#digitallinen

[timometsola-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on  liiketoimintaa, jota tehdään digitaalisten palvelujen ja kanavien kautta. Hyvä esimerkki digitaaliselle liiketoiminnalle on verkkokauppa. Verkkokaupassa lähes kaikki liiketoiminta prosessit ovat digitaalisia proseseja. Nykyään, on lähes mahdotonta löytää yritystä jolla ei olisi edes jotain digitaalista liiketoimintaa. (Digi 2018).

Yrityksille, joilla on jo vakiintunutta toimintaa, digitallinen liiketoiminta tarkoittaa olemmassa olevien prosessin muuttamista digitaaliseksi. Digitaalisuus tulee ottaa liiketoiminnan rinnalle ja kehittää uusia digitaalisia kanavia ja palveluita. Digitalisaatio tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi rakennusalalla Briko Oy kehitti mullistavan mobiilisovelluksen, joka paransi työntekijöiden ja työnatajien mahdollisuutta kohdata. Appin nimi on Bolt ja se mullisti koko rakennusalan työvoimavuokrauksen (Digi 2018).

Perinteiset liiketoimintamallit ja prosessit on rakennettu organisaation näkökulmasta. Näissä liiketoimintamalleissa keskityttään esimerkiksi toutantotehokkuuteen tai logistiikan joustavuuteen. Digitaalinen liiketoiminta sen sijaan on rakennettu lähtökohtaisesti asiakkaan ympärille. Palvelut on oltava saatavilla paikasta ja ajasta riippumatta (Solita 2014).

Digitaalisuus muuttaa myös organisaatioiden rakennetta, prosesseja ja tapaa sunnitella strategioita. Digitaalisuus tulee ottaa osaksi organisaation jokaista prosessia ja liiketoimintafunktiota. Kaikki työ mikä voi, digitalisoituu. Fyysisen ja digitaalisen mailman raja on niin lähellä toisiaan, ettei niitä voi enää erotella. Jatkossa ei suunnitella enää erillistä digistrategiaa, vaan se on kiinteä osa liiketoimintastrategiaa.

Digitaalinen liiketoiminta on globaalia. Jos yritys haluaa menestyä tulevaisuuden digitaalisessa ympäristössä, pitää pystyä katsomaan kansainvälisille markkinoille ja jopa oman toimialan ulkopuolelle. Erityisesti tämä koskee kotimaisia verkkokauppoja. Ala on digitaalista liiketoimintaa ja kilpailu on globaalia. Globalisaation myötä kilpailu on myös kiristynyt ja sen takia kotimaisten yritysten pitää koko ajan hereillä. Toimiala voi muuttua nopeasti ja omien uudistuksien tulee tapahtua nopeasti. Nykyään suomalaiset yritykset ovat liian keskittyneitä kotimaisiin markkinoihin, heidän tulisi miettiä globaalia kilpailua (Solita 2014).

Lopuksi on tärkeä rajata mitä digitaalinen liiketoiminta ei ole. Jotta voidaan kutsua jotakin digitaaliseksi liiketoiminnaksi, vaaditaan jonkinlaista rahan liikkumista. Teknologian kehitykset tai esimerkiksi uusia mobiiliappi eivät ole liiketoimintaa itsessään. Näiden uudistuksien tulee hyödyntää yrityksen ydinliiketoimintaan ja niillä tulee olla jonkinlainen ansaintalogiikka. Liiketoiminnasta iralliset teknologiset kehitykset eivät ole digitaalista liiketoimintaa.

[emmanblogi-blog]

Digitaalinen yhteiskunta: Olemmeko mukana digitalisoitumisessa vai katsommeko vain vierestä?

Digitaalisuus ja sen kehityksen vaikutus näkyy suuresti postinjakelussa. Tätä pohdiskelevat Vuokko Skyttä, sekä Juhani Strömberg artikkelissaan Postinkantajista sähköpostiin (Digitaalinen Suomi 2017). Tanska toimi yhtenä ensimmäisinä maina digitalisoinnissa: pankkien eBoks palvelu pakotti julkiset sektorit käyttämään palveluaan jakelualustana ja näin starttasi sähköisen jakelun mallin myös muissa maissa. Kehitys on ollut suurta, mutta useissa maissa, kuten myös Suomessa, on käyttöönotto ollut liian hidasta ja näin ollen hyöty ei ole suuri. Palveluiden automatisoinnissa Suomi oli alkuvaiheessa kärjen huipussa ja sen jälkeen pilotoinut uusia innovaatioita ahkerasti. Vaikka Suomi on ollut muihin maihin verrattuna edistyksellinen ja kehittänyt postinjakelun digitalisoitumista, on se jäänyt jälkeen, kun puhutaan digitaalisesta markkinointiviestinnästä. Yleisesti postipalvelut eivät ole tähän kyenneet, vaan väistyneet esim. Googlen ja Facebookin tieltä. Innovaatiot ovat tulleet käyttöön myöhässä, mikä on pilannut nousujohteisen kehityksen ja useat palvelut ovat jääneet käyttämättä tai muuten vain vajaatoiminnallisiksi ja näin ollen niitä ei ole paljoa käytetty. Mikä on ollut syy siihen, että postien digitalisaatiota ei ole jatkettu? Postinjakelu on yksi suurimmista palveluista, missä digitalisaation kehitys näkyy ja vaikuttaa erittäin huomattavasti. Eikö tätä pitäisi käyttää hyödyksi ja viedä loppuun asti. Hyvin aloitettu prosessi, mutta kukaan ei ole tehnyt sitä loppuun asti. Esimerkkinä Tanskan tilanne, missä digitalisaation vuoksi työntekijämäärä tippui 10 000:sta 12 henkilöön ja liikevaihto kahdeksasta miljardista sataan miljoonaan (Digitallinen Suomi 2017, s. 254). Jos näin isoja muutoksia tapahtuu, ja potentiaalia löytyy, miksi historian hurja kehitys on hidastettu/melkein jo pysäytetty tänä päivänä?

”Kaikki mikä voidaan robotisoida tullaan robotisoimaan”, sanoo Cristina Andersson artikkelissaan Suomi ja robosoituva maa (Digitaalinen Suomi 2017). Kun puhutaan digitaalisuuden tulevaisuudesta, nousee esille heti sana Airo: artifical intelligence & robotics. Keinoäly ja oppivat robotit kehittyvät kovaa vauhtia ja niiden tulevaisuutta ei pysty edes tarkkaan ennustamaan. Ne tulevat kuitenkin olemaan koko ajan enemmän ja enemmän keskiössä. Sanotaan, että vuonna 2030 robotit takovat vaurautta ja ihmiset arvoa (Cristina Andersson, 2016). Jos kerran postinjakelu muuttui digitalisaation vuoksi rajusti, mutta tähän päivään vauhti kuitenkin hiipui, mitä tulee käymään robotismille? Milloin sen kehitys tyssää odottamattomasti ja jää puolitiehen? Puhutaanko näistä asioista nykyään enemmän, kuin mitä kuitenkaan tehdään? Kuka vie asiat loppuun asti? Vielä ei robotit ole niin kehittyneitä, että ne sen tekisivät. Eli jäljelle jäävät me. Ihmiset. Artikkelissaan Andersson lainaa Peter Duckerin sanontaa: ”Paras tapa ennakoida tulevaisuutta, on luoda sitä.” Kehityksessä ei voi vaan olla mukana. Sitä on luotava.