleet millään tavalla oikeastaan yllättäviä.

Lähde: DNA - Suomalaisten digitaalinen asiointi ja palvelukokemus 2016

[petranpulinat-blog]

4.6 Somemainonnan nousu

Miten markkinointi on muuttunut?

Markkinointi on hiljalleen siirtynyt uusiin kanaviin. Suosittelu, tuotetietojen haku, myynti sekä osto tapahtuu nykyään verkossa ja kivijalkamyymälöihin houkutellaan asiakkaita verkossa mainostamalla tai sosiaalisessa mediassa. Jopa 77% suomalaisista omistaa älypuhelimen ja älylaitteet ja some ovatkin muokanneet yrittäjien ja asiakkaiden käyttäytymistä, jopa 92% älylaitteiden omistajista on etsinyt paikallisia yhteystietoja laitteellaan.

Suomalaisista yrittäjistä kuitenkin vain murto-osa on hyödyntänyt verkon mahdollisuuksia markkinoinnissa, vaikka kuluttajat etsivät verkosta tietoa ennen ostopäätöksen tekemistä. Yrittäjien ja kuluttajien välillä vallitseekin eräänlainen digikuilu. Hakusanamainontaan panostaa vain 20% yrittäjistä, mikä on pieni määrä siihen nähden, että 83% suomalaisista hakevat tietoa muun muassa Googlesta. 74% yrityksistä on verkkosivut, mutta läheskään kaikki eivät tue mobiililaitteita.

Asiakas etsii, tutkii ja vertailee tuotteita ennen ostopäätöksen syntyä, tämä tapahtuu yleensä internetissä. Yrittäjän olisi hyvä siis ottaa huomioon löytyvänsä eri kanavista: hakukoneet, some ja niin edelleen.

Kuinka yrittäjä sitten varmistaa, että uudet asiakkaat löytävät yrittäjän palvelut?

Fonecta on koonnut viisi vinkkiä:

1.     Varmista, että yrityksesi löytyy verkosta

Lähes kaikilta lentoyhtiöiltä löytyy omat verkkosivut, jossa he myyvät lentoja.

2.     Etsi yrityksesi tarjoamia palveluita hakukoneilla

Laitoin Googleen hakusanaksi ”halvat lennot”, ensimmäisenä palveluntarjoajana vastaan tuli Supersaver, sen jälkeen Ebookers. Yksittäiset lentoyhtiöt eivät edes päässeet Googlen haun ensimmäiselle sivulle.

3.     Palvele ja reagoi palautteeseen eri palveluissa

Otetaan esimerkkinä Haaga-Helian opiskelijakunta Helga. Helgan verkkosivuilla on asiakaspalveluchat, joka lupaa vastauksen kahdessa minuutissa sen ollessa avoinna, myös sosiaalisen median jokaisessa kanavassa saa kysymykseensä vastauksen, kuten myös sähköpostilla.

4.     Valitse tarkkaan, minkä teet markkinoinnissa itse

Suurin osa parturi-kampaajayrittäjistä eivät ole markkinoinnin ammattilaisia ja verkkosivuihin ei ole juurikaan nähty vaivaa. Huonosti tehdyt verkkosivut voivat antaa yrityksestä huonon kuvan, vaikka alan ammattitaitoa löytyisikin. Verkkosivut olisi hyvä teettää ammattilaisella, jolla on taitoa ja näkemystä.

5.     Keskity kannattavimpaan markkinointiin

Facebookissa pystyy nähdä, kuinka monta ihmistä mainos on tavoittanut, kuinka monta klikkausta siitä on saanut. Näitä palveluita kannattaa hyödyntää, jotta näkee kuinka hyvin tietty mainos on toiminut.

Lähde:  Markkinointi NYT - Fonecta

[petranpulinat-blog]

3.2 Maksutavat hitaan muutoksen kourissa

Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti

Sirukorttien lukijoiden ja itse korttien liikkeellelasku vei aikaa noin 15 vuotta, 2020-luvun loppuun on aikaa noin 15 vuotta. Voidaan siis olettaa että maksutavat muuttuvat kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 järjestettiin yksi ensimmäisistä lähimaksamiseen liittyvistä seminaareista. Maksamisen muutos on siis hidasta riippumatta teknisen kehityksen nopeudesta.

Tällä hetkellä korttimaksaminen on kaikista yleisintä huolimatta käteisen edelleen vahvasta asemasta. Kuitenkin käteisen käyttö laskee, vaikkakin voidaan olettaa että sillä on vielä 2020-luvulla vahvahko asema. Tämä perustuu siihen, että monet ihmiset tarvitsevat käteistä esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi.

Käytännössä kauppiaalle mobiilimaksu ja korttimaksu ovat sama asia, sillä ei ole väliä, missä korttijärjestelmän tunnistava elementti sijaitsee. Vallitseva maksutapa on korttimaksu, jota sitten käteinen ja mobiilimaksaminen täydentävät.

Valinnanmahdollisuudet maksamiseen ovat lisääntyneet. PSD2 maksupalveludirektiivi antaa luvan kolmannelle osapuolelle tarkastaa tilin kate. Näiden niin sanottujen kolmansien osapuolien mukaantulo myllää markkinoita sekä pankkien että korttiyhtiöiden näkökulmasta. Älypuhelin on tuonut oman lisänsä maksamiseen, maksaminen onkin nyt osa laajempaa kokemusta ja on sulautumassa entistä enemmän asiakaspalvelun prosesseihin.

Kuitenkin ihmisten tottumukset muuttuvat hitaasti, myös maksaminen sillä se on tapa ja tottumus. Kustannusten piilottaminen selittää myös omalta osaltaan muutoksen hitautta. Kuluttajat eivät näin ollen voi etsiä halvimpia maksutapoja, eivätkä näin ollen myöskään siirtyä käyttämään niitä.

Maksaminen 2020-luvulla

Mobiilimaksamisen suosio on yhä kovemmassa kasvussa, myös mobiiliasiointi on yhä yleisempää ja tulee lisääntymään esimerkiksi Kelan asiointikanavana. Haasteena kuitenkin on tunnistautuminen, kuinka voidaan varmistaa asiakkaan ilmoittama tili, jos se ei olekaan pankin pankkitili. Kuinka myös saadaan maksun siirtymään oikeaan osoitteeseen? Maksuja on myös välitettävä huomattavasti nopeammin eri palvelinten välillä, sillä asiakas olettaa saavansa sen heti käyttöönsä.

Eri keskusteluissa on noussut esille niin sanottu ”kansalaistili”, jolle viranomaismaksut välitettäisiin. Siihen voitaisiin yhdistää julkiselta sektorilta esimerkiksi Kela ja Vero, ja asiakas voisi käyttää tiliä kuin pankkitiliä vaikkapa mobiilimaksamisen kautta.

Omat maksuvälineeni

Uusiin maksutapoihin tottuminen on hieman hankalaa välillä, etenkin kun on kokenut vanhat tavat toimivaksi. Viimeisimpänä tullut mobilepay on ollut kaikista hankalin mutta myös kätevin. Sen avulla saa siirrettyä rahat kätevästi kaverin tilille mutta vain jos kaverillakin on se. Sen avulla voi myös maksaa jo useissa eri paikoissa. Huonona puolena on, että rahan menoa on hankala seurata sen avulla. Kuitenkin jos lompakko on unohtunut kotiin, se on kätevä pelastus. Jos lähimaksaminen lasketaan digitalikseksi maksutavaksi, niin sen koen todella käteväksi. Sen avulla saa nopeasti maksettua pieniä summia. Lähimaksamisessa piilee kuitenkin riski, jos kortti sattuu katoamaan. Vaikka summa on alle 25 euroa, mitä voi kerralla maksaa ja maksupääte kysyy pin-koodia tietyin väliajoin, voi varas huonolla tuurilla käyttää korttia paljonkin ennen kuin sen huomaa kadonneen.

Onko maksaminen siirtymässä hiljalleen pois käteisestä? Itse en ole muutamaan kuukauteen edes huomannut tarvitsevani käteistä. Se katoaa ja kortilla voi nykyään maksaa joka paikassa. Toisaalta käteisestä täysin luopuminen tekisi rahasta niin sanotusti kuvitteellista ja vain numeroita, jotka näkyvät pankkitilillä. Rahaa ei käytännössä ole, mutta sitä kuitenkin on.

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[petranpulinat-blog]

2.2 Huvin ja hyödyn yhdistäminen mahdollista?

Wikipedia määrittelee pelillistämisen seuraavalla tavalla: ”Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten erilaisissa verkkopalveluissa, koulutuksessa tai työelämässä.” Pelillistämisprofessori Juho Hamari kertoo, että pelillistämistä käytetään jo melkein kaikessa palvelusuunnittelussa. ”Pelillistäminen on lyhyesti vaikuttamista käyttökokemukseen, olipa kyseessä sitten fyysinen tuote, sähköinen palvelu tai vaikkapa työ” – Jani Kaipainen. Seuraavana olisi vuorossa asiakaskohtaamisen pelillistäminen. Pelillistäminen on kovassa nousussa ja Suomeen onkin perustettu todennäköisesti maailman ensimmäinen professuuri. (Yle.fi)

Mitä hyötyä pelillistämisestä on sitten yritykselle? Esimerkiksi ouluaisen PlayGain -yriyksen toimitusjohtaja on luonut eräänlaisen esimiehille suunnatun opetushyötypelin nimeltä Tuottava Esimies. Pelin idea on, että johdetaan omaa yritystä, jossa kohtaa lopulta erilaisia haasteita. (Yle.fi) Opetuksessa käytetään myös nykyään paljon Kahoot -nimistä tietopeliä, jossa voi itse luoda kysymykset ja pisteitä saa sekä nopeudesta että oikeasta vastauksesta. Pelissä yhdistyy niin oppiminen, kilpailu kuin hauskanpitokin. Toisin sanoen hupi ja hyöty voidaan yhdistää.

Koulutuksen kehittämiseen käytetään tällä hetkellä hyvinkin paljon pelillistämistä. Tarjolla on huikea määrä erilaisia ehdotuksia aina opetussuunnitelman pelillistämisestä pienempiin esimerkkeihin. (Oamk.fi)

Onko pelillistämisen avulla siis mahdollista päästä eroon eri kouluaineisiin liittyvistä traumoista, kuten liikunnasta? Vuonna 2016 lanseerattu Pokemon Go sai tiettävästi suuren osan Suomea liikkeelle. Peli käyttää eräänlaista virtuaalitodellisuutta ja gps -paikanninta, näin peliä on erittäin hankala pelata vain omalta kotisohvalta ja kehittyäkseen ja löytääkseen pokemoneja, on lähdettävä liikkeelle. Toisin sanoen tietynlaisista peleistä on hyötyä myös kansanterveydelle.

Yritykset voivat hyötyä pelillistämisestä huomattavasti esimerkiksi juuri kouluttamalla henkilökuntaa erilaisten pelien avulla, jotka soveltavat oikeita tilanteita.

 https://yle.fi/uutiset/3-9600219

http://www.oamk.fi/epooki/2017/hyotypelit-ja-pelillistaminen/

[petranpulinat-blog]

1.3 Kuuluitko viime vuonna vähemmistöön?

Tienasitko viime vuonna rahaa vuokraamalla asuntoasi hetkeksi turistille tai muulla tavoin tarjosit osaamistasi rahaa vastaan internetin välityksellä? Myitkö kenties käytettyjä tavaroitasi internetin kirpputoreilla? Jos vastasit kyllä, kuulut niihin 7% suomalaisista, jotka tienasivat viime vuonna rahaa digitaalisen kaupankäynnin alustan avulla.

Tiesitkö, että digitaaliset kaupankäynnin alustat ovat merkittävä tulonlähde vajaa 0,5% suomalaisista?

Digitaalisesta kaupankäynnin alustasta puhuttaessa tarkoitetaan verkkoalustaa, jota kautta yksittäinen ihminen voi myydä työpanostaan tai hankkia muuten ansioita. Tunnetuimpia näistä alustoista ovat muun muassa Airbnb sekä Uber. Suomalaisille tunnettuja sivustoja taas Tori.fi sekä Huuto.net sekä muut käytetyn tavaran myyntipalvelut.

Digitaalisten kaupankäyntialustojen kasvu on nousussa. Kuitenkin näiden alustojen ansaintamalli on jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä se on epätavallinen tapa saada tuloja. Tällä hetkellä ansainta perustuu niin sanottuun tukkumalliin, jossa tulosta saadaan tuotteita ostamalla ja edelleen myymällä, vastuussa riskistä on aina kauppias. Tämä on edelleen perinteinen malli, jolla kauppaa tehdään ja sitä on hankala kyseenalaistaa.

Digitaalisen kaupankäynnin alustat taas toimivat niin, että tulos perustuu transaktioiden välittämiseen ostajien ja myyjien välillä. Alustat eivät missään vaiheessa omista lävitse virtaaviaan tuotteita. Kuka sitten lopulta kantaa vastuun tuotteesta tai palvelusta, tämän mallin toimiessa?

Toimiessaan tämä ansaintatyyli olisi siis ylivoimainen. Tällä ansaintatavalla lisäpalveluiden myynti on suuressa roolissa, jotta saadaan tehtyä tulosta. Tänä päivänä digitaaliset kaupankäyntialustat tuottavat lähinnä palveluita. Fakta on se, että kaupan rooli on muuttumassa hiljalleen tuotteiden ostamisesta ja myymisestä eräänlaiseen osapuolten välisen vaihdannan mahdollistajaksi. Näin ollen myös ansaintalogiikat ovat muutoksen kourissa. Erilaisten verkkoalustojen yleistyessä vaarana voi olla kivijalkamyymälöiden vähentyminen, nähtäväksi kuitenkin jää, onko hiljalleen esiin hiipivä malli toimiva vai ei.

Mielipide: Digitaaliset kaupankäyntialustat murtavat kaupan alan vakiintuneet ansaintamallit

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mielipide-digitaaliset-kaupankayntialustat-murtavat-kaupan-alan-vakiintuneet-ansaintamallit/bHj8p7Nh

Tienasitko Torilla tai Airbnb-majoituksilla? 14 000 suomalaista sai vähintään neljänneksen ansioistaan digitaalisten alustojen kautta

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tienasitko-torilla-tai-airbnb-majoituksilla-14-000-suomalaista-sai-vahintaan-neljanneksen-ansioistaan-digitaalisten-alustojen-kautta/ynk4Mwif

[petranpulinat-blog]

Digitaalinen liiketoiminta - uhka vai mahdollisuus?

Maallikolle, asiaan perehtymättömälle, ensimmäinen mielikuva digitaalisesta liiketoiminnasta on verkkokauppa. Internetin välityksellä tapahtuva ostotapahtuma. Asia on kuitenkin huomattavasti laajempi. Siihen liittyy niin ulkoisia kuin sisäisiäkin toimintoja yrityksessä. Yritys voi pyörittää koko liikentoimintaansa aina kaupankäynnistä viestimiseen digitaalisesti. Näitä järjestelmiä ovat muun muuassa asiakasjärjestelmät, yrityksen oma intranet, varaston hallinta, maksuliikenne, sosiaalinen media, viestintäpalvelut ja niin edelleen.

Mutta entä jos verkkoyhteydet kaatuvat? Miten yritystä silloin pyöritetään, kun kaikki on digitalisaation aikakaudella verkossa? Siinä onkin haaste ja uhka selvitettäväksi, sillä vielä muutama vuosikymmen takaperin liiketoimintaa hoidettiin käsin. Digitaalinen liiketoiminta on kuitenkin huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin käsin kirjoittaminen. Myös ylioppilaskokeissa ollaan siirrytty digitalisaation aikakauteen siirtämällä kirjoitukset verkkoon.  

Liiketoiminnan digitaloisoituminen mahdollistaa paljon myös ekologisesti. Vihreät eli paperittomat toimistot ovat nousussa oleva trendi, ja yritykset toisensa perään siirtävät kaikki tiedostonsa verkkoon luontoa ja paperia säästääkseen. Digitalisaatio mahdollistaa myös sähköiset neuvottelut videoyhteyden avulla, näin työnteko ei myöskään jää pelkästään toimistolla, vaan etäpäivien pitäminen on entistä helpompaa. Matkaskustannuksia myös säästyy kun ei tarvitse lähteä mahdollisesti toiselle puolelle maapalloa neuvotteluihin. Tämä myös säästää luontoa.

Palvelukulttuuri muuttuu kellon ajasta riippumattomaksi, sillä verkkokaupat nostavat suosiotaan. Asiakkaan ei tarvitse enää myöskään hoitaa asioitaan paikan päällä virka-aikaan, sillä pankkipalvelut tulevat nyt olohuoneeseen omalle sohvalle. Näin myös kulutustottumukset muuttuvat, sillä asiakas voi nyt odottaa saavansa palvelua ympäri vuorokauden. Tämä tarjoaa yrityksille suuria mahdollisuuksia, sekä myös haasteita.

Mutta kuinka yritys varautuu mahdollisiin tietovuotoihin, kun kaikki on helposti saatavilla verkossa? Kuka valvoo, että tärkeät salassapidettävät tiedot pysyvät salassa?  Viimeisin Cambridge Analyticalle luovutetut 87 miljoonan FB-käyttäjän tiedot ja somemanipulointi osoitti, että kaikki tiedot ovat helposti seurattavissa, löydettävissä ja ryöstettävissä. Uskaltaako verkkoon sitten enää laittaa yhtään mitään henkilökohtaista? Uskaltaako pankkien turvajärjestelmiin luottaa? Digitalisaation kehittyessä entisestään, myös tietoturvallisuus on asia, josta niin yritykset kuin yksittäiset henkilöt eivät voi tinkiä.