mielikuvitukseton-reeta - Tumblr blog

[mielikuvitukseton-reeta]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Kuten ihmisiä yleensäkin, meitä asiakkaitakin on moneksi. Siksi ei valitettavasti ole yleispätevää määritelmää asiakaslähtöiselle verkkokaupalle. Minulle asiakaslähtöinen verkkokauppa tarkoittaa sivustoa, jossa on helppo navigoida, löydän eri tuotekategoriat helposti, saan vertailtua tuotteita kätevästi, ja mielellään vieläpä erillinen tuotekortti aukeaa omaan ikkunaansa. Kamalinta on, jos on tehnyt hyvän haun, käy kurkkaamassa jonkun tuotteen tarkempia tietoja, ja kun palaa takaisin hakulistaan – lista on sekoittunut, tai pahimmillaan kokonaan nollautunut. Itse pidän tärkeänä myös verkkosivun selkeää asettelua ja dynaamista mutta selkeää värimaailmaa. Keskustelin taannoin mieheni kanssa erään elektroniikkaa myyvän yrityksen verkkokaupasta. Mielestäni kyseinen verkkokauppa kuuluu Top 5:ssä Kamalimmat verkkokaupat -listallani. Mielestäni se on sekava, fontista lähtien ja väreistä puhumattakaan. Mieheni totesi, että aika moni hänen ystävistään nimenomaan pitää kyseisen verkkokaupan selkeästä rakenteesta ja helpoista hakutoiminnoista. Ei tarvinne sanoa, että en pitänyt tätä tiedonantoa kovin täysijärkisenä. Mutta totuushan on se, että tämä vain osoittaa, mitä edellisessä kappaleessa kirjoitin: ei ole yhtä ainoaa tapaa toteuttaa asiakaslähtöistä verkkokauppaa.

 Mutta entäpä se Top 1 siellä Kamalimmat verkkokaupat -listallani? Tämä palkinto menee sokos.fi -verkkokaupalle. Olen asioinut tasan kerran (joskin se samalla sisälsi kaksi käyntiä: ensimmäisen ja viimeisen). Periaatteessa rakenne on kohtuullinen, joskin etusivulla valikot ovat vain rasittavana alasvetovalikkona. Nykyään valikko on alasivuilla myös sivupalkissa, joka helpottaa kyllä navigointia, mutta tässä nimenomaisessa verkkokaupassa on vikana edelleen se, että se toimii uskomattoman hitaasti. Sen lisäksi ärsytyksen aihe on se, että jos haluan tuotteesta yhtään mitään lisätietoja, sivusto siirtyy tälle alasivulle, vaikka mielestäni käytön kannalta helpompaa olisi avata pop up -ikkunaan tiedot. Mikäli hermojaan menettämättä sattui selviämään jotakuinkin kohtuudella tuotteiden keräämisestä ostoskoriin, totaalinen hermojen menetys tapahtui siirtyessä kassalle: maksutavan valinta oli aivan liian monimutkainen ja viimeistään toimitusosoitetta syöttessä oli hermot jo aivan riekaleina. Toivoa sopii, että näiltä osin verkkokauppaa on paranneltu, mutta vaikka tästä ”kauhukokemuksesta” on jo ainakin 8 vuotta, ei mikään ole saanut minua kokeilemaan uudestaan. (Ja lisättäköön vielä, se paketti jonka tilasin, seikkaili ympäri Uuttamaata, eikä koskaan ollut siellä, missä S-ryhmä ilmoitti sen milloinkin olevan. Ei jatkoon.)

Yksi suosikkikaupoistani visuaalisuudeltaan on Elisan verkkokauppa. Pidän väreistä, ilme on raikas, ja navigointi kohtuullista. Black Friday -kampanjan tuotteissa lisätiedot pompsahtaa omaan ikkunaansa, joten tuotetietojen selailu on helppoa. Tästä vinkkinä Elisalle – ulottakaapa tämä sama malli myös ns. normaaliin verkkokauppaan. Ja mikä tärkeintä, itse ostotapahtuma on nopea ja helppo! Ajatuksesta ostopäätöksen kautta tilausvahvistuksen vastaanottamiseen 5 minuuttia. Tälle vahva suositus. Extramaininnan annan Ikealle. Sivut aivan uskomattoman… no, suoraan sanottuna rumat. Visuaalisuudesta ei todellakaan lisäpisteitä. Mutta toimivuus täysi kymppi. Tuotteista on varmuudella riittävästi tietoa verkossa ja kuvia monesta suunnasta. Itse asiassa joskus myymälässä asioidessani haen lisätietoa tuotteista nimenomaan verkkokaupasta.

Mutta kuten sanottua, asiakkaat ovat erilaisia. mahdotonta on löytää sitä formaattia, joka vastaa kaikkien asiakkaiden tarpeisiin. Mutta siksi onkin tärkeää luoda oman brändin oloinen myös verkkokaupasta ja toteuttaa asiakaslupaustaan myös verkossa. 

[mielikuvitukseton-reeta]

Somemarkkinoinnin trendit

Kurio on julkaissut raportin somemarkkinoinnin trendeistä vuodelle 2018, johon se on haastatellut 27 asiantuntijaa. Mikä on somermarkkinoinnissa vuonna 2018 HOT ja mikä NOT? Tässä pientä tiivistelmää:

Vuonna 2018 yrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta. Pitää uskaltaa tuoda esille omat arvot ja kannanotot. Pitää olla kuitenkin tarkkana, että tuodaan nimenomaan aidot yrityksen arvot – jos asiakkaat ja muu yhteisö haistaa palaneen käryä, eli että yritys yrittää vain puhdistaa mainetta tai kalastella asiakkaita vastuullisuuskampanjoinnilla, kääntyy se äkkiä itseään vastaan. Myös maksetun mainonnan merkitys kasvaa mm. Facebookissa. Facebookin jatkuvat algoritmimuutokset NewsFeedissä epäilemättä ovat yhteydessä tähän mainonnnan lisäämiseen. Näkyvyyttää saanee ne mainokset, joiden näkyvyydestä yritys on maksanut. Tätä samaa omistajat haluavat tuoda myös WhatsAppin puolelle, joka on ymmärrettävistä syistä herättänyt närää käyttäjäkunnassa. Vaikuttajamarkkinoinnin lisääntyminen on oikeastaan omasta mielestäni ollut vain ajan kysymys. On tiedetty pitkään, että varsinkin nuoret tekevät ostopäätöksiä sen mukaan, miten kaverit tuotetta suosittelevat. Tähän perustuu yritysten yhteistyöt mm. tubettajien ja bloggareiden kanssa. Kurion raportissa asiantuntija tosin pohtivat, että vaikuttajamarkkinoinnissa siirrytään yksittäisistä blogipostauksista suurempiin kokonaisuuksiin.  Asiantuntijat uskovat, että myös vaikuttajamarkkinoinnin saralla siirrytään kohti avoimempaa ja rehellisempää toimintaa. Somemarkkinoinnissa trendaa myös hyvä fiilis: elämään halutaan iloa ja energiaa, tunnetta siitä että kuulutaan isompaan yhteisöön. Kun yritys saa tämän toimimaan somekanavissaan,  parhaimmillaan asiakkaat ja seuraajat kokevat, että ”jes, mä saan kuulua tähän hienoon porukkaan”. Tämä luo usein niitä lojaalisimpia asiakassuhteita. Automaatio ja Chatbotit valtaavat kenttää myös. Tämä on hyvin toteutettuna huikea etu, kun asiakas voi olla yhteydessä itse valitsemanaan aikana, vaikka ihminen ei asiakaspalvelussa vuorokauden ympäri päivystäisikään. Tässä pitää kuitenkin muistaa se, että mikäli Chatbotin kanssa keskustelu on liian rajoittunutta tai hankalaa – asiakkaan on helpompi soittaa aspan aukioloaikana… Tai vaihtaa palveluntarjoajaa. Yksi tärkeimmistä trendeistä on laatu vs määrä.

Usein kuulee, että somejulkaisuille asetetaan määrällisiä tavoitteita. Tästä tavasta kannaittaisi luopua: yleensä sisältö ratkaisee. Seuraajat katoavat aika pian, jos julkaisuista puuttuu punainen lanka ja sisältö on silkkaa tuubaa. Aina pitäisi miettiä, millaisesta sisällöstä kohderyhmä kiinnostuisi, tai miten yrityksen tarina välitetään mielenkiintoisessa paketissa. Laatu todellakin korvaa määrän, pääsääntöisesti. Toki on syytä olla jonkinlainen säännöllinen julkaisurunko, jotta seuraajat osaavat odottaa uutta julkaisua.

[mielikuvitukseton-reeta]

Yrityksen some-kanavat

Sosiaalinen media on nykyään vahvasti läsnä markkinoinnissa. Mikäli yritys ei ole aktiivisesti somessa, se ei tarkoita, etteikö yritys siellä olisi. Siitä varmasti puhutaan keskustelupalstoilla, yritykseen viitataan blogeissa, Facebookissa julkaistaan kokemuksia ja niin edelleen. Kyse on siitä, tyytykö yritys passiiviseen rooliin somessa, vai ottaako se aktiivisesti osaa itseään koskevaan some-kuvaan ja keskusteluun ja muokkaa sitä haluamakseen. 

Yksi suosituimmista some-kanavista on Facebook. Sieltä löytyy aika moni firma, joskin sisältö saattaa olla hyvinkin ohutta. Yrityksen kannattaa kuitenkin miettiä, mihin se haluaa profiloitua ja kenet se haluaa somessa tavoittaa. Silloin kanavia kannattaa olla monipuolisesti ja sisältöä kannattaa suunnitella hieman erilaiseksi kanavista riippuen. Myös vanhempi ikäpolvi on oppinut käyttämään Facebookia, sen sijaan nuorten mielestä se on jo aivan vanhanaikainen ja vain mummoille. Nuorten poistuminen ns. perinteisemmistä somekanavista ja keskusteluiden siirtyminen esim. WhatsAppiin tuo luonnollisesti yrityksille ja mainostajille haasteen siitä, miten tavoittaa kaikki seuraajat. Kaiketi tästä syystä mainontaa ollaan sallimassa myös WhatsAppiin. Itse henkilökohtaisesti tosin uskon, että kun niitä mainoksia alkaa tuuttaamaan sieltä käyttäjille, aika moni vaihtaa sovelluksen johonkin toiseen.

Esimerkkiyritykseksi valitsin Jimm’s PC-Storen. Jimmsillä on vahva tausta jo lähtökohtaisesti sosiaalisessa mediassa, sillä koko yrityksen tarina on omalla tavallaan lähtöisin somesta: Yrityksen perustajalla oli tapana testailla erilaisia tietotekniikan komponentteja ja jakaa arviointeja ja tuloksia keskustelufoorumeilla. Kanssakeskustelijat alkoivat kyselemään tuotteiden hankinnasta, jonka seurauksena ajatus omasta yrityksestä lähti. Jimm’s on edelleen juurilleen uskollisesti hyvin vahvasti läsnä useilla alan keskustelupalstoilla asiantuntijan roolissa. Sen lisäksi yrityksellä on Facebook -sivut, Instagram-tili, Twitter ja YouTube -kanava. Twitterissä Jimmsiä seuraa yli 9000 käyttäjää. YouTubessa tilaajia on reilut 6000, Instassa lähes 10 000 seuraajaa ja Facebookissa seuraajia on yli 35 000! Sisältö on kaikissa kanavissa pitkälti saman sisältöistä ja selkeästi Jimm’sin pääkohderyhmä on aika homogeeninen, koska eri kanavat eivät ole kovin erilaistuneita eri kanaville. Kanavat ovat toki yrityksen virallisia kanavia, mutta tyyli on muuta kuin viarllinen. Mikä varmasti vetoaa kohderyhmään. Instasta löytyy niin mainokset kuin meemitkin sulassa sovussa.  YouTube -kanava oli pitkään melko hiljainen, mutta näkyy aktivoituneen ja sisältöä on luvattu tehdä myös seuraajien toiveen perusteella. Mikäli lupaus lunastetaan ja videoita syntyy, tilaajien määrä saattaa piankin lähteä nousuun. Lisäksi Jimm’s on tehnyt jonkin verran blogiyhteistyötä bloggareiden kanssa.  Hieman virallisempi kanava löytyy LinkedInistä, siellä kolmisen sataa seuraajaa.  https://www.linkedin.com/company/jimm-s-pc-store-oy/

https://www.facebook.com/jimmspcstore

https://www.instagram.com/jimmspc/

https://www.youtube.com/user/JimmsPC/

https://twitter.com/jimms_fi

[mielikuvitukseton-reeta]

Yrityksen digitaaliset kanavat

Yrityksen kannattaa hajauttaa digitaalista markkinointiaan useisiin kanaviin, sillä vain yhteen kanavaan keskittyminen tekee yrityksen markkinointistrategiasta haavoittuvan. Nykyään puhutaan jaosta omiin, maksettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Selvitin Brandwatchin artikkelin avulla, mitä nämä termit merkitsevät: 

Omat kanavat: Omia kanavia ovat kaikki ne kanavat, jotka yritys itse omistaa: yrityksen verkkosivustot, blogit, e-kirjat sekä julkaisut omissa sosiaalisen median kanavissa. Markkinointia omissa kanavissa ohjaa usein yrityksen markkinointiviestintäsuunnitelma. Maksetut kanavat: Maksettujen kanavien käsite on yleensä helpoin ymmärtää. Maksetuissa kanavissa kyse on kaikista niistä digitaalisista markkinointikanavista, joista yritys maksaa: Tähän lasketaan muun muassa TV- ja radiomainonta, lehti-ilmoitukset ja niin edelleen. Verkkosivuistoilla tyypillisiä ovat muun muassa mainosbannerit, vaikka tämän suosio onkin hieman laskussa. Vastavuoroisesti taas sponsoroidut sisällöt ja esim. blogiyhteistyö markkinointikulmalla lisääntyy koko ajan. Hyvin suosittu verkkomarkkinoinnin tapa nykyään on Pay Per Click -mainonta (PPC). Kuten nimikin jo sanoo, maksu menee sen mukaan, kuinka paljon mainoslinkkiä klikkaillaan. Esimerkiksi Googlessa näitä mainoslinkkejä näkee ylimäpänä tuloslistauksissa. Ansaitut kanavat: Ansaittuja kanavia ovat kaikki ne kanavat, jotka eivät ole omia tai maksettuja. Ansaituissa kanavissa sisällön kirjoittaa muut kuin yrityksen edustajat. Yrittäjä voi yrittää vaikuttaa näissä kanavissa saatavaan näkyvyyteen ensinnäkin jakamalla omia ajatuksiaan ja julkaisujaan sosiaalisessa mediassa sekä tekemällä asiat toiminnassaan niin hyvin, että yrityksestä ja sen tuotteista ja/tai palvelusta halutaan kirjoittaa blogeissa, verkkojulkaisuissa, keskustelupalstoilla ja niin edelleen.

Miten näiden kanavien vaikuttavuutta voidaan mitata?

Eri kanavia mitataan hieman eri tavoin ja eri työkaluilla. Maksettujen kanavien mittaaminen riippuu siitä, minkä kanavan mainontaa ja vaikuttavuutta halutaan mitata. Useimmilla sosiaalisen median kanavilla, kuten Facebook ja Twitter, on sisäänrakennettuja analytiikkatyökaluja. Googlella on omia analytiikkatyökaluja, kuten Google Analytics tai Google AdWorks, jonka avulla esim. PPC -mainonnan vakuttavuutta voidaan mitata. Omia kanavia voidaan mitata myös näillä alustojen omilla työkaluilla, mutta on myös kolmansien osapuolien työkaluja, joilla voidaan pureutua hyvinkin syvällisesti siihen, mitä kautta kävijät sivustolle tulevat, mitkä kampanjat toimivat hyvin ja niin edelleen. Ansaittujen kanavien mittaamiseen on myös kolmansien osapuolien työkaluja. Tässä mitataan kaikkea kommenteista blogipostauksiin ja muihin kirjoituiksiin. Ansaittujen kanavien kohdalla on tärkeää muistaa, että näiden kanavien informaation päälähde on asiakkaan kokemukset, joten tästä saatu informaatio on hyvin tärkeää.

Lähde: Brandwatch / Kit Smith: How to measure Paid, Owned and Earned media url: https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

[mielikuvitukseton-reeta]

Hakukoneoptimointi - SEO

Hakukoneoptimointi (Search Engine Optimization) on hyvin tärkeä osa-alue markkinointiviestintää: Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on luoda yrityksen verkkosivuista sellaiset, jotka hakukone nostaa mahdollisimman korkealle hakutuloksissa. Se, että yrityksen verkkosivut nousevat kärkeen hakutuloksissa on tärkeää ensinnäkin asiakkaiden tavoittamiseksi. Toisekseen kun kävijöitä sivuille saadaan runsaasti, voidaan myös analysoida kävijädataa ja saadaan selville, mitkä kohderyhmät ovat yrityksestä kiinnostuneita; voidaan tarkkailla myös, miten kävijät sivustolla käyttäytyvät. Toisin sanoen, hakukoneoptimointi on yhtäältä tapa saada hakukoneet tuottamaan hakijoille mahdollisimman relevantteja tuloksia, mutta toisaalta myös auttaa yrityksiä saamaan sivustoilleen parempaa näkyvyyttä hakutuloksissa. Miksi sitten on niin tärkeää saada oma yritys hakutulosten kärkeen? Tutkimusten mukaan yli 94% Googlen käyttäjistä ei vaivaudu lainkaan ensimmäista tulossivua pidemmälle. Suurin osa katsoo vain ensimmäset kolme hakutulosta. Tämän vuoksi hakukonesijoitus on niin tärkeässä asemassa.

 Miten SEO sitten toimii? Optimointi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Sisäinen optimointi (On-Site Component) sekä ulkoinen optimointi (Off-Site Component) Sisäinen optimointi tarkoittaa sitä, että optimoidaan itse sivusto sellaiseksi, että hakukoneiden on helppo ymmärtää sitä. Tämä tehdään niin sanotun meta-datan avulla. Meta-data on kaikkea sitä informaatiota, jota sivuistoilla on varsinaisen informaation lisäksi: Upotettu kuvaus sivun sisällöstä, joka esim. googlen hakutuloksissa tulee näkyville; avainsanat synonyymeineen sekä niiden relevanssi. Meta-data pitäisi pitää niin lyhyenä kuin mahdollista mutta samalla mahdollisimman informatiivisena. Sisäisen optimoinnin alaisuuteen kuuluu myös se, että huolehditaan sivuston selkeästä rakenteesta.

Aiemmin hakukonenäkyvyyttä saatiin pitkälti avainsanojen avulla. Tästä seurasi se, että kun sivustoja pyrittiin saamaan tulosten kärkeen hinnalla millä hyvänsä, eivät tulokset olleet aina kovinkaan relevantteja. Nykyiset algoritmit arvottavat tuloksia sekä avainsanojen ja muun meta-datan mukaan, mutta sen lisäksi myös sen mukaan, kuinka moni luotettu sivusto linkittää kyseessä olevaan sivustoon. Luotettavuutta lisää myös se, kuinka usein sivulle tullaan suoralla linkillä tai esim. kirjoittamalla sivuston osoite hakukoneeseen. Tästä on kyse ulkoisessa optimoinnissa. Eli sisäisen optimoinnin avulla hakukone saadaan näkemään sivusto ja ulkoisen optimoinnin avulla saadaan sivusto nousemaan hakutuloksissa ylemmäs. Hakukoneoptimointi tulee tulevaisuudessakin olemaan hyvin tärkeässä asemassa yrityksen markkinoinnissa, varsinkin kun kauppa siirtyy enenevässä määrin verkkoon. Tähän kelkkaan kannattaa lähteä jo nyt! Lähteet: Techquickie: What is SEO?  url: https://www.youtube.com/watch?v=COL_qPL5xsg Bluehost: What is SEO and how does it work? url: https://www.youtube.com/watch?v=tqg3F-8jBec Suomen digimarkkinointi: Hakukoneoptimointi (SEO) url: https://www.digimarkkinointi.fi/hakukoneoptimointi-seo

Hakukonemaailma: Hakukoneoptimointi opas aloittelijoille url: http://hakukonemaailma.com/hakukoneoptimointi-opas-aloittelijalle/

[mielikuvitukseton-reeta]

Digitaalinen tulevaisuus

Tämän blogikirjoituksen pohjalle oli tehtävänä katsoa kaksi erilaista tulevaisuuskuvaa digitaalisine sovelluksineen. Video 1 oli Microsoft Conceptin Future Vision 2020 ja Video2 oli Keiichi Matsudan Hyper-Reality. Videot olivat todellakin hyvin erilaiset ja antoivat täysin erilaisen kuvan tulevaisuudesta. 

Microsoft Conceptin videossa tunnelma oli rauhallinen, jopa seesteinen ja ennen kaikkea positiivinen. Vain muutamalla erilaisella laitteella kaikki tieto oli helposti hallittavissa, muokattavissa ja jaettavissa. Sanomalehti päivittyi digitaalisesti älypaperille, ja paperille pystyi myös itse tuomaan sisältöä. Kaikkialla oli älytauluja ja näyttöjä, joiden avulla tiedon lajittelu oli helppoa eleiden ja kosketuksen avulla. Puhelin ei ollut vain puhelin vaan käyttötarpeen mukaan se muuntui karttasovellukseksi, navigointiapuvälineeksi, kaukosäätimeksi ja niin edelleen. Kaikki tekeminen ja toiminta oli hyvin helppoa käyttäjälleen. Video toi mieleeni Minority Report -elokuvan isojen, elein ja kosketuksin ohjattavien älyseinien vuoksi. 

Matsudan video taas oli tunnelmaltaan hektinen, jopa ärsyttävä. Video oli kuvattu ikään kuin sovelluksen käyttäjän silmin – läsnä oli uhkakuva tulevaisuuden informaatioähkystä, kun ilmeisesti älylaseja käyttämällä kaikki informaatio on koko ajan silmien edessä. Tuntui kuin olisi katsonut japanilaista videopeliä: aivan kuin elämä olisi osa peliä. Pelillistäminen oli vahvasti läsnä – eri aktiviteeteista kerättiin kokemuspisteitä, kaupassa kehotettiin terveellisempiin valintoihin. Myös tässä käyttäjää ohjattiin kulkemaan oikeaan osoitteeseen seuraamalla tietyn värisiä opasteita tai opastettiin, millä pysäkillä bussista tulee jäädä pois. Jos unohdetaan se, että tätä oli uskomattoman ärsyttävää katsella, siis kuvitellen että tuollaisessa informaatioympäristössä pitäisi elää, oli osa sovelluksista toki hyödyllisiäkin. 

On kuitenkin yksi asia, mitä Micorsoftin videossa ei huomioitu lainkaan, mutta se tuli tuskallisesti esille Matsudan videossa: Tietoturva, verkkohyökkäykset ja identiteettivarkaudet. Kun koko elämä on verkossa, on ihminen aika haavoittuvainen tällaisten hyökkäysten edessä. Matsudan videolla käyttäjän tili joutui hyökkäyksen kohteeksi, joten kaikki tilille talletettu tieto, pisteet ja identiteetti menetettiin ja käyttäjä joutui aloittamaan ”elämänsä verkkokansalaisena” alusta. Melkoisen turhauttavaa, vaikka se olisikin ainoa seuraus. Mutta entä siinä tapauksessa, kun kaikki henkilötiedot, pankkitiedot ja varallisuus ja muut tärkeät henkilökohtaiset asiat ovat verkossa, ja joudut hyökkäyksen kohteeksi? Yllättäen myös tämä ajatuskulku tuo mieleeni elokuvan takavuosilta, nimittäin Sandra Bullockin tähdittämän klassikon The Net. Päähenkilö joutuu identiteettivaihdoksen uhriksi ja elämä alkaa mennä ikävälle raiteelle… Tätä on hyvä miettiä. ennen kuin luovuttaa koko elämänsä sähköisien verkkojen varaan. (Ja kylläpä muuten tuli heti rauhallisempi tunne sillä hetkellä, kun Matsudan videossa sovellus kytkeytyi pois päältä ja kauppakin oli vain tavallinen kauppa :) En taida itse olla todellakaan valmis tällaiseen muutokseen!)

Lähteet:  Video: Future Vision 2020, Microsoft Concept katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI Video: Hyper-Reality, Keiichi Matsuda katsottavissa: https://vimeo.com/166807261

[mielikuvitukseton-reeta]

Yhteisömanageri

Nykyinen kulttuuri, jossa yritys on sosiaalisessa mediassa sekä muissa kanavissa aktiivisesti yhteydessä yhteisöönsä, on vaikuttanut uuden ammattinimikkeen, yhteisömanagerin, muodostumiseen. Yhteisömanageri on melko uudehko ammattikunta, joten tehtävän sisällöt ja toimenkuvat ovat vasta muotoutumassa. Yhteisömanagerilta vaaditaan kuitenkin tiettyjä ominaisuuksia: Yhteisömanagerin tulee olla avoin oppimaan uutta, hänen tulee omata hyvät sosiaaliset ja viestinnälliset taidot ja hänellä pitäisi olla hyvä SoMen ja teknisten välineiden hallinta. Hyvälle yhteisömanagerille SoMe ei ole uusi juttu tai extraa muun päälle, hänelle SoMe on arkipäiväinen väline kommunikaatioon ja läsnäoloon. 

Yhteisömanagerin tehtävänä on huolehtia yhteisöstä, olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenien kanssa ja luoda hyvää fiilistä yhteisöön. Yhteisö voi muodostua tuotteen, palvelun, yrityksen, yhdistyksen, vapaaehtoistoiminnan tai hankkeen ympärille. Oleellista on se, että organisaation ja yhteisön muiden jäsenien välillä on aitoa vuorovaikutusta. Yhteisömanageri voi olla joko palkattuna suoraan yritykseen, hän voi toimi alihankittuna tai jopa vapaaehtoisena. Osa yhteisömanagereista toimii päätoimisina, osa sivutoimisina muiden työtehtävien ohessa, joku vapaa-ajallaankin. Yhteisömanagerit voivat toimia myös hyvin erilaisilla titteleillä yrityksissä, joten siitäkään ei aina yhteisömanageria tunnista. Myös yhteisömanagerien työnkuvat ovat kovin vaihtelevia. Tehtäviin voi kuulua esimerkiksi some-kanavien päivittämistä, keskustelufoorumin moderointia, yhteisön jäsenien neuvontaa ja muutosjohtamista, projektinhallintaa ja niin edelleen. Myös yhteisömanagerin työtä ja vaikuttavuutta pitäisi mitata, mutta tämä ei aina ole kovin yksinkertaista. Mittaaminen riippuu sekä organisaatiosta että varmasti yhteisömanagerien sijoittumisesta organisaatioon. Joissain organisaatioissa ei työn laatua ja vaikuttavuutta mitata lainkaan, toisissa organisaatioissa myös yhteisömanagereille on laadittu tulostavoitteet, joita seurataan. Useimmiten seurataan kuitenkin yhteisön aktiivisuutta: yhteisön jäseniä, postauksien klikkauksia, kävijämääriä ja muita analytiikan avulla seurattavia asioita. 

Yhteisömanagerointi on joskus myös haastavaa. Yhteisömanageritutkimuksen (2016) mukaan suurimpia haasteita on resursointi ja ajanhallinta, priorisointi ja työn sirpalemaisuus, mutta myös organsiaatioiden sisäinen muutosvastarinta koettiin haastavaksi. Myös riittävän kiinnostavan sisällön tuottaminen koettiin haastavaksi. Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka yhteisömanagerit haluaisivat kehittää omaa työtään. Ammatillisen arvostuksen lisääminen koettiin tärkeäksi – koettiin, että muut pitävät työtehtävää somehömpötyksenä vaikka myös yhteisömanagerointi vaatii suunnittelua, pitkäjänteistä strategiaa ja toimenpiteiden mittaamista ja vaikuttavuuden arviointia.

Lähteet: Piilotettu Aarre: Yhteisömanageritutkimus 2016 luettavissa: http://www.piilotettuaarre.fi/artikkelit/yhteisomanagerit/yhteisomanageritutkimus-2016/ Grapevine: Millainen on hyvä yhteisömanageri? luettavissa: https://grapevine.fi/2017/01/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/

[mielikuvitukseton-reeta]

Innovaation Lean Canvas

Käytimme ryhmätyössämme hyväksi Lean Canvas- työkalua visiomme jalostamiseen. Ideamme ja visiomme on luoda Validia Asumiselle asukas-applikaatio, jonka kautta erilaisten tilausten ja valintojen tekeminen helpottuu sekä kommunikointi voidaan toteuttaa sujuvasti. Pääsegmentiksemme valikoitui Validian kehitysvammaiset asukkaat, ja toissijaiset segmentit ovat fyysisesti vammaiset sekä muut toimintaesteiset asukkaat. Asukkaita on hyvin eri lähtökohdista, mutta heitä yhdistäviä tekijöitä ovat riippuvuus avusta, vaihtoehtojen puute, sekä se että he eivät kykene täysin itsenäiseen asumiseen. Tavoite on ratkaista näitä ongelmia digitalisaation avulla.  

Helppoutta arjen valintoihin - itsenäisesti. Tähän lauseeseen kiteytyy applikaation tarkoitus. Siis helpottaa asumista itsenäisesti. Sekä tuottaa enemmän vaihtoehtoja palveluihin joita Validian asukas voi valita itselleen.

Sovelluksen avulla voidaan tarjota ratkaisuja alussa mainittuihin ongelmiin. Koska Validian asukkaat eivät kykene itsenäiseen asumiseen, tarjotaan mahdollisuutta yhteisölliseen asumiseen jokaisen omilla ehdoilla. Kun avun saamista helpotetaan ja monimuotoistetaan digitalisaation avulla, asukas voi asua mahdollisimman itsenäisesti, kukin oman kyvynsä ja halujensa mukaan. Applikaation avulla asukkaalle voidaan tarjota erilaisia elämisen ja asumisen vaihtoehtoja. Palvelutaloasuminen voi olla monotonista ja arkipäiväistä. Sovelluksen avulla asukkaat saisivat lisää vaihtoehtoja päivärytmiinsä ja näin ollen tuntea itsensä merkitykselliseksi ja itsenäisemmäksi.  

Sovelluksen markkinoinnissa ja jakelussa tärkein kanava on Validian henkilökunta. He voivat esitellä ja mainostaa sovellusta uusille asiakkaille, he voivat opastaa käytössä.   Toiveena olisi, että palvelun tulovirrat muotoituisivat sellaisiksi, että Validia voisi tarjota fyysisen laitteen (tabletti) asukkaiden käyttöön heidän muuttaessaan, jossa sovellus olisi jo valmiiksi asennettuna.   Muita tärkeitä markkinointikanavia ovat sosiaalinen media, erityisesti sisältömarkkinointi ja blogiyhteistyö. Ns. Sisäpiiri-bloggaaja (yhteisön asukas, joka kertoo arjestaan Validian asunnossa ja yhteisössä) voisi jakaa kokemuksiaan myös sovelluksen käytöstä. Sosiaalisessa mediassa myös Validia itse voi palvelua markkinoida ja mainostaa.  

Tulovirtojen pohdinta oli hyvinkin laaja-alaista ja riippuvaista siitä, halutaanko palvelulla saada lisää liikevaihtoa Validialle vai onko kyseessä Validian palveluita differoiva lisäarvotuote, jolloin riittää, että itse palvelun kustannukset katetaan.   Digitaalisten sovellusten kehittämiseen ja ylläpitoon voisi ohjata varoja mm. Validian vuosibudjetista.   Yhteistyökumppanuuksilla voisi saada taloudellista hyöytyä: Sovelluksen kautta tilattavista palveluista osa olisi edullisempia/ilmaisia mukana olevien kumppaniyritysten kautta – esim. ruokapalveluita/aterioita Atrialta tms., liikuntapalveluita vaikkapa Satsilta ja niin edelleen. Ko. yritykset saisivat näin myös itselleen goodwill-markkinointia.   EU:lla on paljon jaossa hankerahaa, joten sovelluksen kehitysprojektiin ja jalkauttamiseen voisi hyvinkin olla saatavissa rahaa EU:n jonkin hankeohjelman kautta.   Yksi vaihtoehto on myös ladattavan sovelluksen maksullisuus: esimerkiksi vuosimaksu 9,90€ tai kuukausimaksu 1,90€. Riippuu toki sovelluksen tarjonnasta ja sisällöstä, voisiko maksu olla enemmänkin. Meille sovelluksen maksullisuus ei kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto – haluaisimme, että tällainen elämää, kommunikointia ja valintoja helpottava sovellus voisi olla kaikkien saatavilla, eikä vain heidän, jotka ovat siitä valmiita maksamaan.  

Kulut tulevat muodostumaan appin ylläpidosta sekä kehittämisestä. Lisäksi kuluja saattaa tulla laitteista, joissa appia käytetään, jos Validia on valmis kustantamaan laitteet asukkailleen. Myös markkinoinnista ja koulutuksesta syntyy kuluja. Koulutuksen osalta tulee suorien kulujen (hoitajien koulutus appin käyttöön) lisäksi huomioida epäsuorat kulut, kun hoitajat kouluttavat asukkaita appin käytössä.

Yhtenä avainmetriikkana seurataan appin latausten määrää. Tarkemmin seurataan appin käyttöastetta eriteltynä aktiivisiin ja passiivisiin käyttäjiin. Lisäksi seurataan appissa olevien tuotteiden ja palveluiden suosiota, kuinka monta prosenttia käyttäjistä käyttää mitäkin sovelluksen osaa.

Kohderyhmälle ei ole ennestään vastaavaa palvelua olemassa. Koska applikaatio kehitetään juuri Validian omiin tarpeisiin, on sen kopioiminen haasteellista. Samoin Validialla on isona ja valtakunnallisena toimijana kilpailuetua lähteä kehittämään sovellusta, johon pienemmillä kilpailijoilla ei välttämättä ole resursseja.  Sovellus on suunnattu osaksi asukaspalvelua, joten Validian sisäistä kilpailua ei muodostu.

[mielikuvitukseton-reeta]

Avoin Data

Termille Big Data sanotaan olevan yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijöitäkin. Pääpiirteissään Big Datassa on kuitenkin kyse suurista, automaattisesti kertyvistä datamääristä, joiden käsittely sellaisenaan on hankalaa. Se sisältää kuitenkin valtavan paljon hyödyllistä tietoa, kun sen vain saadaan jalostettua sopivilla analysointityökaluilla hyödylliseen muotoon. 

Avoin data on yrityksille kertynyttä tai yritysten, organisaatioiden tai julkishallinnon tuottamaa julkista tietoa, joka on avattu vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. Aineistot voivat olla tilastoja, taloustietoja, karttoja ja niin edelleen.  Avoin data on myös Big Dataa, mutta ero on siinä, että avoin data on vapaasti kaikkien saatavilla ja käytettävissä, kunhan muistaa mainita datan lähteen (Helsinki Region Infoshare). Avoin data on eri asia, kuin julkinen tieto. Julkinen tieto on kansalaisten luettavissa esimerkiksi nettisivuilla, mutta avoin julkinen tieto, eli avoin data, on kansalaisten käytettävissä vapaasti omiin tarkoituksiin. Avoin data tai Big Data ei ole sellaisenaan luettavissa, vaan se vaatii tiedon käsittelyä, lajittelua ja analysointia. (Helsinki Region Infoshare) Helsinki Region Infoshare (HRI) määrittelee sivuillaan kriteerit avoimelle datalle: Datan on oltava julkista tietoa. Kenenkään yksityisyyden suoja ei saa vaarantua – datassa ei saa olla henkilötietoja tai liikesalaisuuksia. Data on oltava koneluettavassa muodossa. Datan avaajan on sallittava aineiston uudelleen käyttö ja kerrottava se lisenssiehdoissa ja lisäksi datan on oltava maksutonta. 

HRI:n sivuilla on myös lueteltu sovelluksia, jotka hyödyntävät avointa dataa. Sivustolle voi kuka tahansa ilmoittaa uusia sovelluksia tai jopa vain ideoita uusista sovelluksista. Tässä muutamia esimerkkejä sovelluksista: Finna Street: Etsii käyttäjän selaimen sijainnin perusteella kuvia Finnasta, jossa on yli miljoona suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen kuvaa. Mihin perustaisin kahvilan?: Faris Alsuhail on hyödyntänyt paikkatietoaineistoja selvittääkseeni, mikä olisi kannattava sijainti uuden kahvilan avaamiselle. Varaamo: Varaamon kautta voi kätevästi varata Helsingin kaupungin julkisia tiloja ja työpisteitä yksityiseen käyttöön. Yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa esimerkiksi juuri kuten mainitussa sovelluksessa: paikkatiedon avulla voisi selvittää kiinnostavia kohteita esimerkiksi uuden ravintolan tai myymälän avaamiseksi. Myös ihmisten ostotottumuksia kaupungeittain tai jopa kaupunginosittain voisi analysoida ja räätälöidä myymälöiden valikoimaa asiakaskunnan mieltymysten mukaan. Lähteet: Helsinki Region Infoshare - internet-sivut luettavissa: https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/ Sovelto: Big Data luettavissa: https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/

[mielikuvitukseton-reeta]

Pelillistäminen (Gamification)

Pelillistäminen tarkoittaa sitä, että tuodaan peleistä tutut mekaniikat ja dynamiikat uuteen ympäristöön: opetukseen, markkinointiin, työelämään. Se ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi oppimispelejä, vaan esimerkiksi peleistä tuttuja palkitsemisjärjestelmiä: Badget, pisteet tai muut motivoivat palkinnot kuten esimerkiksi ulkomaanmatkat. 

Terminä pelillistäminen on melko nuori – Marcus Tallberg kirjoittaa Digitalist Globalin sivuilla, että termiä ’gamification’ ei ole Google Trendsin mukaan juurikaan haettu ennen syyskuuta 2010. Aiheeseen tutustuessani totesin, että osa pelillistämisen keinoista on ollut käytössä jo hyvinkin pitkään. Mistään uudesta asiasta sinänsä siis ei ole kysymys, mutta nyt sille on oma lokeronsa termistöissä. Pelillistämisen tarkoituksena on saada käyttäjä toimimaan yrityksen haluamalla tavalla. Pelillistäminen vetoaa ihmiselle luontaiseen kilpailuviettiin. Käyttäjänä voidaan nähdä yhtä hyvin yrityksen työntekijä kuin asiakaskin: Erilaisia sovellutuksia tästä liike-elämässä voisi olla esimerkiksi asiakkaiden lojaliteettiohjelmat, tuotearvioinnit yrityksen nettisivuilla tai verkkokaupoissa, henkilöstön koulutus tai esimerkiksi myyntikilpailut. Myyntikilpailusta erinomaisena esimerkkinä toimii erään yrityksen vuosittainen palkintomatka: kilpailu on avoin kaikille myyjille, matkakohde ja pistetaulukot julkaistaan niin, että aikaa matkalle ansioitumiseen on noin puoli vuotta ja pisteitä voi ansaita vähintään kahdesta eri kategoriasta. Omalla työllä ja sitoutumisella matka on jokaisen saavutettavissa ja yritys tukee kannustamalla, antamalla työkaluja sekä pitämällä ajan tasalla edistymisestä. Mikä olisikaan hienompi palkinto kuin luksusloma ystävien kanssa tiukan ahkeroinnin päätteeksi? Parasta tässä on se, että halutessaan voi kerätä vielä enemmän pisteitä, jolloin saa itselleen myös matkakumppanin mukaan. 

Marcus Tallberg muistuttaa muutamasta tärkeästä asiasta: Osallistumisen pitää olla vapaaehtoista, ketään ei voi pakottaa osallistumaan. Pakottaminen voi saada pian negatiivisen vivahteen, ja sen sijaan että ajatuksemme on esimerkiksi sitouttaa asiakkaita kanta-asiakasohjelmiin, aletaankin palvelua ja yritystä karttamaan koska vaatimuksena on osallistuminen johonkin, mikä ei välttämättä innosta. On tärkeä suunnitella palkintopolut huolellisesti ja tehdä ne mielekkäiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Kannattaa miettiä myös, että palkinnot ovat aidosti saavutettavissa. Muutoin saattaa aiheutua jälleen hylkimisreaktio. Tärkeää on pitää myös käyttäjät ajan tasalla edistymisestä, joka motivoi entisestään parantamaan tuloksia ja tavoittelemaan seuraavaa tasoa ja saavutusta.

Lähteet: Digitalist Global, Marcus Tallberg (2013): Pelillistäminen - pisteiden ja palkintojen tuolla puolen https://digitalist.global/talks/pelillistaminen-pisteiden-ja-palkintojen-tuolla-puolen/# Game Effective: How Using Gamification in Business Drives Better Outcomes https://www.gameffective.com/gamification-in-business/

[mielikuvitukseton-reeta]

Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinointi. Jälleen yksi sana, jonka merkityksen kuvittelee tietävänsä, mutta kun se pitäisi selittää, ei onnistu. Vapa Median perustajat Ida Hakola ja Ilona Hiila määrittelevät sisältömarkkinoinnin kirjassaan ”Strateginen Ote Verkkoon” (2012) seuraavasti: Tapa sitouttaa asiakkaita hyödyllisten sisältöjen avulla. Tavoitteena on tehdä niin hyviä yksittäisiä sisältöjä, että ne houkuttelevat yleisöjä yrityksen asiakkaiksi. Sisältömarkkinoinnissa keskiössä on asiakas ja asiakkaan kiinnostukset, intohimot, tarve löytää tietoa ja ratkaisuja ongelmiin. Yrityksen on pyrittävä tuottamaan niin kiinnostavaa sisältöä, että se saa asiakkaan kiinnostumaan. Kyse ei kuitenkaan ole omien tuotteiden tai brändin mainostamisesta. Alma Talentin Ossi Kurki-Suonio antaa vinkit menestyksekkääseen sisältömarkkinointiin ja hänen ensimmäinen vinkkinsä on, että älä puhu itsestäsi! Yritys toimii sisältömarkkinoinnissa asiantuntijan roolissa, ei mainostamassa omaa yritystään.  Toisekseen tulisi miettiä, miten vastaanottaja hyötyy sisällöstä. Hyvä tapa voisi olla myös ajatella oma kaveri, jolle viestin kohdentaisi.

Erilaisia sisältömarkkinoinnin tapoja verkossa ovat muun muassa artikkelit, blogit, videot sekä lukijakilpailut ja testit. Artikkeleiden avulla yritys pystyy luontevasti näyttäytymään asiantuntijana ja kertomaan tuotteistaan ja palveluistaan osana kohderyhmän arkea. Blogissa taas voi tuoda enemmän esille näkemyksiä ja mielipiteitä: Blogien kommenttiosiot osallistavat yleisöä ja keskustelu lisää yhteisöllisyyttä. Blogeja myös usein jaetaan eteenpäin omille ystäville sosiaalisen median kanavissa. Sisältömarkkinointi blogiyhteistyön avulla lisää kohderyhmän samaistuttavuutta, kun tuotteesta tai palvelusta kertookin se tuttu bloggaaja oman arjen helpottajana. Videoilla voi luoda monenlaista sisältöä: käyttäjäkokemuksia, käyttöopastusta, asiantuntijuutta. Lukijakilpailuiden ja testien avulla sitoutetaan yleisöä hauskalla tavalla ja samalla saadaan kerättyä potentiaalisia liidejä.

Sisältömarkkinointi ei ole sattumanvaraista. Siinäkin pitää olla tavoitteita, sille tulee luoda strategia. Mittaamista ei sovi unohtaa: vanha viisaus muistuttaa, että sitä saat, mitä mittaat. Siksi jokainen markkinointitoimenpide pitää olla mitattavissa: lukijämäärät, klikkaukset, ostot alennuskoodilla – you name it. Ossi Kurki-Suonio muistuttaa vinkeissään vielä, että ei saa unohtaa re-targetointia. eli kohdennettua markkinointia jokaiselle lukijalle.

Lähteet: Vapa Media - Mitä on sisältömarkkinointi? 5 määritelmää https://www.vapamedia.fi/artikkeli/mita-on-sisaltomarkkinointi-5-maaritelmaa/ Alma Media - Mainosratkaisut/Sisältömarkkinointi https://www.almamedia.fi/mainostajat/mainosratkaisut/sis%C3%A4lt%C3%B6markkinointi Kubo - Mitä on hyvä sisältömarkkinointi? https://www.kubo.fi/mita-on-hyva-sisaltomarkkinointi/

[mielikuvitukseton-reeta]

Immersiivinen ostamisympäristö – VR:n ja AR:n hyödyntäminen tulevaisuuden kaupankäynnissä

Immersio on monelle videopeliharrastajalle tuttu termi. Sen sijaan tavalliselle kuluttajalle se ei sano välttämättä yhtään mitään. Kyse on siitä, että ikään kuin sukelletaan, uppoudutaan toiseen, virtuaaliseen maailmaan. Pelitodellisuudet rakennetaan hyvin yksityiskohtaisiksi, jotta kokemus ympäristöstä olisi mahdollisimman uskottava. 

No miten tämä sitten liittyy kaupankäyntiin? Verkko-ostamisen yleistyessä haasteena on muun muassa se, että tuotetta ei pääse hypistelemään ja sovittamaan ennen ostoa. Ostopäätöstä joko lykätään tai usein käy myös niin, että tilataan, mutta joko tuote palautetaan tai jää käytämättä, koska se ei vastannut odotuksia. Immersiivisillä ostoympäristöillä voidaan helpottaa asiakkaan ostopäätöksen syntymistä ja toisaalta vahvistaa ostoon sitoutumista. Virtuaalitodellisuudessa (VR, Virtual Reality) asiakas siirtyy kokonaan virtuaaliseen tilaan apuvälineiden avulla, kun taas lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) tuo lisäelementtejä asiakkaan todellisuuteen. Tästä yhdenlainen esimerkki on mahdollisuus sovittaa silmälasikehyksiä omille kasvoille puhelinsovelluksen avulla. Immersiivisillä ostoympäristöillä pystytään vaikuttamaan myös tuotteen brändiin sekä lisäämään asiakasuskollisuutta. Immersiivisiä ostoympäristöjä ja -kokemuksia voidaan toteuttaa sekä kivijalkakaupoissa että verkkokaupoissa. Kummassakin nille on oma tilauksensa, mutta hieman erilaiset käyttötarkoitukset.

Millaisissa tilanteissa virtuaalitodellisuutta tai lisättyä todellisuutta sitten voisi hyödyntää? Esimerkiksi asuntonäyttöihin voisi osallistua VR-lasien avulla - tilan hahmottaa paremmin kuin kuvista, kun pääsee itse kulkemaan huoneistoon. Tai huonekalujen mallaaminen omaan olohuoneeseen. Kuka muuten muistaa vuosikynmmenen takaa Tikkurila Oy:n palvelun, johon ladattiin kuva omasta huoneesta ja siihen sai sitten sovitella erilaisia maalisävyjä? Voisi ajatella, että tällaisista sovelluksista on lähdetty liikkeelle ja teknologisen kehityksen myötä saamme yhä vaikuttavampia kokemuksia, kun myymälöihin luodaan myytävään brändiin sopivia tunnelmia, sovituskoppeihin tuodaan älypeilejä ja niin edelleen.

Immersiivinen ostoympäristö ja -kokemus tulevat olemaan iso osa tulevaisuuden kaupankäyntiä. Lähteet: Shopify.com - 5 creative ways stores are experimenting with immersive retail experiences Think With Google - VR, AR, MR and what does immersion actually mean?

[mielikuvitukseton-reeta]

Inbound - markkinointi

Yritysten markkinointia jaetaan mm. Inboundiin ja Outboundiin. Nämä termit kertovat markkinoinnin suunnan. Outbound-markkinoinnissa yritys on kontaktia ottava osapuoli, mutta Inbound-markkinoinnissa asiakas tulee myyjän luokse. Outboundiin kuuluvat mm. perinteiset suorakirjeet, lehti-, tv- ja radiomainonta sekä puhelinmyynti. Se on usein yksisuuntaista, myyjän suunnasta lähtevää markkinointia. Inboundissa taas yritys tekee itsensä näkyväksi ja saavutettavaksi ja on asiakkaan käytettävissä kun asiakas tietoa tarvitsee: keinoina on muun muassa asiantuntijablogit yritysten verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavat ja hakukoneoptimointi   (What’s the difference between inbound- and outbound -marketing) Inbound on tällä hetkellä kuuma peruna yrityksissä, koska se on ensinnäkin edullisempaa kuin outbound-kampanjat. Se on ketterämpää: mikäli huomaat kesken kampanjan, että homma ei toimi tai sitä pitää säätää, muutoksia voi tehdä niin sanotusti lennosta. Ennen kaikkea sen mahdollisuudet ovat personoinnissa. Tulemalla asiakkaiden keskuuteen sosiaalisen median kanaviin saadaan kontakti mahdollisiin uusiin asiakkaisiin sekä vahvistetaan jo olevien asiakkaiden sitoutumista. Tästä hyvä esimerkki on Jimm’s PC-Store, joka on koko olemassaolonsa ajan ollut erittäin aktiivinen toimija mm. MuroBBS-keskustelufoorumilla. 

Myös Elisalla on vahva some-presenssi ja halu sitouttaa asiakkaita yritykseen: perinteisten some-kanavien lisäksi Elisalla on Oma Yhteisö, jossa asiakkaat voivat kohdata toisensa, mutta myös Elisan asiantuntijoita. Yhteisössä voi jakaa vinkkejä palveluiden käyttöön, kysyä neuvoa pulmatilanteisiin. Siellä myös keskustellaan alan kehityksestä ja esitetään toiveita miten palveluita voisi parantaa ja uudistaa. Hyvin vuorovaikutuksellista. 

Inboudin etuna outboundiin on myös sen mitattavuus. Kun ensin on tehty yritys saavutettavaksi verkossa, voidaan yhteystietoja ja markkinointilupia kerätä lomakkeilla, latausvinkeillä tai tapatumakutsuilla. Myöhemmin on helposti nähtävissä, mitkä näistä yhteystiedoista, liideistä tai prospekteista ovat kasvaneet varsinaiseksi asiakassuhteeksi. (Matter)

Kuva: Inbound-markkinoinnin vaiheet. Lähde: Matter

Parhaimmillaan inbound- ja outbound-markkinointi täydentävät toisiaan, jolloin voidaan puhua Fullbound-markkinoinnista. Lopulta kyse on aina siitä markkinointi-mixistä, joka kullekin yritykselle on paras mahdollinen kokonaisuus tulevien ja nykyisten asiakkaiden tavoittamiseksi. (ASMA blogi)

Lähteet: http://matter.fi/wp-content/uploads/2016/12/Matter-Inbound-markkinoinnin-tietoisku.pdf , luettu: 1.10.2018 https://www.asml.fi/blogi/markkinointi-inbound-outbound-fullbound/  luettu: 1.10.2018 https://blog.thewholebraingroup.com/whats-the-difference-between-inbound-and-outbound-marketing , luettu:  1.10.2018 https://www.jimms.fi/ , luettu: 1.10.2018 https://www.instagram.com/jimmspc/  https://elisa.fi/ , luettu: 1.10.2018 https://yhteiso.elisa.fi/

[mielikuvitukseton-reeta]

INNOVOIJA INNOVOI INNOVAATIOITA

Tämänkertainen pohdinta koskee innovaatioita ja innovointia. Kun pitäisi pukea sanoiksi, mitä innovaatiot tai innovointi ovat, se ei ole helppoa. Tätä pähkäilin ääneen keittiössä, johon  11-vuotias poikani kuittasi että ”sehän on sellanen joku uus juttu”. No niin. Lapsikin sen ymmärtää. Innovaatiot ja innovointi ovat osa arkea. 

Innovointi on toimintaa, jonka seurauksena syntyy innovaatioita. Innovaatiotoiminnan tarkoituksena on edistää ideoiden syntymistä ja kehittämistä käytäntöön viedyiksi innovaatioiksi (Inno-Vointi - Innovoinnin periaatteet) Innovaatio on usein uusi tuote tai palvelu, joka mullistaa markkinoita. Aina sen ei kuitenkaan tarvitse olla uusi, se voi olla myös olennaisesti paranneltu versio. (Inno-Vointi - Innovaation periaatteet) Innovaatio voidaan nähdä myös prosessina, jossa tunnistetaan tarpeita ja mahdollisuuksia ja kehitetään niihin ratkaisuja (J.Pernaa, 2013)  

Innovaatio ja keksintö tai idea eivät ole toistensa synonyymejä, vaikka niinkin joskus tunnutaan ajattelevan. Innovaation määritelmä edellyttää, että idea tai keksintö viedään käytäntöön – joskus prosessiin voi sisältyä useita käytännön kokeiluja. (Inno-Vointi - Innovoinnin periaatteet)  Innovoija on se taho, joka innovointia suorittaa. Kyseessä voi olla yksilö, tiimi tai organisaatio (J.Pernaa, 2013) Innovoijana voi toimia kuka vain, vaikka tiukassa elääkin myytti suurista innovaattoreista. Innovatiivisuudessa ei kuitenkaan aina ole kyse suuresta murroksesta, vaan usein isotkin murrokest kehittyvät hitaasti ja pienin askelin. Näin aivan arkipäiväinenkin idea voi kehittyä totuttua kaavaa mullistavaksi innovaatioksi. (Kauppalehti, 2015).

Innovaatio on tärkeää yritysten liiketoiminnalle ja menestykselle, koska on löydettävä uusia tapoja pärjätä kilpailussa. Hinta on usein jo niin kilpailtu, että sieltä ei välttämättä kilpailuetua saada. Niinpä on panostettava muihin osa-alueisiin. Innovaatiot eivät välttämättä aina vaadi suuria rahallisia panostuksia.

Innovaatiot ovat usein paranneltuja kehitysversioita aiemmista versioista, jolloin voidaan puhua jatkuvasta innovaatiosta. Kokeilujen kautta tuote kehittyy paremmaksi. Toisinaan joku innovaatio onnistuu häiritsemään päämarkkinan toimintaa niin voimakkaasti, että voidaan puhua disruptiivisesta innovaatiosta. Tällainen innovaatio valtaa jalansijaa aluksi sellaisella markkinalla, joka ei ole tärkeä päämarkkinan toimijoille, josta tuote tai palvelu voi hiipiä kilpailijoiden huomaamatta päämarkkinoille ja aiheuttaa melkoisia mullistuksia. Usein nämä disruptiiviset innovaatiot ovat niitä suuria tarinoita, jotka vievät toimialoja ja toimintatapoja harppauksittain eteenpäin. (Ala-Mutka, 2016).

Lähteet: Inno-Vointi - Innovoinnin periaatteet. http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla. Luettu 18.9.2018 Pernaa, J. (2013). Innovaatioiden määrittely ja kehittäminen. AJATUKSIA, 12.5.2013. https://peda.net/id/bcba22ece. Luettu 18.9.2018.  Kauppalehti: Jokainen voi olla innovaattori. 7.9.2015. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jokainen-voi-olla-innovaattori/RAaZy5JN. Luettu 18.9.2018 Jukka Ala-Mutka, blogi. 23.2.2016.https://jukkaam.com/2016/02/23/uber-disruptiivinen-innovaatio/ . Luettu 18.9.2018

[mielikuvitukseton-reeta]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Liiketoiminnasta ei tule digitaalista liiketoimintaa kuin taikaiskusta, kun yritys ottaa käyttöönsä digitalisaation luomia mahdollisuuksia toteuttaa olemassaolevaa liikeideaa ja prosesseja. Digitaalista liiketoimintaa on liiketoiminta, joka rikkoo rajoja, tekee asioita uudella tavalla, joka uudistaa toimialaa ja vaikuttaa asiakkaan palvelukokemukseen. Jukka Ala-Mutka puhuu aiheesta kiinnostavasti ja laajastikin blogissaan #agilejukka.

Digitaalinen liiketoiminta edellyttää yrityksen johdolta ketterää ja kevyttä otetta: on pystyttävä nopeisiin ratkaisuihin ja uskallettava kokeilla uutta. Otettava hyppy tuntemattomaan. Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa myös uuden liiketoimintaidean toteuttamisen ja kasvun ilman että se olisi sidottu tiettyyn paikkaan (toimitilat) tai aikaan (aukioloajat). Se ei myöskään vaadi välttämättä suuria alkupääomia, vaan bisneksen aloittaminen voi olla mahdollista hyvinkin pienestä. 

Digitalisaation merkitys menestystekijänä? 

Digitaalisen liiketoiminnan merkitys menestymisen kannalta on aivan valtava. Pienellä taloudellisella panostuksella voi kasvattaa yrityksestään miljoonaluokan bisneksen jos idea on hyvä. Digitalisaation vaikutus yritysten menestymiselle on avainasemassa. Prosesseja saadaan virtaviivaistettua ja toisaalta virheiden määrää tietyissä prosesseissa tai prosessin osissa pienennettyä digitaalisilla sovelluksilla.

On sanottu, että enää digitalisaatio ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Kilpailussa ei pärjää, jos jää digitalisaation kelkasta. Päivän sana on Big Datan analysointi. Erilaisten analysointisovellusten tai -palveluiden avulla yritykset pystyvät verrattain melko helpostikin seulomaan ja analysoimaan kilpailukykynsä kasvattamisen tukemiseksi informaatiota näistä valtavan suurista, järjestelemättömistä informaatiovarannoista. Tämä jos mikä vahvistaa sen ajatusmallin, että digitaalisuus on tulevaisuudessa elinehto menestyvälle yritykselle.

Digitalisaatio ja globalisaatio - muna vai kana? 

Mutta mitä tekoa digitalisaatiolla ja globalisaatiolla sitten on toistensa kanssa? Vai onko tässä käsillä vanha tuttu ”kumpi oli ensin – muna vai kana” -tilanne? Tokihan globalisaatio on ilmiönä ollut olemassa jo kauan ennen digitalisaation alkumetrejä. Voisi kuvitella, että tekniikan kehittyessä juuri halu tietää, mitä muualla maailmassa tapahtuu, on saanut aikaan ensin lennätinratkaisut ja lopulta nykyisenkaltaisen nopean tietoverkon, jossa koko maailma on avoin – ruudun takana. Tämä tekninen kehitys – digitalisaatio – on taas puolestaan mahdollistanut maailman pienentymisen.  Globalisaatio ja digitalisaatio elävät suloista symbioosia, aivan kuten syysmetsän sienet puiden kanssa. Kasvavat ja voimaantuvat yhdessä.

Lisää Jukka Ala-Mutkan ajatuksia digitalisaatiosta voit lukea täältä: https://jukkaam.com/2016/08/29/liiketoiminnan-digitalisointi-vai-digitaalinen-liiketoiminta/