reissujuttuja - Tumblr blog

[reissujuttuja]

Huomenna on lähtö. Valokuvakirja -kurssin duuni on valmis, main studion esitelmät pidetty, ja loput työt valmisteltu mahdollisia tulevia näyttelyitä varten.

Lukukauden loppukritiikit toteutettiin koko valokuvaosaston voimin. Kahden päivän aikana käytiin läpi noin 30-40 opiskelijan duunit. All in slovak ofc. Omalla kohdalla puhuttiin tietysti englantia mutta varsinaiseen keskusteluun asti ei päästy Lontoon murteella. Loppujen lopuksi olo on aika tyytyväinen. Kaikkiin töihin oli riittävästi aikaa ja panikointi/stressaus -jakso jäi ihan vain viimeisille viikoille.

Nyt on aika pakata kamat, allekirjoittaa viimeiset paperit, kumota muutamat oluet ja suunnata kohti uusia seikkailuja. Parin viikon interraillipun turvin on hyvä lähteä tarkastamaan etelän kaupunkeja.

Olo on tietysti aika haikea kun porukka hajaantuu taas kotimaihinsa ympäri Eurooppaa. Lyhyen ajan sisään on tutustunut niin moniin mahtaviin tyyppeihin, joita on voinut nähdä joka päivä. Nyt tilanne on se ettei ole hajuakaan milloin nähdään seuraavan kerran. Toivottavasti pian…

Kiitos Bratislava! Tämä on ollut ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus tämän ukon lyhyessä historiankirjassa.

[reissujuttuja]

Koulua on jäljellä enää muutama viikko ja niinpä koko vaihto-jakso lähenee loppuaan. Kevät on Bratislavassa jo pitkällä. Vapun jälkeen sää on lämmennyt ja kesä tulee vauhdilla. Tekemistä kuitenkin riittää vielä, sillä kurssien deadlinet lähestyvät ja stressitaso nousee ajoittain korkealle.

Samaan aikaan tulee heijasteltua täällä vietettyä aikaa ja kaikkea mitä on ehtinyt kokea, erilaisista ulkomaanreissuista grillibileisiin Tonavan varrella. On myös helppo vaipua katumaan kaikkea, mitä ei ole ehtinyt tekemään mutta se on vain parempi jättää taka-alalle.

Vapaa-ajalla on myös ollut kiinnostavaa tutustua paikalliseen musakulttuuriin ja erityisesti sen rock-puoleen. Bratislavan musaklubeilla pyörii kaikenlaista Folk rockista Death Metalliin eivätkä lippujen hinnat paljoa päätä huomaa. Pari viikkoa takaperin eksyttiin katsomaan punk keikkaa kaupungin ulkopuolelle. Tapahtumapaikkana oli “autotallipuistossa” sijaitseva treenikämppä. Paikan päällä oli vain noin 20 katsojaa mutta meininki oli alusta loppuun hyvä.

[reissujuttuja]

Viime viikon agendaan kuului maaseutua, autossa istumista ja paljon valokuvaamista. Lähdettiin valokuvalinjan porukan kanssa workshopille Länsi-Ukrainaan, kiertelemään maalaiskyliä ja kuvaamaan pääsiäisen meininkejä. Kööriin kuului myös pari muotoiluopiskelijaa ja Trnavan yliopiston valokuvalinjalaisia. Uusia tuttavuuksia tuli siis reilusti ja vanhatkin naamat entistä tutummiksi.



Vastaavanlaista aikamatkaa menneisyyteen ei Suomesta löydä. Ukrainan pikkukylien ihmiset elävät varsin erilaisessa yhteiskunnassa kuin keskiverto suomalainen. Maanviljely, kotityöt, talosta huolehtiminen ja uskonto täyttävät ihmisten arjen. Pääsisäisviikonlopun juhlallisuudet olivat ortodoksisen perinteen mukaisesti varsin näyttävät.

Yhteiskunnallisen perspektiivin lisäksi workshopin parasta antia oli tutustuminen slovakialaisiin kanssaopiskelijoihin. Kotikoulun totuttuun fiksattu tapaan tehdä asioita jää helposti jumiin ja silloin on hyvä hakea virkistystä muualta. Kohtalaisen monimuotoisesta porukasta sitä virkistystä, ja ainakin virvokkeita, sitten löytyikin. 5/5 reissu!

[reissujuttuja]

Kurssit, joilla olen mukana jakautuu kahteen kategoriaan. Vaihtarimoduuliin ja koulun omaan opetussuunnitelmaan. Erona on siis se, että vaihtarimoduulin kursseilla on pelkästään vaihtareita opetuskieli on luonnollisesti englanti. Keskustelu sujuu aika vaivattomasti vaikkei Lontoonmurre olekaan monelle äidikieli. Sitten on koulun oman opetussuunnitelman kurssit, joilla me vaihtarit ollaan vähemmistön edustajia. Opetuskieli on slovakia vaikka kurssiluettelossa erikseen mainitaan, että kursseilla on mahdollista opiskella englanniksi.

Kielimuuri tuottaa väistämättä pientä turhautumista kun 90% ajasta on vain hatara käsitys siitä, mistä luokassa puhutaan. Aina välistä, joku ystävällinen opiskelija kääntää keskustelun aiheen englanniksi, jonka jälkeen keskustelu jatkuu taas slovakiaksi. Keskustelua mm. omista duuneista on kuitenkin mahdollista käydä myös englanniksi ja silloin saa useimmiten lämmiteltyä muutaman muunkin tarttumaan enkkuun.

Kielitaito englannin osalta on yleisesti heikompaa kuin Suomessa. Tsekkoslovakian aikana maassa tuskin on pahemmin englantia opiskeltu ja nykyäänkin suurin osa infosta kulkee vain kotimaan kielellä. Televisio-ohjelmat dubataan slovakiaksi jne. Oman tuntemuksen mukaan kyse on varsinkin nuoremman polven kohdalla enemminkin omaan kielitaitoon luottamisesta.

Kielimuurin tuomaa turhautumista on kuitenkin helppo purkaa muiden vaihtarien kanssa vaikka oluen äärellä Tonavan rannassa…

[reissujuttuja]

Koulun kautta hankittu asumus sijaitsee vanhan koulurakennuksen ylimmässä kerroskessa. Alakerrassa toimii päivisin lastentarha ja jonkinlainen lounasravintola, joka on vielä toistaiseksi testaamatta.

Asuntolassa on noin parikymmentä asukasta, kaikki vaihtareita AFAD:ssa (Academy of Fine Arts and Design). Edustettuna on toistakymmentä maata lähinnä Keski-Euroopasta ja Balkanin alueelta. Jengi on varsin sosiaalista ja kaikki tuntuvat tulevan hyvin juttuun keskenään. Seuraa löytyy aina kun tekee mieli lähteä tutkimaan kaupunkia tai tsekkaamaan jokin tapahtuma. Muutaman ensimmäisen viikon aikana on ehditty jo pitää runsas määrä illanistujaisia. (Tottakai…)

Mielenkiintoa tuo myös se, että eri puolilla Eurooppaa toimivista taidekouluista löytyy hyvin eri tyyppisiä aloja kun meiltä Lahesta. Vaihtariporukkaan kuuluu tietysti maalareita ja graafikoita mutta osa opiskelee taidegrafiikan ja maalausten restauroinnin osastoilla. Vaikutteita tulee siis huomattavasti perinteisemmistä tekniikoista kuin kotikoulun minimalistisista ja puhtaan valkeista muotoilutottumuksista.

[reissujuttuja]

Homman nimi on siis se, että vietän kuluvan kevään Bratislavan taideakatemiassa vaihto-opiskelun merkeissä. Ohjelmaan kuuluu paikallisia valokuvaukseen ja taidemaailmaan sukeltavia kursseja sekä toivon mukaan jonkun verran reissaamista ympäri Slovakiaa ja muuta Eurooppaa.

Ensimmäiset pari viikkoa Bratislavassa on mennyt harvinaisen äkkiä. Koulun asuntola on ihan keskustan tuntumassa ja se oli saapumispäivänä helppo löytää. Kävelymatkaa bussiasemalta oli ehkä kilometrin verran. Asettuminen tänne kävi aika helposti vaikkei asuntolan henkilökunta puhukaan montaa sanaa englantia. Hymyllä ja elekielellä pääsee aika pitkälle.

Muutaman päivän pyörimisen jälkeen alkoi keskustan maamerkit ja suunnat hahmottua. Noin 400 000 asukkaan kaupunki on reilusti Helsinkiä pienempi ja melkein kaikki mestat on kävelymatkan päässä. Pidempiä välimatkoja paikkaa hyvin rullaava julkinen liikenne. Näin kevään kynnyksellä täältä puuttuu myös ne Keski-Euroopan turistimassat, jotka varsinkin kesäisin täyttävät kaupunkien keskustat. Tähän aikaan vuodesta kaikkialla on varsin rauhallista.