diginiina-innovoi-blog

[diginiina-innovoi-blog]

Fasilitaattori auttaa ideoita ja toimintatapoja syntymään

Uuden kehittäjä -kurssilla ideoimme pienryhmässämme uusia digitaalisia innovaatioita asiakasprojektillemme. Yksi käyttämämme menetelmä oli fasilitointi. 

Mitä fasilitointi on?

Fasilitaattorin työkirjan mukaan fasilitointi-termin alkuperä on latinankielen sanassa facil, joka tarkoittaa helppoa. Tarkoituksena on siis tehdä ryhmien työskentelystä helpompaa edistämällä ryhmän luovuutta ja saamalla kaikkien asiantuntemus yhteiseen käyttöön. Fasilitoinnissa erotetaan prosessi ja sisältö. Tavoitteena on myös ajan tehokas käyttö ja tuloksellisuuden varmistaminen.

Fasilitaattorin tehtävänä on valmistella ryhmätyö ja tukea ryhmää ryhmätyöskentelyssä. Fasilitaattori ohjaa ryhmän prosessia ja fasilitoitavat tuottavat sisältöä. Hyvä fasilitaattori

·        tuntee erilaisia ryhmätyömenetelmiä

·        arvostaa aidosti ryhmäläisiä ja heidän tuottamaa panostusta

·        kuuntelee aktiivisesti. 

Mitä opin fasilitaattorina toimimisesta?

Itse otin lennosta fasilitaattorin roolin hoitaakseni ja tämä toi pieniä haasteita tehtävästä suoriutumiseen. Fasilitaattorin on valmistauduttava ryhmätilanteisiin jo etukäteen mm. miettimällä kysymyksiä etukäteen. Itse synnytin näitä sitten pitkin fasilitointitilaisuutta. Muutoin fasilitointi meni mielestäni ihan hyvin. Oli hyvä päästä teorian lisäksi käytännössä kokeilemaan fasilitointia.

Opin käytännössä fasilitaattorin kolme ydintehtävää:

1.     Fasilitaattori saa ryhmän ajattelemaan ja synnyttämään oikeita ideoita avoimilla kysymyksillä esim. miksi, millä tavoin, miten, kenelle (m- ja k-alkuiset kysymyssanat). Etukäteen mietityt kysymykset ja aktiivinen kuuntelu ovat tärkeässä roolissa.

2.     Osallistamisen tärkeys. Työskentelyssä kannattaa käyttää erilaisia kokoonpanoja (me, we, us). Koska kaikkien osaaminen ja luovuus kannattaa hyödyntää, annoin alkuun kaikille aikaa miettiä ideoita yksin. Näin kaikilla oli tasapuolinen mahdollisuus tuoda omia ajatuksiaan muiden tietoon. Tämän jälkeen ryhmässä oli antoisaa keskustella ideoista ja kehittää niitä edelleen. 

3.     Työn näkyväksi tekeminen fasilitoinnin aikana ja jälkikäteen. Koska fasilitaattori ei osallistu sisällön tuottamiseen, hän keskittyy ryhmäprosessiin mm. dokumentointiin.

Fasilitointitaitojen tarpeellisuus tulevaisuudessa

Uskon, että näistä taidoista on minulle työssäni hyötyä. Fasilitointia voi käyttää niin pienissä kuin isommissakin ryhmissä ja erilaisissa asioissa. Fasilitoinnin avulla voi löytyä hyviä kehitysideoita, jotka muutoin jäisi keksimättä.

Dokumentoinnin tärkeydestä ei puhuta koskaan liikaa. Usein kuulee puhuttavan, että kun silloin kerran joku keksi jonkun hyvän idean, mutta mikä se nyt olikaan ja mihin se liittyi? Näin käy usein, kun kukaan ei ota fasilitaattorin roolia, vaan kaikki ideoivat innokkaasti. Fasilitaattorin tehtäviin tämä kuuluu automaattisesti.

Lähteet:

Koulun luentomateriaali (Moodlessa)

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 5.5 Googlen tuoteperhe

Googlella on satakunta palvelua, joiden tarkoituksena on edistää niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin digitaalista kehitystä. Tutkailin palveluita ja mietin mitkä palveluista voisivat olla asiakasprojektillemme Kitty’s Milkshake Barille hyödyllisiä.

Google AdWordsilla Kitty’s voisi houkutella uusia kävijöitä verkkosivuilleen, lisätä myyntiä ja saada ylipäätään yritystä tunnetuksi potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa. Täällä voi kohdistaa mainoksen tiettyjen kaupunkien asiakkaille tai tietylle etäisyydelle liikkeistä. Google AdWords -tilin hankkiminen on ilmaista ja täällä maksat vain, kun käyttäjä siirtyy mainoksesta verkkosivulle tai soittaa Kitty’siin mainosta klikkaamalla. Mainos voi olla tekstillinen hakumainos, graafinen Display-mainos, YouTube-videomainos tai sovelluksen sisäinen mobiilimainos.

Koska Kitty’sillä ei ole vielä blogia, se voisi olla näppärä perustaa Bloggerilla. Tänne saa maksuttoman verkkotunnuksen tai halutessaan voi ostaa muokatun verkkotunnuksen. Täällä on valittavana valmiita malleja, joiden ulkoasua on myös helppo muokata. Bloggerissa on oma analyysitoiminto, jolla saa selville suosituimmat blogitekstit ja näkee mistä lukijat blogiin saapuvat sekä mikä heitä kiinnostaa. Blogin voi myös liittää Google Analyticsiin, jossa voi tarkastella yksityiskohtaisia tietoja. Bloggerilla voi tallentaa turvallisesti blogitekstejä, kuvia ja muuta sisältöä Googleen maksutta. Halutessaan Kitty’s voisi myös maksaa jollekin bloggaajalle, jotta saisi oman mainoksensa näkymään henkilön blogissa.

Google Formsilla voi hallinnoida tapahtumien ilmoittautumisia, laatia pikagallupeja, kerätä sähköpostiosoitteita uutiskirjeeseen jne. Kyselyissä voi käyttää Kitty’sin omaa logoa ja värejä. Forms on mukautuva, joten lomakkeita voi luoda ja muokata sekä kysymyksiin vastata helposti niin pienillä kuin suurillakin näytöillä. Kyselyjen vastaukset kerätään automaattisesti Formsiin, josta näkee reaaliaikaiset vastaustiedot nätissä graafissa. Tällä työvälineellä Kitty’s voisi kerätä mm. asiakaspalautteita heti käynnin jälkeen ja hyödyntää saatua palautetta toimintansa kehittämisessä.

 Lähteet:

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 5.4 Hakukoneoptimointi (SEO)

Jokainen yritys haluaa, että Googlen hakutuloksissa oma yritys nousee kärkipaikoille. Hakukoneoptimoinnilla voi vaikuttaa orgaanisiin hakutuloksiin, ei maksettuihin tai sponsoroituihin tuloksiin. Alla Googlen laatiman hakukoneoppaan pohjalta tiivistetysti 10 käytännön vinkkiä optimointiin.  

1.     Luo jokaiselle sivulle yksilöllinen ja osuva otsikko sekä title-tunniste. Käytä lyhyitä ja informatiivisia title-tunnisteita, jotta ne näkyvät Googlen hakutuloksissa kokonaan.

2.     Hyödynnä ’description’ -sisällönkuvauskenttää. Se antaa hakukoneille yhteenvedon sivun sisällöstä ja Google saattaa käyttää sitä sivusi katkelmana. Kenttä tukee title-tunnistetta ja siihen voi kirjoittaa pari lausetta tai lyhyen kappaleen.  

3.     Helposti luettavat URL-osoitteet antavat sivusta enemmän tietoa, ne on helpompi muistaa ja ne auttavat myös hakukoneita. Muista, että myös URL-osoitteet näytetään hakutuloksissa.

4.     Suunnittele navigointi kotisivusi mukaan. Navigoinnin on tuettava vierailijoiden tapaa liikkua sivustolla. Palastele asiat sopiviin kokonaisuuksiin, ei liian suuriin tai liian pieniin. Mieti monta klikkausta vierailija maltaa tehdä.

5.     Varmista helppokäyttöisyys linkkipolkujen avulla. Tarkista siis, että sivun ylä- tai alakulmasta löytyy sisäinen linkkijono. Näin vierailija näkee koko ajan helposti missä liikkuu ja voi helposti palata ylemmille tasoille.  

6.     Hakukoneiden on helpompaa indeksoida ja ymmärtää sivustoasi, jos käytät sivujesi väliseen navigointiin suurimmaksi osaksi tekstilinkkejä. Muista, että kaikki laitteet eivät osaa käsitellä Flashiä tai JavaScriptiä.

7.     Luo hyödyllinen 404-sivu. Käyttäjä voi jostain syystä päätyä sivulle, jota ei ole olemassa. Käyttökokemus parantuu merkittävästi, jos 404-sivulta on linkki takaisin etusivullesi.

8.     Pidä hakusanat ajan tasalla ja ymmärrettävinä. Mieti millä eri hakusanoin käyttäjä saattaa sisältöjä etsiä. Google AdWords tarjoaa avainsanatyökalun, jonka avulla voi löytää uusia avainsanamuunnelmia ja nähdä avainsanojen keskimääräisen liikennearvion.

9.     Tarjoa laadukasta sisältöä ja palveluita. Kirjoita helposti luettavaa tekstiä ja järjestele sisältö aiheen mukaan. Uusi sisältö saa nykyiset käyttäjät palaamaan takaisin sekä tuo sivustoosi uusia vierailijoita.

10.  Optimoi myös kuvin käyttö sivustolla. Anna kuville oma tiedostonimi ja alt-määrite. Alt-määrite määrittää kuvaa kuvaavaa tekstiä, joka näytetään jos kuvaa ei jostain syystä voi näyttää.

Lähteet:

http://www.google.fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 5.3 Löytyykö Kitty’sin verkkosivuston ominaisuuksista parannettavaa?

Entrepreneur.com-sivusto listaa 50 vinkkiä pienyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi. Lähdin tämän tiedon avulla tutkailemaan Kitty’s Milkshake Barin nettisivuja, josko vaikka jotain kehitettävää löytyisi.

Kitty’sin nettisivuilla on kesän aikana tehty joitakin päivityksiä, joten sivuja piti tutkailla nyt hieman tarkemmin. Sivuilla ei ole varsinaista yhteydenottolomaketta, mutta sellainen ei tässä kohtaa järkevältä tunnukaan. Sivuille oli kuitenkin ilmestynyt kohta, josta voi omaan sähköpostiinsa tilata ajankohtaista tietoa pirtelöbaarista. Tämä on hyvä ja captchakin on huomioitu, jotta voidaan varmistaa, että robotti ei ole asialla vaan oikea henkilö. Tietosuojakäytäntö tältä osin siis kunnossa. Mutta jäin kaipaamaan tietoa, miten Kitty’s tallentaa ja aikoo hyödyntää saamiaan sähköpostiosoitteita. Tässä siis ensimmäinen kehityskohde.

Sivuilta löytyy hyvin yhteystiedot karttoineen ja mobiilissa on huomioitu hyvin myös click to call -mahdollisuus. Tästä iso plussa!

Vinkeissä puhutaan selkeästä logosta. Kitty’sin sivuilla vilahtelee kaksi erilaista logoa. Yhdessä logossa on pirtelöannos yrityksen nimellä varustettuna, ja toisessa nainen tarjoilemassa pirtelöannosta. Selkeämpää olisi, jos sivuilla (yrityksellä) olisi vain yksi logo. Lisäksi vinkeissä ohjeistetaan, että logon alla on lyhyt kuvaus siitä mitä yritys tekee. Kitty’s on ratkaissut tämän vähän eri lailla, kun yhdessä logossa on kuvan yhteyteen tuotu teksti pirtelöbaarista. Etusivulta löytyy myös ’irrallisia’ sloganeita esim. A place where everyone knows your name and are always glad you came!, Let’s shake things up!, Kitty’s Milkshake Bar – Finland’s only ice cream milkshake bar. Näistä voisi valita yhden joka olisi selkeästi logon alla kertomassa sen halutun ydinviestin Kitty’sistä.

Kitty’sin sivuilta puuttuu kokonaan FAQ- ja blogi-sivut. Jos Kitty’sin asiakkaat kysyvät usein samoja kysymyksiä, olisi hienoa saada kysymykset vastauksineen nettisivuille näkyviin. Ja jos oma henkilökunta ja asiakkaat kirjoittaisivat Kitty’sin tuotteista ja palvelusta blogia, olisi se ’ilmaista’ ja uskottavaa mainontaa, mikä parhaimmillaan leviäisi eteenpäin lukijoiden omissa verkostoissa.

Kitty’sin verkkosivuilla on paljon hyvää, mutta niin kuin aina, parannettavaakin löytyy. Tai ainakin on hyvä miettiä, mitä asioita on järkevä lähteä kehittämään eteenpäin.  

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 5.2 Suosituimmat verkkopalvelut

TNS Metrix -palvelu mittaa kävijämäärältään Suomen suosituimpia verkkopalveluita. Uutiset -kategoriaan kuuluvat sivustot valtaavat neljä kärkisijaa. Suosituin sivusto (Ilta-Sanomat) tavoittaa viikoittain noin 2 miljoonaa suomalaista. Lähdin tarkastelemaan tarkemmin toiminnallisuuksia, käytettävyyttä ja sisältöjä listalla kuudentena olevasta Oikotie.fi -ja kuudentenatoista olevasta Rantapallo.fi-sivustoista.

 Oikotie.fi -sivusto on sisältöjen näkökulmasta todella kattava sen tarjoten tietoa moneen eri elämäntilanteeseen. Ylemmät osiot: asunnot, autot, huuto.net ja työpaikat jakautuvat edelleen pienempiin osa-alueisiin. Sisällöissä ja hakutulosten listauksissa vilahtelee maksettuja mainoksia ja itseäni nämä välillä kyllä ärsyttävät. Käytettävyys on kuitenkin mielestäni hyvä, koska eri osioissa on hyviä hakukriteereitä, joilla laajaa tietoa voi suodattaa. Hakukriteerien ja hakutulosten tiedot tulevat selkeästi esiin ja haku toimii yllättävän hyvin. Palvelu on myös suhteellisen nopea, vaikka sitä käyttää mihin aikaan päivästä tahansa. Tietojen suodatus ja kuvien lataaminen toimivatkin yleensä suhteellisen joutuisasti. Näyttää, että toiminnallisuuksia on asiakkaan silmin mietitty, ainakin auton huoltopaikkahaussa. Täältä saa hyvän listan merkkiliikehuoltamoista yhteystietoineen, sijainnin kartalle ja mahdollisuuden myös tilata huolto suoraan auton huoltoliikkeestä. Hienosti tehty kahden toimijan kanssa yhteistyötä asiakkaan eduksi. Chat-palvelukin vilahti jollain sivulla, josta olisi halutessaan saanut apua.

Kitty’s Milkshake Barin nettisivuilta pääsee helposti tilaamaan tuotteita netistä Woltin toimitukseen. Tämä on käyttäjälle helppoa, mutta olisi myös hienoa, jos sivuilta voisi tehdä ennakkotilauksen haluamaansa liikkeeseen. Ikään kuin samalla ajatuksella, kun Rantapallo.fi-sivustolla. Täällä on esitelty mm. eri matkakohteita ja hotelleja, joista pääsee helposti Valitse-painiketta klikkaamalla tekemään ostosta/varausta. Kitty’sin nettisivuillakin tämä toiminnallisuus toimisi hyvin. Sivuilla on jo nyt hyvät kuvat tuotteista ja tiedot tuotteen nimestä, sisällöstä ja hinnasta, tästä seuraava vaihe olisi tuotteen siirtäminen ostoskoriin 😊

Rantapallo.fi -sivustolla on myös kattavasti tietoa eri kohteista, hyödyllistä tietoa matkailuun liittyen sekä matkailijoiden omia blogikirjoituksia. Ihmisten tarinat ovat uskottavaa sisältömarkkinointia ja ihmiset haluavat lukea henkilökohtaisia tarinoita. Suosituilla bloggaajilla on myös omia seuraajia, jotka lukevat automaattisesti kaikki blogit. Kitty’sin tarinaa veisikin hyvin eteenpäin sopivat bloggaajat tai vloggaajat. Blogit täydentäisivät myös hyvin Kitty’sin oman verkkosivun sisältöjä.

Oikotie.fi - ja Rantapallo.fi -sivustot ovat sisällöltään, käytettävyydeltään ja toiminnallisuuksiltaan hyvät, koska niissä on mietitty pitkälti millä asialla käyttäjä oikeasti on. Näin on saatu tuotua relevantit tiedot esiin ja koko asiointipolku etenee selkeästi aina toiminnallisuuteen esim. ostaminen asti.  

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 5.1 Digitaalinen palvelukokemus

DNA on koonnut tutkimusyhteenvetoa suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta. Vastaajina oli 1036 suomalaista iältään 15-74-vuotta. Tulokset edustavat hyvin Suomen väestöä. 68 prosenttia väestöstä haluaa asioida eri kanavissa aina fyysistä kanavista verkkoon ja mobiiliin. Pääsääntöisesti halutaan asioida digitaalisesti, mutta monimutkaisemman asian kanssa halutaan henkilökohtaisempaa palvelua. Väestö haluaakin, että yritykset kehittävät palvelujaan kaikissa kanavissa.

 Digitaalinen asiointi

Ei ole yllättävää, että digitaalisessa asioinnissa jopa 68 prosenttia vastaajista on viimeisen kuukauden aikana hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa. Pankkiasiointi koskettaa jokaista vähintään täysi-ikäistä, ja koska kivijalkapankkien määrät ovat laskusuuntaisia, on digitaalinen asiointi ainoa vaihtoehto. Seuraavat kuukausittaiset asioinnit jakautuvat tasaisesti aina lääkärin ajanvarauksesta vaatteiden ostoon.

Eniten yllätti, että 54 prosenttia vastaajista ei ole koskaan käyttänyt jonkun yrityksen verkkosivuilla asioidessaan yrityksen tarjoamaa chat-asiakaspalvelua. Toisaalta jos yrityksen verkkosivut ovat olleet niin hyvät, että käyttäjä ei ole apua asioinnissaan tarvinnut, niin sittenhän tälle palvelulle ei ole tarvetta. Yllättävää on myös, että 93 prosenttia vastaajista ei ole koskaan tehnyt ruokaostoksia verkossa tai mobiilisovelluksessa. Itse voin kyllä suositella Alepan Ruokakassia kaikille – loistava palvelu, jos matkaa kaupalle tulee tai on liikuntaesteinen!

Digitaaliset asioinnit sukupuolen mukaan näyttäisi jäljittelevän hyvin ns. kivijalkaliikkeissä asiointia. Jokaisella ikäryhmällä on kokemusta digitaalisesta asioinnista ja asioinnit näyttävät jakautuvan luonnollisen tarpeen mukaan, esim. 65-74-vuotiaat asioivat digitaalisissa kanavissa eniten pankki- ja lääkäriasioissa, kun taas 15-24-vuotiaat pankkiasioissa ja vaatteiden sekä jalkineiden ostossa.

Väittämissä yllätti, että 47 prosenttia vastaajista oli täysin tai melko lailla samaa mieltä siitä, että jatkuva uusien digitaalisten palveluiden ja termien tulva ärsyttää, kun samaan aikaan 59 prosenttia vastaajista on täysin tai melko lailla samaa mieltä siitä, että haluaa hoitaa yhä useampia asioita netin kautta tai mobiilisti.

Digitaalisen asioinnin palvelukokemus

Palvelukokemukset ovat asioinnista riippumatta hyviä. Parhaimmat kokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista, -kirpputoreista, FB:n kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista tai mobiilisovelluksista. Näissä yli 70 prosenttia vastaajista piti asiakaskokemusta hyvänä.

Vaikka pankkiasioita hoidetaan digitaalisesti kaikkein eniten, vain 67 prosenttia vastaajista piti asiakaskokemusta hyvänä. Tämä on hieman yllättävää, sillä luulisi pankkien haluavan kilpailla asiakkaista myös palveluillaan. Vaikka eihän tuo huono luku ole, kun nähdään, että vain 44 prosenttia koki asiakaskokemuksen hyväksi hoitaessaan operaattoriasiaa teleoperaattorin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa. Teleoperaattoriasiointi poislukin on yli 50 prosenttia vastaajat arvioineet, että kaikki muut asioinnit ovat olleet asiakaskokemukseltaan hyviä.

Lähteet:

file:///C:/Users/niina/Downloads/DNA_tutkimus_tiedoteliite_digitaalinen_asiointi_2016_medialle.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 4.4 Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkko-ostosten suhteen olen varmasti vielä keltanokka, ainakin kun vertailen itseäni teini-ikäiseen tyttäreeni. Hän tutkaillee sujuvasti eri vaihtoehtoja mobiilillaan ja tekee ostokset sieltä mistä haluamansa tuotteen parhaiten kulloinkin löytää. Itselläni on ensin tiedostettu tarve ostokseen, jonka jälkeen ostan sen mistä se kulloinkin on helpointa.

 Tapahtumiin ja teattereihin ostan liput aina verkon kautta, koska voin ostaa liput silloin kun minulla on siihen parhaiten aikaan ja se on muutenkin helppoa. Viimeksi ostin liput Helsingin Kaupunginteatterin esitykseen. Ensin tutkailin esityksiä Kaupunginteatterin www-sivuilta ja kun sopiva esitys löytyi, pääsin helposti yhdellä klikkauksella lippuja ostamaan. Ticketmasterin palvelu on helppokäyttöinen, sillä se näyttää yhdellä sivulla esitykset vielä kootusti päivämäärän mukaan. Näkymästä saa suodattamalla näkyviin vain ne esitykset, joissa on vapaita paikkoja. Se mistä tykkään palvelussa ehkä eniten, on sen antama mahdollisuus valita itse istumapaikat. Paikkakarttakuva on selkeä ja siitä on helppo mieluiset paikat varata. Palvelu ohjaa hyvin eteenpäin aina loppuun asti. Palvelussa on minulle riittävästi maksu- ja toimitusvaihtoehtoja ja hinnat selkeästi esillä. Palvelu näyttää koko ajan myös selkeästi tiedon mihin mennessä ostotapahtuma pitää olla suoritettuna, jos liput haluaa. Vastaavat muutkin verkkokaupat, joista voi ostaa lippuja konsertteihin tai tapahtumiin toimivat mielestäni hyvin. Siellä ei ole turhia vaiheita ja palvelu vie sopivasti käyttäjää eteenpäin tarjoten oleelliset tiedot ja lopuksi sähköiset liput s-postiin.

 Stockmannin verkkokauppa Hullujen Päivien aikaan on mielenkiintoinen kokemus. Periaatteessa palvelu toimii hyvin. Tuotteista on hyvät tiedot kuvineen ja niitä pääsee lisäämään helposti ostoskoriin. Ennen tuotteen siirtämistä ostoskoriin, voi helposti valita haluamansa koon, värin ja määrän. Kun ostoskori on valmis, pääsee helposti maksamaan tuotteet. Maksu- ja toimitusvaihtoehtoja on minulle riittävästi ja näissäkin hintatiedot ovat hyvin esillä. Ärsyttävintä palvelussa on sen hitaus, silloin kun asiakkaita on ostoksilla yhtä aikaa paljon. Hitauden lisäksi suosituimmat tuotteet tuntuvat loppuvan heti. Tuotteiden toimituksessa on myös rutkasti parannettavaa. Ostajana haluaisin, että saan noutaa kaikki tuotteet yhtä aikaa haluamastani pisteestä, mutta viimeksi näitä tuotteita postitettiin, miten sattuu.

 Verkko-ostosten teko on oltava helppoa ja nopeata. Ennen ostosten tekoa on tuotteista löydettävä kaikki oleelliset tiedot. Tarjolla on oltava useita maksu- ja toimitusvaihtoehtoja. Hinta- ja toimitusaikatiedot on oltava selkeästi esillä. Itse olen aika kriittinen ostaja, jos jokin verkko-ostosten tekemisessä ei toimi niin kuin pitäisi, mietin kaksi kertaa, ostanko ko. paikasta enää toista kertaa.

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 4.3 Verkkokaupan trendit

Paytrail haastatteli muutamaa verkkokaupan huippuasiantuntijaa selvittääkseen verkkokaupan trendejä vuodelle 2017. Asiantuntijat nostivat esiin monta mielenkiintoista trendiä, jotka jokaisen verkkokauppaliiketoiminnassa mukana olevan henkilön on hyvä tuntea.

 Leevi Parsama Finprosta nostaa ylitse muiden asiakkaan nostamisen aidosti keskiöön. Samaa mieltä on Maria Rajakallio Verkkoteollisuus ry:stä. Leevin mukaan moni sanoo näin jo tekevänsä, mutta toiminta ei kuitenkaan ole sen mukaista. Suomalaiset yritykset korostavat verkkokaupassa liikaa teknologiaa esim. verkkokauppa-alustaa, ja muutenkin toimitaan usein enemmän tuotekärjellä. Koska verkkokauppakin globalisoituu kovaa vauhtia, kovenee myös kilpailu. Kilpailussa pärjää vain ne yritykset, jotka ovat asettaneet asiakkaan aidosti keskiöön. Tämä voi olla yrityksille vaikeata, sillä tällöin on todella tunnettava ne asiakkaat, jotka halutaan asiakkaiksi. Pitää tietää minkä asioiden pohjalta asiakas tekee ostopäätöksen, on osattava nostaa asiakasta kiinnostavat tuotteet oikeaan aikaan ja oikealla tavalla tarjolle jne. Tietoa asiakkaista pitäisi siis saada tavalla tai toisella ja osata sitä myös käyttää, jotta asiakkaalle pystytään luomaan asiakaslähtöinen palvelukokemus - tavoitteena personoitu ostokokemus.  

 Maria Rajakallio Verkkoteollisuus ry:stä uskoo myös, että lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus ja tekoäly ovat räjähdysmäisesti kasvavia trendejä. Uuden teknologian käyttöönotto on helppoa jokaiselle. Sitä mukaan, kun kuluttajat oppivat käyttämään uusia laitteita osana arkeaan, he odottavat tällaista teknologiaa myös verkkokaupoilta. Tämä uudenlainen tuotetietojen tarkastelu asettaa tuotteet ihan uuteen valoon. Verkkokauppayrittäjän onkin oltava askel kuluttajaa edellä ja pystyttävä tarjoamaan asiakkaalle virtual reality showroom-esittely jopa jo tänä vuonna. Pettynyt asiakas, kun harvoin palaa enää uudelleen.

 Sisällön ja vertailutiedon merkitys kasvaa, joten kattavan tuotetiedon lisäksi yritysten on panostettava tuotteen tarinaan, toteaa Jaakko Vikman Logitrailista. Vahvan ja koskettavan tarinan avulla asiakas kokee tuotteen omakseen, jolloin tuote on yksinkertaisesti vain ostettava. Vahvaa tarinaa tukee myös puolueettomien käyttäjien suositukset. Myös Perttu Ahvenainen Taitori Oy:stä näkee, että kuluttajan valta vahvistuu entisestään, kun kuluttajat luottavat toisiinsa ja jakavat herkästi kokemuksiaan. Pyydettäessä tai pyytämättä. Tarinoita on oltava useassa kanavassa, jotta ne tavoittavat asiakkaat. Yrityksiltä tämä vaatii asiantuntevaa ja pitkäaikaista panostamista. Tuotetiedot on oltava koko ajan ajan tasalla ja ne on osattava tuoda houkuttelevasti esiin. Uutta tuotteista kertovaa yhtenäistä tarinaa ja asiakkaiden suosituksia on julkaistava säännöllisesti eri formaateissa. Tuloksia on myös seurattava, jotta nähdään mitkä tarinat ovat ohjanneet asiakkaita eniten ostamaan. Pienillä esim. kevytyrittäjillä ei välttämättä ole aikaa ja taitoa huolehtia kaikesta tästä.

Lähteet:

file:///C:/Users/niina/Downloads/Paytrail-Verkkokaupan-trendit-2017.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 4.2 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Logistiikkayritys Postnordin tekemän tutkimuksen mukaan 62 prosenttia 18-79-vuotiaista pohjoismaalaisista teki keskimäärin verkko-ostoksia vuonna 2016. Ostoksia tehtiin 21,9 M€:n edestä ja 25 prosenttia ostoksista oli peräisin ulkomailta. Iso-Britannia ja Kiina olivat suosituimmat maat verkko-ostoksille. Suomalaiset ostivat ulkomailta eniten ja ruotsalaiset vähiten. Mitenkä muuten suomalaisten verkko-ostaminen mahtoi poiketa muista pohjoismaalaisista? Entä miksi ostoksia tehdään verkosta ja mitä odotuksia asiakkailla on?

 Miten paljon ja mitä verkosta ostettiin?

Tutkimuksen mukaan ruotsalaisista, tanskalaisista ja norjalaisista reilu 60 prosenttia väestöstä oli tehnyt verkko-ostoksia, kun suomalaisista vain 40 prosenttia. Ruotsalaiset käyttivät verkko-ostoksiin eniten rahaa (8,5 M€). Keskimääräinen summa ostoksille oli pohjoismaalaisten kesken melko samanlainen 135-173 euroa. Suomessa summa oli pienin ja Norjassa korkein.  

Ostettavat tuotteet poikkesivat vain hieman pohjoismaalaisten kesken. Eniten ostettiin vaatteita ja kenkiä ja seuraavana listalla tulivat mediatuotteet ja viihde-elektroniikka. Tanskalaiset ostivat päivittäistavaroita useammin kuin muut. Päivittäistavarakaupat olivat verkkokaupan edelläkävijöitä Tanskassa. Ruotsalaiset ostivat kauneus- ja terveystuotteita huomattavasti enemmän kuin muut Pohjoismaiden asukkaat.

Suomessa kasvavana tuoteryhmänä nähdään tee-se-itse-tuotteet esim. rakennussarjat ja huonekalut. Ruotsissa ja Norjassa nähdään, että elintarvikkeiden ja apteekkituotteiden myynti kasvaa. Tanskassa puolestaan kookkaiden tuotteiden ostaminen verkosta tulee lisääntymään.

Miksi ja miten verkko-ostoksia tehdään?

Pohjoismaiden kesken tässä oli jonkin verran hajontaa. Tanskalaisten pääasiallinen syy (43%) verkko-ostoksiin oli se, että ostoksia voi tehdä silloin, kun itselle sopii. Tämä oli tärkeätä 23 prosentille suomalaisista. Muihin pohjoismaalaisiin verrattuna, tärkeämpänä syynä verkko-ostoksiin suomalaiset näkivät edullisuuden sekä suuremman ja paremman tarjonnan. Ruotsalaiset taas haluavat välttää fyysisissä kaupoissa kiertelyä enemmän kuin naapurinsa.

Kaikissa Pohjoismaissa 18–49-vuotiaat käyttävät puhelintaan ostosten tekemiseen huomattavasti useammin kuin vanhemmat ikäryhmät. Puhelimen käyttö on yleisintä Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsalaiset tekevät ostoksia (35 %) puhelimellaan lähes kaksi kertaa enemmän kuin suomalaiset (19 %).  Suomalaisilla puhelimen käyttö tiedonhakuun on myöskin melko vähäistä.

Mitä verkkoasioinnilta odotetaan ja miten ostaja käyttäytyy?

Pohjoismaiset kuluttajat ovat erittäin tottuneita nettikauppojen käyttäjiä. He ovat tiedostavia ja vaativia, joten räätälöidyt ostokokemukset ovat entistä tärkeämpiä, pelkkä helppo asiointi ei enää riitä. Asiakasta on ymmärrettävä ja tätä kautta luotava esim. henkilökohtaisia tarjouksia suodattamalla tietoa, toimitettava tuotteet asiakkaan ehdoilla esim. milloin ja mihin asiakas toimituksen haluaa. Kuluttaja haluaa seurata paketin kulkua ja aika, jonka kuluttajat ovat valmiita odottamaan tilattua tuotetta, on entistä lyhyempi. Ilmainen palautus on tärkeätä, varsinkin suomalaisille, sillä Suomessa palautetaan tuotteita muita maita enemmän.

Uusien ja jännittävien logistiikka- ja toimitustapojen lisäksi Arne Andersson näkee ison verkkotrendin digitaalisilla kauppapaikoilla. Samalla tavalla asiakas säästää aikaa ja vaivaa, kun kaikki verkko-ostokset voi hoitaa keskitetysti yhdestä paikasta.

Omnichannel-myynti, jossa verkkokauppa ja kivijalkamyymälä toimivat yhteistyössä, kasvaa jatkuvasti. Kehitys on nopeaa ja pian puhummekin yleisesti vain kaupasta. Kuluttajien käytösmalleina ovat webrooming ja showrooming. Webrooming-ostoksista puhutaan, kun asiakas etsii tuotteesta tietoa internetissä ja ostaa sen sitten kivijalkakaupasta. Lähes puolet pohjoismaisista kuluttajista toimii näin ja yleisintä se on Ruotsissa ja harvinaisin Tanskassa. Showrooming-ostoksissa asiakas kokeilee tai käy katsomassa tuotetta kivijalkakaupassa ja ostaa sen sitten internetistä. Tämä ei ole yhtä yleistä, sillä vain joka kymmenes pohjoismaalainen kertoo harrastaneensa sitä.

Lähteet:

http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 4.1 Tulevaisuuden maksutavat

Digitalisaatio haastaa maksamisen vakiintuneita käytäntöjä. Suomen pankki on julkaissut e-kirjan, josta saa näkökulmia 2020-luvun maksamisratkaisuihin. Näkökulmia on kerätty maksamisen eri sidosryhmiltä. Yhteisinä teemoina nousee esiin maksamismarkkinoiden pirstaloituminen, tarve maksamisen reaaliaikaistumiselle, maksamisen integroituminen ostoprosessiin, tunnistaminen ja sääntely.

Pekka Puustinen Ilmariselta näkee, että transaktio, jossa rahasumma siirtyy osapuolelta toiselle, mahdollistaa arvon luomisen. Maksaminen tulee nähdä arvoa luovana palveluna. Maksamisen ymmärtäminen ja kehittäminen palveluna edellyttävät ennen kaikkea maksamista hyödyntävien tahojen arjen ymmärrystä. Vuonna 2020 käytössämme oleva kansallinen tulorekisteri tulee helpottamaan niin yksittäisen henkilön kuin viranomaistenkin arkea, kun ansiotiedot tarvitsee ilmoittaa vain yhteen rekisteriin ja tämä tieto on useamman viranomaisen käytettävissä. Lippulappujen täyttely vähenee merkittävästi ja parhaimmillaan ’ylimääräisten’ tukien takaisinperintää ei enää tarvitse tehdä. Eli loppupelissä koko yhteiskunta säästää, kun ylimääräiseltä työltä vältytään.

Maksamismarkkinat tulevat pirstaloitumaan ja mobiilimaksaminen on yhä yleisempää. Mikael Forss Kelasta näkee, että pankit tulevat saamaan uudenlaisia kilpailijoita, jotka vain toimivat pankkimaisesti. Uusien kilpailijoiden myötä maksua ei enää välttämättä maksettaisi perinteiselle pankkitilille, vaan palveluntuottajan rekisteröimälle tilille tai palveluun, joka on myönnetty asiakkaalle. Koska taustalla ei välttämättä ole perinteisiä maksatusjärjestelmiä, mietittäväksi tulee maksamisen turvallisuus. Esiin on noussut myös ajatus jonkinlaisesta ’kansalaistilistä’, johon kaikki viranomaisten maksut välitettäisiin. Asiakas voisi käyttää tiliä kuten pankkitiliään esim. mobiilimaksamisen kautta.

Jani Ristimäki OP Ryhmästä näkee, että tilisiirtopohjaiset maksut tulevat haastamaan korttimaksut ja korvaamaan käteistä rahaa, kun tilisiirtoja käytetään yhä enemmän laskujen maksun lisäksi myös yksittäisten ostosten maksamiseen. Tämän näkemyksen kanssa on helppo olla samaa mieltä, sillä itseäni välillä ärsyttää, kun nettikaupasta ostaessani maksan ostokset luottokortilla ja lopullinen veloitus tililtäni tapahtuu sitten niin myöhään, että olen osittain jo ostokset unohtanut. Mitä nopeammin raha veloitetaan tililtä tmv. sen parempi. Tällöin ei varmaan kukaan enää onnistu elämään yli varojensa.

Ristimäki kertoo myös, että pankkien asema tulee horjumaan. Millenial Disruption Indexin mukaan USA:n milleniaaleista 33 % uskoo, että viiden vuoden sisällä he eivät tarvitse pankkia enää lainkaan. He voivat pitää FB:ia luotettavampana kuin pankkia. Uusien maksutapojen ja -välineiden kirjo monipuolistuu. Yhä useampi näistä on muun kuin perinteisen pankin tarjoama. Kuluttajien näkökulmasta tässä ei ole ongelmaa, mutta maksujen vastaanottamiselle se asettaa haasteita. Tämä tarkoittaa mittavia investointeja, jos jokaiseen uuteen maksutapaan joudutaan investoimaan erikseen. Kaupat pohtivatkin kuumeisesti missä maksutavassa saavutetaan kriittinen massa?

Omista kokemuksista vielä lyhyet kommentit. Julkisen liikenteen matkat maksan HSL:n matkakortilla ja kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia Ticket Virike® -kortilla. Hyvä puoli näissä on se, että ostat vain sen verran, kun kortilla on arvoa. Mutta siihen se sitten jääkin. Hankalaa on, kun aina pitää erikseen muistaa tarkistaa, minkä verran korteilla on arvoa ja kenelle palveluntarjoajalle Ticket Virike® -kortti käy maksuvälineeksi. Mobiilimaksamisessa S-pankin sovellus toimii mielestäni loistavasti.

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 2.6 Verkkomarkkinoinnin harjoitteet case Kitty’s Milkshake Bar

Fonectan Markkinointi NYT-oppaan mukaan Suomessa on yli 3,8 miljoonaa internetin käyttäjää ja jo 83 % meistä aloittaa tuotteen tai palvelun etsimisen verkosta. Jos haluaa pärjätä kilpailussa, on siis ehdottomasti näyttävä verkossa. 77% suomalaisista omistaa älypuhelimen, heistä 92% on etsinyt paikallisia yritystietoja puhelimellaan. Sosiaalista mediaa käyttää päivittäin jo 92% suomalaisista 15–55-vuotiaista. Muuttuneiden kanavien lisäksi myös ostokäyttäytyminen on muuttunut. Jopa 70% ostoprosessista tapahtuu ennen ostajan ja myyjän kohtaamista, ihmisten etsiessä yhä enemmän tietoa verkosta. 

 Yritys verkossa

Kitty’s Milkshake Barin tiedot löytyvät hyvin Googlesta ja nettisivut ovat raikkaat sisältäen kaiken oleellisen tiedon. Voisiko Kitty’s siirtää jotain palveluun liittyviä toimintoja verkkoon? Koska kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, uskoisin, että tilausmahdollisuuden tuonti nettisivuille olisi hyvä lisä. Tämä palvelisi erityisesti niitä asiakkaita, jotka haluavat saada pirtelönsä ilman jonottamista. Ja vaikka jonoa ei olisikaan, antaa se asiakkaalle hallinnan tunteen, kun tietää varmasti mihin aikaan pitää olla Kitty’sissä pirtelöä hakemassa. Ja jos seurueeseen kuuluu useampi henkilö, on tilaus ja pirtelöiden saanti näin nopeampaa.  

Lisää kauppaa verkkoon

Onko liiketoimintasi sesonkiluonteista? Pirtelöiden myynti on todella sesonkiluonteista vaikkakin myyntiä on ympäri vuoden, se painottuu vahvasti kevät- ja kesäaikaan. Hiljaisempina kuukausina kannattaa toteuttaa innostava kampanja, jolla olemassa olevat ja potentiaaliset asiakkaat saadaan pirtelöiden ääreen. Kampanjan on hyvä näkyä kaikissa Kitty’sin olemassa olevissa kanavissa ja budjetin puitteissa kasvattaa näkyvyyttä display-mainonnalla esim. Googlessa tai niissä kanavissa, joissa Kitty’sin asiakkaat ovat. 

Palvelu on verkossa

Huomioitko kanta-asiakkaitasi − miten? Ainakaan Kitty’sin nettisivuilta ei löydy tietoja, että käytössä olisi kanta-asiakasohjelmaa. Uutiskirjeenkin voi tilata kuka tahansa, mutta hyvä että tämä on käytössä, sillä näin Kitty’s saa kerättyä tietoa asiakkaistaan. Tätä tietoa voisi hyödyntää eteenpäin niin, että tarjoaisi näille asiakkaille kanta-asiakkuutta. Kanta-asiakkaaksi pääsisi, kun on kuukaudessa tietty määrä ostoja. Etuna tästä asiakas saisi spesiaalitarjouksia ja kutsuja vip-tilaisuuksiin. Vip-tilaisuuksissa olisi hyvä näkyä pukeutumisessa, koristelussa jne. Kitty’sin brändi ja aika ajoin vieraileva tähtipuhuja. Tilaisuuksissa asiakkaat saisivat ensimmäisinä testailla uusia makuvaihtoehtoja ja päättää mitkä uudet maut tulevat myyntiin.  

 Lähteet:

file:///C:/Users/niina/Downloads/Markkinointi_NYT_opas_.pdf

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 3.6 Avoimen datan hyödyntäminen

Nykyään puhutaan paljon tiedolla johtamisesta, BI:stä eli Business Intelligencestä ja big datasta. Mitä big data ja avoin data oikeastaan tarkoittavat? Entä miten esimerkiksi Kitty’s Milkshake Bar voisi hyödyntää avointa dataa?

Big Data tarkoittaa käsittämättömän suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla. Dataa kertyy monilla eri aloilla esim. www-sivujen lokitiedot, aika- ja paikkatiedot sekä some-sisällöt. Kertynyttä dataa voi hyödyntää monella eri tavoin. Nähdään, että erityisesti tieteellisessä tutkimustyössä tämä tuo suuret mahdollisuudet. Big Data on mahdollistaja, jolla yrityksen ydinliiketoimintaa voidaan muuttaa voimakkaasti tiedolla johtamisen suuntaan. Informaatiosta tulee yrityksen tärkein pääoma.

Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto, sillä julkiseen tietoon kaikilla on automaattisesti pääsy.

Helsingin kaupunki on koonnut nettisivuilleen avointa dataa pääkaupunkiseudulta, josta se on kaikille vapaasti hyödynnettävissä. Avoimen datan pohjalta on tehty erilaisia sovelluksia, joista jokainen voi poimia käyttöönsä hyödylliset sovellukset. Tutkailin sovelluksia Kitty’s Milkshake Barin silmälasit silmilläni ja nostan sen mukaan tässä esiin muutaman sovelluksen/palvelun.

1.     Whim on sovellus, jonka avulla voi hankkia julkisen liikenteen, taksien ja autovuokraamojen palveluihin perustuvan liikennepalvelun. Sovellus sisältää paitsi eri liikennepalvelujen aikataulut myös matkojen reitityksen, varaamisen ja maksamisen. Tällä sovelluksella kuka tahansa löytää tiensä Kitty’sin pirtelöiden ääreen.

2.     HSL:n nousijamäärissä voi visualisoinnin avulla tarkastella HSL:n julkaisemia matkakorttileimausten nousijamääriä pysäkeittäin. Nousijoiden lkm kertoo, miten paljon kyseisessä solmukohdassa on nousijoita kokonaisuudessaan, tosin luvut näyttävät vain 11/15 tietoja. Tämä on hyödyllinen palvelu, jos Kitty’s Milkshake Bar on harkitsemassa uuden toimipisteen perustamista ja tiedot päivitettäisiin.

3.     Uuden toimipisteen suunnittelussa auttaa myös Helsingin liikennemäärien visualisointi-palvelu. Kutakin mittauspistettä visualisoi kaksi pylvästä, joista vasemmalla oleva on liikennemäärä Helsingin keskustasta pois päin ja oikealla oleva on liikennemäärä Helsingin keskustaan päin. Google Earthin Time Slideria liikuttamalla datasta voi nähdä eri vuorokauden aikojen liikennemääriä.   

4.     Erilaisia kartta- ja reittioppaita tuntuu olevan paljon. Yksi sellainen on RouteClock: visuaalinen reittiopas. Se tarjoaa intuitiivisen tavan poimia haluttu kohde suoraan kartalta (toki myös nimihaku ja suosikkien tallennus ovat mukana) ja näyttää hakutulokset kiehtovien, selkeiden diagrammien avulla. Palvelu helpottaa Kitty’s Milkshake Barin löydettävyyttä.

Lähteet:

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/tieto/big-data-muuttaa-maailmaa-3440603

https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/

http://www.hri.fi/fi/

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 3.5 Mobiiliapplikaatiot liiketoiminnan tukena

Erilaisia mobiiliapplikaatiota eli sovelluksia syntyy kuin sieniä sateella. Onkin vaikea tietää, mitä kaikkia hyödyllisiä applikaatioita on tarjolla. Mobiiliinkaan ei kaikki halutut applikaatiot mahdu, joten käyttöön tulee ja jää vain ne tärkeimmät. Applikaatioita ei kannatakaan tehdä vain applikaation ilosta, vaan niistä pitää olla hyötyä niin liiketoiminnalle kuin asiakkaillekin.

Grand One 2017-kilpailun kategoriassa paras mobiilipalvelu oli Hesburgerin sovellus ehdottomasti sellainen mitä Kitty’s Milkshake Bar voisi hyödyntää. Sovelluksen avulla asiakas voi tilata haluamansa tuotteet haluamaansa toimipisteeseen ja maksaa tilauksen saman tien. Tilauksessa kerrotaan milloin ja mistä tuote noudetaan. Näin välttyy näppärästi jonottamiselta. Sovellus kerää myös käyttäjän tilaustietoa ja tuo tämän pohjalta käyttäjälle tarjolle sopivia tarjouksia. Ja kaikki paperiset ale-kupongit jäävät historiaan, kun nämä ovat sovelluksen avulla käytettävissä mobiililla.

Saman aiheen ympärillä on myös Wolt. Wolt on sovellus, jolla voi tilata ruokaa haluamaansa paikkaan tai maksaa paikan päällä syödessä tai noutaessa tilattu annos. Palvelu toimii ainakin Helsingissä, Espoossa Tampereella, Oulussa ja Turussa. Kitty’s Milkshake Bar näyttää jo aloittaneen yhteistyön Woltin kanssa ja hyvä näin, sillä mitä useammassa verkostossa Kitty’s toimii ja näkyy, sitä paremmin käyttäjäkunta kasvaa. Nähtäväksi jää minkä verran Kitty’sin tuotteita Woltin kautta tilataan, koska kuljetuksen perusmaksu on 3,90 euroa ja Kitty’sin pirtelöt 7-9 euroa. Yhden pirtelön tilaaminen kotiin ei tätä kautta olekaan järkevää, mutta isommalle ryhmälle varmasti toimiva ratkaisu.    

Mietin pitkään mikä olisi sellainen uusi applikaatio, mikä hyödyttäisi Kitty’sin liiketoimintaa? Olisiko se joku peli, joka koukuttaisi pieniä ja nuoria asiakkaita Kitty’sin pirtelömaailmaan vai oma tilaussovellus tai sitten joku ihan muu? Koska asiakas kertoi briiffissään haluavansa näkyvyyttä, olisi hyödyllinen applikaatio sellainen, jossa Kitty’sin asiakkaat jakaisivat Kitty’sin valmiiksi tuottamia sisältöjä omissa verkostoissaan. Asiakasta palkittaisiin esim. ilmaisilla pirtelöillä sen mukaan miten paljon ovat saaneet eri kanavissa erilaisia sisältöjä (esim. video, teksti, kuva) jaettua. Tämän lisäksi lisäpisteistä saisi myös itse tuotettujen sisältöjen jakamisesta. Samassa applikaatiossa olisi myös tilaus- ja maksumahdollisuus sekä sähköinen kanta-asiakaskortti.

Sisältöjen jakamisen lisäksi Kitty’s Milkshake Bar hyötyisi applikaatiosta sen tuottaman ostotiedon vuoksi. Syntyvän datan perusteella Kitty’s tietää varmasti suosituimmat tuotteet, osaa suunnitella uusia maksuvaihtoehtoja, osaa tuoda sopivia tarjouksia asiakkaiden tietoon. Data auttaa ymmärtämään asiakasta enemmän ja tämä tieto auttaa aina liiketoimintaa menestymään.

Lähteet:

http://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu-2017

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/504703-ruokalahetit-rynnivat-espooseen-ruokaa-voi-tilata-jo-kymmenista-ravintoloista

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 3.4 Facebookin algoritmit tuovat tarjolla uutisia, joita oletettavasti halut lukea

Tietoa on tarjolla massiivisesti ja uutiset ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Uutisten tuottaminen on tullut halvemmaksi ja uutisten julkaisijoitakin on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Haasteena onkin ainoastaan löytää halutut ja merkitykselliset uutiset. Facebookin News Feedin on tarkoitus auttaa tässä.

F8 2017-tapahtumassa Adam Mosseri kertoi, että Facebookin uutissyötettä eli News Feediä säätelevät algoritmit. Algoritmin tarkoitus on toimia ikään kuin ihmisen ajatus. Ihminen ajattelee asioita eri kanteilta, kun haluaa ratkaista jonkin ongelman. Algoritminkin tarkoitus on yksinkertaisesti ratkaista ongelma. Olemassa oleva ongelma palastellaan osiin tai eri askelmiin. Algoritmi ja News Feed syntyvät näin:

1.     Tehdään inventori eli tarkastellaan yleisesti mitä uutisia on tarjolla. Mitä ystävät tai julkaisijat, joita lukija seuraa ovat julkaisseet.  

2.     Tarkastelemalla tarjontaa tekee lukija erilaisten signaalien avulla valintaa siitä, mikä uutisista nousee toistaan merkityksellisemmäksi. Erilaisia signaaleja on paljon mm. kuka uutisen on julkaissut, milloin se on julkaistu, mitä kello on nyt, jne.

3.     Tarjonnan ja signaalien kautta syntyy ennuste siitä, kuinka todennäköistä on, että luet uutisen, minkä verran käytät lukemiseen aikaa, aiotko jakaa tai kommentoida uutista jne.

4.     Yllä olevien vaiheiden jälkeen syntyy tulos eli paras mahdollinen arvaus siitä kuinka kiinnostunut olet uutisesta.

Facebookin avattuaan henkilö saa kattauksen erilaisista feedin listaamista uutisista. Aloittelevan Facebookin käyttäjän News Feedi on tyhjä, mutta mitä enemmän Facebookia käyttää, sitä enemmän syntyy verkostoja ja News Feediä. Jokainen News Feedi on yksilöllinen, koska jokaisella on yksilölliset verkostot. News Feedi tarjoaa lukijalle niitä uutisia, mitä omassa verkostossa olevat henkilöt ovat pitäneet merkityksellisinä sisältöinä.

News Feedin tarkoitus on auttaa ihmisiä löytämään mielenkiintoinen ja tarkoituksenmukainen uusi tarjolla oleva tieto. Ideana mielestäni hyvä, mutta tässä tehdään jo lukijan puolesta valintaa siitä, mitkä uutiset ovat merkityksellisiä. Omat verkostot vaikuttavat esille tuotavaan sisältöön voimakkaasti. Mosseri kertoi, että tulevaisuudessa Facebookin tavoitteena on tuoda lukijoille tarjolle tietoa, minkä olemassa olosta he eivät tiedä, saati osaa vielä edes hakea. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten algoritmi kehittyy. Tuoko se jatkossa tarjolle myös uutisia, joita oma verkosto ei ole nostanut merkitykselliseksi?

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 3.3 Uusien sosiaalisen median kanavien tutkailua

Sosiaalisen median kanavia on tuhansia ja uusia syntyy jatkuvasti. Yritykset haluavat olla niissä kanavissa missä asiakkaatkin. Haasteellista on tietää, missä kanavissa asiakkaat viettävät aikaa ja valita ne tehokkaimmat kanavat, joihin omat resurssit kannattaa kiinnittää. Aloitin kanavien ihmettelyn silmäilemällä yleisesti Social Media Mappiä. Todettava on, että kanavia löytyy jokaiseen tarpeeseen. Listassa vilisi niin tuttuja kuin vieraitakin nimiä – enemmän kuitenkin noita vieraita.

Arvosteluja voi lukea tutusta TripAdvisorista, mutta myös Angie’s listista, Glassroomista, Yelpistä jne. Yelp kokoaa tietoa paikallisista yrityksistä ja julkaisee käyttäjien arvioita niistä verkkosivustollaan ja mobiilisovelluksessaan. Suomeen palvelu tuli 2012. Palvelu muistuttaa Eat.fi-palvelua. Käyttäjät voivat julkaista palvelussa arvostelujen lisäksi kuvia ja videoita. Tänne voi tuoda myös maksullisia mainoksia. Kitty’s Milkshake Baristakin löytyi tätä kautta kuvia ja arvostelu. Kitty’sin kannattaa vinkata ja rohkaista asiakkaitaan kirjoittamaan tänne arvosteluja. Kaikkien arvostelujen kesken voisi arpoa esim. lahjakortin Kitty’siin. Kanavan kautta tulisi ilmaista ja luotettavaa näkyvyyttä.

Livestriimauksen suosio jatkaa kasvamistaan. Kartta tarjoaa tähänkin yhdeksän eri kanavaa mm. Facebook live, Periscope, Youtube.live ja Younow. Younowissa käyttäjät voivat striimata omia livevideoitaan tai olla yhteydessä reaaliajassa muihin käyttäjiin. Palvelua voi käyttää Android- ja iOS-laitteilla. Valtaosa kanavan käyttäjistä on alle 24-vuotiaita. Kitty’sin toimipisteissä on rajallinen määrä istumapaikkoja, joten livekuva paikanpäältä kertoisi helposti istumapaikan haluajalle, milloin kannattaa tulla oma pirtelönsä nauttimaan. Livekuvasta aistii hyvin paikan tunnelman ja asiakkaiden herkutteluhetket. Houkuttelee kävijöitä.

Kanavissa on tarjolla myös erilaisia sähköisiä ostospaikkoja ja digitaalisia lompakkoja. Yksi digitaalisen lompakon tarjoaja on Venmo. Venmon toimintaperiaate on samankaltainen kuin PayPalilla. Kaikilla kellä on tili Venmossa voivat siirtää mobiililaitteellaan tai Venmon verkkosivujen kautta rahaa toisilleen. Käyttäjät löytyvät näppärästi puhelinnumeron, Venmon käyttäjänimen tai s-postin perusteella. Palvelussa on myös sosiaalinen komponentti. Maksutapahtumat saa jaettua omassa verkostossaan olevien kavereiden kesken. Digitaalinen lompakko toimisi Kitty’sillä hyvin, sillä kaikilla kouluikäisillä on kyllä kännykät, joka kulkee aina mukana, mutta harvoin lompakko. Tarjolla olevia palveluita kannattaa tutkailla, jotta löytyy varmasti turvallinen vaihtoehto, missä raha liikkuu oikeiden henkilöiden välillä.

Jo tämä lyhyt tarkastelu sai miettimään, että yrityksillä pitää olla hyvä käsitys sosiaalisen median kanavista, jotta omaa liiketoimintaa saadaan vietyä haluttuun suuntaan yhdessä asiakkaiden kanssa.  

 Lähteet:

file:///C:/Users/niina/Downloads/Social-Media-Map-2017.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yelp

https://en.wikipedia.org/wiki/YouNow

https://en.wikipedia.org/wiki/Venmo

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 3.2 Pieni tutkimusmatka Fazerin somekanaviin

Fazer näkyy ja kuuluu hyvin kaikissa suosituissa somekanavissa. Fazerin FB-sivuista tykkää 305 838 henkilöä ja sivuja seuraa jopa 289 907 henkilöä. Sivuilla on hyvin yhdistetty käytännön vinkkejä helpoista reseptistä aina vastuullisuuteen ja hyvinvointiin saakka. Sisällöt purevat siis monenlaiseen lukijaan. Ja kaikissa postauksissa tietysti Fazerin tuotteet pääosassa – sisältömarkkinointi toimii. ”Herkuttele tiesi stressittömämpään arkeen suklaameditaatiolla”- ja ”Ruokajätteen välttäminen on ympäristöteko” -postaukset oli ihan pakko lukea.

Nämä samat aiheet näkyvät hyvin myös Twitterissä. Fazer oli mukana Porin SuomiAreena 2017-tapahtumassa, jossa sai osallistua suklaameditaatioon, ja jossa keskusteltiin myös ruokahävikistä. Twiitit ovat tapahtumista ja osa twiiteistä on hyvin asiapainotteisia. FB:in sisältö on tähän verrattu kevyempää.  Twitterissä Fazeria seuraa 15 300 henkilöä ja tykkäyksiä on reilu 4 000. Kanavan pääkohderyhmä saattaa hyvin olla media ja eri alojen asiantuntijat.

Fazerin YouTube-kanavalla on 43 112 tilaajaa. Fazer käyttää videoita todella paljon ja erilaisia soittolistojakin on useita mm. makeisille, leiville ja yritystarinoille. Näyttökertojen määrissä on suuria vaihtelua. Suosituimmat Angry Birds-videot ovat keränneet näyttökertoja huimasti, paras jopa 61 496 469, kun taas joissakin videoissa näyttökerrat ovat olleen noin sadassa. Tästä voi karkeasti päätellä, että kanavaa seuraa eniten nuorempi väestö. Videoilta löytyy valmistusohjeita, mainoksia, asiakastarinoita jne.

LinkedInissä on Fazerilla 17 855 seuraajaa. Kanavan sisältö poikkeaa selkeästi yllä olevista. LinkedIn näyttäisi olevan enemmän työnantajakuvaa tukeva kanava kuin tuotteista kertovaa mainontaa. Täällä Fazer julkaisee avoimien työpaikkojen lisäksi tietoa uusista toimipisteistään ja kehityshankkeistaan.

Instagram on selkeä ykköskanava kuvien jaossa. Seuraajia on 55 500 ja julkaisujakin on 1 756. Kanavassa näyttää olevan aktiivista väkeä, sillä tuoreissakin kuvissa tykkäyksiä on noin tuhannen luokkaa. Täällä näyttää toimivan hyvin myös lyhyet videoklipit. Uskon tämän kanavan olevan toimiva erityisesti nuorten keskuudessa.

Pinterestissä seuraajia on 767. Kanavassa on kuvia ja reseptejä jaettu aiheiden (taulujen) mukaan. Kanava ei ole vielä saanut tuulta alleen. Fazer haluaa olla siellä missä asiakkaatkin, eli myös täällä suhteellisen nuoressa somekanavassa. Aika näyttääkin miten täällä seuraajat lisääntyvät.

Samaan seuraajamäärään menee Google+ 715 seuraajalla. Tosin tämä kanava näyttää siltä, että siellä ei enää aktiivisesti olla. Vuoden 2015 jälkeen ei viestejä ole kanavaan laitettu. Kanava ei näy olevan yrityksen nettisivun etusivullakaan.

Lähteet:

https://www.facebook.com/pg/fazersuomi/posts/?ref=page_internal

https://twitter.com/FazerSuomi

https://www.youtube.com/user/TheFazerGroup/videos?flow=grid&view=57

https://www.linkedin.com/company/fazer?trk=top_nav_home

https://www.instagram.com/fazersuomi/

https://fi.pinterest.com/thefazergroup/

https://plus.google.com/+fazersuomi

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 3.1 Somemarkkinoinnin trendit 2017

Kurion tekemän Somemarkkinoinnin trendit 2017 -oppaan mukaan kolme merkittävintä trendiä ovat video, Facebook ja tekoälyn tulo. Näiden lisäksi asiantuntijat ovat nostaneet esiin kymmenen muuta asiaa, jotka leimaavat somemarkkinointia tänä vuonna mm. vaikuttajamarkkinoinnin vahvistuminen sekä valheen ja vihan vaikutukset.

Visuaalisuus ja liikkuva kuva kaikissa muodoissaan ovat somekanavissa suosittua sisältöä. Sen lisäksi, että näitä halutaan katsoa, on myös livestream usein varsin kustannustehokasta. Somekanavat tulevat myös kehittymään tukemaan videoita yhä paremmin. Kitty’s Milkshake Bar voisi toteuttaa helposti mielenkiintoista tarinasisältöä videomuodossa. Tarinasisällöt voisivat rakentua kolmen teeman ympärille. 1. asiakastarinat, 2. kulissien takana (työntekijöiden arkea ja pirtelön valmistusta) ja 3. Voltin palvelu. Videon sisällöt rakentuisivat osittain asiakaspersoonien mukaan, jolloin video puree paremmin haluttuun kohderyhmään. Klippejä tai livekuvaa jaettaisiin niissä kanavissa, missä haluttu asiakasryhmä on esim. YouTube, Snapchat, FB, Insta. Asiakas jakaa mielellään hyviä videoklippejä omissa verkostoissaan ja tätä kautta Kitty’s Milkshake Bar saisi ilmaista ja uskottavaa näkyvyyttä.

Valheen ja vihan vaikutukset ovat uusi mielenkiintoinen näkökulma, mikä leimaa somemarkkinointia. Tommi Taponen Elisalta toteaa, että kun trollien ja valeuutisten määrä on räjähtänyt käsiin ja verkon moraali rappeutunut entisestään, olisi firmoilla hyvä sauma rakentaa some-brändiä ihan vain yleisen positiivisuuden kautta. Tällaisen ilmiön aikana medialukutaidon merkitys korostuu entisestään. Kitty’s Milkshake Barin on helppo rakentaa some-brändiä positiivisuuden kautta. Herkuttelu ja herkutteluun liittyvät asiat ovat aina positiivisia asioita, jos ei mietitä kaloreita. Positiivisille jutuille löytyy aina yleisöä, joten luomalla iloa ja positiivisuutta somepostauksilla ja videoilla, Kitty’s saa hyvää ja haluttua näkyvyyttä.  

Jarkko Kurvinen Plutonilta toteaa, että ihmiset kiinnostavat aina kasvotonta yritystä enemmän ja koska vaikuttajamarkkinointi vahvistuu, kannattaisi Kitty’s Milkshake Barin tehdä yhteistyötä bloggaajien, instaajien ja tubettajien kanssa. Aku Varamäki PING Helsinki & Enthusiastikista toteaa, että tubettajista on tullut uusia nuorisoidoleita ja vaikuttajamarkkinoinnin kokeiluluonteiset panostukset ovat tuottaneet toivotunlaisia, ja jopa yllättävän hyviä, tuloksia. Eli sen lisäksi, että Kitty’s tuottaisi myös itse asiakastarinoita videomuodossa, kannattaisi yhteistyötä tehdä esim. jonkun tunnetun bloggaajan kanssa, joka on halutun kohderyhmän idoli. Niin omassa tuotannossa kuin ulkopuolisenkin bloggaajan kanssa on hyvä muistaa, että ammattimaisen otteen lisäksi myös kotikutoisuuden näkyminen on yes. Erilaisten ja kokemusten jakaminen erinäköisinä uppoaa parhaiten, koska harvoin vastaanottajatkaan ovat samankaltaisia, jotka arvostaisivat samoja asioita.

Lähteet:

http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio-.pdf