#ammattiliitto

[kiimaisetmuumipeikot]

Lakko-oikeuslaakson tarinoita:

[ruttotohtori]

Jos joku väittää et ammattiliitttoon kuulumisesta ei oo mitään hyötyä ni mä ja iskä saatiin liput Sirkus Finlandian A-katsomoon yhteishintaan 4€ (normaali hinta 32€ per lippu) iskän ammattiliiton kautta 🎪

[pupucino]

mä suhtaudun tosi skeptisesti someissa kiertäviin "ensi keskiviikkona maailmanlaajuinen lakko palestiinan puolesta! älä mene töihin/kouluun ja älä postaa someen muuta ku palestiinaa!" -huuteluihin

nää on huonosti organisoidun näköstä toimintaa, johon osallistumalla ottaa isoja riskejä vailla suurta vaikuttavuutta

ensinnäki älkää oikeesti ikinä lakkoilko töistä ilman et teiän ammattiliitto on sen lakon takana, muuten saatte potkut eikä kukaan tuu teitä auttamaan, ei varsinkaan tän somelakon "järjestäjät" jotka vaan huutelee näitä ilman mitään valmiutta tukea lakkoilijoita

samasta syystä älkää ikinä yllyttäkö muita näihin mukaan, koska ette haluu olla se joka aiheutti kaverillenne potkut

jos teiän liitto järjestää lakon, osallistukaa siihen (tosin palestiinan puolesta semmosta ei valitettavasti tule, koska se ei ole ammattiliittojen toiminnan tarkoitus)

jos joku syyllistää niitä, jotka ei osallistu näihin löyhästi masinoituihin somehuutelulakkoihin, älkää korvaanne lotkauttako sille

jos joku oikeasti vakavasti otettava taho järjestää huolellisesti toteutetun mielenosoituksen, boikotin tai muun protestin, osallistukaa siihen!

[vieraslaji]

mielenkiintoista, olisipa täälläkin sata teatteria yhdessä kaupungissa 😄 itse en ole edes haaveillut yhdysvalloissa työskentelystä, kun koen, että siellä on ihan erilainen taso kuin oma osaamiseni on. kuulostaa mielenkiintoiselta tuo, mitä kaikkea oot tehnyt! sellaiset teatterit, joissa saa tehdä vähän kaikkea, on tosi mukavia. omasta mielestäni se lisää yhteisöllisyyttä. joissain teattereissa kun ollaan niin tarkkoja, ettei saa puuttua muiden osastojen töihin 🙄 aa, niin siis, tarpeistonvalmistajat/hoitajat on usein naisia! mutta täälläkin lavastemestarit ja näyttämömestarit on usein miehiä. myös stage handit (näytäntötyöntekijät/näyttämöhenkilöt, eri teattereissa puhutaan varmaan eri termeillä, sillä ennen heitä kutsuttiin näyttämömiehiksi, mutta nykyään nuo mies-loppuiset ammattinimikkeet yritetään neutralisoida käytöstä) oli ennen vain miehiä ja joissain teattereissa on kuulemma yhä sitä, että VAIN miehet saa siirrellä lavasteita. naurettavaa. pukijat, ompelijat ja tarpeistonhoitajat on tosi usein naisia. meillä on vain yksi ammattiliitto, teme, joka ei kovin aktiivisesti tosin hoida liittolaisten asioita. mutta se on kyllä hyvä juttu, jos teillä on siellä toimiva liitto! on tärkeää pitää oikeuksistaan huolta, etenkin tauoista ja jaksamisesta.

meidän työpäivä on usein siis kaksiosainen ja se jakautuu päivittäin, että ensimmäinen työpätkä on klo 10-14 ja toinen klo 17.30-21.30, noissa molemmissa työpätkissä on siis vain yksi 15 min tauko. mutta jos päivä on esimerkiksi 9-17, niin sitten on tunnin ruokatauko ja pari kahvitaukoa. tosi harvoin on ylitöitä ja pomo yleensä varmistaa, haluaako jäädä ja saa kieltäytyä. sen ylityön saa myöhemmin sitten vapaapäivänä tai rahana. meillä on muuten kahden kuukauden palkallinen kesäloma 😊 (johtuen siitä kun tekee lauantaisinkin töitä)

onko teillä muuten jotain onnentoivotuksia ennen ensi-iltaa? täällä "potkitaan" polvella pyllylle.

kahden kuukauden kesäloma 😭😭😭 älä tuu tänne, meillä ei oo loma lainkaan paitsi kun oot työtön. mut hyvä asia niin monta teattereista on se että kaikki tasot on hyväksyneet ja arvostaneet! mä alotin ilman mitään tosielämässä kokemusta lmao ja useita teatteria silti halusi toimia mun kans.

luulen et näyttämömestärit täällä on usein naisia, mut en oo varmaa... se vaan tuntuu oikealta mun kokemuksen mukaan. teatterinala on vielä liian miehillä johtavaa mut se paranee (ja tulee enemmän queer, mikäli ku näen valoteknikkona - olipa kerran valoteknikot oli kaikki vaiteliaat, vihaiset miehet ja nyt monet on lesbot :D)

siitä ensi-illan onnentoivotuksista... no me sanotaan aina "break a leg", ei "good luck", koska good luck sanominen saattaa aiheuttaa onnettomusta haha. näyttelijillä on omien rituaaleja mut mä ite yleensä vaan toivon parhaan :D

oot varmasti kuullut siitä ettei me sanota "macbeth" teatterissa (vaik mä itse en usko kiroukseen), ja jos sanot sitä jonkun ihan taikauskoisen lähellä niin sun täytyy heti juosta teatterin ulkona ympäriin kolme kertaa. uskooko jotkut suomessa macbeth-kiroukseen? tai et jos teatterin sisällä viheltää niin se tuo epä onnin?

[kouvolankauhu]

Kaveri haastoi piirtämään passiivisaggressiivisen pääsiäiskortin. Tässä versioni!

[painajaisnainen]

oispa mielenterveyttä, aikaa ja energiaa lähtee kuntavaaleihin mukaa. houkuttelis niin paljo, varsinki ku saisin mun poliittiselta nuorisojärjestöltä rahotusta ja ammattiliitto tarjoaa mahdollisuutta esittelyyn mutta :/// prkl 

[vaalipuheterapia]

Hei tumputtajat

tietääkö joku, mitä vois tehdä, jos Kela AKA Kusipäinen Elintason Laskijoiden Ammattiliitto päättää, että sulle ei anneta lääkekorvausta?

Mulla siis diagnosoitiin ADD ja oon hakenut siihen lääkekorvausta koska se on kussut mun mielenterveyden hyvin vahvasti (olen perfektionisti koulun suhteen joten burnout tuli heti lukion ekalla koska olin liian ahkera).

No kela sanoi mulle periaatteessa, että

"fuk u, sulla on hyvät arvosanat(tein niiden eteen helvetin paljon töitä ja mielenterveys meni) eikä aikaisemminkaan oo epäilty mitään, et saa penniäkään hehehee"

Voiko tässä tehdä mitään? En siis todellakaan mee lähellekään korkeakoulua ilman lääkitystä. Koitin soittaa nupolle jossa diagnoosin sain mutta niiltä ei oo kuulunut mitään hyvin pitkään aikaan (3kk tai enemmän). Vai oonko vaan totaalisen kusessa

On se kyllä kivaa kun ahkeruudesta palkitaan vaan näyttämällä keskisormea ja sanotaan että "oo vaan ahkera jatkossakin vaikka taso on paljon korkeampi silloin ja olit kusessa jo alemmallakin tasolla, kyllä sä pärjäät, lol bye"

[mghtydux-blog]

Mun lento laskeutui klo 0115 tunnin myöhässä. Laukut eivät näköjään tule, koska työntekijät eivät tee ylitöitä. #ammattiliitto #iau #hel #vantaa #finland (at Helsinki Airport)

[oh6hgn]

Näin vain hieman nostetaan #palkkaa #johtaja #ammattiliitto #raha #palkankorotus #duunari #kusetus #ahneus #suomi100 #palkkamaltti (paikassa Seinäjoki)

[lukupiirileikki]

5. tapaaminen

29.1.2021

Brave New Alps 2015.

Making space for socially and politically engaged designer.

Julkaistu teoksessa Modes of Criticism 1 (2015).

Puheenjohtajana Linnea

Kirjurina Viivi

Alustus

Linnean intron jälkeen Paju kehui Linnean alustusta ja sen ymmärrettävyyttä, sillä teksti itsessään meni ohi vaikealukuisuuden takia. Kaikki olivat samaa mieltä ja kiittivät Linneaa tekstin pääpointtien kiteyttämisestä, sillä etenkin Viiville ja Nikille teksti ei oikein auennut. Lauri mainitsi, että itse teksti käsitteli vastuullisen työn ja kapitalismin aihetta melko yleisellä tasolla, mahdollisesti siksi, että tavoitteena on saada aiheesta mahdollisimman saavutettava, mutta koska mahdollisuudet yksilöiden välillä ovat niin erilaisia, on vaikea ehdottaa universaalia suunnitelmaa, joka kaikkien tilanteeseen sopisi.

Tuntuvatko tekstissä ehdotetut muutokset sellaisilta, että voisit soveltaa niitä omaan praktiikkaasi?

Paju aloitti keskustelun: Jos omaa alaa kohtelisi niin, että kieltäytyisi ilmaisesta työstä, ei ylityöllistäisi itseään ja suhteuttaisi työtunnit saatavaan palkkioon, niin asiat sujuisivat, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Linnea jatkoi: Koska graafinen suunnittelu on hauskaa ja kivaa, helposti lipsuu siihen että työtä tekee jatkuvasti ja ilmaiseksi, ja itsekin havahtuu tähän välillä. Keskustelussa tiivistyi teema siitä, että koska ammattiliiton puuttuminen on iso ongelma, oikeuksistaan tietoisesta suunnitelijayhteisöstä olisi paljon hyötyä. Yhteisestä sopimuksesta viikonloput pidettäisiin vapaina jne, ja yhdessä työskentely olisi helpompaa kuin yksin freelancer-työskentely. Idea sai paljon kannatusta, ja Lauri tiivisti, että tämän hetken luova työelämä on individualistista, ja yksin ansaittu kunnia on arvokkaampaa kuin ryhmässä työskentely. Jos ympärillä olisi yhteisö, jossa yksilöt olisivat toisilleen tilivelvollisia, epäterveitä työskentelytapoja olisi helpompi kitkeä ja työolosuhteet paranisivat.

Viivi kertoi omasta työtilanteestaan, jossa yksin kotona työskennellessä on vaikea perääntyä vaikeasta asiakassuhteesta asiakaspalvelun nimissä. Yhteisössä toisten tuki auttaisi puolustamaan omia oikeuksia. Paju komppasi ja toi esiin, että on tärkeää olla olemassa joku, joka validoi omat tunteet ja jonka kautta voi reflektoida omaa tekemistä ja työskentelyn epäkohtia. Toisaalta ympäristöstä tuleva paine voi toimia myös negatiivisesti: Paju kertoi esimerkkinä tarjoilijat, joiden keskuudessa on normaalia tehdä kuin muutkin, ja jättää tauot pitämättä. Linnea jatkoi tuomalla esiin seksuaalisen häirinnän asiakaspalvelutöissä. Palvelualoilla on sentään ammattiliitto PAM, mutta siitä ei vaikuttaisi epäkohdissa olevan hyötyä. “Tästä sitten päädytäänkin siihen että kaikki työt on perseestä”, sanoi Linnea.

Nik käytti puheenvuoronsa sanomalla, että olisi tärkeää, ettei luovien alojen ammattilaisten tarvitsisi kilpailla työn määrästä. Luovilla aloilla mennään enemmän ja enemmän henkilöbrändäykseen, ja asiakkaiden hankkiminen ja asiakassuhteen luominen on vaikeaa. Jos pyytää enemmän rahaa ja on vähemmän kokemusta, niin mistä saa töitä? Paju oli samaa mieltä: Ammattilaisen pitäisi olla joku staratyyppi joka hoitaa kaiken itse, ja vaatimuksia on liikaa. Nik sanoi, ettei kenenkään pitäisi suostua polkemiseen, eiväthän lääkäritkään juoksentele ympäriinsä kyselemässä että “onko sun jalka kipee, leikkaan tosi halvalla”.

Lauri toi esiin näkökulman muotoilijan roolista: Koska luova ammattilainen työskentelee usein freelancerina, eikä ole vakituinen osa työpaikan henkilöstöä, yritys yrittää saada kaiken mahdollisen irti tekijästä. Linnea puhui vihastaan pöhinäkulttuuria kohtaan ja siitä, kuinka se tappaa sisäisesti. Muilta tekijöiltä kuulee viestiä että esim. Instagramin kautta saa töitä, joten itsekin alkaa ajatella, että pitääkö ruveta postaamaan koko ajan että saisi hommia. Oman somepersoonan pitää olla kuratoitu ja Instagram-tilillä haetaan validiteettia itselle. Siksi Linnea uskoo että kollektiivitoiminta tulee kasvamaan tulevaisuudessa: Kukaan ei halua pyristellä individualistisessa kulttuurissa, jossa kaikki kärsivät samoista ongelmista. Tekstissä oli toivonpilkettä, että ihmiset havahtuisivat muutokseen, ja tällä tavalla muodostuisi luovia yhteisöjä. Nikin mielestä kollektiivissa toimiessa brändäyskään ei tuntusi niin pahalta, jos työtaakka jaettaisiin muiden kesken.

Linnea esitti inhonsa yrittäjyyspainotteisuutta kohtaan: Luovien alojen sisäpiirin tyypit ovat samassa porukassa ja ystäviä keskenään, joka johtaa jonkinasteiseen rinkirunkkausasetelmaan. Kaikki lukupiiriläiset kaipaavat autenttista toimintaa eikä sitä, että saa töitä, jos tuntee tiettyjä ihmisiä.

Miten perinteinen suunnittelupraktiikka (yksilön korostaminen, taloudelliseen voittoon pyrkiminen, kilpailuihin osallistuminen) vaikuttaa omaan työskentelyysi?

Nik aloitti: Työ ei ole vain työtä vaan muutakin, somemarkkinointia, verkostoitumista jne, joka uuvuttaa. Lauri toi esiin suurissa kaupungeissa kytevän ongelman: Helsingissä esim. apurahat jaetaan individualistisempiin ja eksklusiivisempiin projekteihin kuin pienemmillä paikkakunnilla, ja esim. visuaalisen suunnittelun kentällä käytettävä kieli on yritysmaailmasta lainattua. Koska muita verkostoja koulun lisäksi ei ole, on toivoton olo, koska ei ole halua tutustua miljoonaan eri huipputekijään, jotta pääsisi osaksi sisäpiiriä.

Linnea haluaisi aloittaa cottagecore-elämän ja ostaa halvan talon jostain kaukaa, koska kaikki hakeutuvat Helsinkiin, jossa 20 % työstä on oikeaa työtä ja 80 % on on vain verkostoitumista. Puhuimme Työ ja elämä -kurssin “erilaiset suunnittelijat” -kerrasta jossa kaksi täysin samanlaista valkoista naista ja yksi pöhinämies kehottivat kaikkia muuttamaan Lontooseen välttämättä ymmärtämättä omia etuoikeuksiaan.

Onko taloudellinen stabiilius ja yhteiskuntakriittinen suunnittelu mahdollista yhdistää?

Nik puhui kompromissista, jossa esim. 3 päivää viikosta tekisi töitä toimistossa, ja muulla ajalla toteuttaisi yhteiskuntakriittisyyttä omassa työssään. Tällainen työtapa on trendikästä nykyään. Paju sanoi, ettei trendikkyydellä ole väliä, jos se kuitenkin luo muutosta ja vie asioita eteenpäin. Linnea oli sitä mieltä, että yhteiskuntakriittisyys muutoksen vuoksi on tärkeää, ei siksi että sillä pönkittää omaa paremmuuttaan.

Lauri toi esille sen, että kaikessa kantaaottavassa tekemisessä on kyse narrativeista. Maailmassa on paine, ettei kehdata myöntää, jos ei tiedä asioita. Täytyy pohtia mistä näkökulmasta itse asioita katsoo, ja vasta sen jälkeen harkita, ottaako kantaa vai ei. Näitä kahta tekijää on vaikeaa yhdistää, elleivät töiden tilaajat ala olla kantaaottavampia ja kriittisempiä kuin nykyään. Linnea toi esiin esimerkin projektin taustatyövaiheesta: Jos löytää taustatyössä asioita, joita yritys voisi parantaa, voiko niitä tuoda esiin vaarantamatta asiakassuhdetta? Keskustelimme hetken kritiikin yhdistämisestä asiakkuuteen.

Nikin mielestä luovan ammattilaisen on pakko mukautua, koska yritysmaailmassa kritiikki nousee joka tapauksessa esiin, jos isompi narratiivi on taustalla. Kultainen keskitie olisi paras. Linnea oli eri mieltä ja sanoi, että koska esim. ilmastokriisin suhteen aika on loppumassa, kultaista keskitietä ei voi ottaa. Teksti oli toivoa herättävä, koska se esitteli hidasta mutta radikaalia muutosta, mutta muutos ei voi enää olla hidasta.

Viivi heitti ilmaan villin ajatuksen: Kaikki aiemmin esille tuodut ongelmat, kuten verkostoituminen, asiakassuhteet, metatyön uuvuttavuus ja kritiikin antamisen vaikeus voitaisiin tulevaisuudessa korjata tekoälyllä. Jos luovan ammattilaisen ja asiakkaan välillä olisi tekoäly, joka kävisi vaikean dialogin asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa, työn luonne muuttuisi perustavanlaatuisesti vähemmän kuormittavaksi ja sitä kautta olisi mahdollista tehdä myös yhteiskunnallisesti merkittävämpiä projekteja.

Linnea palasi ajatukseen yhteisön suojasta ja siitä, kuinka kollektiivipohjainen työskentely tulee mullistamaan luovan alan: Yhteisön tuoma turva voi muuttaa työskentelyn täysin.

[kuukkelijaika]

2020年1月12日(日) ３つの労働組合が2週間のストライキを示唆

労使交渉を促進するためにストライキを計画している労働組合が、現在３つあるという。いずれも比較的大きな組合。ストライキが実施されると、特に輸出産業に大きな影響がでるとか。

今のところ労使ともども譲れないようで、解決への道は遠そう。

[oh-yes-i-did-not]

Ammattiliitto hyväksyi vihdoin viimein, kuukausien odotuksen jälkeen, että olen työtön. 10 euroa kuussa ei ole paha, mutta tässä vaiheessa vuotta jäsenmaksulaskun summa on 60 euroa, joka on kertamaksuna jo aika kipuisa. Varsinkin kun opintolainan takaisinmaksu alkoi myös tuossa 15. päivä ja kesäkuussahan se summa sisältää myös korot.

Olen jonossa kuntouttavaan työtoimintaan, jonka nyt soisin alkavan mahd. nopeesti, koska se huikee 9 euron päiväraha on kyl tuntuva parannus tilanteeseen. Plus oikeesti, paikka jossa voisi olla mahdollista keskittyä työntekoon. Ja väsätä kunnollinen portfolio. Nuketan vanhan wordpressin kiertoradalta ja rakennan kapsin sivutilaan kokonaan uuden jutun. Perkeles.

[arikuosmanen]

Pankkilakko uhkaa heti joulun jälkeen – Liitto: “Henkilöstö äärirajoilla, mutta vielä revitään tehoja irti” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut ovat jumittuneet paikoilleen, pankkialaa uhkaa lakko joulun ja uuden vuoden välissä.

Yli kaksi kuukautta tuloksetta käydyt neuvottelut ovat olleet tuloksettomia ja nyt ammattiliitto Nousu on päättänyt aloittaa työnseisauksen finanssikonserni Nordean Suomen toiminnoissa.

Jos pankkilakkoon päädytään, se osuu joulun välipäiviin 28.–29. joulukuuta. Lakko sulkisi pankkikonttoreita ja peruuttaisi laina- ja sijoitusneuvottelut. Myöskään puhelinpalvelu ei toimi lakon aikana.

Ammattiliitto Nousu tavoittelee rahoitusalalle muun muassa palkankorotuksia.

Neuvotteluissa rahoitusalan työnantajat ovat vaatineet työehtosopimuksen työaikamääräysten täydellistä vapauttamista työnantajan työnjohto-oikeudelle. 

Palkansaajapuolen liitot ovat esittäneet ratkaisuksi tilanteeseen paikallista sopimista, jossa yrityskohtaisia erityispiirteitä olisi mahdollista huomioida.

Ammattiliitto Nousun mukaan rahoitusalan työnantajat edustavat vielä perin vanhakantaista johtamiskulttuuria.

– Pankkien jo muutenkin jaksamisen äärirajoilla työskentelevästä henkilöstöstä pyritään työaikamääräyksiä muuttamalla repimään vielä lisätehoja irti, Nousu kritisoi.

– Samaan aikaan Nordea on käynnistänyt massiiviset yhteistoimintaneuvottelut enimmillään 500 henkilön työsuhteiden päättämiseksi, vaikka pankit tekevät huipputuloksia. 

from WordPress http://ift.tt/2z9HtKw via IFTTT

[vesku56]

Joka kymmenennellä peruskoululaisella on kotonaan herätyskello, jossa on valmistusvirhe.

Lähde: Opettajain ammattiliitto.

[kangaske]

Kemianteollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto pääsivät neuvottelutulokseen (Maaseudun Tulevaisuus)

Source: http://ift.tt/2gQtTSo