villmamatilda-blog - Tumblr blog

[villmamatilda-blog]

6. Kurssilla opittua

Digitaalinen liiketoiminta käsitteenä on hyvinkin laaja ja moniulotteinen. Mitä digitaalisella liiketoiminnalla siis oikein tarkoitetaan? Miten digitalisaation on muuttanut viime vuosien aikana yritysten toimintaa ja organisaatiorakenteita? Millainen tulee olemaan koko ajan nopeammin ja radikaalimmin kehittyvä digitaalinen toimintaympäristö tulevaisuudessa? Entä kuinka se tulee vaikuttamaan työntekoon tulevaisuudessa? Näitä kysymyksiä pohdimme kurssin aikana ja blogikirjoitusten sekä tuntitehtävien avulla syvennyimme aiheisiin perusteellisesti.

Aivan kurssin alussa pohdimme, mitä digitaalinen liiketoiminta käsitteenä pitää sisällään. Monelle voi ensimmäisen kerran käsitteen kuullessa tulla mieleen ainoastaan verkossa tapahtuva kaupankäynti, kuten verkkokaupat. Käsite sisältää kuitenkin aivan kaiken digitaalisen toiminnan, mitä yritykset käyttävät liiketoiminnassaan. Yritysten digitaaliset palvelualustat ja digitaalinen toiminta on kasvanut viimevuosien aikana hurjaa vauhtia ja tuonut mukanaan paljon muutoksia liiketoimintaan.

Kurssin edetessä pohdimmekin, minkälaisia muutoksia digitalisaation on tuonut organisaatioihin. Mm. yritysten organisaatiorakenteet ovat muutoksessa, sillä teknologia on syrjäyttänyt ns. perinteiset työtehtävät. Myös johtoportaan ikärakenne on ollut useissa yrityksissä muutoksessa digitalisaation myötä. Ylemmillä portailla tarvitaan koko ajan enemmän digitaalista osaamista ja tänä päivänä nuoremmilla sukupolvilla on yleisesti ottaen huomattavasti vankempi osaaminen tällä osa-alueella.

Pohdimme myös digitaalisen tulevaisuuden näkymiä ja eri skenaarioita siitä. Tämä sai minut pohtimaan, mitä teknologian kehitys oikeasti tuo tullessaan. Toki se on jo tähän päivään sati tuonut paljon positiivisia vaikutuksia niin liiketoimintaan kuin ihmisten arkielämäänkin. Samalla negatiivisiltakaan ilmiöiltä ei ole pystytty välttymään. Teknologian nopean kehityksen myötä jää siis vain arvailujen varaan, millaisia vaikutuksia tällä on tulevaisuudessa. On jännittävää ja mielenkiintoista nähdä, millaiseksi työnteko tulee muuttumaan oman työuran aikana. Näitä muutoksia pohdimme kurssin aikana, mutta vastauksethan jäävät vain arvuuttelujen varaan.

Kaiken kaikkiaan kurssilla oli mielenkiintoisia aiheita ja pohdittavaa riitti. Aiheet herättivät myös paljon kysymyksiä ja olivat lähellä myös omaa tämän hetkistä elämää sekä sai miettimään omaa tulevaisuuden työelämää.

[villmamatilda-blog]

5.1 digitaalinen palvelukokemus

DNA on teettänyt tutkimuksen, jossa tarkastellaan 15-74 vuotiaiden suomalaisten digitaalista asiointia ja palvelukokemusta. Tarkastelun keskipisteenä on erityisesti ollut eri ikäryhmien asenteet digitaaliseen/monikanavaiseen asiointiin sekä tottumukset ja toimintatavat digitaalisessa asioinnissa.

Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa on käynyt ilmi, että monikanavainen asiointi on suomalaisille tärkeää ja suomalaiset haluavat asioida niin digitaalisissa kuin fyysisissäkin kanavissa tilanteesta riippuen. Tärkeänä pidetään siis myös kivijalkakauppojen kehittämistä ja tukemista, vaikka digitaaliset kanavat ovatkin ottamassa koko ajan suurempaa osuutta markkinoilla. Tutkimuksessa eri ikäryhmien vastaukset monikanavaiseen asiointiin eivät eroa paljoakaan toisistaan.  Yllättävintä mielestäni kuitenkin on, että 34-44- vuotiaiden ikäryhmä on eniten sitä mieltä, että yritysten olisi tärkeä kehittää toimintaansa kivijalassa. Itse olisin ajatellut, että vanhemmat ikäryhmät olisivat pitäneet kivijalkamyymälöiden ja asiakaspalvelupisteiden kehittämistä tärkeimpänä.

Toinen keskeinen tulos tutkimuksessa oli suomalaisten halu hoitaa yhä useampia asioita netissä/mobiilissa. Tulos oli noussut 4% viimevuodesta, joten tästä voidaan päätellä, että suomalaiset ovat mukana kehityksessä ja kokevat digitaalisen asioinnin positiivisena kehityssuuntana. Vahvimmin tätä väittämää tukee 15-34- vuotiaiden ikäryhmä. Suomalaisille on siis tärkeää, että digitaalisia palveluita kehitetään ja lisätään, mutta kivijalkamyymälöitä ja fyysistä palvelua ei saisi unohtaa kokonaan ja tietyillä aloilla sitä tulisi jopa lisätä.

Digitaalisen asioinnin saralla suomalaiset käyttävät selvästi eniten pankkien mobiili- ja digitaalipalveluita. Muita suosiotaan kasvattaneita palveluita ovat esim. terveydenhuollon ajanvaraus, vaateiden ja kenkien nettikaupat sekä vakuutuspalvelut. Tärkeimpinä verkkopalveluina suomaliaset pitävät pankkipalveluita sekä veroilmoituksen tekoa verkossa. Ongelmatilanteissa suomalaiset kuitenkin turvautuvat mieluiten perinteisiin palveluihin.

Tutkimuksessa ei mielestäni esiintynyt mitään kovinkaan yllättäviä tuloksia, sillä digitalisaation myötä yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon ja suomalaiset ovat jo tottuneet muutokseen. Hieman yllättävää kuitenkin mielestäni oli vanhimpien ikäryhmien (65-74 vuotiaat) suhtautumisen verkkoasiointiin. Toki prosentit olivat monissa väittämissä huomattavasti pienempiä kuin nuoremmilla ikäryhmissä, mutta silti esim. 42% 65-74 vuotiaista halusivat hoitaa yhä useampia asioita netin kautta/mobiilisti. Olisin odottanut prosentin olevan huomattavasti pienempi. Vanhemmat ikäryhmät ovat kuitenkin tottuneet fyysisiin palvelupisteisiin ja mielestäni pankkipalvelut ovat tästä oiva esimerkki. Muutos digitaalisiin palveluihin on heille suuri ja silti noinkin suuri prosentti vastaajista oli valmis asioimaan jopa enemmän netissä.

Tutkimus oli teetetty tänä vuonna (2017) ja aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna asenne digitalisaation tuomiin muutoksiin oli muuttunut positiivisemmaksi, joten on mielenkiintoista seurata, kuinka prosentit muuttuvat tulevina vuosina. Onko nyt vielä suurempia massoja, jotka ovat muutosvastaisia ja taipuvat muutoksiin lähivuosien aikana?

[villmamatilda-blog]

4.1 Ostopolut

1900- luvun alusta asti vallalla olut ajattelutavan mukaan ostajat noudattavat pääsääntöisesti samaa ostopolkua ostoksia tehdessään. Ostopolku alkaa tarpeen tunnistamisesta, tiedon haun ja vaihtoehtojen vertailun kautta ostopäätöksen syntymiseen. Viimeisenä asiakas punnitsee, täyttikö ostos odotukset ja saiko ostoksesta haluamansa hyödyn. Tämän ostopolkuajattelun mukaan ostoprosessi kulkee säännön mukaisesti vaiheesta toiseen.  Tämän ajattelutavan mukaan yritysten on ollut helppo kehittää omaa markkinointia ja mainontaa suuntaan, mikä tukee tätä ostopolkuajattelua.

Digitalisaation myötä ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut ja näin ollen perinteinen, lineaarinen ostopolkumalli ei ole enää toimiva muuttuvassa maailmassa. Asiakkaat ovat yhä hinta- ja tuotetietoisempia sekä itsenäinen tiedonhaku on helpompaa ja nopeampaa. Myös itse ostosten tekeminen on siirtynyt internettiin ja digitaalisille alustoille, jolloin perinteinen ostotilanne myyjän kanssa jää ostopolulta kokonaan pois.

Yritysten onkin tärkeä reagoida tähän suureen ja nopeaan muutokseen, jonka vaikutukset näkyvät ostajien ostokäyttäytymisen lisäksi myös tarpeena ohjata yritysten resursseja uudelleen. Perinteisten, myymälässä tapahtuvien ostotilanteiden vähentyessä palvelu on siirrettävä digitaalisille alustoille. Ostajilla on loputtomasti mahdollisuuksia etsiä tietoa ja vertailla tuotteita sekä löytää edullisempia vaihtoehtoja ostolle. Tämän takia onkin tärkeää, että yritykset pysyvät kehityksessä mukana ja luovat luotettavat, helppokäyttöiset ja informatiiviset verkkosivut ja verkkokaupan.

2010-luvun syklisen ostopolkumallin mukaan asiakkaan tietoisuus tuotteista syntyy yhä osittain perinteisten medioiden kuten radion ja television kautta, mutta online mainokset ja sähköposti mainonta on myös lisääntynyt koko ajan. Harkintavaiheessa ostajat turvautuvat digitaalisiin lähteisiin, kuten sosiaalisen median palveluihin, verkkosivuihin sekä blogeihin. Tämä on muutos, johon yritysten tulisi reagoida mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. itse ostotilanne voi tapahtua niin verkkokaupassa kuin kivijalkamyymälässäkin, mutta ostotilanne on muuttunut kivijalkamyymälässäkin. Muutos johtuu asiakkaan aikaisemmasta tiedonhausta ja vertailusta, mikä johtaa tilanteeseen, jossa asiakkaalla on valmiiksi paljon tietoa kyseisestä tuotteesta sekä vastaavista tuotteista. Voiko tämä johtaa siis tilanteeseen, jossa asiakkaalla on enemmän tietoa kuin itse myyjällä? Miten myyjän tehtävät tulevat muuttumaan muutoksen myötä ja onko perinteisellä ostopolulla enää sijaa kaupankäynnissä nykymaailmassa?  

[villmamatilda-blog]

Ryhmäpostaus; Rahapajan verkkokauppa

Suomen rahapajan verkkokauppa avautuu suoraan verkkosivujen etusivulla. Kaupan etusivu on myös hyvin sekava ja informaatiota tulvii silmille mittaamaton määrä. Sivun vasemmassa laidassa on myös avonainen valikko, josta pystyy valitsemaan haluamansa tuoteryhmän. Sivun yleisilme on täyteen ahdettu eikä visuaalisesti herätä mielenkiintoa. Myös visuaalinen yleisilme ei tuo esille tämän hetkistä Suomi 100- teemaa millään tavalla. Myöskään sosiaalisen median kanavia ei ole tuotu esille etusivulla.

Hyvän verkkosivun etusivu on selkeä ja mielenkiintoa herättävä. Heti ensimmäisenä ei saa tulvia liikaa informaatiota. Verkkokaupan voisi siirtää verkkosivuille oman linkkinsä taakse, jolloin etusivulle vapautuisi tilaa herättämään asiakkaiden mielenkiinnon visuaalisesti selkeämmällä ratkaisulla. Myös sosiaalisen median kanavat olisi hyvä saada suoraan etusivulle selkeiden linkkien taakse, jolloin ne saisivat enemmän näkyvyyttä. Itse verkkokaupan etusivu tulisi muokata myös selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Sivun laidassa oleva valikko tulisi muuttaa pudotusvalikoksi, jolloin yleisilmeestä tulisi yksinkertaisempi.  

Itse nettikaupan etusivulla puolestaan tulisi olla vain muutamat päätuotteet tai tuoteryhmät esillä sekä ajankohtaiset kampanjat. Nykyisen etusivun ensimmäinen informaatio on loppuunmyydyt juhlarahat, jotka tuovat heti negatiivisen kuvan kolikoiden saatavuudesta. Tietojen tulisi herättää ostajassa positiivisempia mielikuvia. Esimerkiksi loppuunmyytyjen rahojen tilalla voisi olla uutuuksien esittelyä tai hittituotteita. Etusivun vaihtuvan mainoskuvan klikkauksen tulisi siirtää ostaja sen osoittamaan tuotesivuun. Tällä hetkellä rahapajan linkitykset ohjautuvat vääriin sivuihin. Esimerkiksi Suomi 100- juhlarahan loppuunmyyntiä koskeva linkki ohjaa klikkaajan vanhaan julkaisuun, mikä ei edesauta myynti millään tavalla. Etusivun sisällön tulisi siis olla myyntiedistävää ja tärkeää informaatiota omaavaa.

Visuaaliselta yleisilmeeltään sivujen tulisi olla sopusoinnussa ajankohtaisten kampanjoiden ja aiheiden sekä yrityksen yleisilmeen kanssa. Visuaalinen yleisilme tulisi muokata tämän hetkisen teeman ympärille. Esimerkiksi värityksen voisi muuttaa enemmän Suomi 100- teeman ympärille, joka vahvistaisi asiakkaan ostoaikeita. Sivuja tulisi myös päivittää useammin ja tieto tulisi pitää ajan tasalla paremmin.  Voimassa olevia kampanjoita ja tuotteita tulisi tuoda esille paremmin.

Rahapajalla on siis paljon kehitettävää verkkokaupassa. Kehitys edistäisi myyntiä sekä rahapajan näkyvyyttä yleisesti.

[villmamatilda-blog]

3.5 Mobiiliaplikaatiot

Mobiiliapplikaatiot ovat nostaneet suosiotaan eli palvelutarjoajien keskuudessa. Ne ovat helppo tapa tehostaa palveluiden käyttöä, sillä applikaatioiden avulla palveluidenm käyttö on helpompaa ja vaivattomampaa. Grand one on vuosittain järjestettävä kilpailu, jossa palkitaan kymmeniä uusia innovaatioita eri digitaalisen suunnittelun ja markkinoinnin kategorioista. Yhtenä kategoriana on paras mobiilipalvelu, johon osallistujat ovat suunnitelleet uusia applikaatioita.

Yksi kategoriaan suunniteltu applikaatio oli Mightifier, joka on kehitetty vähentämään kouluikäisten lasten kiusaamista ja syrjintää. Applikaation ideana on kannustaa lapsia antamaan positiivista palautetta toisilleen ja näin myös tunnistaa omatkin onnistumiset muiden kertomana. Applikaation avulla myös opettajat pystyvät seuraamaan luokan yhteishengen kehittymistä sekä oppilaisen sosiaalisten taitojen karttumista. Tavoitteena on auttaa oppilaiden itsetunnon kehittymistä sekä ehkäistä kiusaamista ja syrjäytymistä positiivisen palautteen voiman avulla. Applikaation myötä positiivisen palautteen anto pyritään tekemään helpommaksi ja laskea kynnystä sen antamiseen.

Edellä mainitusta uudesta applikaatiosta poiketen Facebook on yksi maailman ladatuimmista ja tunnetuimmista mobiiliapplikaatioista. Sen suosio on noussut viimeisen 5 vuoden aikana räjähdysmaisesti ja se on siirtynyt myös yksityishenkilöiden käytöstä yhä vahvemmin myös yritysmaailmaan. Applikaation myötä Facebook kulkee lähes jokaisen kuluttajan mukana, kun applikaatio on ladattuna puhelimeen. Applikaatio ilmoittaa käyttäjälle tärkeistä tapahtumista, mikä mahdollistaa yrityksille reaaliaikaisen mainonnan. Rahapajan Facebook toiminta on vielä lapsen kengissä, mutta näen siinä kuitenkin potentiaalia, jota toiminnan kehittäminen toisi mukanaan. Sen avulla rahapaja saisi kohdistettua mainontaa myös nuorempiin asiakassegmentteihin sekä luotua imagostaan mielenkiintoisemman ja modernimman.

Rahapajan digitaalista toimintaa voisi tehostaa omalla Rahapaja- applikaatiolla, jonka sisälle voisi luoda mm.  yrityksen verkkokaupan, tietoja yrityksestä ja reaaliaikaisen asiakaspalvelun. Mielenkiintoa nuorempiin kohderyhmiin voitaisiin lisätä esimerkiksi jonkinlaisella kolikonsuunnittelu pelillä tai kilpailuilla, mahdollisesti edellä mainitut yhdistettynä. On kuitenkin tärkeää, että applikaatiosta luodaan selkeä ja informatiivinen, mutta samalla mielenkiintoinen ja moderni. Hauskana lisänä applikaatiossa voisi olla onnenlantti- ominaisuus, jossa voi heittää kolikkoa tilanteissa, joissa ei osaa päättää mitä tekee. Tällä ominaisuudella yritys saisi herätettyä juurikin nuorempienkin kohderyhmien mielenkiinnon ja mahdollisimman paljon latauksia sovellukselle.

Nykypäivänä on siis tärkeää, että yritykset pysyvät teknologian kehityksen tahdissa ja kehittävät toimintaansa sen mukana. Vaikka kehitys on nopeaa ja reagointi voi olla vaikeaa, en usko, että vanhat ja perinteiset mainonnan muodot tulevat jatkossa pitämään pintaansa digitaalisten vaihtoehtojen vierellä. Tämän takia myös rahapajan tulisi reagoida kehitykseen ja päivittää yritys nykypäivään.

[villmamatilda-blog]

2.6Digitaalinen tulevaisuus

Videoilla näkyi kaksi hyvin erilaista tulevaisuuden näkymää. Ensimmäisessä videossa teknologia oli kehittynyt yhteiskuntamme eduksi ja helpotti ihmisten elämää ja työntekoa. Visio oli positiivisesti kuvattu ja fokus oli kohdistettu työelämän sekä arjen helpottamiseen kehitettyihin muutoksiin. Toisen videon näkökulmaksi oli otettu enemmänkin virtuaalitodellisuus ja skenaario oli huomattavasti negatiivisempi ja omasta mielestäni epärealistisempi.

Ensimmäisestä videosta mieleeni jäi lentolippu, joka oli toteutettu jollekin digitaaliselle alustalle. Sen avulla pystyi esim. suunnistamaan lentokentällä sekä etsimään ihmisiä. Videolla kuvattu teknologian kehitys toi mukanaan myös todella sujuvaa ja mutkatonta työskentelyä niin töissä kuin arkielämässä. Koko video kuvasi kehityksen positiivisessa valossa ja ihmiset elivät sopusoinnussa uuden teknologian kanssa. Uskon kuitenkin, että vastaavaan tilanteeseen pääsy vaatii paljon aikaa ja useampien sukupolvien aikana portaittain tapahtuvaa kehitystä. Myös muutosvastarinta on väistämätöntä ja se hidastaa omalta osaltaan kehitystä. Myös kehityksen tuomiin muutoksiin sopeutuminen ja laitteiden käytön opettelu vievät paljon aikaa, ennen kuin voisimme elää videolla kuvatussa digitaalisessa ympäristössä.

Jälkimmäisen videon skenaario oli puolestaan hyvin erilainen. Siinä oli luotu ns. virtuaalitodellisuus, joka ohjaisi ihmisten elämää ja pelin tavoin ihminen keräsi pisteitä oikeassa elämässään. Mielestäni visio on karu ja synkkä. Ihmisten elämä muuttuisin tietyllä tavalla peliksi ja todellisuuden taju hämärtyisi. Teknologia ei niinkään auttaisi ihmisiä, vaan sekoittaisi elämää. Arjen normaalien asioiden lisäksi täytyisi keskittyä koko ajan moneen muuhun asiaan, jotka ovat täysin turhia ja hyödyttömiä. Esimerkkinä videolla henkilö oli ruokakaupassa, mutta kehittyneen teknologien aiheuttamia häiriöntekijöitä oli niin paljon, että yksinkertaisesta arjen askareesta tuli monimutkainen ja sekava. Tämä johtui juurikin ylimääräisistä häiriöntekijöistä sekä pelialustan tai vastaavan kaatumisesta.

Videot herättivät minussa paljon ajatuksia ja varsinkin jälkimmäinen sai miettimään, onko mahdollista, että tulevaisuudessa elämme osittain virtuaalitodellisuudessa? Uskon ja toivon, että ensimmäisen videon visio on paljon todennäköisempi, mutta mahdollisuuksia on paljon. Tänä päivänäkin teknologia on ottanut suuren sijan ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Toki siinä on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta myöskään haittapuolilta ei olla vältytty. Jos tänäkään päivänä ihmiset eivät ole niin paljon läsnä sosiaalisissa tilanteissa teknologian kehittymisen takia, voi vain jäädä odottamaan, kuinka sen vaikutus tulevaisuudessa korostuu. Uskon, että työelämään teknologia tuo vielä paljon positiivisia vaikutuksia ja helpottaa työntekoa, mutta ihmisten sosiaaliseen elämään ja ihmissuhteisiin teknologialla ei enää tulevaisuudessa ole paljonkaan positiivista annettavaa. Jos asia on kuitenkin toisin, olisi hienoa nähdä, millaista kehitystä vaaditaan, jotta vaikutukset olisivat positiivia.

[villmamatilda-blog]

Trendi 1: Työn ja toimeentulon arvoitus

Engelsin paussi oli 1800- luvulla teollistumisen muutosvaiheessa tapahtunut ilmiö. Keskiluokka alkoi pienentyä kasvavan teknologian myötä. Työtehtävät olivat muutoksessa ja teknologia otti paikkaa manuaaliselta työltä ja vanhoja ammatteja katosi uusien tieltä. Vauraus keskittyi yhä enemmän varakkaille omistajille ja keskiluokkaa jäi työttömäksi. Pidemmällä aikavälillä muutos toi kuitenkin paremman elintason ja kehittyneemmän yhteiskunnan.

Onko digitalisaatio tuomassa samanlaisen ilmiön tullessaan? Muuttaako keinoäly ja robotiikka työmarkkinoiden rakennetta ja uudistuuko yhteiskuntaluokat? Tähän päivään mennessä digitalisaatio on tuonut jo paljon uusia työpaikkoja ja tehostanut vanhoja työskentelytapoja. perinteiset ammatit ovat joutuneet väistymään digitalisaation myötä ja organisaatiot joutuneet sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Vielä ei kuitenkaan näy samanlaista radikaalia muutosta kuin 1800-luvulla, mutta pieniä viitteitä on havaittavissa.

Robotiikka ja tekoäly - uhka vai mahdollisuus? Niiden avulla moni ala on kehittynyt tehokkaammaksi niin kustannusten kuin valmistuksenkin suhteen. Esimerkiksi autojen valmistuksessa robotiikka takaa tasaisen laadun ja työntekijöiden fyysinen rasite vähenee huomattavasti. Tulevaisuudessa mitä varmemmin tulee olemaan enemmän ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä. On vaikea sanoa, tuleeko tämä lisäämään työpaikkoja vai vähentämään työllisyyttä entisestään. Todennäköisesti muutokset näkyvät eri tavoin eri aloilla, sillä esimerkiksi logistiikka-alan yritykset ja varastot käyttävät jo entistä enemmän robotiikkaa. Tietyillä aloilla tekoälyn hyödyntäminen onkin jo helpompaa. Tämän vuosituhannen alussa teknologian kehitys on ottanut valtavia harppauksia. Voiko tekoäly ja robottien käyttö perinteisissäkin töissä yleistyä seuraavan kymmenen vuoden aikana niin paljon, että se korvaa ihmisen työntekijänä?

Tulevaisuuden vaurauden jakautuminen riippuu siitä mihin suuntaan yhteiskunta ja työtehtävät kehittyvät teknologian ja digitalisaation myötä. Korkeakoulutetut tekevät työn ja elitistit tienaavat suuria summia teknologian ja alustojen omistuksien kautta. Mitä tapahtuu alemmille sosiaaliluokille? Jos vaurauden jakautuminen tapahtuu niin se aiheuttaa eriarvoisuutta ja saattaa suurentaa rikkaiden ja köyhien välistä kuilua entisestään. Esimerkiksi politiikan avulla pystytään vaikuttamaan tulevaisuuden kehityssuuntiin. Hyvinvointivaltioissa pystyttäisiin muun muassa estämään vaurauden jakautuminen jakamalla varallisuutta tasaisesti yhteiskuntaluokkien kesken. Vaurauden jakautumista voidaan tarkastella myös globaalista näkökulmasta. Suurien kansainvälisten yritysten kasvu kiihtyy digitalisaation myötä, joten pienempien yritysten on tehtävä enemmän töitä pysyäkseen suurempien tahdissa mukana..

[villmamatilda-blog]

1.1 Yrityksen digitaaliset kanavat

Yrityksen digitaaliset kanavat voidaan jakaa omaan, ostettuun ja ansaittuun mediaan. Omalla medialla tarkoitetaan medioita, mitkä on itse luotu ja tuotettu. Ostettuja medioita ovat puolestaan rahaan vaihdettua mainosaikaa tai ilmoitustilaa sekä ammattilaiselta tilattua materiaalia. Ansaittumedia taas pitää sisällään kolmannen osapuolen puolueettoman arvion.

Omaan mediaan kuuluu mm. yrityksen omat nettisivut, sosiaalisen median kanavat, asiakaslehdet jne. Lähivuosina yritykset ovat panostaneet oman median käyttöön, sillä se on edullista tai kokonaan maksutonta. Esimerkiksi sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan yritysten keskuudessa. Se on helppo ja edullinen tapa kohdistaa markkinointia tietyille kohderyhmille sekä levittää tietoa nopeasti laajalle yleisölle.

Ostettu media on edelleen tärkeässä osassa, vaikkakin sen asema oman median rinnalla on pienentynyt lähi vuosien aikana. Kekseliäs ja faktatietoon nojaava mainonta on siis yhä tärkeää, vaikka omat mediat ovatkin edullisempia. Ammattilaiselta tilattu video tai asiantuntijalla teetetty tutkimus on ostetun median muoto, jota nykypäivänä käytetään niin ulkoisessa kuin sisäisessäkin mainonnassa. Ne luovat uskottavuutta ja luotettavuutta faktatietoon nojaten. On myös kohderyhmiä, jotka eivät välttämättä käytä sosiaalista mediaa tai seuraa muita yrityksen käyttämiä oman median palveluita. Ostetuista medioista tv ja sanomalehdet ovat kuitenkin medioita, jotka tavoittavat suuren yleisön ja hyvin toteutettuna on myös tehokas median muoto, vaikkakin on huomattavasti omaa mediaa kalliimpaa. Ostetulla medialla voidaan myös tukea oman median voimaa. Esimerkiksi sosiaalisen median maksuttomiin palveluihin voidaan ostaa erilaisia maksullisia osia, jotka tehostavat mainontaa sekä kohdistaa sitä tarkemmin potentiaalisille kohderyhmille.

Halutuin median muoto on ansaittu media. Sen avulla yritys saa uskottavuutta, joka perustaa kolmannen, puolueettoman osapuolen arvioon. Yritykset käyttävät pääosin ansaitun median hallinnoinnissa ja suunnittelussa mainos- ja mediatoimistoja apunaan.

Monet organisaatiot ovat siis vähentäneet huomattavasti ostetun median käyttöä ja siirtyneet omaan ja ansaittuun mediaan. Tämä näkyy jonkun verran organisaatioiden markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa.

Lähes jokainen yritys kuitenkin käyttää useampaa kuin yhtä median muotoa, mikä takaa mainonnan onnistumisen ja tuloksellisuuden.

[villmamatilda-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on hyvin laaja ja moniulotteinen käsite. Se on myös koko ajan kasvavassa asemassa verrattain ns. manuaaliseen tai perinteiseen liiketoimintaan. Se helpottaa huomattavasti mm. globaalia kaupankäyntiä sekä markkinointia sekä mahdollistaa niiden laajemman tiedonhaun, vertailun sekä kehittämisen. Se on myös suhteessa edullisempaa sekä monimuotoisempaa kuin perinteinen liiketoiminta. Markkinointi ja kaupankäynti on tämän myötä myös riippumattomampaa ajasta tai paikasta, mikä helpottaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa. Digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu mm. sosiaalinen media, hakukoneoptimointi, sähköinen suoramainonta.

Sosiaalinen media on yksi nopeasti kasvava sekä edullinen digitaalisen liiketoiminnan muoto. Sen avulla on helppo tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä sekä levittää tietoa nopeasti. Esim. Facebook, Twitter, Instagram sekä Snapchat kasvattavat koko ajan asemaansa. Yritykset voivat luoda palveluihin omia tilejään ja näin edustaa yritystään niin yksityishenkilöille kuin muille yrityksillekin.

Hakukoneoptimoinnissa puolestaan on kyse omien nettisivujen nostamisesta mahdollisemman ylös hakukoneiden tuloksissa. Tämän tarkoituksen on saada mahdollisimman paljon kävijöitä omille nettisivuille ja tätä kautta kasvattaa liiketoimintaa.

Sähköisessä suoramainonnassa mainonta kohdistetaan suoraan jollekin kohderyhmälle, esim. kanta-asiakas tietojen perusteella. Monet kanta-asiakasohjelmat ovat myös siirretty sähköiseen muotoon, mikä osaltaan helpottaa yritysten asiakastietojen käsittelyä ja näin helpottaa myös asiakkaiden ryhmittelyä ja mainonnan kohdistamista oikeille kohderyhmille. 

Digitaalisen liiketoiminta on tuonut paljon muutoksia kaupankäyntiin ja tulevaisuudessa muutoksia nähdään koko ajan tiheämmällä tahdilla. Kehitys on nopeaa ja monien työnkuva tulee tai on muuttunut melko radikaalistikin digitalisoitumisen myötä. Monet palvelut ja toiminnot siirretään sähköisiin palveluihin ja nopean kehityksen myötä työnantajien tulee kouluttaa henkilöstöä nopeammin ja tehokkaammin koko ajan. Työtekijöiden on pysyttävä koko ajan kehityksessä mukana ja sisäistettävä paljon uutta nopealla tahdilla.  Myös perinteisiä työpaikkoja häviää, mutta samalla uusia, digitaalisia taitoja vaativia tehtäviä syntyy kehityksen myötä.

Tämän muutoksen myötä myös monien työpaikkojen henkilöstö rakenne on melkoisessa muutoksessa. Aiemmin johtoportaassa on ollut suurimmaksi osaksi vanhempaa ikäpolvea ja nuoremmat ovat päässeet ensin kartuttamaan kokemusta muissa tehtävissä. Nykyisin rakenne on muuttumassa päin vastaukseksi, sillä nuorempi sukupolvi on työskennellyt aina ainakin jossain määrin digitaalisessa työympäristössä. Vanhemman ikäpolven edustajat puolestaan ovat aloittaneet työuransa ympäristössä, jossa kaikki on toiminut manuaalisesta. Suhteessa lyhyellä aikavälillä tapahtunut muutos tuosta ajasta nykyiseen, koko ajan kehittyvään digitaaliseen maailman on ollut suuri ja perässä on varmasti vaikea pysyä. Tämän takia monien yritysten johtoportaan ikärakenne on tai ainakin tulee nuorentumaan.

Myös vanhemman sukupolven käyttämät manuaaliset palvelut, esim. pankkipalvelut ovat siirtyneet suurelta osalta digitaalisille alustoille. Tämä muutos on tapahtunut melko nopeasti ja kehittyy edelleen. Muutos on tuonut varmasti hankaluuksia juurikin vanhemmalle sukupolvelle, jotka käyttävät perinteisiä pankkipalveluita päivittäisten raha-asioiden hoidossa. Pankkien palveluajat ovat kuitenkin typistetty lähes olemattomiin ja asiakkaiden oletetaan käyttävät sähköisiä palveluita.

Kysymykseksi jääkin, muuttuuko kaikki liiketoiminta tulevaisuudessa digitaaliseksi? Jääkö manuaalisille toimintatavoille enää paikkaa muuttuvassa maailmassa?