mariapelli - Tumblr blog

[mariapelli]

Some vaikuttajana

Tähän blogiin valitsin yritykseksi suomalaisen Fazerin. Tarkoituksena on tarkastella yrityksen some-kanavia. Fazer päivittää aktiivisesti Instagramia sekä Facebookia. Käyttäjäkunta on molemmissa hiukan erilaista, sillä Facebook ei ole enää nuorten suosiossa, toisin kun Instagram.

Facebookissa Fazerilla on yli 300 000 tykkääjää ja seuraajaa. Yritys päivittää sinne tietoja tapahtumista, järjestää arvontoja ja mainostaa omia tuotteitaan. Julkaisuihin pystyy kommentoimaan ja yritykselle pystyy lähettämään viestiä Facebookin messengerin kautta. Päivitykset keräävät kommentteja ja näin Fazer saa dataa asiakkaiden mielipiteistä.

Instagramissa Fazerilla yli 90 000 seuraajaa. Käyttäjäkunta on mahdollisesti nuorempaa kuin Facebookissa, mutta sitä on vaikea arvioida. Instagramissa päivitykset ovat lyhyempiä, mutta hyvin samankaltaisia kuin Facebookissa. Visuaalisuus on tärkeä osa yrityksen markkinointia, joten siihen on panostettu. Seuraajien tunteisiin on myös pyritty vaikuttamaan tarinoilla ja erilaisilla resepteillä, joita on mahdollista valmistaa Fazerin tuotteita käyttäen.

Suuria eroja en somekanavista löytänyt. Molemmissa mainostetaan aktiivisesti Fazer Caféta ja joitain samoja julkaisuja on jaettu Facebookissa sekä Instagramissa. Fazer on tehnyt yhteistyötä tunnettujen suomalaisten henkilöiden kanssa, joista on tehty yhteistyönä julkaisuja sekä Facebookiin että Instagramiin. Mielestäni on tärkeää, että yritys toimii samalla tavalla kaikilla some alustoillaan ja luulisi että yrityksen markkinoinnista vastaavillekin se on helpompaa.

[mariapelli]

Verkkokauppojen suosio kasvussa

Tässä blogissa tarkastellaan verkkokauppojen suosioon vaikuttavia tekijöitä. Kuluttajien vaatimustason ollessa korkea, vaatii se verkkokaupoiltakin paljon. Ostamisen helppouden lisäksi tärkeimpiä kuluttajatrendejä on arvolähtöisyys. Ostokäyttäytymisessä korostuu yhteensopivuus omien arvojen kanssa ja asiakaskokemuksella on iso rooli menestyksessä – ei vain toimivalla alustalla. Kohdentaminen ja personoitu ostokokemus on asiakaskokemusta parantavia trendejä.

Kansainvälistyminen kasvavana trendinä

Verkkokauppojen kansainvälistyminen on yksi kasvava trendi. Monet tilaavat tuotteita ulkomailta ja ulkomaalaiset verkkokaupat ovat rantautuneet Suomeen. Myös suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät haluamattaankin, vaikka kysyntä ulkomailla on pienempää. Mutta miten ulkomaalaiset verkkokaupat ovat saavuttaneet valtavan suosionsa Suomessa? Leevi Parsaman mukaan tärkein strategia on asiakaskeskeisyys. Brändin ja asiakkaan välille pyritään saamaan tunneside, jotta asiakas palaisi asioimaan aina samaan verkkokauppaan. Personoitu ostokokemus sekä ostamisen helppous on tärkeässä roolissa myös, jotta kokemus on miellyttävä asiakkaalle.

Kuluttajien tietoisuuden kasvaminen

Nykyajan kuluttaja on tietoisempi, vaativampi sekä enemmän kiinnostunut vastuullisuudesta kuin ennen. Helppouden lisäksi arvolähtöisyys on tärkeässä roolissa verkkokauppojen suosiossa. Ympäristöystävällisyys sekä ekologisuus ovat yleistyneitä arvoja ja ihmiset ostavat mieluummin laatua kuin kertakäyttötavaraa. Joose Vettenrannan mukaan olisi nyt suomalaisten verkkokauppojen aika erottua. ”Verkkokaupoissamme on paljon kestävän kulutuksen mukaisia tuotteita sekä taustamme puuteollisuudessa on luonut vahvan ekologisen ajattelun. ” kertoo Vettenranta.

Asiakaspalvelun tärkeys

Asiakkaat odottavat verkkokaupoilta korkeatasoista palvelua. Ostopolun on oltava suoraviivainen ja selkeä alusta loppuun asiakaslupauksen lunastamiseksi. Suosittuja asiakaspalvelutapoja ovat chat-palvelut, jolloin asiakas tuntee itsensä tärkeäksi ja huomatuksi. Kolmannessa trendissä Nico Härkönen ottaa kantaa verkkosivujen sisällön vaikutukseen asiakkaan ostopäätöksessä. Visuaalisuus on suuressa roolissa ja vaikuttaa alitajuntaisesti asiakkaan ostopäätökseen. Yrityksen yleisilme luo kävijälle mielikuvan verkkosivun luotettavuudesta, yrityksestä sekä tuotteesta.

Yleisesti voidaan ajatella, että verkkokaupat ovat tulleet jäädäkseen, se kuinka paljon se tulee vaikuttamaan kivijalkamyymälöiden kannattavuuteen, nähdään tulevaisuudessa. Suomalaisena toivoisin, että suomalaiset verkkokaupat saavuttaisivat saman suosion kuin ulkomaalaiset kilpailijansa ja että niiden sisältö olisi kilpailukykyinen.

[mariapelli]

LeanCanvas - Uudenlaista polkupyörän välitystä

Suunnittelimme yritys X:lle uutta liiketoimintaa Ash Mayruan luomalla Lean Canvas –viitekehyksellä. Viitekehys on yksinkertainen, mutta pyrkii samalla vangitsemaan kaikki oleelliset asiat, jotka on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa uutta liiketoimintaa.

Lähdimme liikkeelle kuvaamalla lyhyesti tärkeimmät ongelmat (Problem), joihin uusi palvelu tai tuote tarjoaa ratkaisun. Uudenlainen polkupyörän välitys tarjoaa ratkaisun yritys X:n sesonkiluonteiseen liiketoimintaan tuomalla lisää huoltoasiakkaita muun muassa talvikuukausille. Uusi palvelu lisätään yritys X:n nettisivuille ja tätä kautta saadaan lisää asiakkaita ja kävijöitä yritys X:n sivustoille ja sosiaalisenmedian kanaville. Uutta konseptia lisätään yritys X:n markkinointiin ja mainontaan.

Asiakasryhmien (Customer Segments) avulla kuvataan, että ketk�� ovat palvelun pääasiallisia asiakasryhmiä ja käyttäjiä. Huvi –ja työmatkapyöräilijät nähdään tällaisen uudenlaisen huolto –ja välityskonseptin keskeisimpinä asiakasryhminä. Peruspyörien helppo vaihtuvuus ja ”järkevät” kustannukset sopivat mielestämme parhaiten tällaiseen vaihtopörssiin.

Palvelun arvolupaus (Unique Value Proposition) kertoo yritys X:n luotettavasta tavasta toimia, välittää ja huoltaa käytettyjä polkupyöriä. Asiakas saa, ikään kuin uuden polkupyörän alleen, koeajettuna, tyytyväisyystakuulla ja edulliseen hintaa. ”Pidämme pyörästäsi huolen, jotta sinun tarvitsee vain ajaa!”

Ratkaisu (Solution) tarjoaa käytetyille polkupyörille parhaan mahdollisen välityksen uusille omistajille. Ratkaisu sopii kaikkiin uusien ja vanhojen pyörien käyttöönottoon ja huoltoon. Uudet pyörät voivat tulla suoraan valmistajilta laatikoissa osina ja yritys X voi kasata ja käyttöönottoon huoltaa nämäkin uusille omistajille.

Avainmittarit (Key Metrics) ovat kuinka monta myyntiä palvelun kautta tapahtuu ja kuinka paljon suhteessa normihuoltoihin.

Kanavat (Channels), joiden avulla palvelua käyttävät asiakkaat voidaan tavoittaa ovat yritys X:lle tutut kanavat: sosiaalinen media ja polkupyörä foorumit. Suusta suuhun puskaradion näemme myös toimivan tässäkin asiassa. Uudet ja vanhat asiakkaat saavat infoa ja näkemystä polkupyörän jälleenmyyntiin vieraillessaan paikan päällä.

Kustannusrakenne (Cost Structure) muodostuu Escrow-palvelusta aiheutuvista kuluista ja verkkosivun vaatimista päivityksistä.

Tulovirrat (Revenue Streams) kuvaa palvelun ansaintalogiikkaa, polkupyörä vaihtaa omistajaa polkupyörätorissa, vanha omistaja vie pyörän huoltoon yritys X:lle, maksaa huollon ja uusi omistaja tulee noutamaan pyörän henkilöllisyystodistusta vastaan. Tulot muodostuvat jälleenmyyntihuollosta ja mahdollisesta uuden polkupyörän kasauksesta ja käyttöönottohuollosta.

”Epäreilu kilpailuetu” (Unfair Advantage) kuvaa, miksi palvelua ei voida helposti kopioida tai ostaa. Uudenlainen torialusta synkronoituna yritys X:n asiakas kantaan antaa uusille ja vanhoille huoltoasiakkaille helpon ja vaivattoman konseptin polkupyörällä ajoon ja pyörän vaihtoon käytetyn pyörän myynnin kautta.

Lean Canvas -viitekehyksen avulla meille muodostuu suunnitelma, mitkä tekijät ovat oleellisia ja aiheuttavat reunaehtoja. Tarkoituksena on markkinoida uusi polkupyörätori työllistämään yritys X:ää etenkin talvikuukausina, jolloin polkupyörien vaihtokauppa käy hyvissä talvi hinnoissa ja asiakaskunta suunnittelee tulevia päivityksiä kevään uudelle pyöräkaudelle.

[mariapelli]

Sisältömarkkinoinnin yksinkertaisuus

Onko yrityksillä vilpitöntä hyväntekeväisyyttä vai onko kaikessa taka-ajatuksensa? Mitä hyvä sisältömarkkinointi saisi sisältää? Yrityksen menestyksen ja näkyvyyden kannalta kaikki markkinointi on tarkoin suunniteltua ja toivottava tavoite on yrityksen kasvu. Mutta halutaanko asiakkaita huomaamatta käyttää hyväksi vai halutaanko heidät saada yrityksen yhteisöksi yhdessä tekemään hyvää?

”Hyvässä sisältömarkkinoinnissa yritys luo omaa yleisöä omalle asiakaskunnalleen ja luo suoran ohituskaistan kommunikoida asiakkaiden kanssa ilman median välittäjän roolia.” kirjoittaa Matti Lintulahti blogissaan ”Mitä on hyvä sisältömarkkinointi”. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on, että yritys rakentaa omaa yleisöä tätä kiinnostavien ja hyödyttävien sisältöjen avulla. Yritykseltä se vaatii hyvää asiakasymmärrystä sekä empaattisuutta. Sen ei pitäisi sisältää tuotesijoittelua eikä mainontaa. Oman brändin ja tuotteiden mainostamisen sijaan, sisältömarkkinoinnissa pyritään vaikuttamaan asiakkaan tunteisiin ja keskittymään hänelle tärkeisiin asioihin sekä asioihin, joista hän on kiinnostunut tai jotka saavat hänet innostuneeksi.

Vertailukohteiksi otin Veikkauksen sekä Vaasan kotisivut. Yritysten toimialat ovat lähes toistensa vastakohdat, toinen on suomalainen rahapeliyhtiö ja toinen suomalainen leipomo alan yritys. Mielestäni molemmat sisälsivät hyvääkin sisältömarkkinointia. Molempien yritysten sivuilla julkaistuissa blogeissa haluttiin vaikuttaa asiakkaiden tunteisiin sekä ajatuksiin. Veikkauksen sivuilla keskityttiin enemmän mielikuviin ja Vaasan sivuilla enemmän konkreettisiin asioihin sekä toisten auttamiseen. Kumpikin yritys tekee hyväntekeväisyyttä, mutta toimintamalli on erilainen. Veikkauksella yrityksen voitoilla tuetaan esimerkiksi harrastajia, kun taas Vaasan keskittyi konkreettisesti porukalla tehtäviin pieniin hyviin tekoihin.

Näkyvyyttä itselleen enemmän teoillaan hakee Veikkaus sponsoroimalla isoja tapahtumia. Vaasan pyrkii pienillä teoilla kuten yksittäisten perheiden talkoo henkisiä tapahtumia tukemalla auttamaan. Molemmat tekevät hyvää ja tärkeää työtä, mutta juuri Veikkauksen toimintaa on esimerkiksi kyseenalaistettu uhkapelaamisen vuoksi ja rahapeliongelmista kärsivien ihmisten takia. Vastuu on kuitenkin loppujen lopuksi yksilöllä ja Veikkaus painostaakin vastuullista toimintaa mainonnassaan. Matti Lintulahden mukaan sisältömarkkinoinnin tavoite ei pysähdy ostohetkeen. Hyvä sisältömarkkinointi on mainio keino sitouttaa olemassa olevat asiakkaat yrityksen suosittelijoiksi ja lähettiläiksi. Lisäksi hyvä sisältömarkkinointi tuottaa sellaista sisältöä, jota yrityksen työntekijätkin haluavat jakaa omissa henkilökohtaisissa sosiaalisen median kanavissaan.

https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

http://www.raymond.fi/paajuttu/suomen-kesa-ilmaista-juhlaa/

https://www.vaasan.fi/ajankohtaista/

[mariapelli]

Enemmän näkyvyyttä

Yrityksen verkkonäkyvyyden optimointiin on mahdollista palkata hakukoneoptimoinnin ammattilainen, mikäli asia on itselle vieras. Itse tekemillä pienillä muutoksilla on mahdollista myös vaikuttaa näkyvyyteen hakutuloksissa. Yleisesti tavoitteena on käyttäjäkokemuksen parantaminen, jonka avulla myös tunnettavuus voi kasvaa. Esittelen tässä blogissa vinkkejä googlen ohjeen avulla, kuinka kehittää omaa sivustoa paremman näkyvyyden saavuttamiseksi.

Hyvät luovat ja yksilölliset otsikot ovat tärkeitä hakutuloksissa sijoittumisen kannalta. Voit kertoa etusivun otsikossa yrityksen perustietoja, kuten osoitteen ja toimialan. On tärkeää valita otsikko, joka on helppo lukea ja välittää sivun aiheen oikein. Kannattaa välttää otsikoita, jotka eivät kerro sivun sisällöstä mitään tai on liian pitkiä. Hyvä otsikko on siis lyhyt ja informatiivinen. Jos otsikko on liian pitkä, Google saattaa näyttää vain osan siitä tai tarjoaa eri otsikoita. Otsikkotageja ei kannata myöskään unohtaa, sillä ne korostavat tärkeitä tekstejä. Ne tekevät tekstistä suuremman, jotta se erottuisi muusta tekstistä. Käytä otsikkotageja sisällön pääkohtien perusteella, eli mitä haluat sivulla tuoda esille.

Yhteenvedon sivuston sisällöstä antaa description- sisällönkuvauskenttä, johon voi kirjoittaa muutamia lauseita yrityksen sivun sisällöstä. Description-sisällönkuvauskentän lisääminen jokaiselle sivulle on hyvä käytäntö siltä varalta, että Google ei löydä hyvää tekstiosiota katkelmassa käytettäväksi. Google ei kuitenkaan käytä näitä aina sivuston katkelmana, sillä se saattaa käyttää myös osaa sivun näkyvästä tekstistä hakutuloksissa.

Googlen ohjeen mukaan navigointi on tärkeää hakukoneille. Navigointirakenne auttaa käyttäjiä löytämään haluamansa nopeasti ja voi auttaa ymmärtämään mikä on verkkovastaavan mielestä tärkeää. Tärkein on etusivu, joka saa eniten kävijöitä ja mistä käyttäjät lähtevät etsimään haluamaansa. Sivustolle on mahdollista luoda navigointisivu, josta näkee sivuston rakenteen ja hierarkian.

Sivuston URL- osoitteella on myös yhteys kävijämääriin. Hyvä URL-osoite antaa sisältötietoa sivustosta ja sanat viittaavat sivuston sisältöön. Pitkät URL-osoitteet, joissa on parametrejä tai kertakäyttötunnuksia kannattaa unohtaa.

Googlen oppaasta löytyy kiinnostuneille paljon enemmän tietoa kuin tässä tiivistetyssä versiossa. Monimutkaiselta ja haastavalta tuntuva aihe, josta yrityksen on kuitenkin mahdollista saada paljon hyötyä sivustonsa kehittämistä varten.  

https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

[mariapelli]

Ovatko työpaikat vaarassa tulevaisuudessa?

Työelämä on jatkuvan muutoksen kohteena tällä hetkellä.  Robotiikka, automaatio ja tekoäly lisääntyvät yrityksissä ja näin ollen osa työpaikoista on häviämässä tai muuttumassa. Muutos ei kuitenkaan ole pelkästään huono, sillä se määrä mitä työpaikkoja häviää, syntyy niitä kuitenkin enemmän lisää.

Uusien asioiden oppimista pidetään tulevaisuuden työelämän yhtenä tärkeistä taidoista. Ilmarinen yritys on teettänyt Future score - testin 7000 ihmisellä, jossa selvitetään ovatko ihmiset valmiita oppimaan uutta. Testin tulosten perusteella yli puolet vastanneista ei tiennyt mitä tulevaisuuden osaaminen on ja mitä aidosti tulee kehittää. Pystyin samaistumaan vastanneiden mielipiteisiin, koska on hyvin vaikea arvioida tarkalleen mitä tulevaisuus tuo ja sen vuoksi on lähtökohtaisesti haastavaa lähteä kehittämään osaamistaan.

Digitalisaatio ja tekoäly korvaavat paljon töitä, mutta eivät vuorovaikutusta. Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen kertoo, että tulevaisuuden työelämässä tulevat korostumaan verkostot ja vuorovaikutus, joita koneet eivät korvaa. Verkostoissa on mahdollista luoda liiketoimintaa tukevia kontakteja, mutta yleisesti työntekijät arvostavat kanssakäymistä. Monet ovat sitä mieltä, että keskustelu muiden kanssa on yksi parhaista tavoista ratkaista ongelmia.

McKinsey & Company:n artikkelissa “Shaping the future of work in Europe’s 9 digital front-runner countries” puhutaan siitä, kuinka teknologian kehitys on suunniteltu täydellisesti sopimaan yritysten liiketoimintaan. Tekoäly kasvattaa yrityksen tuottavuutta ja tuo sitäkin kautta lisäarvoa. McKinseyn mukaan tekoäly on kuin hyvin motivoitunut työntekijä. Se lupaa ottaa enemmän vastuuta ja tehdä parempia valintoja, joiden merkitys yritykselle olisi merkittävä.

Uskon että tulevaisuudessa töitä tulee kuitenkin riittämään kaikille. Vaikka työnkuva muuttuisi niin aina työtä haluaville on löytynyt tehtäviä. Tekoäly ja automaatio ovat varmasti hyödyksi yrityksille, sillä ovat ne jo tänä päivänäkin ollut helpottamassa yritysten toimintaa. Kuten Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoi ”Tulevaisuuteen valmistautumisessa vastuu on yksilöllä, jokaisella ihmisellä, yrityksillä ja yhteiskunnalla. Kaikilla yhdessä.”.

https://www.tivi.fi/uutiset/tiukka-ennustus-suomelle-vuoteen-2030-mennessa-330-000-tyopaikkaa-katoaa-mutta-ei-niin-pahaa-ettei-jotain-hyvaakin/a0b82aaf-f132-3d1e-bba2-e3e3687ee810

https://www.mckinsey.com/featured-insights/europe/shaping-the-future-of-work-in-europes-nine-digital-front-runner-countries

[mariapelli]

Yritykset mukana muutoksissa

Verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat tarjonneet meille sisältöä jo niin pitkään, ettemme osaa kuvitella millaista aika ja arki olisi ilman niitä. Kehitys on kuitenkin aina lähtenyt nollasta ja lukemattomien yritysten ja erehdysten kautta olemme päässeet tähän pisteeseen, jossa lähes jokainen yritys on ottanut liiketoimintaansa mukaan digitalisuuden.

Risto Pennasen kirjoittama artikkeli ”Lehdestä Mediaksi” käsittelee sähköisen median ensimmäisiä askeleita uutistoiminnassa. 1980-luvulla toimittajat käyttivät tietokoneita lähinnä kirjoituskoneiden korvikkeina, eikä niitä käytetty tiedon hankinnassa. Tietotekniikka kuitenkin tehosti sisäistä kommunikaatiota, sillä toimittajan oli mahdollista tallentaa tekstinsä yhteiseen lokeroon, josta esimies pystyi kommentoimaan ja editoimaan sitä. Työ oli tuohon aikaan kiireettömämpää ja tiedonhaku hitaampaa, sillä taustoja selvitettiin lähinnä paperileikkeistä kootusta arkistosta nykypäivän Googlen sijasta.

Yksi ensimmäisistä puhtaasti verkossa luettavaksi lehdeksi tarkoitettu lehti saapui Suomeen Norjasta 2000-luvun alussa. Digi.fi, joka jälkeenpäin muutti nimensä Digitodayksi. Se uutisoi finanssimaailmasta sekä media-alan ilmiöistä ja tapahtumista. Tuulta purjeisiin se ei kuitenkaan ottanut, vaan vetäytyi Suomen markkinoilta muutaman vuoden kuluessa. Innostus uusmediaan oli laskussa ja oltiin sitä mieltä, ettei internetistä tullutkaan siinä mielessä mediaan kuin odotettiin.

Digitaalisen toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan loppunut siihen. Pennasen haastattelema Markku Hurmerinta jaottelee verkkopalveluiden kehittymisen kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi paperilehti siirrettiin verkkoon melkein sellaisinaan, toisessa vaiheessa alettiin hyödyntää verkon ominaispiirteitä ja kolmannessa sisältö on luotu juuri verkkoa varten, jonka seurauksena se on noussut paperilehden rinnalle tai jopa ohi. Tällä hetkellä kehitys on ollut jo pitkään kolmannessa vaiheessa, mutta uskon että kehityksellä ei ole rajoja ja tulevaisuus näyttää mihin digitaaliset alustat voivat vielä kehittyä.

Sosiaalisen median rooli

Toisessa artikkelissa Noora Pinjamaa kertoo kuinka yritykset ovat alkaneet panostaa sosiaalisen median haltuun ottoon liiketoiminnassaan. Hänen mukaansa yritysten kannalta on ollut haastavaa sopeutua ympäristöön, jossa kuluttajilla on mahdollisuus julkisesti ottaa kantaa heidän viestintäänsä. Mediatalo Aller Median omistama Suomi24 on esimerkkinä suositusta keskustelufoorumista. Verkkofoorumin kaltaista palvelua hyödynnetään niin kaupallisiin kuin tieteellisiin tarkoituksiin, sen data on annettu Helsingin yliopiston käyttöön, jonka avulla on selvitetty asioita suomalaista some-käyttäjistä ja heidän mieltymyksistään.

Pinjamaa kertoo, että vaikka suomalaiset yritykset eivät ole pystyneet kilpailemaan suurien vaikuttajien kuten Facebookin tai twitterin kanssa, on liiketoimintaa luotu somen ympärille ja sen varaan. Vuonna 2011 perustettu suomalainen yritys Smarp on alkanut rakentamaan liiketoimintaa olemassa olevan teknologian päälle. Yrityksen ideana on tuoda esiin yrityksen omat työntekijät yrityksen edustajina ja asiantuntijoina, joka helpottaa tiedon jakamista. Smarp on lanseerannut mm. työntekijälähettilyys-konseptin ja noussut sittemmin alan johtavaksi palveluntarjoajaksi.

Sosiaalisen median toiminta on jatkuvasti muuttuvaa ja läpinäkyvämpää. Se on osa lähes jokaisen arkipäivää ja vaatii yritykseltä kykyä omaksua uusia toimintatapoja, reagoida kuluttajien tarpeisiin sekä nopeisiin muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa.

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/20%20Lehdesta%20mediaksi%20.pdf

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/59%20_%20Sosiaalinen%20media%202.0.pdf

[mariapelli]

Digitalisaatio ja tekoäly

Digitaalinen liiketoiminta on modernissa yhteiskunnassa jatkuvasti isommassa roolissa. Se on nykyään niin tavallista, ettei siihen juuri kiinnitä huomiota. Kuitenkin uusien edistyksellisempien innovaatioiden kuten tekoälyn tullessa markkinoille, havahdumme nykyhetkeen.

Menneisyydestä nykyhetkeen

Nykyhetkestä voisimme hetkeksi palata menneisyyteen ja pohtia kuinka suuri muutos muutaman kymmenen vuoden sisällä on tapahtunut. Ennen kaikki pankkiasioista vuokra-asunnon etsimiseen vaati käyntejä toimistoissa, sekä useiden papereiden täyttöä ja lähettelyä. Nykyisin hoidamme lähestulkoon kaiken verkossa ilman kontaktia asiakaspalvelijoihin ja kaupassa käyntikin hoituu itsepalvelukassojen kautta.

Tekoäly liiketoiminnan tukija

Tämän päivän digitalisaatio ei rajoitu pelkästään laitteisiin tai ohjelmistoihin, vaan niiden rinnalla yhä enemmän yleistyy esimerkiksi tekoäly.

Tekoälyn tarkoituksena on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen, jopa paremmin kuin ihminen. Ajatuksena tämä on kysymyksiä herättävä. Tekoäly avaa ovia ja luo uusia mahdollisuuksia mutta tuo mukanaan myös uhkia. Voidaan siis ajatella ja kokea, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Käytännössä koneelle tai ohjelmalle halutaan kyky ajatella ja oppia.

Tekoäly voidaan luokitella vahvaan ja heikkoon tekoälyyn

Heikko tekoäly perustuu siihen, että saadaan laitteet ja ohjelmat käyttäytymään älykkäästi, esimerkiksi shakkiohjelma. Shakkiohjelman jokainen siirto perustuu pelkästään ennalta syötettyihin käskyihin, heikko tekoäly ei siis tiedä itse shakista sinänsä mitään. Se vain analysoi tilanteen sen logiikan mukaan, mitä sille on ohjelmoitu ja tekee siirrot sen perusteella.

Näiden erona on, että vahva tekoäly on kykenevä itsenäiseen ajatteluun, samoin kuin ihminen. Heikko tekoäly ei siis saavuta samankaltaista tietoisuutta, mihin vahva tekoäly pystyy.

Tällaista vahvaa tekoälyä ei olla kuitenkaan vielä pystytty luomaan, vaikka sen kehittäminen loisi valtavasti mahdollisuuksia.

Käyttökohteet

Tekoälyä käytetään laaja-alaisesti teollisuudesta markkinointiin ja tiedonlouhinnasta lääketieteeseen. Näiden lisäksi sillä on useita muita käyttötarkoituksia muun muassa rahoitusalalla ja logistiikassa.

Lähes kaikki suuret kansainväliset yritykset hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnassaan, näitä ovat esimerkiksi Amazon, Apple ja Google.

Emme osaa itse kuvitellakaan mitä kaikkea annettavaa tulevaisuuden digitalisaatiolla meille vielä on. Koemme sen mielenkiintoisena ja inspiroivana asiana, mutta se myös herättää paljon kysymyksiä, joihin emme toistaiseksi saa vastauksia. Toisaalta olisimmeko edes valmiita kuulemaan niitä?