#REconomy

[kapitaali]

Kuplien puhkaisua, osa 4 - REconomy-harjoittajien nimeämä ehdokas Lush Spring Prizen voittajaksi

Kirjoittanut Nenad Maljković

Piskuinen kolmen henkilön tiimi (Jay Tompt, Nenad Maljković & Wouter Extercatte) saattoivat päätökseen ja jättivät REconomy-harjoittajien anomuksen Lush Spring Prize 2019 -palkintoa varten Established Projects -kategoriassa (me tavoittelemme enemmän vaikuttavuutta kuin mielipidevaikuttamista, emmekä me tee “kampanjointia tai lobbausta”, joten meidän mielestämme sovimme tuohon kategoriaan). Jos me voitamme, saamme 25,000 Britannian puntaa. Jos me emme voita, tällä hetkellä olemme 3–6 kuukauden mittaisessa yhteistekemisen ja bootstrappingin kokeessa, joten teemme tämän jokatapauksessa. Lush Springin kilpailuvastaukset kuvaavat sitä mitä teemme… 🙂

…12. Liiketoimintamalli / juridinen status / organisaatiorakenne

Harjoittajien virtuaaliyhteisö, jota yhteismaana tukevat sen jäsenet sekä useat eri lainsäädäntöalueilla rekisteröidyt järjestöt, joiden jäseniä yksittäiset jäsenet ovat, Art of Transition Foundation on yksi niistä.

13. Mitkä ovat organisaationne taustalla olevat arvot? Jos kyse on voittoa tavoittelevasta yhtiöstä, kuvaa tasetta ja tuloslaskelmaa kolmikantaraportoinnilla.

Ydintasolla meitä ohjaa permakulttuurietiikka (Maapallon hoito, ihmisten hoiva, reilu jako) sekä Modernin Agilen periaatteet (tee ihmisistä mahtavia, tee turvallisuudesta ykkösasia, kokeile ja opi nopeasti, jatkuvasti toimita arvoa). Työmme keskittyy olemaan katalyytti vaihtoehtojen luomiselle tuhoisille talousmalleille — vaihtoehtojen, jotka ovat yhteisövetoisia, desentralisoituja, bioregionaalisesti asianmukaisia, oikeudenmukaisia ja inklusiivisia, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti regeneratiivisia. Me arvostamme monimuotoisuutta, kunnioittavaa kuuntelemista demokraattisia ja kollaboratiivisia ja inklusiivisia tapoja tehdä päätöksiä.

…20. Kertokaa tarinanne.

Paikallisesta maailmanlaajuiseen virtuaalinen käytäntöyhteisö on regeneratiivisille yrittäjille, yritysekosysteemien rakentajille ja yhteisöorganisaattoreille. Olemme majakka kasvunjälkeisille, jälkikapitalistisille talousmalleille (solidaarisuustalous, osuuskunnat, yhteiskunnalliset yritykset, yhteisvauraus jne.), jotka on nivottu paikallisiin/alueellisiin yhteisöihin. Itseorganisointi tarjoaa vertaistukea, helpottaa sosiaalista oppimista ja koordinoi toimintaa paikallisella, ylipaikallisella, bioregionaalisella, ylikansallisella ja globaalilla skaalalla.

Levitämme sosiaalisia ja taloudellisia innovaatioita, jotka toimivat elämää vahvistavina vaihtoehtoina vallitseville tuhoisille malleille. Rakennamme globaaleja uudistuvia kulttuureja ”liikkeiden liikkeeksi”. Aloitimme vuonna 2011 REconomy Projectina, Transition Town Totnesin ja Transition Networkin toiminnallisena risteytyksenä. Kansainväliseen hankkeeseen osallistui ryhmiä Belgiasta (Wallonia), Brasiliasta, Kroatiasta, Saksasta, Italiasta, Latviasta, Alankomaista, Meksikosta, Portugalista ja Yhdysvalloista, jotka muodostivat kansainvälisen REconomy Groupin, ja REconomy Centre aloitti toimintansa Totnesissa. Vuoden 2017 alussa ryhmä muuttui virtuaaliseksi CoP:ksi, jonka nimi on REconomyn harjoittajat.

Katso historia verkkosivuiltamme.

21. Mitä regeneraatio tarkoittaa organisaatiossanne ja miten regeneraation ideat liittyvät ideaanne?

REconomy-harjoittajat ovat ihmisiä, jotka tulkitsevat ‘regeneraatiota’ paikallisten ja alueellisten talousjärjestelmien kontekstissa, jotka ovat oikeudenmukaisia, inklusiivisia, ekologisesti viisaita ja yhteiskunnallisesti elävöittäviä, resilienttejä ja monimuotoisia. Me käytämme termejä ‘regeneratiivinen’ tai ‘regeneraatio’ kuvaamaan niitä järjestelmiä, jotka parantavat ja elvyttävät, luovat olosuhteet terveemmälle lisääntymiselle ja evoluutiolle.

Meidän suosimamme menetelmät — kuten ‘järjestelmänlaajuinen ajattelu’, vertaistuotanto, yhteisön mukaanotto, käyttäen konsepteja kuten ‘yrittäjyys’ ja  ‘sijoittaminen’ tavoilla jotka tuovat jäsenet yhteistyön äärelle, yhteisten visioiden ja vastuullisuuden pariin — nämä luovat olosuhteet omavaraisuudelle ja järjestelmätason ratkaisuille. Näin mahdollistetaan toistuvat ja itseään toistavat interventiot ja hankkeet, jotka ovat laajojen toimijaryhmien hallussa ja jotka vakiintuvat uusiksi kulttuurinormeiksi. Nämä ajatukset ovat taloudellisen uudelleensijoittamisen viitekehyksemme ja tavoitteenamme levittää sen käyttöönottoa paikallisesta maailmanlaajuiseen virtuaalisen käytäntöyhteisömme kautta.

22. Kuka hyötyy työstänne?

Välittömät hyödynsaajamme ovat REconomy Practitionersin paikallisen ja maailmanlaajuisen virtuaalisen käytäntöyhteisön jäsenet, jotka saavat tietoa, työkaluja, luottamusta ja yhteistyösuhteita. Heihin kuuluvat paikallistalouden aktivistit, uudistavat yrittäjät, järjestäjät ja käytännön toimijat, vihreät / sosiaaliset / eettiset / paikalliset yrittäjät, paikalliset / vaikuttavuusinvestoijat, paikalliset poliittiset toimijat ja ”ankkurilaitosten” päätöksentekijät.

Nämä aktiiviset kansalaiset, jotka ovat saaneet voimia osallistumalla yhteistyöhön, tuovat mukanaan välineitä, ideoita ja itseluottamusta uusien mallien ja suhteiden luomiseen omilla paikkakunnillaan — kaupungeissa, pikkukaupungeissa ja maaseutualueilla. N��mä toimet puolestaan käynnistävät tai edistävät talouden siirtymisprosessia kohti uusiutuvia paikallisia ja bioalueisiin soveltuvia malleja.

23. Henkilökohtainen ja tiimin hyvinvointi

Juuri nyt olemme jossain hyvin pienen kollektiivin ja ”tiimien tiimin” välissä, työskentelemme ketterästi, edullisesti ja suurella vipuvaikutuksella ja pyrimme saavuttamaan suuren vaikutuksen. Jos ”pyrimme myöntämään yhden palkinnon pienimuotoiselle hankkeelle tässä kategoriassa” — olemme sekä pieniä että suuria!

Käytämme suostumukseen perustuvaa päätöksentekoa ja jaamme työn yhteisesti mahdollisuuksien mukaan. Keskeiset roolit voitaisiin nimetä yleisesti: verkoston kutojiksi, yhteistyön aloittajiksi, tiimien koollekutsujiksi ja koordinaattoreiksi sekä tiimin jäseniksi. Kaikki roolit ovat tilapäisiä, ja rakenteemme ovat hyvin dynaamisia ja kehittyvät orgaanisesti sopeutumalla nopeasti muutoksiin ”ekosysteemissämme” ja sen ulkopuolella. Katso kaavio täältä havainnollistavasti: https://goo.gl/i8J74s

Meillä on säännöllisiä videokokouksia, ja pidämme säännöllisesti yhteyttä kokousten välillä, mikä luo toisiaan tukevaa ja välittävää kulttuuria. Yhteistyökumppaniverkoston kehittäminen on vasta alkuvaiheessa, mutta meillä on tukisuhteita ydintiimin jäsenten välillä, jotka tulevat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Alankomaista, Ranskasta ja Kroatiasta ja tuovat mukanaan erilaisia taitoja, kulttuurisia näkökulmia ja tietoa.

24. Kuvaa laajempi ympäristö jossa työskentelet ja sen keskeiset haasteet ja rajoittavat tekijät, joita organisaationne kohtaa toimiakseen ja kehittyäkseen?

Olemme ammattilaisia, joilla on samanaikaisesti kaksi näkökulmaa. Ensimmäinen on paikallinen, jossa asumme ja työskentelemme. Aloitamme niinkutsutuilla siirtymäyrityksillä (eli regeneratiivisilla startupeilla) permakulttuurin etiikan, kolminkantaraportoinnin, yhteisön joustavuuden ja paikallisen ekosysteemin regeneroinnin mukaisesti. Luomme aloitteita kehittämään paikallista siirtymäyrittäjäkulttuuria ja yritysten ”ekosysteemejä” tukemaan niiden kehitystä. Kiireellisyyden tunne kiihtyy, ja kysyntä sille, mitä teemme yhteistyöhankkeessamme, kasvaa.

Toinen on planetaarinen näkökulma, eli paikallinen ja globaali virtuaalinen harjoittajayhteisö. Kehitämme foorumia osaamisen levittämiseksi ja edellytysten luomiseksi yhteistyölle — paikallisesti, paikasta toiseen tai virtuaalisesti — tarkoituksena levittää regeneroivia talousmalleja: innovaatioita, joilla pyritään lisäämään joustavuutta, ekologista kestävyyttä, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta niillä paikkakunnilla ja alueilla, joilla toimijamme toimivat. Verkostomme kasvua ja kehitystä rajoittava tekijä on sellaisten resurssien puute, jotka mahdollistaisivat maksullisen työn vertaistuen, oppimisen, rahoituksen ja toimintaohjelmien kehittämiseksi ja helpottamiseksi.

25. Millä tavoin organisaationne tukee suoraan niiden luonnonvarojen palauttamista, joista se on riippuvainen?

Jäsenemme tekevät sen paikallisesti, siellä missä he asuvat, ja heillä on kaksi näkökulmaa, jotka selitettiin edellisessä vastauksessa. Käytäntöyhteisömme tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuksia itseorganisoitumiseen.

Kun yksittäinen henkilö tai ryhmä näkee tilaisuuden tehdä muutoksen tai kokeilla jotakin tai jos he kokevat voivansa käynnistää toiminnan, käytäntöyhteisömme tarjoaa heille mahdollisuuden löytää verkostostamme muita, jotka voivat liittyä heidän mukaansa tai tehdä yhteistyötä ja kokeilla pieniä toimia ja saada käyttöönsä toimintaan tarvittavia resursseja. Tässä yhteydessä kiinnitämme huomiota siihen, mitä tapahtuu, teemme jälkipuintia, opimme kokemuksesta, analysoimme, mitä tehtiin (jotta voimme ottaa paremman seuraavan askeleen) ja jaamme sitten oppimamme laajemman verkoston kanssa. Esimerkiksi Totnesissa olemme auttaneet saamaan aikaan taloudellisia investointeja ja yhteisön tukea kahdelle paikalliselle maatilalle, joista toinen ei viljele maata, toinen on biodynaaminen ja kumpikin ryhtyy toimenpiteisiin maaperän parantamiseksi, biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi jne. Tarjoamme valmennusta toiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on puuttua kuivuuteen. Katso www.schoolfarmcsa.org.uk & https://apricotcentre.co.uk.

26. Miten organisaationne tukee regeneraatiota?

Sosiaalinen uudistaminen on luultavasti tärkein osa toimintaamme. Bill Mollisonia lainatakseni: ”Ihmiset ovat ongelma, ihmiset ovat ratkaisu.” Yksi sosiaalisen rappeutumisen ajureista on kaivannaistalous. Kannattamamme lähestymistavat ja mallit, jotka rakentavat uudelleen paikallistaloutta ja suhteita paikallisyhteisöissä, edistävät sosiaalista uudistumista.

Pyrimme rakentamaan suhteita kahdessa kontekstissa: henkilökohtaisesti ja virtuaalisesti. Sekoitamme näitä konteksteja mahdollisuuksien mukaan vähentääkseen työmatkoja ja matkustusjälkeä. Tuemme virtuaalisen yhteistyön taitojen kehittämistä sekä käytännön tekniikoita ja menetelmiä, jotka erottavat yhteistyökulttuurin vallitsevasta konfliktikulttuurista. Edistämme ja tuemme itseorganisoitumista. ”Eläviä, emergenttejä, hajautettuja, hajautettuja, hajautettuja, paikallisesti virittyneitä tiimejä, jotka käsittelevät lakkaamatonta muutosta ilman, että niiden tarvitsee mukautua hierarkioihin, valtakirjoihin ja valvontaan.” – Giles Hutchinsia lainaten. Verkostojen kutomisessa on pohjimmiltaan kyse sosiaalisesta uudistumisesta nykyaikaisessa sosiaalisessa kontekstissa ja siirtymisestä egokeskeisistä verkostoista ekokeskeisiin verkostoihin.

Linkkejä tästä asiasta kertoviin artikkeleihin: https://goo.gl/i8J74s

27. Miten organisaationne tukee talouden regeneraatiota?

Kannatamme lähestymistapoja, joiden avulla paikallisen ja alueellisen talouden toimijat voivat siirtyä tuhoisista talousmalleista paikallisiin, hajautettuihin ja bioalueisiin soveltuviin malleihin, jotka luovat toimeentuloa ja työpaikkoja tavalla, joka on osallistava, sosiaalisesti ja ekologisesti uudistuva, oikeudenmukainen ja kestävä. Tukemamme aloitteet toimivat sekä paikallisen/alueellisen talousjärjestelmän tasolla että REconomy-yritystasolla. REconomy Enterprise on taloudellisesti elinkelpoinen kauppayhtiö, joka täyttää todellisen yhteisön tarpeen, tuottaa sosiaalisia hyötyjä ja jolla on myönteisiä tai ainakin neutraaleja ympäristövaikutuksia.

Jos talous nähdään paikallisesta globaaliin ulottuvana järjestelmänä, jonka tehtävänä on tyydyttää ihmisten tarpeita, järjestelmän osatekijät ja niiden yhteydet ja vuorovaikutus on suunniteltava uudelleen, jotta niistä tulisi uusiutumiskykyisiä ja kestävämpiä. Tästä seuraa REconomy, ja tästä syystä keskitymme paikallisesta globaaliin.

Tuorein tutkimus lähestymistavastamme löytyy Totnes REconomy Impact Report 2012-2017 -julkaisusta: https://reconomycentre.org/2017/09/21/totnes-reconomy-impact-report-2012-2017/

REconomy-raporttien kokoelma (julkaistu 2012-2017): http://www.artoftransition.org/en/activities/reconomy/resources

28. Miten läpinäkyviä olette rahatilanteenne kanssa yhteisössänne?

Käytämme avoimuutta kaikessa toiminnassamme. Virtuaalisessa CoP:ssämme noudatetaan avointen kirjojen politiikkaa, ja käytämme Open Collectivea joukkorahoitusalustana. Kyseinen alusta on kehitetty avoimen lähdekoodin projekteja varten, ja se on avoimen lähdekoodiin perustuva startup-yritys. Se on ”läpinäkyvä jo lähtökohtaisesti” ja tarjoaa helpon pääsyn tietoihin kaikista rahoitustapahtumista. Teemme budjetointi- ja rahankäyttöpäätökset tiimeissä tiimialueiden mukaan. Tuemme jäseniämme toteuttamaan tätä lähestymistapaa paikallisissa pyrkimyksissään, paikallisesti. Teemme sen tarjoamalla taitojen opetusta, joka mahdollistaa läpinäkyvyyden hyvän hyödyntämisen.

29. Miten tiiminne tai organisaationne on yhteydessä muihin organisaatioihin ja/tai laajempiin verkostoihin lokaalista ja globaalisti?

Pyrimme tietoisesti yhdistämään ja lähentämään toimijoita, jotka työskentelevät laajemmin ”uuden talouden” eri osa-alueilla maailmanlaajuisesti. Virtuaalisen yhteistyökumppanimme jäsenet ovat yleensä yhteydessä yhteen tai useampaan järjestöön, verkostoon tai liikkeeseen: Transition Hubs Group, Permakulttuuri ja ekokylä, ECOLISE, sosiaaliset yritysverkostot, Degrowth-liike, P2P-liike, TEAL-liike, verkostokudonnan konsultit, WEAll – Wellbeing Economy Alliance, NESI Forum, CtrlShift, RIPESS/REAS/Solidarity Economy, New Economy Coalition, Sociocracy ja Art of Hosting verkostot ja CoPs… lista on loputon.

30. Käyttääkö organisaationne kokemusta ja oppimista auttamaan muita replikoimaan työtänne?

Keskeinen osa REconomy-harjoittelijoiden virtuaalista työyhteisöä on helpottaa vertaisoppimista ja sosiaalista oppimista. Teemme sen ensisijaisesti helpottamalla ”tärkeitä keskusteluja”, jotka johtavat yhteistyöhön käytännön hankkeissa. Lähestymistapana on määritellä pieni hanke, jolla on selkeä määritelmä onnistumisesta ja joka voidaan toteuttaa suhteellisen lyhyessä ajassa. Kokeilu. Sen toteuttaminen rakentaa luottamusta ja suhteita osallistujien välille. Kokemuksen perusteella osallistujat voivat käydä lisää keskusteluja, jotka johtavat useampaan yhteistyöhön samojen tai eri osallistujien kanssa jne.

31. Miten käytätte palkintorahat haasteidenne ratkaisemiseksi ja tavoitteidenne kanssa eteenpäin menemiseksi?

Muodostamme kaksi verkostokutojien ryhmää, jotka on organisoitu ja koordinoitu aikavyöhykkeiden mukaan ja jotka työskentelevät eri verkostojen risteyskohdissa. Keskitymme taitojen jakamiseen, jotta verkostokutojat voivat parantaa virtuaalisia yhteistyötaitojaan, mukaan lukien taidot helpottaa merkityksellisiä keskusteluja, jotka johtavat käytännön hankkeisiin sosiaalisen oppimisen ja koordinoidun paikallisen ja globaalin toiminnan välillä. Tähän prosessiin sisältyy yksi tai useampi työpajakokoontuminen, jossa yhdistetään henkilökohtainen ja virtuaalinen osallistuminen ja joka järjestetään myös aikavyöhykkeiden mukaan hajautettuna tapahtumana (matkustusjalanjäljen vähentämiseksi).

32. Onko organisaatiollenne tarjolla jotain muuta tukea, josta voitte hyötyä, esim. mentorointi, tutkimusapu, julkisuus, tiedonjakaminen muiden organisaatioiden kanssa?

Connecting with individuals that are involved with a local regenerative or new economy projects, and one or more organisations and networks. We enter into conversation with them about building global regenerative cultures “movement of movements” in practical way. Various theories and frameworks are useful, but we are after outcomes in real world, i.e. objective, subjective and intersubjective realities (from “Sapiens: A Brief History of Humankind” by Yuval Noah Harari). Support for this will be well used and appreciated by key people in REconomy practitioners local to global virtual CoP.

  Lähde: medium.com

https://kapitaali.com/kuplien-puhkaisua-osa-4-reconomy-harjoittajien-nimeama-ehdokas-lush-spring-prizen-voittajaksi/

[btc-current-blog]

Upcoming Hard Fork of Bitcoin Cash Is Supported by Binance and Coinbase • r/economy

Upcoming Hard Fork of Bitcoin Cash Is Supported by Binance and Coinbase • r/economy

[ad_1]

Upcoming Hard Fork of Bitcoin Cash Is Supported by Binance and Coinbase • r/economy

[ad_2] View Reddit by InG75__ – View Source

[huzzatullah]

Agricultural economy Bangladesh

Inteoduction: Bangladesh is an agricultural country. Most of the illiterate people depends on agricultural. We can not pass our life without agricultural material. Exampul:Rice, suger, jute etc. Government should modifate the farmers because they grow many others fruits. We run or live our life to eat agricultural fruit and rice.

Agricultural economy: Agricultural economics is an applied to field of economis economic concerned with the application of economic theory in optimizing  the production and distribution of foods and fiber. Agricultural  economis begaen as a branch of economics that  specifically deals with land usage it focused on maximizingthe while maintaining a good oil ecosystem. Throught the 20th centry the decipline expnded and the current shop of the discipline I much broather. Agrultural economics today include a variety of applied areas, having concidarable overlap with convertional economics. Agricultural economics have made substantial contribution to rechar in economics.

Bangladesh agricultural economy: Agriculture remains the most important sector of Bangladesh reconomy. Contributing 19.6 percent to the national GDP and providing employment for 63 percent of the population. Agricultural in Bangladesh is heavily dependent on weather, and the entire harvest  can be wiped out in a matter of hourse when cyclone hit the country. According to the word bank ,the total arable land in Bangladesh is61.2present in1980. Firms are usually very small due to  heavily increasing population, unweedly land owner sheep and inheritance reguations.  The three main crops rice,jute, and  tea have dominted agricultural exports decades, although the rice is grown almost entirely for domestic  are, while jut  and tea are the main export earns. In addition to these products , Bangladeshi farmers produce sugarcane, tobacco ,or cotton and various fruits and vegetables sweets potato, bananas pineapple.etc for the domestic market.

Rice : Rice is main food of angladesh. Our main food is rice.we eat rice everyone. We can not live without rice.our main food is rice. Rice is staple food in everyday dit I Bangladesh. The production of rice,which can be harvested 2 or 3  even three  times a year,reached 199 million metric ton in 1998-99. The . prodoction of eatic tons in reached about 2 million matric tons in 1998-99. Both crops play an important role in achieving self –sufficiency in food production. However, due to wheather conditions the production of rice and weat fluctuate greatly.forcing Bangladesh to import food from the international market or international aid. Bangladesh imported 1.6 million tons of wheat(mainly from united state) in 2000 in order to meet demand in the local market.

Jute :jute, often called the “goden fiber” of bangle, is the main export-earner of Bangladeshi agricultura. As Bangladesh remains he wrorld”s second –largest producer of jut(after idia)and the worlds largest exporter of fiber.Jut is traditionally used for the fiber of carpet baking. Burlap bags,cheap paper,and various others purposes. Its imorance for the Bangladeshi economy comes from in the fact that almost 3 millions farms are involved in jute production.in 1999 bangladeshi export earnings from jute amounted to us$55 million with the country producing 720,000 metric ton of jute. Although this is about one-third of jute production of the middle of the 1980s. the deline in jute production is attributed to declining word prices for this crop and farmers switching to other crops.

Tea:Bangladesh also produce tea leaves,mainly for export, although the export of this product contributes only 1percent of the country’s hard currency earnings. In 1998-99 the country produced 56000 metric ton of tea leavel, but it could produce twice that amount.The main obstacle to increasing production is failing price for tea in the international market and the management and regulation problems in the industry in the country.

Fish :Fish is another activity in the country,contributing 4.9percent to the GDP(1999-20000)and providing6 parcent of total export incam. The over all production was around 1.6 million metric tons(1999-20000. Bangladesh mainly export its shrip to international  market.

Importance of agricultural: Agricultural play crucial role in the life of economy. It is the backbone of economic system. Agriculture not only previous food and raw materials but also employment opportunitis to a very large population of population. The following facts clearly lighlight the  importance of agriculture in this country.

Source of livelihood: In india main corporation of working population is agriculture. about 50 parcent  of our population is directly engaged in agriculture. In advanced countris this ratio is very small being 5 per cent in U.k. 4 par cent in usa.16 per cent in Australia,14 per cent in france 21 per cent in japan and 32 per cent act in ussr. The high propotation in agriculture is due to the fct in non agricural activitis have not been developed to absorb the rapidly growing population.

Contribution of national incam: Agriculture is premier source of national income. According to national income committee and cso in 1960-61 per cent national income was contributed by agriculture and allied occupation. In 19 76-77 this sector alone contributed42.2 per cent while in 1981-82,its contribution   cent n to the true of 41.8 per cent. In 2001-contibuted around 32.4 per cent national incam.  This was future reduced to 28 per cent in1999-2000.  Contrary of this propotation of agriculture in uk is inly3,1 in usa it is 3parcent 2.5 per cent in Canada 9 per cent in japn,7.6 per cent in Australia. The mare consulation of all this I that more developed a country the smaller is the contribution of agriculture in national output.

Supply of food and fodder: agriculture sector also provides fodder for livestock(35.33crores).Cow and buffalo provide protective food in the form of milk and they also provide draught power for farm operaions .more ever it also meet the food requirement of the people. Import of food grains has been very small in recent year. Rather export avenues are being looked for.

Importance of international trade: it is the agricultural that feeds countrys trade. Agricultural product like tea sugar rice tobacco , constitute of main items of export of india. If the development praseocess of agriculture is smooth. export increase imports are reduce concidribity. Thus ,it helps to reduce the adverse balance of payments and save our forgain exchange. This mount can be well utilized to import other necessary inputs. Raw- materials, machinery and other infra structure which is otherwise useful for promotion of economic development of the country.

Market surplus: the dovelopment of agricultural sector leads to marketable surplus. As a company develops more and more people are to be engaged in miing, manufacturing and other non-agricultural sector. All these people depend upon the food production which they can meet from the marketable surplus expands. This can be sold to other countries. Here , it is worth mentioning that the development of japan, and other countries were made possible by the surplus of agriculture. There is no reason why this could not be done in our own case.

Source of raw material: Agriculture has been the source of raw matetrials to the leading industris like cotton and jute textiles, sugar tobacco, edible and non-edible oils etc. all these depends directly on agriculture.Aprt from this, many other like processing of fruits and vegetables, dal milling, rice husking, gur, making also depend on agriculture for their raw material. According to united nations survy,the industris with raw materials of agricultural origin accounted for 50 per cent of the value added and64 per cent of all jobs in the industrial sector.

Importance in transport:  Agriculture is the main support of railways and roadways which transport bulk of agricultural produce from farm to the mandies and fctories. Internal trade is mostly in agricultural products. Beside, the finance of government, also to the large extent, depends upon the prosperity of agricultural sector.

Contribution to Foreign exchange Resource: Agricultural sector constitutes an important place in the country’s export trade. According to an estimate, agricultural commodities like jute ,tobacco ,oilseeds ,spices raw cotton tea and coffee.

Vest Employment opportunity: The agricultural sector is significant as it provides greater employment opportunitis in the construction of irrogations projects, drainage system and other such activitis. With the fast growing population and high increses of unemployment and disguised unemployment in background countris,it is only agriculture sector which provides more employment chances to the labour force. In this way significant of agriculture emerges more and more.

Over all economic devolopement: in the source of economic devopement agriculture employs majority of people.this means raising the lavel of the nationl income and standard of living of the common man. The repaid rate of growth in agricultural sector give prograssip outlook and further motivation for development. As a result it helps to creat proper atmosphere for general economic development of the economy. Thus, economic development depends on the rate at which agriculture grows.

Source of saving: Improvement in agriculture can go a long way in increasing savings. It is seen that rich farmers have started saving especially after green revolution in the country. This surplus amount can be invested in agriculture sector for furthere, development of the sector. Saving potaintals are large in agriculture sector which can be properly tapped for the devolopement of the country.

Sourc of government income: In india , state governments grt sizeable reveue from the agriculture sector, land revenue, agricultural inco and me tax, irrigation tax and some other types of taxes are being livied on agriculture by the state government. Moreover, considerably revenue is earned by way of  mmmm

Basic of economic devolopement: Prof significant empsis on the improvement of agriculture for a balanced growth of an economy. The  development of agriculture provides nessary capital for the devolopement of other sectors like industry, transport and foreign trade. In fact a balanced devolpement of agriculture and industry is need of the day. From the above explanation, it may beconcluded that agriculture occupies an important place in the development of economy.It is in fact a pre condition for economic up liftment.

Problem of economy: Diseases have been inentifiease and lied one of the main factor for low productivity of the livestock sub- sector. About 30-50% of total value of livestock products is not every year due to diseases such as rinderpest, tryanosomiasis foot and month disise and liver fiuke.

Feed storage: Under nutrition and malnutrition are among the majore constrains of live stock production in Ethiopia, national stress has caused low growth rate, poor fertility and high mortality. High population growth and increasing density have lead to expantion of cultivated area the cost of grazing land on which smallholder livestock production depends. Permanent pastureland is believd to have decline by close to 60% over the lase three decdes. It shouls be note that areas where there is of animal  intencive cultivation,crop residues have become the min source feed.

Demand constrait:

Underdevelopment of roads and other infrastruscture has hindered live stock take off. It has been indicated that as incam declines for a variety of reasons, livestock products are the first to be selected or removed from the manue by the majority of consumers. Also during fasting seconds(which are  many) of charitians live stok  products are part of the daily manu. They are not eastly consomed which influances the demand of products negatively.

Inistutation and policy constrainsts: There are also institutionl and policy related problems such as lack of institution stability that could promot the sub-sector, lake of appropriate policies to promote and  production and productivity of the sub sector, Iack of appropite policys  to promote and increase production  and productivity of the sub-sector. Inadequate capital and recurrent budget allocations to the live stock sub-sector  have also contributed to its low productivity.

CON SULATION: This agricultural sector is vital importance for the region. It is undergoing transition to a market economy. With substantial change in social , ie productive and supply set-ups, as is the case with the other sector of the change have been accompanied by decline in agricultural production have affected also the national seed supply sectors of the region. The  region has had to face problems of food insecurity and some countries have need food aid for IDPs

[thefotodio]

DioBox !! สินค้าและบริการอีกหนึ่ง ที่ถูกสร้างขึ้นโดยการนำเอาความถนัดของพวกเรามาประยุกต์ใช้ในการสร้างธุรกิจเพื่อแก้ปัญหาให้กับลูกค้าในเรื่องของการตกแต่งและการจัดพร๊อพสำหรับการนำเสนอสินค้าให้มีความน่าสนใจมากยิ่งขึ้น แล้ววันนี้ DioBox ก็ได้มาเปิดตัวกันที่นี่ด้วยเช่นกัน ... รู้สึกภูมิใจ #DioBox #เครื่องมือสนับสนุนธุรกิจของลูกค้าเรา #งานบริการต้องมา #ออกงาน #Catering #Event #Party #Decoration #TheCafeDio #TheFotoDio #LovelyOat #IDE #REconomy (at Na Chaum Thian, Chon Buri, Thailand)

[pointsincase]

For those of you living runder a rock and rawled out to join us rhis evening, I’m Scooby Dooby Doo, Raggy’s best riend and rongtime coworker. Raggy rand I go way, way back. Trust me, rin dog years it’s reven ronger. Reven times ronger. Reah. . But before I talk about Raggy rand how he ricked this reautiful woman rinto rarrying him, I want to start by rhanking everyone for making the trip rout today. Really, rhank roo all for coming. It’s great for the local reconomy. . And special rhanks to our family from Relaware and Rohio who traveled to be with us. You guys in the back, stand rup. Ret’s give them a rand everyone. . Ranyways, I want to say how kind, racious, rand renerous he’s always been. But erough rabout the bartender… . Article by @robertcriss #scoobydoobydoo #scoobydoo #scoobysnacks #scoobywedding #scoobyandshaggy #bestmanspeech #ZOINKS (at Mystery Mansion) https://www.instagram.com/p/B7Rp9Mngx2B/?igshid=b0hi5vv3kzn1

[tdflog]

津和野に住むアクティブな皆さんと、津和野に外から関わるアクティブな皆さんとが一緒になって語り合う１日でした。

＜１２月１４日　土曜日＞

.

.

プログラムはこんな感じ。

9時～ 主催者挨拶・オリエンテーション

9時15分～10時30分 セッションA 「地域と創造性」モデレータ　松本文子(大阪大学特任助教)パネル　中村政人（東京芸術大学教授）、山本竜也(教育魅力化プロジェクト)他

10時45分～12時 セッションＢ「地域のREconomy」モデレータ　大西正泰(ソシオデザイン代表理事)パネル　Brendan Barrett＋Istek Cihangir（大阪大学CO*デザインセンター特任教授）、金子浩明(グロービス経営大学院教授)、坂和貴之(FounndingBaseマネージャー)

13時～15時　分科会 Team Tago：多胡家の利活用、修復保存方法について議論し、アイデアをクリエイト。ファシリテーター　山崎吾郎（大阪大学准教授) Team Tsuwano：津和野のまちづくりの在り方について議論し、アイデアをクリエイト。ファシリテーター　谷明洋(オンデザインパートナーズ) Team Akiya：全国の地域課題である「空き家」の利活用の在り方について議論し、アイデアをクリエイト。ファシリテーター　牛木力(教育魅力化コーディネーター)

16時～17時　ケーススタディ・ディスカッション 英国Totnesとインターネットで結び、地域経済のあり方を探求するJay 氏と参加者とで議論します。モデレータ　Brendan Barrettパネル　Jay Tompt（Totnes REconomy Centre）

17時～18時　サマリーセッション　最後に分科会で検討した内容をプレゼンテーションし、全員でディスカッションし、今日の会議の総括を行います。

18時～19時　藩校養老館槍術教場レセプション

19時～21時　津和野町コミュニティーセンター集会所

[kapitaali]

Kuplien puhkaisua, osa 2 - Yhteistekeminen ja globaalin talouden uudelleensuunnittelu

Nenad Maljković: Tämä on kutsu ja toimintakutsu henkilökohtaisesti sinulle — pelkkä sisällön “tarkkailu” ja “kuluttaminen” ei riitä…

Toinen osa Popping Bubbles -työpajasarjassa.

REconomy-harjoittajat on virtuaaliyhteisö regeneratiivisille yrittäjille ja yhteisön organisaattoreille. Meitä kiinnostaa planeetan terveys ja elävöittäminen.

Meitä on kaikkialla maailmassa.

Me teemme juttuja siellä missä asumme, ja me olemme yhteydessä paikkariippumattomasti ja globaalisti hyötyäksemme vertaistuesta, sosiaalisesta oppimisesta ja koordinoidusta toiminnasta. Me teemme niin pääosin virtuaalisesti, matkaamme tapaamaan toisiamme vain kun se on tarpeen tai kun mahdollista (suurimman osan ajasta meillä ei ole rahaa matkustaa muutenkaan, ja jos meillä olisi rahaa, me mieluummin käyttäisimme sen johonkin käyttökelpoisempaan). Se on yksi tapa lisää pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä — me haluamme tehdä tämän pointin selväksi itsellemme ja muille.

Transition-liikkeestä nousseena ylikansallisena, hajautettuna projektitiiminä (vuonna 2013, historia löytyy täältä) me käynnistimme hiljattain oman siirtymämme kohti itseorganisoitua harjoittajien yhteisöä. Omille jäsenillemme ja Maapallolle hyödyllisenä pysyminen tarkoittaa, että meidän tulee tehdä NYT kaksi asiaa: meidän tulee mennä eteenpäin yhteistekemisen prosessissa ja me tarvitsemme bootstrappingia rahoittamaan toimintaamme.

Mitä tarkoitan yhteistekemisellä?

Jotkut meistä ymmärtävät yhteistekemisen ilmiselväksi ja luonnolliseksi asiaksi, ja toiset taas ovat edelleen hämmentyneitä siitä miten sitä tehdään liike-elämässä tai harjoittajien virtuaaliyhteisössä. Percolabin perustaja Samantha Sladen TEDxTalk saattaa selventää joitain yksityiskohtia.

Yhteistekeminen meidän kontekstissamme on tätä: mitä tahansa virtuaaliyhteisössämme tehdäänkin, se kuuluu ihmiskunnalle ja Maapallon elämälle. Se ei kuulu kenellekään meihin assosioidulle henkilölle tai oikeussubjektille. Me kehitämme virtuaaliyhteisöämme digitaalisena yhteisvaurautena, tavallaan — koska käyttämämme verkkopalvelut ja työkalut eivät ole yhteisvaurautta, verkostomme on — mutta asia on niin vain jos me edelleen käymme keskusteluja, jotka rakentavat oppimisen ja toiminnan suhteita.

Meidän tekemämme asiat ovat aina jonkun yksityishenkilön tai kontribuuttorien ryhmän tekemiä ja virtuaaliyhteisön kautta fasilitointi vaatii paljon aikaa ja osaamista, sekä frontti- että bäkkäripuolella. Yksinkertainen totuus on: minkään merkityksellisen saavuttaminen meidän työmme kontekstissa (Maapallon ekosysteemien regenerointi ilmastonmuutoksen aikoina) vaatii koordinoitua, jatkuvaa tiimityötä. Eteenpäin meno vaatii, että luomme ja rahoitamme tätä tiimiä (itseni mukaanlukien). Kuukausittainen €1250:n budjetti vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta ja me emme halua muna-kana -tilannetta: kun rahat on kerätty, me menemme eteenpäin. Jotkut stipendit työllemme saattavat löytyä lopulta, mutta me emme voi luottaa siihen. Itseorganisoituvana ja korkean luottamuksen systeemimuutosverkostona meidän on luotettava itseemme.

Ja me olemme aika hyviä bootstrappingissa 🙂

Bootstrapping on luonnollinen REconomy-lähestymistapa — koska se on totta jokaiselle todelliselle yrittäjälle. Eri kielissä on eri ilmaisuja sille (tietääkö kukaan mitä bootsrapping on ranskaksi tai ruotsiksi?).

REconomy-yritykset ovat normaalisti yhteisöjohtoisia ja usein ovat saaneet alkunsa yhteisön toiminnasta (mikä ei ole sama asia kuin joukkoistaminen, koska yhteisö ei ole ihmisjoukko, eikä se ole tarkalleen samaa kuin triple F -rahoitus koska mukana ei ole hölmöjä ja kaikki on tarkoituksellista). REconomy-harjoittajien keskuudessa on käytäntö kokoontua paikallisten yrittäjien foorumeille, jossa Community of Dragons etsii keinoja tukea regeneratiivista yrittäjyyttä paikallisesti. Meidän tulee nyt replikoida tämä omalle virtuaaliyhteisöllemme käyttäen kanavia, jotka mahdollistavat ylikansallisen yhteistyön —  fiat-valuutasta lisää täällä:

Jos yllä kirjoitettu kuulostaa järkevältä, tässä on pyyntöni teille:

vieraile Open Collective -sivuillamme ja ryhdy lahjoittajaksi

jos et ole jo, liity valitsemasi verkkoalustan REconomy-harjoittajiin

  Lähde: P2P Foundation Blog

https://kapitaali.com/kuplien-puhkaisua-osa-2-yhteistekeminen-ja-globaalin-talouden-uudelleensuunnittelu/

[hassangill]

Reconomy Launches 'Industry-First' Skip Hire App

Reconomy Launches ‘Industry-First’ Skip Hire App

Reconomy, the UK’s leading provider of outsourced waste management and recycling services is set to revolutionise the sector with the launch of the waste-industry’s first smartphone app aimed at skip hire waste management.

Called SiteBuddy™, the app will enable Reconomy customers to exchange, off-hire or reorder skips or roll-on, roll-off (roro) containers at the touch of a button.

Historically,…

[denildolaurindosoares-blog]

3a AULA DO RECONOMY RIO

[thefotodio]

DioBox !! สินค้าและบริการอีกหนึ่ง ที่ถูกสร้างขึ้นโดยการนำเอาความถนัดของพวกเรามาประยุกต์ใช้ในการสร้างธุรกิจเพื่อแก้ปัญหาให้กับลูกค้าในเรื่องของการตกแต่งและการจัดพร๊อพสำหรับการนำเสนอสินค้าให้มีความน่าสนใจมากยิ่งขึ้น แล้ววันนี้ DioBox ก็ได้มาเปิดตัวกันที่นี่ด้วยเช่นกัน ... รู้สึกภูมิใจ #DioBox #เครื่องมือสนับสนุนธุรกิจของลูกค้าเรา #งานบริการต้องมา #ออกงาน #Catering #Event #Party #Decoration #TheCafeDio #TheFotoDio #LovelyOat #IDE #REconomy (at Na Chaum Thian, Chon Buri, Thailand)

[cooldavidkentposts]

PM visits Downer Reconomy facility

Downer’s Rosehill asphalt plant and Reconomy facility have received a visit from Prime Minister Scott Morrison and Minister for Industry, Science and Technology Karen Andrews. The visit coincided with the government’s announcement of a $20 million commitment to innovative projects to grow Australia’s domestic recycling industry — Downer’s sustainable Reconophalt asphalt product was highlighted as an example.

While visiting the facility, Morrison highlighted the government’s support for recycling infrastructure, research and development, as well as positive purchasing.

Reconomy focuses on landfill diversion and repurposing materials to help achieve a circular economy. The facility in Rosehill, Sydney, features street-sweeping recycling technology from waste management solutions company CDEnviro.

The facility receives material from Sydney’s road network contracts for washing, separating and stockpiling. This material is then used in road construction and applied as asphalt to the road networks from where the material originated.

The lead of Downer’s Reconomy business, Jim Appleby, commented on the government visit: “It’s amazing to hear the government talking about turbocharging the recycling sector. We are really proud of this facility and how it’s transforming the way Australia sees ‘waste’, so it was great to demonstrate this to our Prime Minister and our Minister for Industry, Science and Technology.

“There’s recycling and then there’s revolutionary recycling and we want to demonstrate that revolutionary recycling is what the world needs.”

Image courtesy of CDEnviro

source http://sustainabilitymatters.net.au/content/waste/news/pm-visits-downer-reconomy-facility-1453306861

from WordPress https://davidkent.home.blog/2019/08/30/pm-visits-downer-reconomy-facility/

[nicnewmanoxford]

Britain’s relationship with China on plastic waste

Britain’s relationship with China on plastic waste

The author of the article is Richard Walker, who is the marketing manager at Reconomy.

Waste Recycling Infographic Vector Concept.

As of January 2018, China has placed a strict ban on the import of plastic waste. This has had a huge impact to the world, and particularly to Britain. Why do you ask? Well, prior to the ban, Britain exported around 500,000 tons of plastic per year to China.

In the…

[techburgeon]

Reconomy Launches 'Industry-First' Skip Hire App

#Reconomy Launches 'Industry-First' Skip Hire App

Reconomy, the UK’s leading provider of outsourced waste management and recycling services is set to revolutionise the sector with the launch of the waste-industry’s first smartphone app aimed at skip hire waste management.

Called SiteBuddy™, the app will enable Reconomy customers to exchange, off-hire or reorder skips or roll-on, roll-off (roro) containers at the touch of a button.

Historically,…

[bluebookweb]

The Problem of Waste in Hospitality

The impact that waste is having on the environment has been heavily covered by the media, and the public is more cautious and concerned about the matter as a result. This attitude reflects in their buying habits, and consumers want to see businesses doing more to manage their waste.

With a whopping two million tonnes of waste produced by the UK’s hospitality sector, Wrap showed a breakdown of which areas were contributing to this statistic:

Hotels produce 289,700 tonne of waste each year, including 79,000 tonnes of food waste (nine percent total food waste from the sector).

Pubs produce 873,800 tonnes of waste each year, including 173,000 tonnes of food waste (19 percent total food waste from the sector).

Restaurants produce 915,400 tonnes of waste each year, including 199,100 tonnes of food waste (22 percent total food waste from the sector).

Other hospitality sectors’ food waste contributions: quick service restaurants (8.3 percent), staff catering (two percent), leisure (seven percent), services (three percent), healthcare (13 percent) and education (13 percent).

The issue is a worldwide one. The National reported on the issue of food waste in Dubai, with the problem being particularly fuelled by hotels and restaurants wasting ingredients on over-the-top portions. Over in Egypt, Al-Monitor revealed that larger supermarkets in Egypt are wasting 20 percent of produce due to insufficient storage facilities. The news outlet also reported that, like in Dubai, the issue of food wastage from hotels and restaurants is also particularly problematic in Egypt. Buffet-style offerings can reuse and recycle food not taken, but many customers “have the habit of piling their plates”, says Egyptian Food Bank CEO, Moez El Shohdi. Anything uneaten on the plate goes in the bin.

What can the hospitality industry do to begin to tackle the matter? We asked skip hire and waste management experts Reconomy, to investigate the various processes that are being implemented throughout the hospitality sector to tackle waste heading to the landfill.

Reusing Waste Food

As part of its strategy against food waste, JD Wetherspoons has enlisted the aid of FareShare, who focus on redistributing waste food. SHD Logistics reported on the matter, saying that the food donated by the pub chain is surplus after a recent menu shake-up, or food that has had its outer cases damaged. While not problematic for the food itself, it isn’t cost-effective to make it commercial-viable again.

Indeed, using waste food instead of condemning it to the landfill has proven successful. The Real Junk Food Project is a UK-based global movement with the goal to “abolish surplus food. This is achieved by intercepting food waste from a variety of places, such as hotels and restaurants, and using it as ingredient to prepare and serve in its many cafés and pop-up stalls across the country. The Real Junk Food Project also runs a “Pay As You Feel” scheme – basically, you pay what you want. You can part with your money, or your time by helping as a volunteer if you want to. The aim is to make sure everyone has access to a meal, which everyone could, if this usable food doesn’t go to landfill.

The project has seen such progress that it has now opened sharehouses for excess stock, made available for the public to pick out what they want to cook at home. Again, customers pay nothing or something, money or time.

As a worldwide issue, the “Pay As You Feel” notion is also working across other countries. Over in New Zealand, Nic Loosley has opened a Pay As You Feel restaurant called Everybody Eats, where visitors can enjoy a three-course meal prepared from food headed to landfills. The food would only have gone to waste otherwise and is better used to help feed those who might not be able to enjoy a meal otherwise. According to Loosely, around a third of people do leave money for the meals.

Local Produce

Local produce is a firm favourite for many consumers, but have you considered making your local produce even closer to your company’s kitchen? Forbes revealed some of the ways the eco-hotel and spa, Six Senses, maintains luxury with sustainability. From villas built to stay cool, to air conditioning that turns off if the doors are opened, Six Senses have thought of everything when it comes to embracing balance.

The company makes use of a garden area near the hotel’s kitchen as a means to access the freshest ingredients. The garden is tended to without synthetic chemicals and is fed with recycled water. Any hotel or restaurant with the capacity to do so should look into planting a garden for its kitchen use, even if it is just a small herb garden — any small change can reduce the need potentially over-purchase from a supplier.

It’s pretty eco-friendly to serve water in reusable glass bottles, as Six Senses do, but they have made the process even more green. The company actually treats, purifies, and mineralises its own water!

Is it just food that’s the problem?

When it comes to the waste generated by the hospitality sector, food is just one part of it. BRITA UK conducted a study, titled The Planet Around You: How Hospitality Businesses Are Addressing The Sustainability Challenge. In the publication, it was noted that 70 percent of businesses are currently looking to cut down on single-use plastics, like straws and water bottles. Plus, 64 percent of consumers said they would likely return to a shop with the intent of making a purchase, if they could refill their water bottle.

In regards to refillable water bottle stations, Martha Wardrop, Green councillor, said to the Evening Times:

“[There is a] need to help turn the harmful tide of plastic waste and little from single-use plastic bottles,” she said, “which is damaging the marine environment and blighting our streets.” The councillor went on to say that pubs and cafes could do their part by offering free drinking water to everyone, not only customers, by signing up to an initiative such as Refill.

There’s more than just plastic bottles to consider too. USAToday revealed steps a number of hotels are taking in an active attempt to lower the use of plastic. From the Hilton vowing to remove all plastic straws from its hotels by the end of 2018, to the Marriott replacing the individually offered toiletries with reusable dispensers, no one is resting on their laurels. Taking a look at airlines, United Airlines recycled 13 million pounds of plastic and other materials in 2016, and Alaska Airlines are currently in the process of replacing plastic stirring sticks with white birch stirrers. Over in the fast food sector, McDonald’s have chosen to remove plastic straws from use at their restaurants.

What plastics are being used at your restaurant? Is it possible to swap them out for more environmentally friendly items?

According to BRITA UK, over 40 percent of hospitality firms actively want advice on being more sustainable. If you are one of these businesses, reach out to Reconomy for advice. Could you offer water refills, or switch out plastic single-use bottles to alternatives? What can you do today to avoid leaving a mark on landfills?

Sources:

https://www.thenational.ae/uae/dubai-s-lavish-hotel-and-restaurant-displays-a-major-source-of-food-waste-campaigners-say-1.744839

https://www.al-monitor.com/pulse/originals/2018/06/egypt-tackles-food-waste.html

https://eu.usatoday.com/story/travel/2018/05/31/hotels-airlines-airports-cruises-getting-rid-plastic-straws-and-waste/658804002/

https://issuu.com/britaprofessional/docs/life_is_better_filtered__the_planet

http://www.eveningtimes.co.uk/news/16311352.call-for-free-glasgow-water-points-to-cut-plastic-waste/

https://www.stuff.co.nz/life-style/food-wine/food-news/104458184/the-restaurant-where-meals-come-from-waste-and-you-pay-what-you-like

https://therealjunkfoodproject.org/who-we-are/

https://www.forbes.com/sites/michellemartin/2018/05/30/6-sustainability-lessons-from-this-eco-chic-hotel-brand-you-should-know/#55e454413903

http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/Hotel.pdf

http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/Pubs.pdf

http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/Restaurants.pdf

http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/QSR.pdf

http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/Staff percent20catering.pdf

http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/Leisure.pdf

The Problem of Waste in Hospitality posted first on happyhourspecialsyum.blogspot.com

[jdaviescoates]

via Twitter https://twitter.com/jdaviescoates