janinabro-blog

[janinabro-blog]

Yrityksen somekanavat

Olemme somekansaa

Nykypäivänä kaikki ovat sosiaalisessa mediassa, joten myös yritysten on oltava siellä aktiivisia jäädäkseen mahdollisten asiakkaiden mieleen. Facebookissa julkaistavat kuvat, videot ja tekstit ovat usein muodoltaan erilaisia verrattuna Instagramiin ja Twitteriin jo sovellusten käyttötarkoitusten vuoksi. Toiseksi myös sovellusten käyttäjäkunta vaihtelee, ja Facebook onkin varttuneempien ihmisten keskuudessa suositumpi kuin nuorempien.

Veikkaus

Veikkaus Oy on suomalainen rahapeliyhtiö, joka tarjoaa pelien lisäksi asiakkailleen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia. Veikkaukselta löytyy somekanavista erilliset käyttäjätilit Veikkaukselle ja Veikkaus Vedoille. En käsittele tässä blogitekstissä Veikkaus Vetojen lähinnä ainoastaan vedonlyöntiin liittyviä julkaisuja tekeviä kanavia, vaan ainoastaan Veikkauksen pääkäyttäjiä. Vertailen keskenään Veikkauksen Instagram-, Facebook- ja Twitter-kanavien sisältöä. (Veikkaus Vedot 2019a; Veikkaus Vedot 2019b; Veikkaus 2019a; Veikkaus 2019b; Veikkaus 2019c)

Kuva: veikkaus.fi

Instagram on täynnä kuvia

Veikkauksen Instagramia selatessa silmiin osuvat jalkapallo, hevoset ja jääkiekko. Myös Lotto-palloihin törmää aika ajoin. Veikkaus julkaisee Instagramin pääkäyttäjätililleen lähinnä kuvia käyttäen niissä paljon kuvakohtaisia hashtageja. Tunnisteiden avulla kuvia selaavat somettajat löytävät tiensä Veikkauksen profiiliin. Instagram-kuvauksesta löytyvät myös kaikille käyttäjätilille tulijoille helposti silmään pistävät ”#mahdollisuuksia”, ”#munveikkaus”, ”#k18” ja ”#pelaamaltilla”. Aihetunnisteilla pyritään luomaan tietynlaista mielikuvaa pelien mahdollistamista tilaisuuksista ja Veikkauksesta vastuullisena toimijana. Käyttäjätilillä on tehty viimeisen kuukauden aikana 12 julkaisua, eli kuvia ei ilmesty käyttäjien sovellusten aloitusnäytölle edes joka toinen päivä. (Veikkaus 2019b)

Facebookin uutiset johtavat kotisivuille

Facebookissa viimeisen kuukauden aikana on tehty 30 julkaisua. Lähes kaikki julkaisut johtavat Veikkauksen kotisivuilla oleviin uutisiin tai muihin teksteihin, eli julkaisut ovat hyvin eri tyyppisiä Instagramiin verrattuna. Julkaisut ovat Facebookissa huomattavasti asiapitoisempia, mutta vaativat yleensä klikkauksen ja siirtymisen sivustolle. Instagramissa kyseisenlaiset julkaisut olisi haastava toteuttaa. (Veikkaus 2019a)

Twitterin tulostiedot

Twitter-tilille julkaisuja on tehty 41, eli kaikista kanavista eniten viimeisen kuukauden aikana. Julkaisuissa on oikeita Lotto-rivejä, Eurojackpot-julkaisuja ja muutamia kilpailullisen e-urheilun videoita. Käyttäjätili on hyvin Lotto-painotteinen. Twitter-tiliä käytetään selvästi kaikista eniten erilaisten tulosten julkaisemiseen. Kuvasisältöä Twitteristä löytyy hyvin vähän verrattuna Instagramiin, mutta Facebookissa olevien kotisivuille johtavien uutisjulkaisujen kaltaisia linkityksiä on paljon (Veikkaus 2019c)

Sosiaaliset mediat ovat aktiivisessa käytössä

Kaiken kaikkiaan Veikkauksen sosiaalisen median kanavissa näkyy hyvin vahvasti sekä Veikkauksen tukema että vedonlyönnin kohteena oleva urheilu. Sosiaalisen median kanavilla on selvästi omat ja erilaiset tehtävänsä, mutta ne näyttäytyvät yhtenäisinä ja täydentävät toisiaan. Kaikkia kanavia käytetään aktiivisesti.

Lähteet:

Veikkaus Vedot 2019a. Facebook. Luettavissa: https://www.facebook.com/veikkausvedot/. Luettu 2.12.2019.

Veikkaus Vedot 2019b. Instagram. Luettavissa: https://instagram.com/veikkausvedot?igshid=15n044d47qcqk. Luettu 2.12.2019.

Veikkaus 2019a. Facebook. Luettavissa: https://www.facebook.com/veikkaus/. Luettu 2.12.2019.

Veikkaus 2019b. Instagram. Luettavissa: https://instagram.com/veikkaus_fi?igshid=1ilvq1han1y93. Luettu 2.12.2019.

Veikkaus 2019c. Twitter. Luettavissa: https://twitter.com/Veikkaus_fi?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Eauthor. Luettu 2.12.2019.

[janinabro-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkkokauppojen kuninkaat

Tapahtumalippukauppojen suurkuluttaja

Rakastan erilaisia tapahtumia keikoista jääkiekko-otteluihin, minkä vuoksi olen erilaisten tapahtumalippukauppojen suurkuluttaja. Ostan kaikki tapahtumaliput verkkokaupoista, koska en jaksa jokaisen päähänpistoni päätteeksi vaivautua lippuostoksille kauppakeskusten hälinään. Tapahtumista suosikkini löytyvät Kide.app:n ja lippu.fi:n valikoimasta. Vierailen molemmissa verkkokaupoissa viikoittain, eli voin jo mielestäni kutsua itseäni niiden asiantuntijaksi. Ostan tapahtumalippuja pääasiassa kännykälläni, enkä koske tietokoneen selainversioihin kovin usein. Kerronkin tässä blogikirjoituksessa siksi ainoastaan kokemuksiani kyseisten verkkokauppojen sovelluksista.

Kide.app ja lippu.fi

Kide.app on muutama vuosi sitten julkaistu sovellus, jonka kautta löytää helposti etenkin opiskelijoille suunnattuja tapahtumia (Kide.app 2019). Lippu.fi taas edustaa huomattavasti vanhempaa ja monelle tutumpaa lippukauppaa, jonka valikoimasta löytyy tapahtumia laidasta laitaan hyvin erilaisten kategorioiden alta. Verkkokauppojen kautta tapahtumalippuja saa ostettua vaivattomasti ilman jonottamista. Olen käyttänyt kyseisien verkkokauppojen sovelluksia sekä asiakkaana että tapahtumalippujen myyjänä, ja olen kokenut ne todella helpoiksi ja käyttäjäystävällisiksi.

Tapahtumien etsiminen

Koen, että Kide.app:n kautta on huomattavasti helpompaa löytää etsimiäni tapahtumia. Yksi syy siihen on se, että sovelluksen valikoima on huomattavasti suppeampi kuin lippu.fi:n, jolloin myös yksittäisten tapahtumien löytäminen on helpottuu tarjonnan rajallisuuden vuoksi. Toinen ja sovelluksen suunnittelussa huomioon otettu syy on varmasti se, että Kide.app-sovelluksesta on jätetty pois kaikki ylimääräinen. Selkeä sovellus on usein helppokäyttöisempi, minkä johdosta se on myös nopeampi käyttää. Kide.app:ssa selviääkin huomattavasti vähemmällä määrällä ruudun painalluksia etsiessä ja ostaessa lippua.

Molemmissa sovelluksessa on mahdollista asettaa tapahtumille tietty sijaintirajaus oletukseksi, mikä helpottaa huomattavasti lähellä olevien tapahtumien löytämistä. Molemmissa verkkokaupoissa on myös mahdollista hakea tapahtumia nimellä sekä rajaamalla hakua erilaisten tapahtumakategorioiden avulla. Tapahtumia voi myös tallentaa omiin suosikkeihin, joista ne löytää helposti. (Kide.app-sovellus 2019; lippu.fi-sovellus 2019)

Lipun ostaminen

Kaikkiin lippu.fi:n tapahtumiin ei ole mahdollista ostaa lippua sovelluksen kautta. Esimerkiksi Rammsteinin Tallinnan keikan kohdalla sovellus ohjaa suoraan selaimeen ja vieläpä englanninkieliselle sivulle, mikä on käyttäjän kannalta hyvin ikävää (lippu.fi 2019). Ainakin itselleni on tärkeää pystyä tekemää ostokset suoraan sovelluksen kautta ilman selainkirjautumisia. Kide.app:n kautta en ole koskaan törmännyt samanlaiseen ongelmaan. (Kide.app-sovellus 2019; lippu.fi-sovellus 2019)

Avaimena helppous

Tärkeintä itselleni ja varmasti monelle muullekin verkkokaupassa asioivalle on juurikin verkkokaupan helppous. Monet lippukauppajätit ovat onnistuneet luomaan yksinkertaisia sovelluksia, mutta erityisen hienoa on se, että myös pienemmät toimijat ovat päässeet hyvin mukaan kilpailuun luomalla loistavia alustoja omaan käyttöönsä.

Kuvan lähde: https://kide.app/

Kuvan lähde: lippu.fi

Lähteet:

Kide.app-sovellus 2019.

Kide.app 2019. Luettavissa: https://kide.app/help. Luettavissa: 26.11.2019.

lippu.fi-sovellus 2019.

lippu.fi 2019. Luettavissa: https://www.lippu.fi/noapp/en/event/rammstein-europe-stadium-tour-2020-tallinnan-laululava-12054853/?affiliate=TNN. Luettu 26.11.2019.

[janinabro-blog]

Hakusanat ja avainsanat

Hakukoneiden aikakausi

 Väitän, että jokainen tätä blogitekstiä lukeva henkilö käyttää usein erilaisia hakukoneita. Ehkäpä päädyit hetki sitten tänne lukemaan juurikin Google- tai Bing-haun kautta? Molemmat edellä mainitut ovat suosittuja ja yleisesti tunnettuja hakukoneita, joita käytetään päivittäin uskomattoman monia kertoja. Itse hyödynnän hakukoneita kaikkeen: faktojen tarkistamiseen, järkevimmän reittivaihtoehdon etsimiseen ja reseptin tutkimiseen. Koska hakukoneet ovat ihmisten arkisessa käytössä, haluavat myös yritykset tukea verkkonäkyvyyttään hakukoneiden avulla erottuakseen kilpailijoistaan.

Avainsanat kuvaavat

Avainsanat ovat esimerkiksi yrityksen kotisivujen sisältöä parhaiten kuvaavia sanoja (Yoast 2018). Hakukoneoptimointia hyödyntävät yritykset lisäävät avainsanoja kotisivuilleen tai verkkokauppansa otsikoihin ja nimettyihin linkkeihin (WordStream 2017). Yrityksen itsensä päätettäväksi jää, että millaisia avainsanoja se haluaa käyttää sivuillaan. Aterimia myyvällä yrityksellä hyviä avainsanoja voisivat olla esimerkiksi ”haarukka”, ”lusikka” ja ”veitsi”. Toisaalta avainsanat ”lautanen” ja ”mukava” eivät luultavasti olisi kovin toimivia. Yrityksen onkin hyvä pohtia, että millaisilla avainsanoilla se voisi olla näkyvillä potentiaalisille asiakkaille.

Hakusanat vaihtelevat

Hakusanat ovat ihmisten hakukoneisiin kirjoittamia yksittäisiä tai useita sanoja (WordStream 2017). Aterimia etsivä henkilö saattaa hakea esimerkiksi ”pieni punainen lusikka” ja avainsanan ”lusikka” johdosta päätyä lopulta aterimia myyvän esimerkkiyrityksen sivulle. Hakusanan ei tarvitse aina täysin vastata avainsanaa, vaan myös hieman kirjoitusasultaan poikkeava, eri järjestyksessä oleva tai kirjoitusvirheellinen hakusana saattaa johtaa samankaltaisen avainsanan sisältävälle sivustolle.

Hakusanat ja avainsanat eivät ole sama asia

Hakusanat ja avainsanat eivät tarkoita samaa asiaa, vaikka moni niin kuvittelee. Hakusana voi olla sama kuin avainsana, mutta aina se ei kuitenkaan mene niin, kuten jo aiemmin todettiin. Hakukone poimii avainsanan ja tarjoaa sopimaksi kokemilleen hakijoille kyseistä sivua. Yrityksen kannattaa siis panostaa sivuiltaan löytyviin avainsanoihin, jotta mahdollisimman moni löytää sivuille hakiessaan erilaisia asioita hakukoneiden kautta. Myös negatiivisia hakusanoja voi olla järkevää käyttää, koska myös ne voivat ohjata mahdollisia ostajia yrityksen kotisivuille tai verkkokauppaan.

Maksullisia työkaluja parhaiden avainsanojen selvittämiseen löytyy vaikka millä mitalla, mutta myös maksuttomia vaihtoehtoja on olemassa. Esimerkiksi Google Keyword Plannerin saa halutessaan ottaa käyttöön kuluitta (Themeisle 2019). Googlen työkaluihin löytyy paljon käyttöohjeita ja -vinkkejä eri verkkosivuilta, minkä vuoksi Google Keyword Planner voikin olla yritykselle ensimmäinen järkevä kokeilukohde avainsanojen maailmaan!

Kuvan lähde: https://propecta.com/how-to-recover-googles-not-provided-keyword-data

Lähteet:

Suomen Digimarkkinointi. Hakusanat, mitä asiakkaasi etsivät? Luettavissa: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/hakusanat-mita-asiakkaasi-etsivat. Luettu 19.11.2019

Themeisle 2019. Bhardwaj, P. 10 Best Keyword Research Tools in 2019 (Including Free Options). Luettavissa: https://themeisle.com/blog/best-keyword-research-tools/. Luettu 19.11.2019.

WordStream 2017. Gabbert, E. Keywords vs. Search Queries: What's the Difference? Luettavissa: https://www.wordstream.com/blog/ws/2011/05/25/keywords-vs-search-queries. Luettu 19.11.2019.

Yoast 2018. SEO basics: What is a keyword? Luettavissa: https://yoast.com/what-is-a-keyword/. Luettu 19.11.2019.

[janinabro-blog]

Mitä tekoäly on?

Tekoäly – tulevaisuuden haaste

Tekoälyn käsitteeseen on nykyään vaikeaa olla törmäämättä. Tekoäly on suosittu aihe niin uutisissa, internetin keskustelupalstoilla kuin työpaikan kahvipöydissäkin. Käsitteelle ei kuitenkaan tunnu oikein löytyvän yhtä tyhjentävää ja kaikkia osapuolia miellyttävää määritelmää. Kävin pari kesää sitten Reaktorin ja Helsingin yliopiston Tekoälyn perusteet -kurssin. Jo kurssin ensimmäisessä osiossa törmättiin tekoälyn käsitteen määrittelyn ongelmaan.

Käsitteen määrittelyn vaikeus

Käsitteen ongelmana on ensinnäkin se, että se joudutaan määrittelemään jatkuvasti uudestaan, kun tiettyjen aihepiirien ei enää katsota kuuluvan siihen tai kun uusia tekoälyn erikoisalueita syntyy. Esimerkiksi reitinoptimointimenetelmät laskettiin ennen tekoälyksi, mutta nykyään ne ovat tietojenkäsittelytieteen perusteita. Toiseksi tieteiskirjallisuus ja -elokuvat ovat jo pitkään luoneet ihmisille käsitystä tekoälystä. Kankeasti kävelevät robotit, jotka töksäyttelevät muististaan ylitarkkoja faktatietoja muokkaavat väistämättä mielikuviamme. Kolmanneksi tekoälyä kuvailevat sanat, kuten älykkyys ja ymmärtäminen voivat usein johtaa harhaan. Älykkäästä tekoälystä puhuttaessa moni luulee, että älykkyyden vuoksi se kykenee suoriutumaan jokaisesta tehtävästä. Yhden asian ratkaiseminen ei kuitenkaan kerro toisesta tehtävästä suoriutumisesta mitään. Missä sitten menee älykkään tekoälyn raja? Onko olemassa jonkinlaista älykkyysasteikkoa? Kuinka arvioidaan, että kumpi on älykkäämpi: shakkialgoritmi vai roskapostisuodatin? Entä milloin voidaan sanoa, että tekoäly ymmärtää hyvin asioita? (Elements of AI)

Mikä sitten on se tekoäly?

Jargonmankelin vieraan Antti Merilehdon mukaan tekoäly on koneen toimesta sellaista toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä. Tästä hän antaa esimerkin Tikkurilan maalilinjalta. Koneen laittaessa kansia hihnalla tuleviin maalipurkkeihin on kyseessä automaatio. Mikäli koneessa on kuitenkin kamera ja konenäkö, joka lukee samalla maalipurkkejen EAN-koodeja ja varmistaa maalien oikean värin keskeyttäen älykkään työntekijän tavoin tuotannon, on kyseessä tekoäly. Merilehdon määritelmä ei suinkaan ole ainoa mahdollinen määrittely tekoälylle, mutta se on hyvä sellainen. Määrittely on helposti ymmärrettävä ja riittävän yksinkertainen, mutta antaa silti hyvän yleiskuvan tekoälyn käsitteen merkityksestä. (Jargonmankeli 2018)

Tekoäly tulee varmasti muuttamaan työtehtäviä tulevaisuudessa. Muutos ei kuitenkaan välttämättä ole paha asia: Kun poliisien ei tarvitse itse lukea jokaista auton rekisterikilpeä ja verrata niitä tietokantaan, jää enemmän aikaa esimerkiksi liikenteen valvomiseen ja tehtäviin, joita tekoäly ei voi hoitaa. Kaikista älykkäinkään robotti ei kykene suoriutumaan kaikista tehtävistä yhtä hyvin kuin ihminen – ainakaan vielä.

Lähteet:

Jargonmankeli 2018. AlmaTalent. Mistä oikeasti tekoälyssä ja koneoppimisessa on kyse? Kuunneltavissa: https://soundcloud.com/jargonmankeli/mista-oikeasti-tekoalyssa-ja-koneoppimisessa-on-kyse. Kuunneltu 13.11.2019.

Elements of AI. Miten tekoäly määritellään? Luettavissa: https://course.elementsofai.com/fi/1/1. Luettu 12.11.2019.

Kuva: https://www.surveycto.com/blog/how-artificial-intelligence-is-changing-development/

[janinabro-blog]

Inbound-markkinointi

Perinteiset outbound-markkinoijat lähestyvät asiakkaitaan puhelinsoitoin tarjoten sähköhammasharjan vaihtopäitä, monivitamiinikapseleita ja sähkösopimuksia. Muita outbound-markkinoinnin muotoja ovat esimerkiksi televisio-, sanomalehti- ja aikakauslehtimainonta sekä erilaiset internet-bannerit. Etenkin teknologian kehityksen myötä asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu koko ajan. Sen myötä inbound-markinoinnin merkitys ja käyttö kasvaa outbound-markkinoinnin siirtyessä sivummalle.

Inbound-markkinointi on markkinointimalli, jossa pyritään saamaan potentiaalinen asiakas itse hakeutumaan vuorovaikutukseen markkinoijan kanssa. Keskeisessä asemassa on markkinoijan tarjoama arvokas sisältö ja asiakkaan antama suostumus markkinointiviestien vastaanottamiseen. Outbound-markkinoinnissa asiakas saa paljon sisältöä, jota hän ei välttämättä halua markkinoijan lähestyessä potentiaalisia ostajia markkinointitarkoituksellisilla viesteillään. Inbound-markkinoinnissa sen sijaan keskitytään jo erityisesti olemassa olevien todellisten ongelmien ratkaisemiseen. (Hubspot)

Inbound-markkinoinnin keinoja ovat internetin kautta tapahtuva hakukoneoptimointi, blogien ja verkkosivujen hyödyntäminen asiakkaille merkityksellisen sisällön julkaisemiseen, markkinointiautomaatio sekä sosiaalisen median hyödyntäminen sisällön jakamisessa ja myynnissä. Ainakin itse koen mielekkäämmäksi saada aidosti minulle suunnattuja mainoksia ja sisältöä, kuin katsella TV:stä mainoksia partavaahdosta tai koirankakkapusseista, jotka eivät lainkaan kiinnosta minua tai ole minulle tarpeellisia. Pidän sen sijaan itse esimerkiksi kaupallisempienkin blogien lukemisesta, ja niistä voi saada hyviä vinkkejä esimerkiksi joulun lahjaostoksiin. (Hubspot)

Toisaalta inbound-markkinointi ja erityisesti kohdennettu mainonta on välillä pelottavaa tai tehotonta. En itse pidä siitä, että kännykän näytölle tulee imuripussimainoksia juuri sen jälkeen, kun olen puhunut aiheesta kaverini kanssa. Myöskään jokaisella sivulla näkyvät ja toistuvat mainokset eivät välttämättä toimi, vaan ne saattavat jopa alkaa ärsyttämään. Liian kaupalliset blogit tippuvat nopeasti pois seurantalistaltani, koska en halua lukea kuitenkaan pelkkiä mainoksia. Blogitekstin on oltava mielenkiintoinen ja se ei ole sitä, mikäli joka toinen virke mainos. Valitsisin silti mielummin minulle kohdennetun inbound-markkinoinnin, kuin vanhahtavan outbound-markkinoinnin.

Itse uskon, että outbound-markkinointi korvautuu tulevaisuudessa kokonaan inbound-markkinoinnilla. Yritykset eivät ehkä vielä ole valmiita luopumaan omista (mahdollisesti turhista) Helsingin Sanomien mainoksistaan, mutta olemme jo hyvin matkalla kohti asiakaslähtöisempää ja henkilökohtaisempaa markkinointia.

 Lähteet:

Hubspot. What is Inbound Marketing? Luettavissa: https://www.hubspot.com/Inbound-Marketing

Kuva: https://www.impactbnd.com/blog/4-memes-can-teach-inbound-marketing

[janinabro-blog]

Digitalous Kauppalehdessä

Digitalisaatio luo omalta osaltaan puitteet nyky-yhteiskunnan muutoksille. Digitaalinen kehitys on ollut äärimmäisen nopeaa viime vuosikymmenten aikana, minkä johdosta sähköposti, pilvipalvelut ja chat-robotit ovat nyt meille arkipäivää. 

Yritysten on mukauduttava jatkuvaan muutokseen pysyäkseen mukana kehityksessä, muuttuvissa trendeissä ja kuluttajien nopeasti vaihtuvissa mieltymyksissä. 

Yhdysvaltalainen Netflix julkaisi viimeisimmät tunnuslukunsa lokakuun puolivälissä ja julkistuksen myötä yhtiön osake lähti jälkimarkkinoilla 10 prosentin nousuun, selviää Kauppalehden tuoreesta artikkelista. Julkistus oli viimeinen ennen marraskuun markkinamuutosta, joka aiheutuu Disneyn ja Applen aloittamasta suoratoistopalveluiden käyttäjäkilpailusta. (Kauppalehti 2019a) Netflix on pärjännyt alalla vahvasti, mutta se ei ole ainoa suosittu elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistoa tarjoava palvelu: tuttuja ainakin itselleni ovat myös Viaplay, HBO Nordic, C More, Amazon Prime Video ja FOXPlay. Disney ja Apple ovat jo nyt suuria yrityksiä, jotka tuntee jokainen.

Nähtäväksi silti jää, että riittääkö kilpaillulla alalla vielä tilaa uusille nousijoille.

Elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistopalvelut eivät ole ainoita digitalisaation mahdollistamia innovaatioita. Kauppalehdessä kirjoitetaan, että äänikirjapalvelusta tunnettu ruotsalaisyhtiö Storytel ilmoitti syyskuussa ostavansa Suomesta kirjakustantaja Gummeruksen ja lokakuussa ylittäneensä vuoden kolmannen neljänneksen aikana ensi kertaa miljoonan maksavan tilaajan rajan (Kauppalehti 2019b). Myöskään Storytel ei ole ainoa kyseistä tuotetta tarjoava yritys, sillä myös niitä löytyy markkinoilta useita. Kukapa olisi 90-luvulla kuvitellut, että kännykän kautta kuunneltavat äänikirjat ja tabletin näytöltä luettavat e-kirjat tulevat saavuttamaan räjädysmäisen suosion parin vuosikymmenen päästä? Ei varmasti kovin moni!

Digitalouden kilpailu on kovaa ja onkin hyvin vaikeaa ennustaa vuoden 2025 suosituimpia yrityksiä tai edes sitä, ovatko tämän päivän johtavat digiyhtiöt pystyssä vielä parin vuoden päästä. Ainakin nyt vaikuttaa siltä, että suoratoisto- ja äänikirjapalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Uuden tuotteen myötä trendit voivat kuitenkin muuttua.

Tänä vuonna kaduille tulivat sähköpotkulaudat, mutta pian tien varresta voi löytyä taas jokin aivan uusi ja yhä enemmän digitaalisia ratkaisuja hyödyntävä kulkuväline.

Juuri se tekee nopeasti kehittyvästä digialasta tavattoman mielenkiintoisen. Se on kuitenkin varmaa, että emme voi edes kuvitella kaikkia digitalisaation mahdollistamia tulevaisuuden innovaatioita, jotka tulevat syrjäyttämään nyt käytössämme olevia tuotteita ja olemaan osa arkeamme.

Lähteet:

Kauppalehti 2019a. Sijoittajat laittoivat ostohousut jalkaan Netflixin osavuosikatsauksen jälkeen – käyttäjämäärät lisääntyivät odotuksia enemmän. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sijoittajat-laittoivat-ostohousut-jalkaan-netflixin-osavuosikatsauksen-jalkeen-kayttajamaarat-lisaantyivat-odotuksia-enemman/8563ecdd-a490-43d8-8d41-ebedcd9b47d3. Luettu 26.10.2019.

Kauppalehti 2019b. Gummeruksen ostanut Storytel ylitti miljoonan tilaajan rajan. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/gummeruksen-ostanut-storytel-ylitti-miljoonan-tilaajan-rajan/8fd6974a-969f-4fbb-be78-2f7f65ea6381. Luettu 26.10.2019.

https://www.storytel.com/fi/fi/

https://brand.netflix.com/en/assets/