#ihmisen apu | Explore Tumblr Posts and Blogs

kaustisenkirjasto · 5 years

Text

Uutuudet vko 32/2019, 9.-11.8.2019, kaunokirjallisuus

Ja viimein osa 3/3 viikolta 32.

Kaski, Liisa Myyttiset eläimet : tarua ja totta eläinten mahdista 81

Suomen myyttiset eläimet kertoo suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä eläimistä ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista. Suuret ja pienet eläimet ahmasta mehiläiseen ovat vanhastaan kantaneet mukanaan viestejä toisesta todellisuudesta; ne ovat olleet tärkeä apukeino esi-isiemme yrittäessä selviytyä ja hallita elämäänsä. Karhulla on aina ollut erikoisasema suomalaisessa mytologiassa. Karhu ei ollut mikä tahansa eläin, vaan sen uskottiin tulleen taivaasta ja olevan jumalten sukua, tavallaan jumalallinen eläin. Karhun ja ihmisen ajateltiin myös olevan jollain tavoin sukulaisia. Myös hirvi kuuluu metsiemme kuninkaallisiin. Se onkin muinaisten kalliomaalausten tärkeimpiä aiheita. Kallioiden hirvet olivat todellakin myyttisiä olioita, niiden ajateltiin olevan yhteydessä korkeampiin voimiin. Kotieläimet ja linnutkin saattoivat tuoda terveisiä tuonpuoleisesta. Kansanperinteeseemme pohjaava kirja heijastaa syvää ymmärrystä ihmisen, luonnon ja eläinten yhteenkuuluvuudesta. Upeasti kuvitettu teos avaa kiehtovan näkökulman eläinmaailmaan ja suomalaisten ikiaikaiseen luonnonrakkauteen.

Egerkrans, Johan Kuolemattomat hirviöt 81.2

Ruotsalainen mestarikuvittaja Johan Egerkrans vie lukijan maagiselle matkalle yliluonnolliseen maailmaan. Kaikkialla maailmassa kerrotaan tarinoita vampyyreista, zombeista, ihmissusista ja muista elävistä kuolleista, jotka nousevat haudoistaan ja herättävät kauhua ihmisten keskuudessa. Tämä teos esittelee neljäkymmentä kuoleman sääntöjä uhmaavaa hirviötä vertahyytävässä vaikuttavuudessaan. Kirjan rikas kuvitus ja kiehtovat tekstit herättävät vanhat legendat eloon ennennäkemättömällä tavalla. Johan Egerkrans on tukholmalainen kuvittaja, joka työskentelee kirjojen, elokuvien ja pelien parissa. Häntä kiehtovat erityisesti taruolennot, fantasiahahmot ja muinaiset eläimet. Suomeksi Egerkransilta ovat aiemmin ilmestyneet kirjat Pohjoismaiset taruolennot, Pohjoismaiset jumalolennot, Kaikkien aikojen dinosaurukset sekä Lentoliskot ja merihirviöt.

Bently, Peter Koti lumimaassa 82.2 [Lasten kuvakirjat]

Jääpuikot säihkyivät kuin hopeainen nauha. Niin rikkumaton, hiljainen, oli sydäntalven rauha. Ystävyys lämmittää myös keskellä kylmintä talvea, kun muut metsän eläimet järjestävät Mäyrälle ikimuistoisen yllätyksen. Hellyttävästi kuvitetussa iltasadussa koti on siellä, missä rakkaat läheiset ovat.

Donaldson, Julia Kokki ja kuningas 82.2 [Lasten kuvakirjat]

Oli kerran kuningas, jota nälkä vaivasi. Kokkia hän kipeästi keittiöönsä kaipasi. Olipa kerran kuningas, joka etsi palvelukseensa kokkia. Kaikki paikkaa hakeneet tuottivat kuitenkin pettymyksen - paitsi yksi, joka oli niin arka, ettei uskaltanut tehdä keittiössä oikein mitään! Onneksi kuningas oli valmis näyttämään, miten kala pyydetään ja sen jälkeen paistetaan... Hupaisa riimitelty kertomus siitä, miten itse tekemällä saa juuri sitä mitä haluaa.

Prasadam-Halls, Smriti Vauhdikkaat kilpa-ajajat 82.2 [Lasten kuvakirjat]

Ilmassa on suuren moottoriurheilujuhlan tuntua... Lähtölaukaus kajahtaa, ja reippaat kilpa-ajajat rynnistävät radalle! Jännitys tiivistyy, kun monenmoiset menopelit kisaavat siitä, kuka ylittää ensimmäisenä maaliviivan.

Sandelin, Annika Jos olisin sammakko : runoja 82.2

Mistähän sammakko mahtaa unelmoida? Ja mistä pääministeri ja liikennepoliisi? Ehkä bussi on kyllästynyt ajamaan aina samaa reittiä ja kuu olemaan yksinäinen. Joku unelmoi olevansa suuri ja pelottava, joku toinen pieni ja huomaamaton. Unelmissaan jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, ja melkein jokainen haluaa olla joku muu kuin on. Mutta mahtaako muurahainenkin haluta? Annika Sandelin on kirjoittanut lapsille aikaisemmin kaksi runokirjaa, joiden muutamista runoista on tullut jo klassikkoja. Hänen runonsa ovat mutkattomia ja kristallinkirkkaita, niin että pieninkin lapsi ne ymmärtää, ja samalla kertaa kielellisesti kekseliäitä, syvällisiä ja humoristisia. Karoliina Pertamon värikylläinen kuvitus antaa runoille oman hehkunsa. Runot on kääntänyt suomeksi Laura Ruohonen, joka tunnetaan paitsi näytelmäkirjailijana ja teatteriohjaajana myös lastenkirjailijana.

Alanen, Heidi Maria ja kesäyön ratsastajat : nuortenromaani Maria 4 84.2

Maria ystävineen viettää ihanaa kesää hevosten kanssa. Retkellään he löytävät yllättävästä paikasta kaksi oman onnensa nojaan jätettyä hevosta. Alkaa erikoisten tapahtumien vyyhti, ja tytöt huomaavat jälleen kerran ajautuneensa varsinaiselle seikkailulle. Kaikkien iloksi mukana häärää myös kesyyntynyt korppi, josta onkin suuri apu monessa ongelmassa. Hevoset joutuvat onnettomien sattumusten takia hirveään vaaranpaikkaan, josta selviäminen vaikuttaa ensin mahdottomalta tehtävältä. Mutta sinnikkäät hevostytöt eivät helpolla luovuta, vaan ratkaisevat lopulta kiperän tilanteen rohkeudella ja saumattomalla yhteistyöllään. Kirja jatkaa Maria-heppakirjojen sarjaa, jossa on aiemmin ilmestynyt kolme teosta.

Atkins, Jill Virtahevon syntymäpäivä 84.2

Virtahevolla on tänään syntymäpäivä, ja se kaipaisi apua kakun leipomiseen. Eivätkö muut eläimet muista, mikä päivä tänään on?

Bagge, Tapani Jenni ja punainen poni 84.2

Jennin perhe on muuttanut uuteen kaupunkiin, ja kaikki kaverit jäivät vanhaan. Isän aika kuluu tilikirjojen parissa ja äiti kiertää maailmalla ukuleleorkesterissa. Keinustakin on naru poikki. Onneksi pihaan ilmestyy punainen poni. Ponin omistajaa jäljittäessään Jenni tutustuu uusiin naapureihin - varsinkin hiljaiseen Tottiin, joka kehittelee ja kokeilee omaa laskuvarjoa. Kesäisessä seikkailussa Jenni saa äkkiarvaamatta monta uutta ystävää! Tapani Baggen hauska tarina ja Hannamari Ruohosen ilmeikäs kuvitus tempaavat aloittelevan lukijan mukaansa. Tapani Bagge on hämeenlinnalainen kirjailija, joka kirjoittaa kaikenikäisille. Vuonna 2019 Baggen ja kuvittaja Carlos da Cruzin teos Aavehevosen arvoitus palkittiin Runeberg Junior -kunniamaininnalla. Hannamari Ruohonen asuu Ahvenanmaalla ja on kuvittanut useita kiitettyjä lastenkirjoja.

Bross, Helena Autiovajan arvoitus Lenni ja Dina 4 84.2

Lennin, Dinan ja heidän äitiensä Johannan ja Zolan kesäinen eväsretki muuttuu jännittäväksi seikkailuksi, jossa ystävysten neuvokkuus palkitaan.

Bross, Helena Kissa kateissa Lenni ja Dina 3 84.2

Tässä tarinassa Lennin ja Dinan etsiväkykyjä todella tarvitaan, sillä kaupungista on alkanut mystisesti kadota kissoja...

Bross, Helena Kumman kissa? Eeli ja Omar 6 84.2

Eeli ja Omar ovat puistossa. Penkillä istuu vanha mummo kissa sylissään. Mutta kenen kissa oikein on?

Bross, Helena Mahtava maja Eeli ja Omar 4 84.2

Eeli ja Omar rakentavat majan. He saavat kotitalostaan tarvikkeita ja huonekaluja. Majasta tulee hieno! Lopuksi siellä vietetään mehukestit.

Bross, Helena Potkulauta piilossa Eeli ja Omar 5 84.2

Eeli ja Omar haaveilevat potkulaudasta. Sitten he löytävät sellaisen puistosta. He kokeilevat potkulautaa ja kätkevät sen yöksi pensaikkoon. Saako niin tehdä?

Bross, Helena Varkaiden salakätkö Lenni ja Dina 5 84.2

Lenni ja Dina viettävät kesälomaa ja päättävät rakentaa puumajan. Sieltä he tarkkailevat ympäristöään ja näkevät tietenkin pian jotakin hyvin epäilyttävää...

Campbell, Jack Kadonnut laivasto. 6, Voitokas Kadonnut laivasto 6 84.2

Komentaja John Geary on viimein palannut kotiin. Legendaarinen sankari on nimitetty laivastoamiraaliksi - vaikka Allianssin valtaapitävät pelkäävätkin hänen yrittävän sotilasvallankaappausta. Suosio ja maine eivät ikinä ole merkinneet Gearylle mitään, mutta uuden aseman myötä hänellä on mahdollisuus neuvotella syndikojen kanssa. Vihollinen on kärsinyt mittavat tappiot ja saattaa vihdoin olla halukas lopettamaan sodan. Kun Geary johdattaa laivaston jälleen Syndikin avaruuteen, hän tietää, ettei Syndik tule antautumaan helposti. Samalla kun hän valmistautuu kohtaamaan syndikot, hän ei voi olla miettimättä tuntematonta, paljon suurempaa uhkaa, joka vaanii Syndikin avaruuden takana... Voitokas päättää kuusiosaisen sotascifisarjan, joka seuraa vihollisen avaruuteen loukkuun jääneen Allianssin laivaston epätoivoista pakomatkaa. Laivaston johtoon on vastoin tahtoaan joutunut myyttinen sotasankari, sata vuotta syväjäädytettynä ollut John Geary, jolle vähitellen paljastuvat uskomattomat syyt koko sukupolvia kestäneen sodan taustalla.

Dolan, Penny Lassi Flamingo 84.2

Lassi on flamingonpoikanen. Se haluaisi mennä veteen kuten vanhempansa, mutta ensin sen pitää kasvattaa itselleen yhtä pitkät jalat!

Fexeus, Henrik Ontot Viimeinen illuusio 2 84.2

Ky ja Adam yrittävät ymmärtää, mitä on juuri tapahtunut. Mitä harmaat ovat, mitä ne haluavat. Mitä hirveää Tukholmalle on tapahtumassa - ja miten se on estettävissä. Varmaa on, että taistelu harmaita vastaan ei ole lähimainkaan ohi. Kartat johdattavat Kyn ja Adamin kumppaneineen yhä syvemmälle tunneleihin. Siellä he kohtaavat yllättäen ihmisiä, jotka ovat olleet maan alla pitkään.

Gier, Kerstin Pilvilinna 84.2

Sveitsin vuoristossa sijaitsee hotelli Pilvilinna, jonka loiston päivät ovat kaukana takanapäin. Paikka herää eloon ainoastaan kerran vuodessa, kun kuuluihin uudenvuodenjuhliin saapuu vieraita ympäri maailman. 17-vuotias Fanny on palkattu hotelliin apulaiseksi. Hän pitää huolen, että hotellivieraiden elämä on lokoisaa ja ylellistä. Työn tuoksinassa Fanny huomaa, että kaikki vieraat eivät taida olla sitä, mitä sanovat olevansa. Mitä salaisia juonia muhkeiden samettiverhojen takana oikein punotaan? Erityisen kiinnostunut Fanny on itseään vuoden vanhemmasta Tristanista, joka kiipeilee ikkunalaudoilla sen sijaan että kulkisi portaita. Pian Fanny löytää itsensä seikkailun silmästä. Sen myötä Fanny saattaa menettää työnsä - ja sydämensäkin. Pilvilinna on hurmaavan hyväntuulinen kertomus, jossa on aimo annos vanhan ajan tyttöromaanin viehätystä ja satumaista lumoa.

Hai, Magdalena Painajaispuoti : hampaat hukassa Painajaispuoti 2 84.2

Millainen on maailman huonoin vampyyri? No, tietenkin hampaaton! Jäätävän jännä Painajaispuoti-sarja jatkuu karmein kääntein. Minne ihmeeseen Luukas-vampyyrin hampaat ovat kadonneet? Irma stvallin jäätelökauppaan on tunkeutunut vampyyri. Tosin se osoittautuu vaarattomaksi - se on kadottanut hampaansa! Ninni päättää auttaa itkeä pillittävää Luukas-vampyyria ja ryhtyy selvittämään hampaiden kohtaloa. Paljastuu, että Painajaispuodista on kadonnut paljon muutakin merkillistä... Magdalena Hain kirjoittama helppolukuinen Painajaispuoti-sarja sopii kaikille jännityksen ja huumorin ystäville, joiden päätä eivät huimaa verta imevät vampyyrilepakot tai superilkeät maamustekalat limalonkeroineen. Kuvittaja Teemu Juhanin hurjissa kauhuhahmoissa on mukana aimo annos hurttia huumoria.

Halvarsson, Isabelle Täplä koulussa Täplä 4 84.2

Haluaisitko sinäkin tulla vähäksi aikaa kouluun, Täplä? Maisan opettaja kysyy. Puf, Täplä haukahtaa heti vastaukseksi. Mieluusti! Koulussa Täplä pääsee tekemään paljon hauskoja asioita: kuuntelemaan kummitustarinoita, laskemaan käpyjä, rullalautailemaan ja osallistumaan jännittävälle linna-retkelle. Linnassa yksi oppilaista katoaa alas vankityrmän käytäviin ja kummitus ilmaantuu esiin. Mikä onni luokan oppilaiden kannalta, että heillä on Täplä mukana menossa!

Havaste, Paula Vierashuoneet Vilja ja Villem 2 84.2

Oma majatalo. Vilja huokaisee helpotuksesta, kun hän pääsee ankarasta työstään kalasovhoosin perkuupöydän äärellä.

Mutta saman tien on ryhdyttävä tositoimiin, jotta majatalo saadaan valmiiksi ennen ensimmäisiä vieraita. Rakennusprikaati on luvannut tehdä uudet huoneet, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan ennen kuin topakka Anna-täti saapuu pitämään komentoa.

Vaikka Anna ja Villem odottavat innolla kestitettäviään, on silti oltava varuillaan. Jo ensimmäisten vieraiden joukossa voi saapua salatarkastaja ja kaataa unelmat. Vierashuoneet kuvaa elämänmakuisesti nuoren perheen, Viljan ja Villemin, selviytymistä Neuvosto-Eestin 1950-luvun myllerryksessä. Koko ajan saa olla tarkkana ja huolehtia siitä, että teot, sanat ja ilmeet ovat annetun aatteen mukaisia. Eniten salattavaa on Viljalla ja suurin panos pelissä: koko hänen pienen perheensä turvallinen arki ja sen pienet onnen hetket.

Hunter, Erin Klaanien laki Soturikissat: Klaanien kirjat 2 84.2

Soturikissaklaanit ovat eläneet soturilain mukaan niin kauan kuin yksikään elävä kissa muistaa. Laki määrää, missä järjestyksessä riista jaetaan, miten reviirien rajoja vartioidaan, kenestä voi tulla päällikkö tai varapäällikkö ja miten klaanien yhteiset kokoontumiset järjestetään. Mutta miten soturilaki on syntynyt? Ketkä sitä ovat olleet laatimassa? Entä mitä säännöksiä on päätetty jättää laista pois? Klaanien laki -kirjassa tutustutaan soturilakiin kohta kohdalta ja kerrotaan kiehtovat tarinat siitä, miten lain säännökset ovat saaneet alkunsa. Klaanien kirjat ovat Soturikissat-erikoiskirjoja, joissa päästään kurkistamaan klaanikissojen salaisuuksiin, uskomuksiin ja elämään - maailmaan supersuositun sarjan takana.

Isto, Sanna Sirpale 84.2

Voiko menneisyyttä muuttaa? Sanna Iston Sirpale on vangitsevasti historiaa ja nykyaikaa sekoittava nuortenromaani Berliinistä. Kolme kesäviikkoa koiravahtina, kun muu perhe on matkoilla: mikä ihana vapaus! Mutta lukioikäisen Minjan unelmaloma ei ehdi edes kunnolla alkaa, kun kohtalo jo ottaa ohjat käsiinsä. Lattialistan alta löytynyt vanha kahvikupinkorva tempaisee hänet toiseen aikaan ja berliiniläisen kotitalon hurjaan historiaan. Huoneet pysyvät samoina, vaikka kaikki muu on toisin. Helteet, huvitukset ja ihana Luca saavat odottaa, kun Minja uppoutuu asunnossa eläneen perheen tarinaan. Miksi tytär on lukittuna huoneeseensa? Voisiko Minja vielä auttaa häntä, ja jos voisi, mikä kaikki muuttuisi? Sanna Isto on saanut kahdesti Arvid Lydecken -palkinnon lastenromaaneistaan Tinka ja Taika (2011) ja Maan alaiset (2016). Maan alaiset oli myös Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Jalo, Merja Kadonnut raippa Onnenkepparit 2 84.2

Jännitystä keppihevostallilla! Onnenkepparit-sarjan toisessa osassa rakennetaan keppihevosille esteitä ja nautitaan kisatunnelmasta - mutta välillä tallilla syntyy myös kiistaa. Keppihevostyttöjen ratsut Hurja-Humma, Amietta, Onnentähti ja Prinsessa asuvat kaikki sovussa Olivian tallissa. Nyt ystävykset rakentavat keppihevosille oikeita esteitä ja järjestävät estekilpailun. Valpuri sonnustautuu kisaan parhaimpiinsa ja uusi, kimalteilla koristeltu raippa kruunaa kisa-asun. Mutta kilpailun jälkeen raippaa ei näy enää missään! Kadonnut raippa jatkaa suosittujen heppakirjailijoiden Onnenkepparit-sarjaa, jossa on Reetta Niemensivun vauhdikas ja söpö kuvitus. Sarjan avausosa Olivia ja Onnentähti (2018) oli Runeberg Junior -palkintoehdokkaana. Merja ja Marvi Jalo ovat kirjailijasisarukset, jotka ovat kirjoittaneet yhdessä ja erikseen useita suosittuja hevos- ja koirasarjoja, kuten Jesse -koirakirjat sekä Nummelan ponitalli -hevoskirjat. Reetta Niemensivu on lastenkirjakuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka on kuvittanut mm. Henna Helmin IceLove- ja Bella-sarjoja.

Klingenberg, Malin Patrik ja superseniorit. Osa 2, Irene ja setelisieppo Patrik ja superseniorit 2 84.2

Irenen isä, Haba-Tero on pulassa ryövärijoukkoineen. He eivät ole aikoihin onnistuneet rötöksissään, ja nyt rikollisjengin pomo, Vihtori Tyr uhkaa heitä erottamisella.

Haba-Tero päättää tehdä elämänsä suurimman rötöksen. Tietämättään rikoskopla saa apua Ireneltä, joka on salaa rakentanut setelisiepon. Sillä voi näet imuroida pankin kassaholvista setelit ja kolikot parempaan talteen. Roistot ovat kuitenkin unohtaneet yhden asian: Patrikin ja superseniorit.

Malin Klingenberg on suomenruotsalainen kirjailija, joka on palkittu Runeberg Junior -palkinnolla. Irene ja setelisieppo on hilpeän Patrik ja superseniorit -sarjan toinen osa.

Knutsson, Gösta Pekka Töpöhäntä Pekka Töpöhäntä 1-3, 6 84.2

Maailman kiltein kissa täyttää 80 vuotta! Juhlan kunniaksi julkaistaan yksissä kansissa neljä Pekka Töpöhäntä -kirjaa:

Pekka Töpöhännän seikkailut

Pekka Töpöhännän uudet seikkailut

Pekka Töpöhäntä Amerikassa

Mitenkähän Pekka Töpöhännän käy

Pekka Töpöhäntä on satukirja lapsille, mummoille, vaareille, lapsenlapsille, nostalgiannälkäisille, pitkien tarinoiden ystäville, iltasatujen lukijoille, klassikkosatuja rakastaville ja jokaiselle, joka uskaltaa olla kiltti. Tässä ajassa on erityisen tärkeää kuunnella kilttiä, rehellistä ja kohteliasta kissaa, joka asettuu aina heikomman puolelle ja uskaltaa olla ystävällinen silloinkin, kun se tuntuu hankalalta.

Koskinen, Juha-Pekka Benjamin Hawk : timanttitasangon arvoitus Benjamin Hawk 4 84.2

Benjamin on asettunut perheensä kanssa asumaan Baltimoreen pienelle maatilalle. Kapteeni John Hawk on livahtanut ostamaan kyntöhärkää ja jättänyt tapansa mukaan muun perheen isoisä Joe Hawkin kanssa huolehtimaan arjen askareista. Kaikki muuttuu, kun Benjamin saa Bettyltä tiedon, että Pisama-Willy on kadonnut. Benjamin liittyy mukaan retkikuntaan, jonka tarkoitus on löytää laiva, jolla Pisama purjehti. Karibian lämpimien vesien sijaan seikkailu suuntautuu kohti etelää, jossa Benjamin huomaa sekaantuneensa kuninkaiden outoon selkkaukseen. Seikkailu on täynnä yllätyksiä, joista osa on polttavan kuumia ja osa hyytävän kylmiä. Benjamin Hawk -sarjan neljäs osa on pakattu täyteen toimintaa ja jännitystä. Timanttitasanko häämöttää horisontissa, mutta löytyykö Willy elävänä vai kuolleena? Juha-Pekka Koskinen on hämeenlinnalainen kirjailija, joka kirjoittaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Koskisen kirjat ovat olleet ehdolla mm. Arvid Lydecken - ja Anni Polva -palkinnoille.

Kuutti, Maria Anna ja Elvis häähumussa Anna ja Elvis 7 84.2

Annan mummo on menossa naimisiin! Kaikki yrittävät auttaa mummoa omien kykyjensä mukaan, sillä häät järjestetään hyvin pian. Anna on kiinnostunut mummon mekkovalinnoista ja hääaskarteluista, äiti taas häiden perinteistä. Elvis tekee mummolle sometilit, ja mimmi puolestaan vouhottaa tervehenkisyyden merkityksestä. Mummon into vaihtuu alakuloon, kun hän kohtaa vastoinkäymisen toisensa jälkeen. Lopulta häät ovat jopa vaarassa peruuntua... Suosikkisarjan seitsemäs osa on täynnä vauhtia, kommelluksia ja suuria tunteita. Monimutkaisten hääjärjestelyiden keskellä Anna ajautuu miettimään, mikä elämässä lopulta on tärkeintä. Maria Kuutti on kangasniemeläinen kirjailija ja sanataideohjaaja.

Levola, Jaana Käppänät 84.2

Käppänät on tarina 10-vuotiaasta Venlasta, sekä hänen koiristaan Milosta ja Missystä. Koulussa Venla on aika yksinäinen. Häntä kiusataan lukemisesta, joka on vielä hidasta. Venlan mummu on joutunut sairaalaan ja muuttaa sitten vanhainkotiin. Venla käy tapaamassa mummuaan lähes päivittäin. Venla aloittaa Milo-koiran kanssa uuden harrastuksen ja sitä kautta rohkaistuu esiintymään luokan edessä. Missy-koira taas tuo Venlalle varmuutta lukemiseen. Näin heistä tulee hyvä pari ilahduttamaan vanhuksia. Pienten koirien avulla avautuu myös mahdollisuus ystävyyteen. Jaana Levola on mukauttanut selkokielelle kolme Kari Levolan kirjaa: Leevi ja Leonora 2010, Tahdon 2011 ja Kaksi palkkia latausta 2013. Heppapoika on hänen ensimmäinen oma selkokirjansa, ja se ilmestyi vuonna 2016.

Littorin, Pauliina Kolme punaista rubiinia 84.2

Leo Lennox on skotlantilaisessa sukulinnassa varttunut parikymppinen nuorukainen, joka saapuu Helsinkiin kadonneen isänsä muistotilaisuuteen. Leo jää Suomeen ja alkaa pyörittää hienoston suosimaa isän keräilyliikettä Yrjönkadulla. Leo saa huutokaupattavaksi rubiinein koristellun Muumimamman. Kun tieto patsaasta leviää, taiderikolliset pyrkivät saamaan sen käsiinsä ennen muita. Patsas katoaa, ja alkaa kiihkeä ajojahti. Moni haluaa kiihkeästi sen omakseen, ja huutokauppaan on vain pari päivää. Samaan aikaan Leon upporikas Arthur-eno katoaa. Liittyvätkö tapaukset toisiinsa? Entä missä on pitkään kadoksissa ollut Leon isä Kullervo, joka tunsi rubiininuken alkuperäisen omistajan? Pauliina Littorinin on filosofian tohtori ja taidesijoittamisen ja taiderikollisuuden asiantuntija. Hän on myös suosittu kolumnisti ja taideasiantuntija televisiossa (mm. Fox-kanavan Rojua, rojua -sarjassa). Antti Marttinen on Suomen päätoimittajien yhdistyksen pääsihteeri ja Taloustaito-lehden entinen päätoimittaja.

Maas, Sarah J. Okaruusujen valtakunta Valtakunta 1 84.2

Kaikki kuolevaiset pelkäävät sitä, mikä pohjoisessa metsän takana vaanii. Ankaran talven keskellä nuori metsästäjätär Feyre uskaltautuu nälän ajamana vaarallisen syvälle metsään. Saalista jahtaa myös suuri susi, ja tapettuaan pedon Feyre oppii, miten kovan hinnan haltiasukuisen olennon hengen riistämisestä joutuu maksamaan. Feyre raahataan Prythianin pahamaineiseen valtakuntaan. Hänet vanginneen pedon kasvoja peittää jalokivikoristeinen naamio, mutta läpitunkevan vihreät silmät kutsuvat häntä puoleensa. Olento on Tamlin, yksi Prythianin korkea-arvoisista, vaarallisista haltioista. Vähitellen Feyren tunteet muuttuvat hyisestä vihasta polttavaksi intohimoksi, joka saa hänet sivuuttamaan kaikki kuulemansa varoitukset. Mutta muinaisen kirouksen varjo heittäytyy haltioiden maiden ylle, ja Feyren täytyy löytää tapa pysäyttää se... tai Tamlin ja tämän maailma tuhoutuvat iäksi. Okaruusujen valtakunta on Sarah J. Maasin uuden häikäisevän fantasiasarjan avausosa.

Meresmaa, J. S. Voimanpesä Ursiinitrilogia 3 84.2

Ursiininuorukainen Jyly on tottunut vauhdikkaisiin käänteisiin ja vaarallisiin tilanteisiin kenttätehtävissä, mutta alati jatkuva paine on alkanut tuntua mielessä ja kehossa. Jyly joutuu suuren päätöksen partaalle, kun Naakkamestarille täytyy löytää uusi sijoituspaikka nopeasti, ja apuun rientää Tuuli, ilmalaivapilotti. Mikä on oikein ja mikä väärin maailmassa, joka on täynnä julmuutta ja epätasa-arvoa? Voimanpesä on jännittävä päätös ansiokkaalle Ursiini-trilogialle, jonka edelliset osat ovat nimeltään Naakkamestari ja Hämäränsäteet. Huikaiseva loppumittelö käydään Pohjois-Kymenlaaksossa Verlan tehdaskylän historiallisissa maisemissa.

Montefiore, Santa Suuri timanttijahti Lontoon kuninkaalliset kanit 3 84.2

Elämä on seikkailu. Mikä tahansa on mahdollista, kun on hieman onnea ja tahtoa, riittävästi herkullisia porkkanoita, kostea nenänpää ja ripaus hullua rohkeutta! Maailman suurin ja kaunein timantti on varastettu Buckinghamin palatsista! Kukaan ei tiedä miten siperialainen timantti on voinut kadota kuningattaren nenän edestä, mutta Sulo ja urheat Lontoon kuninkaalliset kanit tekevät kaikkensa ratkaistakseen arvoituksen ja palauttaakseen timantin sinne minne se kuuluu. Venäjän parhaimmat terävähampaiset minkkiagentit ovat Lontoossa. Onko niillä jotain tekemistä varkauden kanssa..? Mikään ei kuitenkaan ole aivan sitä miltä näyttää ja pian Kuninkaalliset kanit huomaavat tarvitsevansa apua vanhalta ystävältään ratkaistakseen ongelman. Hobitti, Ruohometsän kansa ja Fantastic Mr. Fox yhdistyvät tässä hurmaavassa sadussa, joka todistaa, että pienin kani voi olla suurin sankari.

Nopola, Sinikka Risto Räppääjä ja ujo Elmeri Risto Räppääjä 22 84.2

Pitääkö olla reipas, Risto Räppääjä? "Onko Perun pääkaupunki Nuha, Köhä vai Lima?" Suomen suosituin räppääjä hauskuuttaa kaikenikäisiä lukijoita! Rauha-täti majoittaa aran sukulaispojan Räppääjille, hän aikoo tehdä ujosta Elmeristä reippaan. Ristoa pikkutyyppi ärsyttää, hän pitää Elmeriä kamalan lapsellisena. Elvi-tädillä on aivan oma reseptinsä lasten reipastamiseen: pitää vain huutaa ylös, ulos ja lenkille. Tarkkasilmäinen Nelli huomaa pian, että Elmerillä on käsittämättömän paljon tietoa maailman eri asioista. Risto ei usko nassikan kykyihin, mutta yllätyksiä on edessä, kun he päätyvät Nellin ja Elmerin kanssa lasten tv-visailuun. Kuka tietää, onko Itävallan pääkaupunki Wien, Tuon vai Haen? Reipastuuko Elmeri - ja miksi edes pitäisi? Sinikka ja Tiina Nopolan luoma Risto Räppääjä on ollut Suomen suosituimpia lastenkirjahahmoja jo yli 20 vuoden ajan! Näytelmät, elokuvat ja laulut nauttivat samaa, suurta suosiota. Christel Rönnsin hienot kuvitukset sisältävät aina paljon hauskoja yksityiskohtia.

Nordbo, Mads Peder Kylmä pelko = Annilaanganipalaaq Grönlanti 2 84.2

Hyytävä paluu lumen ja veren maahan Toimittaja Matthew Caven sisar katoaa Grönlannissa. Etsinnöissä nousevat esiin vuosien takaiset armeijan lääketieteelliset tutkimukset Thulen lentotukikohdassa. Miten tapaukset liittyvät toisiinsa?

Noronen, Paula Supermarsun kirja ystävyydestä 84.2

Näin sinustakin tulee superystävä! Paras tapa saada hyviä ystäviä on olla kiva muille - mutta millainen on hyvä ystävä? Ja miten se onnistuu, jos jännittää? Supermarsun neuvot hyvään ystävyyteen ovat täyttä totta, vaikka kirjaa lukiessa naurattaakin. Asiantuntevien tietoiskujen, pienen ystävyyssanakirjan, hullunhauskojen testien ja hykerryttävien dialogien myötä lukija sisäistää ystävyyden syvimmän olemuksen. Mukana menossa ovat Supermarsu-kirjoista tutut hahmot, jotka paljastavat kreiseimmät ominaisuutensa. Persoonallisuustyyppien luokittelusta Keittäjä-Donnan tapaan on paljon hyötyä, kun haluat ymmärtää ystäviäsi. Esimerkkinä pari kaikille tuttua tyyppiä: Spagettipersoona on löysä ja sulautuva. Yleensä kaikki tykkäävät spagetista. Tyypillinen spagettipersoona: Lasse Kaaltio. Lihapullapersoona on tyyppinä sitkeä ja kasaa itsensä nopeasti. Viihtyy porukassa ja on myös aika pidetty. Tyypillinen lihapullapersoona: Kirsikka Kurjenmaa. Helsinkiläinen Paula Noronen on rakastettu lastenkirjailija ja tv-persoona. Hänen humoristisia lastenkirjasarjojaan ovat Yökoulu, Tagli ja Telle sekä tietysti Supermarsu, joka on valloittanut myös valkokankaat. Vitsikkään ja vauhdikkaan kuvitusasun Supermarsulle on luonut monitaitoinen kuvittaja Terese Bast, joka asuu Pietarsaaressa.

Noronen, Paula Yökoulu ja vaarallinen operaatio Yökoulu 4 84.2

Zombipökäle saa uimahallin sekaisin! Helppolukuinen Yökoulu-sarja uppoaa alakoululaisiin kuin veitsi... voihin! Kauhun ja huumorin yhdistelmää ei voi vampyyrikaan vastustaa. Yökoululaiset lähtevät uimahalliin opettajansa, neiti Kammosen johdolla. Heidän uintivuoronsa on tietysti yöllä, kun muu kaupunki nukkuu. Paavo Zombinen, Martta Vampyyri, Lauri Luuranko ja muut koululaiset ovat innoissaan! Hallissa on samaan aikaan meneillään vauvauinti, ja altaassa polskii myös Paavon pikkuveli, zombivauva. Yhtäkkiä vauvan uimavaipasta luiskahtaa veteen kakkapökäle ja syntyy täydellinen kaaos! Kukaan ei huomaa, että zombivauva irrottaa altaan tulpan, koska luulee sitä tutiksi. Uimarit imeytyvät suoraan sokkeloisiin viemäreihin, missä lymyilee jättimäinen viemärirotta. Ja kun putkistossa alkaa kaikua puistattava huhuilu, eksyneitä lapsia pelottaa toden teolla. Pääsevätkö he koskaan ulos? Ja kuka viemärissä oikein ulisee? Paula Noronen on kekseliäs lastenkirjailija ja tv-persoona. Hänet tunnetaan erityisesti Supermarsusta, joka on valloittanut myös valkokankaat. Kati Närhi on arvostettu kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä, jonka ihanan mäyräkoiran nimi on Sylvi.

Ohtonen, Kimmo Ikimaa : kuiskaajien kilta Ikimaa 2 84.2

Ikiaikaiset luonnonvoimat ja kuiskaajanuoret lyövät kättä huimassa seikkailufantasiassa. Mikään ei ole ollut ennallaan 11-vuotiaan Oliverin elämässä sen jälkeen, kun hänen äitinsä katosi ja totuus heidän todellisen kontiosukunsa vaiheista paljastui. Yhdessä hukkatyttö Kallan ja kuiskaaja-eläinten kanssa Oliver yrittää pelastaa äitinsä Ikimaan pahojen voimien kynsistä, mutta erimielisyydet uhkaavat ajaa myös ystävykset erilleen. Vauhdikkaan Ikimaa-trilogian toinen osa!

Oranen, Raija Manu 84.2

Rakastetun kertojan loisteliaassa romaanissa lähihistoriamme suuri tuntematon puhuu itse ja kertoo tarinansa suoraan lukijalle. Jatkosodan etulinjan taistelija, laulua ja tanssia rakastava hurmuri, joutuu presidenttinä rauhaisan kehityksen sijasta johtamaan maata syvän talouslaman, katastrofaalisen pankkikriisin ja sosialismin romahduksen oloissa, ja arvostelu on julmaa. Manun optimismia ei kuitenkaan voi lopullisesti nujertaa, hänellä on varmat aseensa: uskollinen rakkaus, pettämätön ystävyys, ja huumorintaju, joka loppuu vasta kolmannen valheen kohdalla.

Paasilinna, Mauri Mustan nuolen miehet 84.2

Alikersantti Aro on huonolla tuulella. Hän on matkalla rintamalle, mutta hänen johtamansa sotilasyksikkö ei ole maineeltaan parhaasta päästä. Ryhmä on osa Mustan nuolen pataljoonaa, joka koostuu eturintamaan laitetuista, vankilasta värvätyistä murhamiehistä ja rintamakarkureista. Miehiä yhdistää hihamerkki, joka osoittaa heidän kuuluvan rangaistuspataljoonaan, jota muut vieroksuvat. Aron pohtiessa, kuinka hän selviytyy sodassa sellaisen rosvolauman kanssa, juna kulkee vääjäämättömästi kohti määränpäätään samalla kun sekä hänen että miesten tunnelmat synkkenevät. Erillinen pataljoona 21 eli Musta nuoli saavutti legendaarisen maineen jatkosodan taisteluissa. Pääasiassa Sukevan ja Pelson vankiloista ja Köyliön turvasäiliöstä kootuille miehille oli luvattu armahdus, jos he lähtisivät sotimaan. Mauri Paasilinna kuvaa Mustan nuolen vaiheita alikersantti Aron johtaman ryhmän näkökulmasta. Teos tuo elävästi esiin miesten karut, kostonhimoiset, joskus hirtehiset elämänkäänteet. Osa sotilaista karkaa rintamalta Neuvostoliiton puolelle, josta he palaavat Suomeen vakoojina tai jossa heidät tapetaan.

Parvela, Timo Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä Ella 29 84.2

Pelastaako Ellan luokka maapallon? Ellan ja kavereiden kolme hulvatonta ratkaisua ympäristön pelastamiseksi.

Minun nimeni on Ella. Olen jo melkein kolmannella luokalla. Meidän luokkamme on kaksi ja puoli A. Se on luultavasti maailman ainoa puolikas luokka, mutta onneksi meidän opettajamme on ihan kokonainen. Hän on lisäksi tosi mukava, paitsi että viime aikoina opettaja on ollut vähän huolestunut. Hän on nimittäin pikkaisen huolissaan maapallosta. Ellan luokka tekee luontoretken opettajan johdolla, ja laulujoutsenet tekevät kaikkiin vaikutuksen: - Ne ovat joutsenia, opettaja selitti. Hän oli tuonut meidät retkelle, koska halusi näyttää meille kevään merkit. - Laulujoutsen on yksi ensimmäisistä muuttajista. Ne tulevat heti, kun jäät lähtevät järvistä. Joutsenten päivät kuluvat ravinnon etsimisessä, sillä suuri lintu tarvitsee paljon energiaa. Juuri silloin joutsenet paukuttivat siipiään ja toitottivat kuuluvalla äänellä. - Joutsen on vähän niin kuin meidän isä, arveli Pate. - Muuttaako teidän isäkin keväällä? minä hämmästyin. - Ei, vaan isäkin paukuttelee kuuluvasti ja hän käyttää suurimman osan päivästä ruoan etsimiseen, Pate sanoi. Kirjailija Timo Parvela on taas hyvin ajan hermolla: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä on lähes päästötön eko-Ella. Sen kolme tarinaa luonnon suojelemiseksi käyvät ajankohtaisen aiheen kimppuun ellamaisella twistillä, tosissaan mutta ei ryppyotsaisesti. Muista myös klassikko-Ellat Mervi Lindmanin uudelleen kuvittamina: Ella ja kiristäjä, Ella teatterissa, Ella luokkaretkellä. Timo Parvelan Ella ja kaverit -sarja ei lakkaa riemastuttamasta maailmaa. Kirjat sekä niihin perustuvat elokuvat, näytelmät ja laulut ovat viihdyttäneet lukijoita jo vuodesta 1995 lähtien! Myös Mervi Lindmanin hauskuutta pursuavia lastenkirjakuvituksia rakastetaan kautta maailman.

Parvela, Timo Kepler62 : uusi maailma. [2], Saari Kepler62 II: Uusi maailma 2 84.2

Be part of the story. Kepler62 Uusi maailma kuvaa tuntemattomalle planeetalle asettuneiden lasten elämää. Siellä seikkailu tutkimattomalle saarelle jatkuu täynnä vaaroja ja yllätyksiä. Kepler62-seikkailusarjan toisen tuotantokauden itsenäinen toinen osa! Kepler62 e -planeetan lapset ovat jakautuneet kahteen heimoon. Marie etsii piileskelevää isäänsä, asetehtailija Vallvikia ja joutuu uskomattomien haasteiden eteen. Timo Parvelan, Bjorn Sortlandin ja Pasi Pitkäsen huippusuosittu, kansainvälinen kirjasarja Kepler62 on edennyt toiseen tuotantokauteensa. Kepler62 Uusi maailma kuvaa tuntemattomalle planeetalle asettuneiden uudisraivaajalasten elämää. Marie liikkuu porukassa, joka haluaa kadonneen asetehtailijan takaisin johtajakseen. Epävarmuus ja vainoharhaisuus kasvavat leirissä ja odotukset kohdistuvat asetehtailijan tyttäreen, Marieen. Marie aloittaa yksinäisen matkan löytääkseen ja pysäyttääkseen isänsä. Hän uskoo isän piileskelevän tutkimattomalla saarella, joka on täynnä yllätyksiä. Joutuuko Marie taistelemaan omaa isäänsä vastaan? Norjalainen Bjorn Sortland kirjoittaa Kepler62-sarjan toista tuotantokautta vuorotellen Timo Parvelan kanssa, ja planeetalle syntyneistä kahdesta heimosta kertovat tarinalinjat etenevät itsenäisesti. Pasi Pitkäsen kosmisen taidokas kuvitus viimeistelee houkuttavat avaruusseikkailut.

Pichon, Liz Mikä monsteri? Tom Gates 4 84.2

Mahtavan Tom Gates -sarjan uusin osa on täällä! Hauskasti kuvitettu kirjasarja on voittanut useita arvostettuja lastenkirjallisuuspalkintoja. Tämä kirja kertoo MONSTEREISTA, MYSTEERISTÄ, MUSIIKKIFESTIVAALISTA, KADONNEISTA jutuista, MINUSTA ja Marcuksesta. (No ei kyllä välttämättä TÄSSÄ järjestyksessä.) MUKANA on myös yksi tosi tiukkapipoinen sijaisopettaja - mutta sen ei kannata antaa häiritä.

Roberts, Nora Kaksi unelmaa MacGregorin klaani 5 84.2

Rakkaus, vapaus... Daniel MacGregor tarvitsi vaimon, ja Anna Whitfield oli nainen hänen makuunsa. Lääketiedettä opiskeleva Anna ei kuitenkaan halunnut mennä naimisiin hänen kanssaan! Anna toki rakasti Danielia, mutta ei halunnut naimisiin vanhanaikaisen jääräpään kanssa, jonka mielestä naisen paikka oli kotona. Anna ei aikonut luopua omista unelmistaan! Vain yksi asia oli varma: he eivät voineet olla erossa toisistaan...

Rönkä, Matti Uskottu mies Viktor Kärppä 8 84.2

Viktor Kärppä on Karjalassa datsallaan, kun kutsumattomat vieraat rapistelevat ovella. Neuvokas Kärppä tarttuu sinkoon, mutta tappaa hän ei halua. Tietääkseen hän ei ole rikollinen, vaikka häntä usein sellaiseksi harhaluullaan. Käy ilmi, että asialla on Artemi Loktev, joka haluaa lähettää Kärpän Helsinkiin selvittämään tämän vanhan opiskelukaverin Pavel Ljudinin kuolinpesää. Suomessa Viktoria odottavat myös lapset ja Marja-vaimo. Kaikesta tuntuu olevan aikaa useampi vuosikymmen. Silmille hyppii sukupolven vaihtumisella uhitteleva nuori tiedustelueversti Karamazov, ja Helsingissä tuttavuutta hieroo poliisi Teppo Korhosen manttelinperijä Max Paappa. VK-yhtiön toimintakin on muuttanut muotoaan, ja Kärppä ottaa asiakseen palauttaa kuvioon kunnollisia rakennusurakoita. Uskotun miehen myötä Viktor Kärppä -dekkarisarja saa kaivattua jatkoa. Luvassa on tiivistä tunnelmaa ja vetävää tekstiä - tarinaniskentää, jollaisen vain Matti Rönkä taitaa.

Saarto, Timo Kivikalmisto Leo Waara 3 84.2

Neljä kaverusta kohtaa kaamean näyn käännellessään Herttoniemessä sijaitsevan hiidenkiukaan kiviä: muinaishaudan pohjalla makaa jo jonkin aikaa kuolleena ollut tuntematon vainaja. Vaikuttaa siltä, että horrossaarnaaja Mirjam Drifva on jollain hämärällä tavalla sotkeutunut juttuun, minkä lisäksi menneisyydessä tapahtunut erehdys uhkaa syöstä hänet arvaamattomaan kurimukseen ja kannattajien hylkäämäksi. Samoihin aikoihin entinen miliisi Leo Waara vapautuu Viaporin vankileiriltä, jonne hän on joutunut Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. Kun leirin vartiopäällikkö löytyy kuoliaaksi ammuttuna kadunvarresta, epäilykset kohdistuvat Leoon. Tapauksia yksityisesti tutkimaan ryhtynyt Anders Autio joutuu tarkastelemaan asioita toisinaan hyvinkin henkilökohtaisesta näkökulmasta ja yllättymään vaiettujen salaisuuksien paljastuessa yksi kerrallaan. Kivikalmisto on itsenäinen jatko-osa Timo Saarron vuosiin 1917-18 sijoittuville rikosromaaneille. Vuoden johtolangalla 2018 palkitun Kuoleman kuukauden sekä Kevään varjon tavoin se kuvaa epävakaan ja myllerryksiä täynnä olevan aikakauden oloja Helsingissä väkevänä panoraamana ja kertoo tutuksi tulleiden päähenkilöidensä kautta yksityisten ihmisten kohtaloista noina vuosina.

Saha, Kristiina Minäpäivät 84.2

Ärhäkästi pureva esikoisromaani repii kappaleiksi konsulttikielen, onnellisuusteollisuuden ja selfhelpin. Hellevi on pikkupomo keskisuuressa ohjelmistosuunnitteluyrityksessä. Yyteet paukahtavat päälle. Hellevi antaa päivisin potkuja ja käy iltaisin hoitamassa äksyä sairasta äitiään. Kiitokseksi 20 palvelusvuodesta firma patistaa Hellevin muutosseminaariin. Muutos vai häviö? Mitkä ovat vaihtoehdot? Rohkea ja suorasanainen Minäpäivät istuttaa lukijan sohvaan ja puhuu sydäntäsärkevästi jatkuvasta syyllisyydentunnosta ja yksinäisyydestä. Se kysyy, mikä on ihmisen mitta ja kuka sen täyttää.

Sinivaara, Irja Tuulen alla 84.2

Sanni on yli yhdeksänkymmenen ja asuu palvelutalossa. Hän on ikäisekseen aika pirtsakka, vaikka päässä tuppaakin toisinaan vähän vippaamaan. Hänellä on mietittyjä mielipiteitä niin palvelutalon oloista kuin hoitajista ja vapaaehtoisistakin, jotka käyvät pikimmiten katsomassa hänen peräänsä. Sanni tyhjentää kaappejaan ja komeroitaan, tekee kuolinsiivousta, mutta sängyn alla hänellä on laatikko, jonka kyljessä lukee Absolut Vodka ja josta hän ei luovu. Laatikossa on keltaisia yliopiston almanakkoja kymmenien vuosien ajalta. Niitä Sanni käy vuosi kerrallaan läpi, ja samalla muistot kulkevat nuoruuteen ja aikuisuuteen. Tulevat mieleen aviomies joka teki lapsen toiselle naiselle ja häipyi aika ajoin omille teilleen, oma lapsettomuus, työ pientenlastenkodissa ja kaupungin konttorissa, ulkohuussi, hupenevat polttopuut, epämusikaalisen miehen trumpetti. Irja Sinivaara kertoo hellästi ja valloittavasti vanhan naisen edesottamuksista ja arjen filosofiasta. Sannin hyppelehtivistä ajatuksista ja muistoista syntyy eheä kuva eletystä elämästä murheineen ja kullanhohtoisine hetkineen. Irja Sinivaara on useita kirjoja julkaissut kotkalainen kirjailija. Hän kirjoittaa myös kolumneja ja toimii kirjoittamisen ohjaajana.

Sirén, Esa Kompakkajoen sissipartio 84.2

Yks asia on varma: jos oot huolimaton, saat ikuiset hiekat silmilles. Rukajärvellä riehuvat jatkosodan lopun Ontrosenvaaran taistelut, kun JR 10:n sissipartion hurja retki suuntautuu Kompakkajoen erämaahan. Mukana on niin sodassa keitettyjä veteraaneja kuin hermojensa kanssa kamppailevia tulokkaita. Taisteluiden, toveruuden ja yllätysten värittämä romaani tutustuttaa partion johtajana toimivaan vänrikki Jussi Heposaareen ja hänen luottomieheensä ylikersantti Ukko Pietariseen. Kirjavaan porukkaan kuuluu myös Eino Aarnio, ensimmäiselle partioretkelleen komennettu luutnantti. Pian sissit saavat huomata, että arvonsa tuntevan upseerin on vaikea niellä varajohtajan roolia. Törni-sarjan päätettyään sukupolvensa paras sotakirjailija Esa Siren on kirjoittanut uuden itsenäisen romaanin, jonka tositapahtumiin pohjaava kerronta imaisee lukijan mukaansa. Luvassa on taattua toimintakuvausta ja verratonta sanailua.

Statovci, Pajtim Bolla 84.2

Kansainvälisen tähtikirjailijan lumoava romaani sokeasta rakkaudesta, sodasta, kodittomuudesta ja kaipauksesta. Arsimilla on vaimo, mutta kun hän tapaa Pristinan yliopistolla lääketiedettä opiskelevan Milosin, hän ei voi kuin ottaa tavaransa ja seurata. Heidän välilleen syttyy kiihkeä suhde, joka jatkuu, kunnes sota ajaa Arsimin perheineen maanpakoon. Kun Arsim vuosia myöhemmin palaa yksin sodan runnomaan Pristinaan, alkaa epätoivoinen etsintä. Mitä Milosille, ja mitä heille, oikein tapahtui? Yhtä aikaa ajaton ja ajankohtainen teos häikäisee kiihkeydellään, fyysisyydellään sekä huimaavalla kielellisellä kauneudellaan. Samalla se on armoton avioliittokuvaus sekä hurja kertomus ihmisestä oikeuskoneiston hampaissa.

Takkunen, Tommi Tulevaisuus kuuluu bingoemännille 84.2

Nähdessään Dorkiksen kadulla Anni on varma, että kylähullu on hänen isänsä. Alkaa oman menneisyyden selvittämiseen tähtäävä harharetki, jonka varrella totuus karkaa aina vain kauemmaksi, valuu sormien välistä kuin hiekka tiimalasissa. Jake tienaa helppoa rahaa lapsenvahtina. Kerran vahdittavana on Olga, joka haluaa Jaken kuuntelevan kanssaan kuolleen veljensä viestin. Kati on yhden naisen teatteriseurue, ellei jopa sirkus. Asko seuraa näytöstä hurmaantuneena, kunnes näyttämö alkaa pyöriä niin vinhasti, että kuvasta jää jäljelle pelkkää viivaa. Tulevaisuus kuuluu bingoemännille on novellikokoelma ihmisistä muutosten vaikeasti ylitettävillä kynnyksillä. Novelleihin on helppo astua sisään, mutta ulos ne eivät tahdo lukijaansa päästää. Arkiset tarinat kutsuvat rentoon lukemiseen, musta huumori naurattaa, mutta yhtäkkiä pinta pettää ja syvyyksistä aukeavat olemisen syvät pohjavirrat.

Teräs, Mila Hotelli Hämärä ja ullakon arvoitus Hotelli Hämärä 1 84.2

Teo, Tuukka ja Leila huomaavat pihalla taskulamppupiilosta leikkiessään, että Hotelli Hämärän ullakolla palaa valo, vaikka kukaan ei ole käynyt siellä pitkään aikaan. Sitten ikkunassa näkyy varjojen liikehdintää, ja yöllä kuuluu outoja ääniä ja askelia. Pelkoja uhmaten lapset päättävät selvittää ullakon arvoituksen. Kuka kumma ullakolla asustaa - ja mihin tarvitaan lelumuseon johtajaa Ritva Hyrrälää?

Mila Teräksen ja Silja-Maria Wihersaaren ensimmäinen Hotelli Hämärä -kirja jätti lukijat odottamaan kiivaasti jatkoa. Toisessa tarinassa jännitys tiivistyy entisestään, ja kirja on ihan pakko lukea yhdeltä istumalta! Mila Teräs kirjoittaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Silja-Maria Wihersaari työskentelee monipuolisesti kuvituksen ja kuosisuunnittelun parissa.

Tihinen, Mimmu Pieni numero 84.2

Petunia käy alakoulua ja asuu Metsäkankaan monenkirjavassa lähiössä. Petunian uusperheeseen kuuluvat äiti, amerikkalainen isäpuoli Gabriel sekä pikkusiskot Nora ja Lydia. Metsäkankaan lähiötalo on Petunialle tärkeä paikka. Hänen äitinsä on siellä toiminnanjohtajana, ja Jussi-isä on talon kahvilan vakituinen asiakas. Kun lähiötalossa järjestetystä taideillasta ei kirjoiteta mediassa, Petunia päättää perustaa oman lehden. Hän antaa sille nimeksi Pieni Numero, ja lehti saa heti kaksi tilaajaa. Petunian suorasukaiset uutiset aiheuttavat kuitenkin sählinkiä, ja lukijapalautteen vuoksi on tehtävä heti toinen Pieni Numero -- suuri oikaisunumero. Riemastuttava lastenromaani kertoo Petuniasta, joka ei jää katselemaan vääryyksiä sivusta vaan tarttuu niihin toimeliaasti. Petunian mielestä parhaimmat juhlat eivät olekaan kenenkään omat, vaan kaikkien yhteiset. Tärkeintä on olla ystävien keskellä! Petunian lehdet on kirjan sisälle kuvittanut sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu. Mimmu Tihinen on Helsingissä asuva kirjailija, joka kirjoittaa suosittua Ponku ja Peetu -sarjaa yhdessä Aira Savisaaren kanssa. Tihisen kirjat ovat olleet ehdolla mm. Topelius- ja Kirjava kettu -palkinnoille.

Tuohimetsä, Riikka Rambo 84.2

Rambo on kahdeksannella luokalla. Hänellä on ADHD ja masentunut äiti. Mutta Rambo ei luovuta. Hän haluaa tehdä roikkumisen maailmanennätyksen sekä pelastaa maailman ja äidin. Kesäloma alkaa ja Rambo pääsee paratiisiin: äidin poikaystävän Rotan mökille. Aamu-uinti. Aamupala. Makaronilaatikko. Pullakahvit. Aikuisia, jotka välittävät. Sekä tyttö nimeltä Liina. Rambo on koskettava ja hauska kertomus nuoresta, joka on kasvanut kaksin äidin kanssa. Vaikka lähtökohdat ovat karut, Rambo ei luovuta. Kirja voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2015. Riikka Tuohimetsä on erityisopettaja ja Selkokeskuksen asiantuntija. Hän mukauttaa erilaisia tekstejä selkokielelle sekä kouluttaa selkokielestä.

Valkama, Johanna Jäävuonon Ruusu Itämeren Auri 4 84.2

Lumoava seikkailusarja laajenee uudelle mantereelle, missä rakkaus leimahtaa viikinkinaisen ja tuntemattoman soturin välillä. Erik Punaisen äpärätytär Freydis on kyllästynyt jäämään velipuolensa Leif Erikssonin varjoon. Hän lähtee uskaliaalle matkalle kohti salaperäistä Viinimaata. Purjehduksella retkikunta kohtaa merijäitä murskaavia valaita, myyttisiä villahärkiä ja suuria valkoisia susia. Perillä odottaa vielä suurempi haaste, kun Freydis tapaa poikkeuksellisen vahvan soturin, joka ei kavahda viikinkinaisen ylpeyttä. Kunnia ja tunteet kamppailevat Freydisin sisällä. Voiko Viinimaan viikinkien itseoikeutettu kuningatar vaihtaa leiriä ja kääntyä vieraan heimon puolelle?

Viinikainen, Taru Tiltu ja Lettu : Kadonneet puutarhatontut Tiltu ja Lettu 3 84.2

Kuka kähveltää puutarhatonttuja? Mitä kummaa? Sarjavaras piinaa Tiltun ja Letun naapurustoa! Seuraa hullunkurisia tilanteita ja jymy-yllätyksiä, kun siskokset ja heidän yrmy puutarhatonttunsa perustavat salapoliisitoimiston. Tiltun ja Letun puutarhatonttu, pertinjuntti, on nyreissään. Hänen kaverinsa pullapentti ja Taavetti Tatti ovat kadonneet kuin maan nieleminä, vaikka tonttujen piti leipoa junttiukkojen kevätjuhlaan yhdessä. Edes pattisimo ei vastaa puhelimeen, ja nysänestori on lähtenyt lipettiin. Naapurustossa kummastellaan: kaikkien pihoista on hävinnyt puutarhatonttuja! Tiltu, Lettu ja pertinjuntti perustavat oman salapoliisitoimiston ja pääsevät oudon kuikelon jäljille. Sen henkilöllisyys onkin todellinen jymy-yllätys! Tiltu ja Lettu ovat aiemmin seikkailleet lastenromaaneissa Tiltu ja Lettu - Leikkimökin asukas (2017) ja Tiltu ja Lettu - Joulujupakka (2018). Taru Viinikainen (s. 1983) on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Taru Viinikaisen kekseliäs kielenkäyttö ja lämminhenkinen huumori ilahduttivat minua jo esikoisteoksessa, ja tämän Joulujupakka-tarinan myötä olen aivan myyty. Rakastan tätä sarjaa! - Lue meille äitikulta -blogi Oili Kokkonen (s. 1983) on kuvittaja ja taidekäsityöläinen, jonka sympaattinen ja värikylläinen kuvitus tavoittaa osuvasti Tiltun ja Letun maailman. Oili Kokkosen vesivärikuvitus loihtii viihtyisiä miljöitä ja keskushenkilöiden eleissä ja ilmeissä on aimo annos kujemieltä. - Lastenkirjahylly-blogi

Sky, Rebecca Heartstruck The Love Curse 2 84.5

What if you had the power to make any boy fall in love with you? Addictive romance with a fantasy twist for fans of Holly Smale, Ally Carter, and Zoe Sugg.

The gods are gone. The people have forgotten them. But sixteen-year-old Rachel Patel can't forget - the gods control her life, or more specifically, her love life.

Being a Hedoness, one of a strong group of women descended from Greek God Eros, makes true love impossible for Rachel. She wields the power of that magical golden arrow, and with it, the promise to take the will of any boy she kisses. But the last thing Rachel wants is to force someone to love her and in retribution for refusing to use her powers, the Hedoness Committee has taken her captive.

Now, Rachel is being held in a secret facility. As she struggles to find a way to escape, Rachel must figure out who she can trust, rescue her family and friends, and maybe, just maybe...even find a way to fall in love. Rachel is descended from Greek God Eros and therefore love is impossible without damaging consequences for the person she kisses. Rachel's refusal to use these powers sees her held captive. Can she escape and perhaps even find love? Comparable both to Twilight and Percy Jackson.

Grimm, Jacob Grimmin eläinsatuja 85.12

Klassikkosadut tutuiksi uusille sukupolville. Tässä yhdentoista Grimmin sadun kokoelmassa eläimet näyttävät, mihin pystyvät. Kuuluisassa tarinassa Bremenin pelimannit aasi, koira, kissa ja kukko säikäyttävät rosvojoukon tiehensä, ja kettu jekuttaa usein joko ihmisiä tai muita eläimiä. Sadussa Lintujen kuningas taas käy selville, miksi pöllö on yöeläin. Kansanperinteestä kumpuavat, vertauskuvalliset kertomukset saavat nykylukijankin pohtimaan, mikä oikeastaan on oikein ja väärin. Monesti eläimet joutuvat pulaan siksi, että ihmiset haluavat luopua hyvin palvelleesta hevosesta tai koirasta, kun siitä on tullut liian vanha. Sadut antavatkin osuvia opetuksia muun muassa uskollisuudesta ja petturuudesta sekä ystävyyden arvosta. Grimmin veljekset keräsivät mittavan kokoelman länsimaista kansanperinnettä kiertämällä kylästä kylään ja tallettamalla tarinoita, jotka ovat keskenään hyvin eri tavoin kerrottuja. Tämä kokoelma on valittu ja käännetty saksasta englanniksi tarkalla korvalla ja monipuolisuuteen pyrkien. Kaunis kuvitus tukee kokonaisuutta. Uusi ja oivaltava suomennos tuo sadut lähelle etenkin ääneen luettuna.

Nikka, Noora Eirikin matka maan ääriin : musiikkisatu 85.12

Eirikin matka maan ääriin on koko perheen musiikkisatu, joka kertoo lapsuuden ja nuoruuden rajalla olevan pojan kasvutarinan omaan erityisyyteensä, peilinään tyttö ja lohikäärme. Eirikin seikkailu alkaa, kun hän lähtee kasvattilohikäärmeensä kanssa kohti pohjoisen maan kaukaisinta kolkkaa. Siellä lohikäärmeet nousevat siivilleen ja lentävät oman heimonsa luokse pesimään. Pieni, pyöreä ja perhosia rakastava lohikäärme Arnaldur ei kuitenkaan osaa lentää. Matkalla seurueen suojelijaksi liittyy viikinkityttö Freja, jonka haaveena on jonain päivänä tulla oikeaksi soturiksi. Satua voi lukea kirjasta ja kuunnella takakanteen liitetyltä CD-levyltä. Levyn sisällön voi myös ladata omalle mobiililaitteelle kirjan sisäsivuilta löytyvästä linkistä

Bagge, Tapani Pohjoisen pikavuoron arvoitus 85.22

Pohjoisen pikavuoro ei pääse matkaan, sillä kuljettaja Variksen rahat ovat kadonneet. Kuka kolikot on varastanut? Komisario Haikara on ymmällä. Onneksi kyydissä on kuuluisa ukuleletaiteilija Nana, joka on tottunut ratkaisemaan visaisia arvoituksia. Yhdessä uskollisen palvelijansa Armaan avulla Nana ryhtyy selvittämään tapausta. Kuka onkaan syyllinen?

Pohjoisen pikavuoron arvoitus avaa uuden hauskan lasten dekkarisarjan, joka kertoo ukulele-etsivä Nanan tutkimuksista. Laajan ja monipuolisen tuotannon sekä lapsille että aikuisille kirjoittanut Tapani Bagge ja kuvittaja Jusa Hämäläinen ovat aiemmin tehneet kuvakirjoja konstaapeli Mutasesta sekä rohkeasta Pikku autosta.

Baruzzi, Agnese Pienet suuret kulkuneuvot 85.22

Nerokkaasti suunnitellun pahvisivuisen taittelukirjan jokaisella aukeamalla paljastuu yllätys: pieni onkin suurta tai peräti jättimäistä! Haitarisivun avaamalla purjeveneestä kasvaakin suuren suuri valtamerialus ja pienkoneesta kehkeytyy valtava rahtikone. Jännittävän leikin ohessa taapero oppii uusia sanoja ja käsitteitä. Retroväritetyt kulkuneuvot pistävät pienen lukijan aivan täpinöihin! Tämä kestävä ja laadukas taittelukirja on astetta SUUREMPI - ja pienempi kuin tavallinen katselukirja. Agnese Baruzzi on italialainen kuvittaja, kirjailija ja graafinen suunnittelija. Baruzzi on julkaissut kymmeniä lastenkirjoja eri puolilla maailmaa.

Castrillŏn, Melissa Mahtava Milli 85.22

Meistä pieninkin voi olla rohkea ja löytää itsestään kätkettyä voimaa! Millillä on neljä pientä mutta mahtavaa tätiä. Joka ilta tädit kertovat tarinoita seikkailuistaan, ja Milli haaveksii olevansa yhtä peloton. Mutta ei, Milli on liian pieni eikä ollenkaan niin mahtava. Sitten eräänä yönä valtava pöllö nappaa Millin kynsiinsä ja lennättää hänet keskelle seikkailua. On Millin vuoro tehdä huimia urotekoja...

Desbordes, Astrid Oliver ja outo vieras 85.22

Oliver Orava ja hänen ystävänsä Pöllö kohtaavat kävelyllä salaperäisen Otuksen, joka vaikuttaa ilmeisen vaaralliselta. Säikähtäneinä he pakenevat. Pöllö päättää kuitenkin antaa Otukselle opetuksen. Tekijäkaksikon tuorein yhteistyö Outo vieras on tarina tärkeistä teemoista: ystävyys, jakaminen, löytämisen ilo. Kirja on itsenäinen jatko-osa keväällä 2019 ilmestyneelle Oliver ja kuutamojuhla -kuvakirjalle. Avainsanat: erilaisuus, uudet asiat, pelko, hyväksyminen, ystävät

Dolan, Elys Super-etana 85.22

Mikä on Super-Etanan taikavoima? Ei ainakaan nopeus... Kallella on kaikkea mitä supersankarilla kuuluukin olla, kuten salainen maanalainen piilopaikka ja uskollinen hovimestari. Häntä ei kuitenkaan hyväksytä Sankariseuran jäseneksi, ennen kuin hän tekee jonkin seuraavista: estää ryöstön, pelastaa jonkun, pukee kalsarit housujen päälle tai kukistaa superroiston. Kalle pyrkii tekemään nuo kaikki - ja löytää samalla myös oman vahvuutensa!

Eriksson, Eva Julia kaupungilla 85.22

Vilkas Julia-tyttö lähtee sarjan uusimmassa kirjassa äitinsä kanssa kaupungille. Hei bussi! Julia sanoo. Julia tervehtii myös kaikkia sen matkustajia. Hei hei!

Julia ja äiti ovat lähteneet ostamaan kenkiä, ja kaupasta löytyykin monia hienoja. Mutta minne äiti on joutunut? Ei kai hän ole lähtenyt pois ilman Juliaa?

Harlin, Anttu Kikattava Kakkiainen ja Herra Hirven hiekkalinna 85.22

Havunhelmassa ei tarvitse kadehtia ketään. Ihana iltasatu Kakkiais-faneille. Havunhelman väki osallistuu innoissaan hiekkalinnakilpailuun. Herra Hirvikin rakentaa omaa linnaansa kieli keskellä suuta. Se on aikaansaannokseensa tyytyväinen, kunnes huomaa, että viereinen linna on paljon isompi ja upeampi. Hirveä harmittaa niin, että se töytäisee kilpakumppaninsa linnaa, ja linnan torni romahtaa... Hirveä alkaa heti kaduttaa. Se on tosi nolona. Miten se voisi hyvittää tekonsa? Onneksi Kikattavalla Kakkiaisella on siihen ratkiriemukas ratkaisu.

McKee, David Elmerin syntymäpäivä 85.22

Kirjava norsu Elmeri on seikkaillut lukijoiden ilona jo 30 värikästä vuotta! Norsut haluavat jekuttaa Elmeriä. Ne päättävät teeskennellä, että ovat unohtaneet Elmerin syntymäpäivän, ja houkuttelevat muut eläimet mukaan samaan juoneen. Norsujen kepponen ei kuitenkaan onnistu suunnitelmien mukaan. Niiden olisi pitänyt malttaa kuunnella Elmerin ystäviä... Brittiläisen taiteilijan ja kirjantekijän tunnetuin hahmo on värikäs Elmeri-norsu, jonka seikkailuista kertovia kirjoja on julkaistu useammalla kuin 40 kielellä ja myyty maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa kappaletta. Kustannus-Mäkelä julkaisi ensimmäisen Elmeri-kirjan Suomessa vuonna 1989.

Nilsson Thore Kolmikko kaivaa kuopan 85.22

Valle, Essi ja Iida leikkivät hiekkalaatikolla. Hoitaja tuo heille leluja: typerän ämpärin, huonon haravan... ja tosi hienon lapion! Kaikki kolme haluavat kaivaa sillä. Heidän täytyy vuorotella, mutta se ei aina ole helppoa.

Nilsson Thore Kolmikon hedelmähetki 85.22

On välipalan aika. Hoitaja paloittelee omenan, päärynän ja appelsiinin niin, että kaikki saavat saman verran. Mutta tänään Iida, Valle ja Essi tahtovatkin kokonaisen hedelmän. Kuten tavallista, kolmikko ratkaisee ongelman omin päin...

Papas, William Kaikkein kaunein lapsi 85.22

Viisas, ajaton ja hurmaavasti kuvitettu tarina siitä, miten kauneus on lopulta aina katsojan silmässä. Eräänä kauniina päivänä ylpeä herra Riikinkukko pyysi rouva Pöllöä viemään lapselleen eväät kouluun. Mutta mistä minä tunnistan sinun lapsesi? rouva Pöllö kysyi. Jaa, herra Riikinkukko naurahti. Etsi vain kaikkein kaunein lapsi ja anna eväät sille. Löytääkö rouva Pöllö oikean lapsen, vai saako herra Riikinkukko tärkeän opetuksen?

Pennut pelastavat jalkapallo-ottelun 85.22

Pormestari Pujola haastaa Usvapohjan jalkapallo-otteluun, mutta Pormestari Hanttinen ja Kaamea Kattikopla juonittelevat tapansa mukaan.

Onnistuuko Ryhmä Hau päihittämään pormestarin ja tämän katalat kissat?

Pennut pelastavat pikkukisut 85.22

Rolle auttaa Katin eläinhoitolassa, kun Kaamea kattikopla iskee samppoovarastoon.

Nyt pikkukisut ajelehtivat avuttomina pitkin Jännälahtea!

Pennut pelastavat Ratsastaja-Rampan 85.22

Ramppa X Rämäpää liittyy Ryhmä Haun seuraan Villin lännen ponitarhalla. Mutta kun kaveruksille kerrotaan, ettei robottikoni toimi, Ramppa ei usko!

Pystyvätkö Riku ja pennut pysäyttämään konekonin, ennen kuin Rampalle käy huonosti?

Pennut pelastavat valtaistuimen 85.22

Joku on varastanut Hurtanlinnan valtaistuimen! Samoin kuin pienen Söpölin!

Pystyykö Ryhmä Hau selvittämään salaperäisen rikoksen ja palauttamaan valtaistuimen oikealle paikalleen?

Ross, Tony Hölmö herra Hukkanen 85.22

Herra Hukkanen ei aina puhunut totta. Hän oli juonikas. Ja hän todella piti lampaista, oikeastaan liikaakin... Kun herra Hukkanen halusi pistellä poskeensa pulskan lampaan, hän veti pussin päähän, jotta kukaan ei tunnistaisi häntä sudeksi. Lisäksi hän esiintyi väärällä nimellä. Pian lampaat kuitenkin oppivat, että heidän ei pitänyt luottaa herra Hukkaseen eikä liioin herra Virtaseen. Myös herra Lainetta piti varoa! Runsaasti kaikenlaisia hölmöilyjä sisältävässä tarinassa on tärkeä opetus: koskaan ei pidä lähteä tuntemattoman matkaan.

Stojičič, Magdalena Kasvukipuja 85.22

Jännittävä My Little Pony -tarina luettavaksi. Spike on huolissaan oudoista iho-oireistaan ja ponit neuvovat hänet Zecoran luo hankkimaan lääkettä. Käy ilmi, että Spike hilseilee eli luo nahkaansa: hän siis kasvaa! Spike ei ole asiasta järin innoissaan, sillä aikuisuus ei houkuttele häntä lainkaan. Samaan aikaan kasvukipujen kanssa Spiken on myös pelastettava ystävänsä pulasta. Miten hän selviää tästä kaikesta?

Taplin, Sam Missä olet pikku jänis? 85.22

Kurkista koloihin - missä jänis piileksii? Suloisessa katselukirjassa etsitään valkeaa jänistä. Pahvisten sivujen aukoista pilkistää vuoroin hännänpää, korvat ja kuono, jotka paljastuvat kuitenkin aina muiksi metsän eläimiksi. Mistä jänis lopulta löytyy? Jatkoa suosituille kirjoille Missä olet pikku kettu? ja Missä olet pikku norsu? 1+

Tapola, Katri Pumpulibussi ajaa ohi 85.22

Minä haluan nähdä kuun. Äiti ottaa pilvet pois. Minä olen iso poika. Minä opettelen lentämään. Nämä voisi olla siivet. Pumpulibussi ajaa ohi on kuvakirja pienen lapsen aistivoimaisesta päivästä. Lapsen oma kieli avaa oven kokemusmaailmaan, jossa mielikuvien rikkaus yhdistyy arkisiin puuhiin ja kaikki tunteet ovat sallittuja rakastavan aikuisen ollessa varmasti läsnä. Pumpulibussi ajaa ohi sai kunniamaininnan Kariston kuvakirjakilpailussa vuonna 2017. Ote raadin perusteluista: Suloinen, lyhyistä episodeista koostuva teksti on taaperon yhdenpäivänromaani (...) Minäkerronta tavoittaa herkästi pienen lapsen havainnot ja ajattelun, kun maailmaa vasta otetaan haltuun eikä kokemus sitä jäsennä. Mikään ei ole tavanomaista vaan kaikki on uutta, taianomaista ja mahdollista. Katri Tapola on kirjailija, joka on julkaissut kolmisenkymmentä teosta. Hän tekee myös sanataidetyötä lasten parissa. Aino Louhi on tamperelainen kuvataiteilija ja kuvittaja, jonka lempeitä värejä ja hahmoja voi nähdä niin lastenkirjoissa, sarjakuvissa kuin maalauksissakin.

Vierula, Hertta Hännänkääntötemppu 85.22

Sannalla on suuri salaisuus. Hänelle on kasvanut häntä! Sillä voi rapsuttaa korvaa tai sulkea oven perässään. Sen voi kääriä ympärilleen illalla ja sille pystyy puhumaan päivän surut. Ja sen kanssa saattaa vaikka tanssia villisti ja pitää hauskaa. Mutta se pitää piilottaa kaikilta. Eräänä päivänä Sanna odottaa äitiä kotiin. Rappukäytävä rapisee ja ovi kolahtaa, mutta sisään tuleekin jotain ihan muuta kuin äiti... Yllätyksellinen, mystisen kiehtova tarina kertoo mielikuvituksen lennosta ja omien voimien löytämisestä. Esikoiskirjailija Hertta Vierulan upea teksti saa tulkintansa kiitetyn kuvittajan, Teemu Juhanin kynästä. Hännänkääntötemppu sai kunniamaininnan Kariston kuvakirjakilpailussa vuonna 2017. Hertta Vierula on helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja. Teemu Juhani on Helsingissä asuva kuvittaja, jonka ensimmäinen lastenkirjakuvitus oli Magdalena Hain Kurnivamahainen kissa. Kirja voitti Tulenkantaja-palkinnon, oli ehdolla Lydecken-palkinnolle, Runeberg Junior -palkinnolle sekä Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkinnolle.

Hugleikur Sallittu kaikille 85.32

Tämä kirja sisältää väkivaltaa seksiä päihteiden käyttöä ja saattaa aiheuttaa ahdistusta. Sallittu kaikille. Hugleikur Dagsson (s. 1977) on islantilainen sarjakuvataiteilija ja stand up -koomikko. Hänen kirjojaan on Suomessa myyty 70 000 kappaletta.

Takahashi, Yoshihiro Lassie. 1 Lassie 1 85.32

Koiratarinoiden mestarilta! Kirjojen ja elokuvien tähdeltä nimensä saanut Lassie-koira vaeltaa halki maan ystäväänsä etsien. Sarjoista Hopeanuoli, Weed ja Orion tunnetun Yoshihiro Takahashin kaksiosainen tarina skotlanninpaimenkoirasta, joka joutuu eroon rakkaasta ihmisystävästään. Tätä etsiessään Lassie joutuu monenlaisiin vaaroihin ja seikkailuihin.

Tanninen, Petra Erityisen herkkää elämää 85.32

Oivaltavat tuokiokuvat kertovat erityisherkän ihmisen sisäisestä maailmasta.

Erityisherkkyys tuottaa tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa monia pulmia, jotka voivat yllättää. Kirjan hauskat ja koskettavat kuvitukset pureutuvat muun muassa murehtimiseen, jahkailuun, oman tilan kaipuuseen ja small talk -syndroomaan. Kokoaan suuremmiksi muuttuvista arjen hetkistä ammentavan kirjan tarkoitus on tarjota erityisherkille vertaistukea ja ymmärtävää yhteishenkeä.

#uutuudet #uutuuksia #kaustisen kirjasto #kirjauutuudet #kirjauutuuksia

0 notes

erikagoesuk-blog · 7 years

Text

Pakkausvinkkejä Britanniaan !

Noin viikkoa ennen kielimatkalle lähtöä aloin Googletella, millaista säätä oli luvattu Brightoniin ja Pariisiin. En ollut koskaan ennen vieraillut kummassakaan maassa, joten minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta. Aluksi pakkasin aivan liikaa kaikkea.. Jos maanantai-iltana pakkasin kerran laukun, tiistaina purin sen ja löysin kymmenen asiaa jotka tajusin tarpeettomaksi raahata mukana. Laukkuni painoi kotoa lähtiessä n. 15 kiloa, lennolla Pariisiin ruumaan menevä laukku saa painaa 23kg. Pakkasin mukaan matkalaukkuun mm. :

• 2-3 housut, yhdet shortsit ja muutamat farkut

• 5-7 paitaa, pitkä- ja lyhythihaisia

• 2 bikinit

• 1 parin kenkiä

• aurinkovoiteen, hatun, aurinkolasit, pyyhkeen, migreenilääkkeet, tyhjän juomapullon

• varalaturit tabletille ja puhelimelle

• yhden tuulipukutakin ja muutamat juoksutrikoot

• laukkuun laitoin myös passistani kopion

• Isäntäperheeni tuliaiset

• sateenvarjo ja sadeviitta

Hammasharjan ja tahnan ym. ostin paikan päältä, pyyhkeenkin heitin roskiin isäntäperheellä, niin ei tarvinnut tuoda takaisin Suomeen.

Ostin vaatteita Brightonista mm. Primarkista ja Stradivariuksesta lisää aina sitä mukaan kun oli tarvetta.

Käsimatkatavaroihin koin hyödylliseksi ottaa passin, tietenkin, sekä reseptilääkkeiden reseptit ja lääkkeet, tabletin, rahaa ( Pariisissa onneksi käy eurot), kuulokkeet, matkustusasiakirjat ja yhden vaatekerran, siltä varalta jos matkalaukku ei saavukaan päämäärään ( onneksi kuitenkin saapui 😅)

Älä siis pakkaa liikaa, jos tarkoituksena on myös ostaa tuliaisia :)

Takaisin tullessa oli todellisia ongelmia laukun kanssa : kahden ihmisen piti istua sen päällä jotta laukku saatiin kiinni ! Kerrospukeutuminen oli hyvin vahvasti läsnä lennolla Lontoosta Suomeen, mutta selvittiin !

Britanniaan pakkaamisessa kannattaa ottaa huomioon kostea sää, ilma oli myös aika viileä . Yleensä oli n. 10-15 astetta lämmintä ja satoi viimeisenä viikkona joka päivä. Sadeviitta ja sateenvarjo tuli tosiaan tarpeeseen ! Pariisissa taasen oli 20 asteesta ylöspäin joka päivä vierailumme ajan ; metrossa ja junassa Disneylandiin tuntui, että olisi ollut yli 50 astetta.. Aurinko poltti niskaa ja olkapäitä, suosittelen aurinkorasvaa ja vesipulloa !

STS:än sivuilla on myös kattavat vinkit ja ohjeet pakkailuun, ne olivat suuri apu minulle, kun itse pakkasin.

Mun somet :

Instagram - @erikakiiaa

SnapChat - erikakiaa

STS Somessa :

Instagram - @stsfinland ja @stsworldwide

http//:sts.fi

1 note · View note

mariiaposts-blog1 · 5 years

Text

Robota

Robota eli robotti eli botti eli pakkotyö. Tällä siis kuvaillaan rutiininomaista työtä mekaanisessa maailmassa. Robotalla on tarkoitettu fyysistä laitetta tai konetta mekaanisessa ympäristössä, kun taas nykypäivänä botti on tietojärjestelmien ohjelmisto, joka korvaa ihmisen. Robotiikan sovelluksia ovat muun muassa lattioiden siivous, kirurgia, ruohonleikkaus sekä yksinkertaiset neuvontapalvelut. Alla olevassa kuvassa on neuvontarobotti terveyskeskuksen aulasta.

Robotiikka on yksi voimakkaasti kasvava ala automatisoinnin ja tekoälyn rinnalla. Robotiikkaa on asiakaspalvelun chat-roboteista ruohonleikkureihin. Robotiikan avulla halutaan helpottaa ihmisten arkea muun muassa lisäämällä turvallisuutta, ajan käyttöä sekä hyvinvointia. Robotiikka mahdollistaa esimerkiksi juuri sen, ettei aina tarvitse mennä paikanpäälle jonottamaan, jotta saa hoidettua asian ihmisen kanssa, vaan sen voi hoitaa kotisohvalta juttelemalla robotille.

Robotiikasta on iso apu muun muassa toimistotyölle. Työtehtävät, jotka tuntuvat meistä tylsiltä, toistuvilta ja rutiininomaisilta, voidaan nyt opettaa roboteille. Automatisoinnilla saadaan ihmiset tekemään haastavampia ja monimutkaisempia töitä ja se vapauttaa ihmiset muihin tehtäviin. Robotiikka toisaalta siis vie meidän työpaikkoja, mutta samalla luo uusia.

Robotilleopetetaan rutiinit, kuten tiedon syöttö, haku ja yhdistäminen ohjelmistosovelluksen avulla. Koneen hoitaessa rutiininomaiset työtehtävät, ihmisten rooli työelämässä muuttuu ja keskittyy asioihin, mihin laitteet eivät pysty eli ajatteluun, tunteisiin, ymmärtämiseen sekä kuunteluun. Esimerkiksi terapeuttien työtä ei voi robotiikka korvata, mutta sen ajanvarauksen taas pystyy. Automatisointi on myös kustannusten kannalta halvempaa ja työnteko käy nopeammin ja virheettömämmin.

Älylaitteet kuuluvat robotiikkaan. Esimerkiksi älykello pystyy soittamaan 112 sen käyttäjän kaatuessa tai puhelimeen ladattu 112-sovellus lähettää automaattisesti sijainnin keskukseen ihmisen soittaessa. Älylaite osaa kertoa sijainnin ja yksinkertaisesti kertoa ongelman. Vielä kuitenkin älylaitteiden soitot ovat varhaisessa vaiheessa ja muun muassa robotin äänenlaadun ja kuvailun kanssa on vielä kehittämistä. Tässä on kuitenkin useita hyviä puolia, miksi älylaitteen kehittämistä kannattaa jatkaa. Monesti hätätilanteessa ihminen ei välttämättä itse pysty puhumaan tai saatikka kertomaan tarkkaa sijaintia olinpaikasta.

#robota #robo #botti

0 notes

maunot-blog · 5 years

Text

Slushin markkinointiopit

Slush 2018 tapahtumassa pidetyn paneelin aihe oli suorituskykymarkkinointi ja mitä yritysten perustajien on tiedettävä siitä. Suorituskykymarkkinointi on lyhyesti kerrottuna läpinäkyvää ja data-johtoista. Ajatuksena siinä on käyttää markkinoinnin tapoja, joita voi mitata yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Näin saadaan hyvä käsitys eri markkinointistrategioiden tehokkuudesta ja todellisesta hinnasta.

Videolla esiintyvien ammattilaisten mielestä yksi suurimmista markkinoinnin ongelmista on pidättäytyminen vanhassa ja tutussa tyylissä. Muuttamalla markkinointistrategiaansa monella yrityksellä olisi mahdollisuus kasvattaa tuottojansa, tehdä brändiänsä tunnettavammaksi sekä mahdollisesti pienentää markkinoinnin kustannuksiaan. Monet markkinointipäälliköt kokevat niin suuria paineita, että he eivät uskalla koittaa uusia, innovatiivisa strategioita. Panelistien mielestä markkinointipääliköiden pitäisi antaa olla luovempia ja heille pitäisi antaa vapaat kädet. Näin luultavasti syntyisi kokonaisuudessaan parempia ideoita ja tuloksia.

Yhtenä paneelin tärkeänä aiheena oli A.I eli tekoäly markkinoinnissa. Tekoäly on jo muuntanut markkinoinnin alan dynamiikkaa ja tulee sitä tekemään jatkossa vielä enemmän. Tekoälyä markkinoinnissa ei ole kuitenkaan vielä optimoitu tekemään kaikkea yhtä hyvin kuin ihminen. Panelistien mielestä tekoäly onkin tietyissä toiminnoissa liian kallis vaihtoehto, sillä se usein keskittyy liian suppeaan alueeseen.

Paneelissa oli puhetta yleisestikin markkinoinnin teknologioista. Niitä on nykyään niin valtava määrä, että monet hyvätkin teknologiat sekoittuvat massaan. Tulevaisuudessa markkinointi on luultavasti suurelta osin teknologiajohtoista. Facebook ja muut netissä toimivat toimijat ovat siitä hyvä esimerkki. Markkinointi hoidetaan tällaisilla alustoilla lähes kokonaan algoritmeillä ilman ihmisen väliintuloa.

Yhtenä viimeisistä aiheista panelistit kävivät läpi kolme parasta markkinointi vihjettä uusille brändeille. Tärkeimpänä neuvona oli, että et voi kohdistaa jokaiseen. Markkinoita on segmentoitava. Sillä jos niitä ei segmentoi, kuluu valtavasti rahaa turhaan eikä markkinointi toimi läheskään toivotulla tavalla. Toinen yleinen neuvo oli ympäröidä itsensä osaavilla ihmisillä. Jos olet uusi allalla ja brändisi on uusi, on osaamisesta sinulle valtava apu. Kolmantena painotettiin rohkeutta ja luovuutta. Älä tyydy perinteisiin markkinointistrategioihin. Uutena brändinä on mahdollisuus kokeilla kaikkea ja vain taivas on rajana. Jos haluaa pienenä brändinä joskus erottua joukosta, on tehtävä jotakin sellaista, mitä kukaan ei ole tehnyt. Tämä vaatii rohkeutta ja luovuutta. Erilaiset markkinointiteknologiat auttavat jo nyt valtavasti pienempiä yrityksiä ja tulevaisuudessa teknologioiden kehittymisen myötä ne tulevat olemaan varmasti vielä suuremmassa osassa. lähteet: https://www.youtube.com/watch?v=MuA2OdSnbi4&list=PLFChRVpZlTJT68A51miPY28HbAJKNqJEx&index=7&t=0s

0 notes

finanssimies-blog · 6 years

Text

Digitaaliset kuluttajatrendit 2018

Luin Ericssonin artikkelista 10 Hot Consumer Trends 2018 hänen näkemyksiään osittain nykypäivän ja lähitulevaisuuden digitaalisista trendeistä. Olen kuullut sen verran monta eri teoriaa ja tulevaisuudennäkymää, että välillä tuntuu, että melkein niin monta kun on ennustajaa, niin monta on myös tulevaisuudennäkymiä. Oli kuitenkin ajatuksia herättävää lukea artikkelissa esitettyjä ideoita, ja referoin lyhyesti minua kiinnostaneita kohtia lisäten omia näkemyksiäni ja mielipiteitäni 25-vuotiaana – näihin aiheisiin jotenkin perehtyneenä – miehenä. Alkuperäinen lähde löytyy blogin lopussa.

10 trendiä:

1. Kehosi on käyttöliittymä – Pian laitteet tunnistavat eleistäsi, liikkeistäsi ja äänestäsi. Uskon, että tekoäly saadaan lukemaan hyvin ihmisen pienimmätkin nonverbaaliset mikroviestit, mutta ihminen ei tyypillisesti tykkää, jos hänen jokaista liikettään seurataan koko ajan. Kontrolli on ihmiselle myös tärkeää, eikä se siitä hevin luovu.

2. Kuulon laajentaminen – Teoriassa kerrotaan kuulolaitteiden tulevan niin monikäyttöisiksi, että niiltä onnistuu reaaliaikainen kielten tulkkaus, häiritsevien äänien eristäminen – jopa tiettyjen haluttujen ihmisten puheäänen mykistäminen onnistuu. Niiden nähdään tulevan ihmisen jatkeeksi niin, ettei niitä tarvitse ottaa yöksikään pois. Tämä tuo paljon mainittuja etuja, mutta näen monia haittoja. Voiko ihmisten eristäminen päästä paljon tuhoisampaan asemaan tätä kautta, kun vain mykistetään kaikki se mitä ei haluta kuulla?

3. Ikuiset aloittelijat – Teknologia kehittyy sellaista vauhtia, ettemme välttämättä pysy kaikessa mukana. Joten, olemme aina opettelemassa uusia asioita. Olen kuullut myös teorioita, missä tulevaisuudessa voimme ladata tietoja ja taitoja aivoihimme sekunneissa. Voiko ihminen koskaan oppia liikaa?

4. Sosiaalisen median lähetystoimintaa – Sosiaalinen media on yksipuolistunut. Valta on niillä harvoilla, joilla on eniten seuraajia ja tykkääjiä. Tämä altistaa helposti propagandalle ja väärälle informaatiolle. Tulevaisuudessa toivotaan tekoälyn suodattavan totuuden valheesta.

5. ”Älykkäät mainokset” – Pian voi olla mainoksia, jotka tuntevat sinut niin hyvin, että ne tietävät miten suostutella sinut ostamaan heidän tuotteitaan. Pelottava ajatus, eikö? Itse koen, että jos mainokset saisivat näin suuren vallan, niihin laitettaisiin vahva säätely valtiolta. Tekoälyn kehittyessä älykkäitä mainosten estäjiäkin saadaan käyttöön.

6. Outoa kommunikointia – Kohta emme keskustele vain keskenämme ihmisten kanssa, vaan saamme tekoälyn, robotteja ja jopa älypuhelimenkin seuraksemme. Tämä jakaa mielipiteitä. Omasta mielestäni tämä on hyvä kehityssuunta, kunhan nämä ovat luotettavia ja ei liian tunkeutuvia, sekä ihminen itse tietää juttelevansa robotille. Tässä on paljon hyviä mahdollisuuksia saatavilla. Esimerkiksi yksinäisyyttä voidaan saada vähennetyksi, kun on ainakin robotti kelle jutella.

7. Vapaa-ajan yhteiskunta – Robottien yleistyessä ja ottaessa alaa työmarkkinoilla, ihmisillä vapautuu enemmän aikaa vapaa-ajan viettoon. Työn teon täysi puute ei ole kuitenkaan hyväksi ihmiselle. Syntyykö tarpeeksi uusia töitä vanhojen korvaamiseksi? Nouseeko työttömyysaste rankasti?

8. Valokuvastasi tulee huone – VR-lasiteknologian kautta voidaan pian luoda kuvista 3D-muistoja, joissa voidaan käydä uudelleen elämässä hyvät ja rakkaat muistot. Aika tajunnanräjäyttävä ajatus!

9. Liikenne nousee ilmaan – Tätä on kauan ennustanut jo moni. Liian moni kaupunki on niin pahasti ruuhkautunut, että katse on siirtynyt yläilmoihin. Pian dronet hoitavat mm. posti- ja ruokakuljetukset, saadaan lentäviä autoja ja muita liikennevälineitä käyttöön. Tehokkaan liikennevalvonnan ja säätelyn kautta voidaan vähentää tästä koituvien riskien määrää. Tekoälyn apu tulee olemaan välttämätöntä.

10. Ladattu tulevaisuus – Tulevaisuuden polttoaineena on sähkö ja kaikesta teknologiasta löytyy tehokkaat akut. Ilmeisesti isoin ongelma tällä hetkellä on juurikin niiden tehokkaiden akkujen kehittäminen.

Tulevaisuuden spekuloiminen ja pohtiminen on aina mielenkiintoista. Mutta kuten monet yritykset, innovaatioita kaatuu ja kuihtuu suunnittelu- ja alkuvaiheissa paljon. Siksi on vaikea usein etukäteen nähdä, mikä teoria realisoituu ja mikä ei. Aika näyttää.

https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2018

#digitaalinen #trendi #2018

0 notes

arikuosmanen · 7 years

Text

Ehtookodon minimessuilta haettiin voimaa vanhuuteen (Lempäälän-Vesilahden Sanomat )

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Maalaistohtori Tapani Kiminkinen vieraili Lempäälän Himminkodossa neuvomassa tietä hyvään vanhuuteen. Kuva: Ahti Granat.

Marraskuun lopulla järjesti Lempäälän kunta yhdessä eri järjestöjen kesken minimessut Lempäälän ehtookodossa. Täyden salin vetonaulaksi oli saatu eräs terveyden ja samalla liikunnan paras puolestapuhuja. Maalaistohtoriksi itsekin itseään mieluusti kutsuva Tapani Kiminkinen toi tunnetulla hersyttelyllään pitkälle kantavaa hyvää mieltä. Mitään hävettävää ei muillakaan alustajilla salissa ollut. Asiaa ja rentoa jutustelua riitti jokaisen aiheen kohdalla.

Messuavauksesta vastannut Ehtookodon johtaja Jaana Holm-Tikkinen kiitteli tiivistä kokoontumista, jonka tuloksena oli saatu koottua messutapahtuman ohjelma-aiheet.

Myös tutkittu tieto vahvistaa, että ikäihmisten aktiivisuuden kautta elinikäodote kohoaa keskimäärin kolmisen vuotta.

Liikunnanohjaaja Paula Eloranta totesi, että ”Voimaa vanhuuteen” -kärkihanke käynnistyi jo viime keväänä. Ikäinstituutin taustatuki sai häneltä kiitosta, koska se oli tarjonnut hankkeelle koulutusapua.

– Tarkoitus on saada mahdollisimman paljon porukkaa liikkeelle, oli Paula Elorannan tiivistys hankkeen tavoitteesta.

Siihen aiotaan päästä suunnittelemalla ikäihmisille erityisiä palveluketjuja. Niiden taustalla ovat yhtenäiset peruskuntotestit, joiden pohjalta voidaan erilaisia kunto-ohjelmia laatia yksilöllisemminkin.

Ikäinstituutti on lanseerannut hankkeelle oman sloganin: ”Kunta säästää huntteja. kun seniori nostaa puntteja”. Ehkä aivan näin lennokkaasti ei sentään hanke etene. Silti mahdolliset säästötkin ovat hyvä osatavoite liikunnan antamien hyötyjen rinnalla. Eittämätön tosiasia on joka tapauksessa, että Lempäälässäkin ikärakenne muuttuu. Nyt kuutisen prosenttia väestöstä on yli 75-vuotiaita ja parinkymmenen vuoden kuluttua luku on jo tuplaantunut.

-* tarkoitus onsaada mahdollisiman paljon porukkaa liikkeelle, sanoi liikunnanohjaaja Paula Eloranta ”Voimaa vanhuuteen” -hankkeesta. Kuva: Ahti Granat

Paula Eloranta painotti oikeiden toimintatapojen kuten kouluttajakoulutuksen merkitystä hankkeen edetessä. Yhteistoiminta naapurikuntien kanssa on tarpeen, ja alustaja totesikin sen olevan hyvällä mallilla. Kunnalla on itsellään hyviä lähtökohtia yhteistyön viljelyssä. Eräänä osoituksena on noin viitisenkymmenta vapaaehtoista vertaistukiohjaajaa. Heiden panoksensa ikäihmisten arkiliikunnassa on korvaamaton apu.

”Etsivä seniorityö” on varsin rinnasteinen termi tutummalle etsivälle nuorisotyölle. Ikäihmisten saaminen ylös ja ulos sekä kuntoilupaikkoihin edellyttää myös aktiivista lähestymistä asumuksiinsa unnuttautuneille, siis oikeaa vertaistukihaastetta. Vanha keho tarvitsee lihasvoiman ohella tasapainoharjoitusta ja ulkoilua, jossa nuo molemmat kehittyvät.

Säännöllinen hankkeen eri toimijoiden yhteistyö Lempäälässä kerää koolle ihmisiä ja ajatuksia, Ne jalostuvat sitten yhteisiksi tapahtumiksi, joista pari isompaa ja lisäksi eriaiheisia ”hyvän olon” seminaareja.

Kunnalla on Paula Elorannan mukaan mahdollisuus tarjota mm. maksuttomia kuntosalipalveluja ikäihmisille omissa tiloissaan. Samoin vuoroja voidaan järjestää erilaisiin palloilulajeihin. Liikuntaryhmiin sekä esimerkiksi leikkaushoidon jälkikuntoutukseen voidaan saada ikäihmisiä sijoitettua aina joko suoraan tai ammattilaisten suositusten perusteella.

Maalaistohtori Tapani Kiminkinen siteerasi oman esityksensä alkajaisiksi Eeva Kilven ihmisyyttä univeraalisti käsittelevää runoa. Enemmän arkea oli sen sijaan tohtorimme painokas alkuponsi:

– Pannaan sotea hanttiin!

Muun messuohjelman aiheet kirvoittivat Kiminkiseltä myös pari kommenttia markkinamiesten ja valepoliisien touhuilusta vanhojen ihmisten riesoina ja jopa heikomman aseman hyödyntäjinä.

– Ihan paskatoimintaa, oli tohtorin tuomio.

Suora kommentti:

– Kukkaan ei oo nuorentunna! liittyi puolestaan hieman samaan aihepiiriin eli ”nuoruuden korjaussarjojen” kauppaamiseen ikääntyneille.

Kiminkinen nimittäin ei oikein sulattanut vitamiinien ylimarkkinointia. Hänen mielestään riittävä ja monipuolinen ravinto takaa pääosin vitamiinien tarpeen, ehkä vain D-vitamiini poikkeuksena. Vanhenemisen oireista maalaistohtori totesi:

– Miehille kasvaa tissit ja naisille parta.

Vaikka kyse ei olekaan dopingista, ihmisen normaalit testostroni- ja estrogeenitasot muuttuvat vääjäämättä iän myötä. Silti aktiiviliikunta antaa Kiminkisen mukaan uutta potkua myös miehenä ja naisena olemiseen.

Tapani Kiminkinen piti liikuntaa vielä tärkeämpänä vanhuudenheikkouden eli gerasterian torjumisessa. Kaatumiset ja kolhut tutuissakin oloissa ovat yhteydessä gerasterian etenemiseen. Myös oman kehon kyky puolustautua erilaisia sairauksia vastaan heikkenee. Pienikin asia voi romahduttaa sairastuneen. Siksi mm. kausirokotukset sekä nyt alle satasen maksava pneumokokin torjuntarokote kunkin loppuiäksi saivat Kiminkiseltä varauksettoman tuen.

Lempäälässä ollaan Kiminkisen käsityksen mukaan hyvillä jäljillä. Lihasmassaa on pyrittävä pitämään yllä ja kasvattamaan. Siitä ei ole mitään haittaa. Tunninkin harjoittelu kerran päivässä riittää.

Tohtori antoi pari pikaseulontatestiä, joilla voi omaa peruskuntoaan tarkkailla, eli olisiko tarvetta jo lisäliikuntaan: Tuolista ylös ja kolmen metrin kävely. aikaa saa kulua enintään 10 sekunti tai sitten neljän metrin kävely ja aikaa siihen enintään viisi sekuntia.

Kotona voi tietenkin kuntoilla, mutta kuntosalilla tai muuten joukossa on tärkeä sosiaalinen ulottuvuus mukana. Tapani Kiminkinen viittasi kunnonkohotuksen eri esteisiin, kuten stressiin, infektioihin ja lääkitykseen. Unilääkkeitä hän piti lähes välttämättömänä pahana ja psyyke- sekä kipulääkkeitä hyväksyttävinä vain erityisen tarpeen mukaan määrättyinä.

Seuraavat tohtorin ohjeet olivat keskenään täysin ristiriitaisia, mutta perusteluiltaan silti ymmärrettäviä:

– Elkää helevetissä laihuttako! (lihasmassa vähenee).

– Elkää helevetissä lihottako! (kakkostyypin diabetes).

Vaihtoehdot jälkimmäisessä ovat yhtä ristiriitaiset: tekonivelet tai diabetes. Geeniperimällä on oma osuutensa, valitsi sitten niin tai näin.

Ikä on joka tapauksessa yksilöllinen kehityskaari. Laihduttaa ei sovi, ja mieluummin liikkumista kuin ”liikuntaa”.

– Talvella nastoja kenkiin, tasapainon harjoitusta ja venyttelyä sekä verryttelyä. Oikeasisältöinen ravinto, joka sisältää vihanneksia, kalaa ja maitoakin niille, joille se sopii, sekä kasvisöljyjä, luetteli maalaistohtori terveen elämän oikeista eliksiireistä.

Ikääntymiseen sisältyy yhä enemmän muistihäiriöiden mahdollisuus. Ihmisen käyttäytyminen saattaa muuttua radikaalistikin dementian edetessä. Jos itse on huolestunut omista muistilipsahduksistaan, ei Kiminkisen mukaan vielä kannata huolestua. Oikeastaan päinvastoin, koska se osoittaa vielä hyvääkin käsityskykyä päivittäisestä selviytymisestä. Dementiaan kuollaan yhä useammin, mutta sekin on normaalia kehitystä. Ihmiset elävät yhä vanhemmiks,i ja solujen, myös aivosolujen, erilaiset tuhoutumiseen johtavat sairaudet yleistyvät. Alzheimerin tautiin ei ole suoraan parantavaa lääkettä sen enempää kuin Parkinsonin taudin estämiseksikään. Oireita voidaan Kiminkisen mukaan kyllä helpottaa ja vaimentaa mm. dopamiinin avulla.

Ikäihmisten perussairauksiin kuuluvat verisuonitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten kulumat. Tapani Kiminkisen mukaan useita syy- ja seuraussuhteita voi hakea geeniperimän ohella myös noudatetuista elämäntavoista.

– Niihin kuuluvat lauluntekijänkin mahdollisesti omat kokemukset, eli ”tupakka, viina ja villit naiset”, hersyili tohtori.

Lohdutukseksi hän lausui, että paljon uutta tutkittua lääketieteellistä tietoa on tullut julki ja kehitys monien perussairauksien eston ja hoidon osalta ei ole ollenkaan huono. Lisäksi Suomessa on vielä loistava sairaalaverkosto. Muistihoitajia saa vaikka kotikäynnille. Heillä on yksinkertaisia kyselytestejä mm. muistisairauksien hoidon toteamiseen. Samalla voidaan kartoittaa, onko kyse mahdollisesti muusta, kuten masennuksesta, stressistä, lepäämisen puutteesta, huonosta sängystä johtuvasta unenpuutteesta tai vaikka uniapneasta.

– Mitä syödään ja miten nukutaan, olivat kaksi Kiminkisen perusprinsiippiä ihmisen normaalille hyvinvoinnille.

Verenpaine, raudanpuute, anemia olivat kolme tohtorin vielä lisäämistä hyvinvoinnin uhkista, joita olisi vältettävä. Vitamiini B12 ei hänen mukaansa ole mikään ihmelääke, vaan sekin otettavissa vain tarpeen mukaan.

Lopuksi maalaistohtori vielä huomautti, että ”vuodepotilas” ei ole mikään diagnoosi. Ihmisen arvokkaaseen kokonaisuuteen kuuluu oman identiteetin säilyttäminen niin kauan ja niin tutuissa oloissa kuin se suinkin on mahdollista. Myös laitosolosuhteissa hoidon laatu ja ihmisarvon kunnioitus monipuolisesti toteutettuna on samaa luokkaa. Siinä hän näki haastetta tarpeeksi 100-vuotiaalle Suomelle.

– Kuolleisuus on aina sata prosenttia, lohdutti malaistohtori ja antoi viime ohjeeksi:

– Hössötelkää.

Vanhustyön Keskusliitolta saa korjausneuvontaa

Vanhustyön painopistettä on tietoisesti haluttu siirtää pois laitoshoidosta. Erilaisin keinoin pyritään siihen, että ikäihmisten olisi mahdollista tulla toimeen pidempään nykyisessä asumismuodossaan Keskiöön mousee silloin myös asuinympäristöön tehtävät välttämättömät muutokset ja perusremontit. Niiden avulla koti saadaan toimivaksi ja turvalliseksi myös silloin, kun oma toimintakyky alkaa heiketä, mutta ei niin merkittävästi, että laitosvaihtoehto olisi vielä välttämätön. Näistå, myös omaishoitoa helpottavista, remonteista kertoi minimessuilla Vanhustyön Keskusliiton ”remonttireiska” Voitto Niska.

Voitto Niska viittasi aluksi korjausrakentamisen historiaan. Se perustuu sotainvalidien kodeissa ja asunnoissa aikoinaan sodan jälkeen tehtyihin korjauksiin. Niillä helpotettiin sotavammoista kärsivien miesten ja naistenkin päivittäisiä askareita ja liikkumista. Tämän päivän tarpeet nojautuvat paljolti samoihin ongelmiin, kuten mm. liikuntaesteiden poistamiseen. Vanhemmat rakennukset ovat yleisrakenteiden lisäksi perusremonttien tarpeessa lämmön, vesitalouden ja ilmastoinnin osalta sekä sähköpisteiden turvallisuuden vuoksi. VTKL:n korjausneuvontapalvelun piiriin pääsee automaattisesti 65 vuoden iässä.

VTKL:n korjausneuvonta, tällä erää 14 henkilöä, kattaa koko Suomen ja noudattaa alueittain nykyisiä maakuntarajoja. Voitto Niskan toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. Yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse. Kartoitus tarvittavista korjauksista tehdään sovitusti paikalla. Siellä arvioidaan korjauskohde sekä sen alustava kustannus. Myös mahdollisten korjauspiirustusten laadinta kuuluu neuvojan ruoteliin. Korjausneuvoja ottaa tarvittaessa yhteyttä hyviksi tunnettuihin remontteeraajayrityksiin. Hyvä, asiallinen sekä oikein hinnoiteltu työ kuuluu usein parhaiten ja kauas. Tässä suhteessa VTKL:n tuki onkin paikallaan, koska erilaisia remonttisopimuksia ikäihmisille tarjotaan näinä aikoina ”maksuttomien arvioiden” välittöminä seurauksina ilman kunnollista harkinta-aikaa. Voitto Niska huomauttikin, että tällainen, paikalla tehty sopimus on kotimyyntiä, jonka perumiseen on aina vähintään kaksi viikkoa aikaa.

– Eikä tarvitse perumistaan mitenkään perustella, painotti Niska vielä.

Toinen perusneuvo korjauttajille oli:

– Älkää maksako etukäteen!

Remontti tehdään ja tarkastetaan ensin siltä varalta, että tulos vastaa sovittua. Tämä on varmaankin käytännön kokemuksen kautta korjausneuvojalle tullutta tietoa.

Voitto Niska kertoi esimerkein ja kuvin tehdyistä korjauksista. Usein sekä arvio että remontin aloitus on tehtävä kohteen perussiivouksena. ”Kun mitään ei voi heittää pois” -mentaliteetti on monesti vastassa. Isoimpia ja samalla kalleimpia remontteja joudutaan tekemään asunnon märkätiloihin, suihku- ja saunaosastoille. Niitä remontoidaan toimiviksi vanhoihin rakenteisiin tai sitten korjataan kuluneita sekä huonosti aikoinaan remontoituja tiloja. Näihin elämisen ja henkilökohtaisen hygienian kannalta tärkeisiin paikkoihin on saatavana erilaisia käyttöä helpottavia kalusteita ja tukikaiteita, joista aiheutuu välttämättömiä lisäkustannuksia Samaa hintaluokkaa ovat esimerkiksi kerroskuljettimet tai jopa hissit. Asunnon ulkopuoliset kulkuluiskat ja tasonostimet voivat aiheuttaa ainakin suunnittelussa ylimääräistä päänvaivaa.

Myös muissa remontointia tarvitsevissa sisätiloissa riittää vanhusväestölle haasteita. Sisäkynnyksiä voidaan poistaa tai asentaa niiden ylityslistoja. Uusimallisissa liesissä olisi oltava jo alkuun liesivahti tai vastaava turvalaite sen ohessa. Palovaroittimien olisi oltava niin ikään toimintakunnossa. Uusin innovaatio on akkuvirran loppuessa alas laskeutuva varoitin. Uusi akku on helppo vaihtaa sen ollessa alhaalla ja tämä innovaatio nostaa itsensä jälleen kattoon odottelemaan mahdollisia hälytystarpeita. Kiinteisiin vanhempiin varoittimiin on puolestaan saatavissa 10 vuottakin kestäviä virtalähteitä.

Lopuksi Voitto Niska esitteli korjausavustusten taulukkoa. Niiden tulorajat sekä täytettävät hakemuslomakkeet voi löytää suoraan VTKL:n nettisivuilta. Luonnollisesti myös VTKL:n aluepisteestä saa tietoa sekä hakulomakkeita. Voitto Niska kehottikin ottamaan yhteyttä alueen asiantuntijaan lisätiedon saamiseksi.

Vitamiineista alkuaineisiin

Ideaparkin Apteekki on monen lempääläisen tuttu paikka. Sieltä oli paikalle tullut vitamiiniasiantuntijana Mari Rantanen. Vaikka tohtori Kiminkinen olikin juuri aiemmin varoitellut turhasta vitamiinihössötyksestä ja vedonnut tavallisen terveelliseen ruokavalioon, ei jännitettä päässyt syntymään näiden kahden asiantuntijan kesken. Mari Rantanen avasi oman osuutensa komppaamalla Tapani Kiminkistä täysillä:

– Ensisijainen vitamiinien lähde on ruoka.

Erityistilanteita toki riittää, jolloin lisävitamiinit ja pari alkuainetta ovat paikallaan. Ruoka-aineiden imeytymisongelmat, allergiat sekä muut krooniset tai akuutit sairaudet ja niiden lääkitykset saattavat aiheuttaa tilapäistä tai pysyvämpääkin vitamiinien puutetta. Lisäksi luunmurtumien kuntoutuminen saattaa edellyttää ainakin kalsiumkuuria, jolla joudutetaan murtumakohdan eheytymistä.

Vanheneminen itsessään aiheuttaa A, C, D, E K ja D-vitamiinin mahdollista tarvetta.

D-vitamiini on rasvaliukoinen, joten sen annostuksen kanssa on oltava tarkempi. Nomaaliannos on 10 milligrammaa/vuorokausi. Sen sijaan yli 70-vuotiaalle tämän vitamiinin vuorokausiannos saa olla kaksinkertainen eli 20 mg.

– Liika-annostus on vaaraksi sisäelimille, varoitteli Mari Rantanen.

Parhaillaan D-vitamiinin vaikutuksia tutkitaan usean perussairauden yhteydessä. Vitamiinin puutosyhteys on tunnettu ainakin osteoporoosin eli luun haurastumisilmiön kanssa, joka on ollut yleistymään päin.

D-vitamiinin tiedettyjä luonnollisia lähteitä on mm. kala, jolla on muitakin edullisia rasvahappo-ominaisuuksia. Puhtaasti vegaanista ruokavaliota noudattavilla esiintyy yleisesti D-vitamiinin tarvetta. Sitä tosin on paljon yleisesti käytetyssä metsäsienessä, kanttarellissa. Vaikka ihmiset ulkoilevat ehkä muutenkin liian vähän, olisi aurinko sinällään jo riittävä ja luonnollinen D-vitamiinin tarjoaja, mutta siihen ei pohjoisella pallonpuoliskolla voi pelkästään turvata. Siksi moniin maito-, piimä- ja hedelmämehutuotteisiin lisätään jo valmiiksi jonkin verran tätä vitamiinia.

B-vitamiini ei kerry elimistöön kuten D-vitamiini. Sen päivittäinen saanti virkistää ja tekee hyvää sydämelle sekä vatsalle. Lähteitä ovat liha, viljatuotteet, kuten pasta, sekä vihreät vihannekset.

– B12 vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, täsmensi Mari Rantanen vielä.

C-vitamiini on vesiliukoinen ja sitä saadaan hedelmistä, marjoista ja juureksista.

Toinen rasvaliukoinen vitamiini on E. Sitä on eniten kasvisöljyissä, siemenissä, pähkinöissä, manteleissa, rasvaisissa kaloissa ja esimerkiksi avokadohedelmissä.

K-vitamiini vaikuttaa mm. veren hyytymistekijöihin. Sitä on paljon sisäelimissä, vihreissä kasviksissa ja juustoissa. K-vitamiinin ja verenohennuslääkityksen yhteisvaikutusta pitää varoa.

A-vitamiinia saa ehkä helpoiten suoraan päivittäisestä ravinnosta eikä sitä juuri tarvitse lisää, ellei sitten lääkärin erikseen määräämänä. Yleisimpiä lähteitä ovat maksalaatikko, porkkana, täysmaito, persikka ja mm. ajankohtainen marja eli persimoni ja sen sukulaiset.

Lopuksi Mari Rantanen keskittyi kahteen alkuaineeseen, jotka ovat vitamiinien ohella tärkeitä kehon rakennusaineita. Toinen on kalsium eli kalkki. Nimeä ei pidä sekoittaa samankaltaisuudestaan huolimatta ”kaliumiin”, jota ei saa ottaa ilman lääkärin määräystä. Kalsiumlähteitä ovat mm. maitotuotteet, kaalit ja soijatuotteet. Mari Rantasen mukaan normaalisti kalsiumia ei saa liikaa ruoka-aineista. Neljä lasillista maitoa ja muutama juustosiivu riittävät takamaan kalsiumin päivittäisen saannin. Luusto ja hampaat kiittävät.

Toinen tärkeä alkuaine on magnesium. Sen vajaus tuntuu varsinkin rasituksen aikana tai jälkeen lihaksistossa. Tavallisin oire on suonenveto, joka voi pahimmillaan yltyä jopa kivuliaaseen kramppiin saakka. Suola voi olla pika-apu kramppiin, mutta Mari Rantanen painotti riittävää veden juonnin tärkeyttä. Kahvi ei nestehukassa käy, koska se itsessään edistää nesteen poistumista. Magnesiumin lähteinä ovat peruna, hedelmät, marjat, kahvi(pavut), maitovalmisteet, tumma suklaa sekä esimerkiksi avokado. Magnesiumin vuorokausitarve on Mari Rantasen mukaan 200–300 milligrammaa. Kalsium ja magnesium samassa tuotteessa saattaa aiheuttaa ”blokkautumisen” eli alkuaineet estävät toistensa imeytymistä kehoon.

Koti on turvallinen paikka – vai onko?

Kodin turvallisuuteen ja sitä uhkaaviin tekijöihin pureutui minimessujen viimeinen alustaja. Hän oli yksikössään päällikkönä parhaillan toimiva Antti Uusipaikka Valkeakosken poliisiasemalta, joka vielä on onneksi miehitettynä palvelupisteenä jäljellä poliisin hallinnonuudistuksista ja lähellä Lempäälää.

Poliisilla on viime aikoihinkin saakka ollut riittävästi työsarkaa iäkkäisiin kansalaisiin kohdistuneiden rikosten tutkinnassa ja selvittämisessä. Useimmat kohderyhmän rikostyypit ovat olleet varkauksia, petoksia ja huijauksia. Antti Uusipaikka halusikin hieman kartoittaa yleisöltään, miten se käyttää esimerkiksi käteistä rahaa, paljonko sitä nostaa päivittäiseen tarpeeseen ja miten säilyttää näitä käteisvarojaan kotona. Onneksi tätä kyseli poliisi, koska samasta aiheesta ja asioista ovat em. rikostyyppien harrastajat sekä puoliammattilaiset myös erittäin kiinnostuneita.

Komisarion mielestä mitään suuria summia ei pidä kotonaan säilöä. Jos siihen kuitenkin on tarvetta, on parempi panna rahat muualle kuin siihen piirongin ylälaatikkoon. Nämä arvoesineiden perinteiset paikat ovat rikollisten ensimmäisiä tyhjennyskohteita ja kokemusten kautta näille myös hyvin tuttuja. Isomman käteisen voisikin jakaa useampaan paikkaan. Ehkä esteeksi lopulta tulee vanhemmalla iällä vain sanonnan totuus: ”Tallelle se vanhakin panee, mutta ei muista kätköään”. Toisaalta sitä kätköä ei sitten saata rikollinenkaan löytää.

Kotimurrot ovat rikoksista sittenkin vielä melko harvinaisia, oli Antti Uusipaikan käsitys. Sen sijaan tunkeutuminen milloin milläkin tekosyyllä juuri vanhusten asuntoihin on hälyttävän yleistä. Tällaiseen lähimmäisen auttamiseen perustuvaan hyväksikäyttöön oli Uusipaikalla muutama yksinkertainen vihje. Paras niistä on olla päästämättä ketään oudompaa tai tuntematonta oven sisäpuolelle. Vielä pahempi, jos sisälle pääsee peräti kaksi henkilöä, jolloin toinen kiinnittää kotiväen huomion ja toinen anastaa rahat ja arvoesineet sillä välin. Jos ovella siis vieras on liiankin innokas sisälle pyrkimään, on vaikka uhattava poliisin kutsumisella.

Myöhemmässä yleisökeskustelussa joku halusi tietää, saako hän varustautua itsepuolustuksekseen teräväpäisellä kepillä ja mahdollisesti jopa tökätä sillä sisään pyrkijää, jos tilanne sitä vaatii. Antti Uusipaikka ei suosinut suoraa toisen ihmisen vahingoittamista millään astalolla, vaikka hätävarjelun ymmärsikin. Sen sijaan hän kielsi ehdottomasti, että pakenevaa ei sitten enää saa ainakaan piikkikepillä heittää. Se on jo selvä rikos kohteeseen sattuessaan.

Kodin ulkopuolella pankkikortilla asioidaan paljon. Tunnusluvun suojaaminen esimerkiksi kaupan kassajonossa on Antti Uusipaikan mukaan melko huolimatonta, iästä riippumatta. Vanhoilta ihmisiltä usein häviää heti kassajonon tai pankkiautomaatilla käynnin jälkeen kortti sekä sen tunnusluku, joka on voitu urkkia juuri ostosta maksaessa tai rahannoston aikana, ja lopulta myös rahat tililtä. Ovelimmat varkaat kykenevät jopa huomaamatta palauttamaan lompakon sisältöineen omistajalle, niin ettei koko varkautta ehdi huomaamaakaan ennen kuin tili on tyhjä.

– Huijausta yritetään monin keinoin. Puhelimessa esiinnytään valepoliiseina ja kerrotaan rikollisten olevan parhaillaan tyhjentämässä juuri sinun tiliäsi. Tarvitaan heti pankkitunnukset ja kortin tunnusluvut ja vaikka mitä estoon ja rikoksen kohteen identifiointiin liittyvää tietoa.

– Poliisi tai pankki ei sellaisia tietoja puhelimessa kysele koskaan, painotti Antti Uusipaikka.

Rikospoliisilla on omassa käytössään lisäksi vain sille koodattu puhelinnumeron alkuosa, joten jo siitä näkee, milloin kyseessä on asiallinen yhteydenotto.

Uusin ja yleistyvä huijaus tapahtuu verkon kautta. Netissä esitetään useita edullisia kauppoja tai arvontavoittoja. Niiden lunastamiseen edellytetään nettipankkiyhteyden tietoja.

– Mikä vaikuttaa liian hyvältä tarjoukselta ollakseen totta, ei ole totta, toisti komisario usein jo kuullun faktan.

Rikollisilla on paljon keinoja kalastella avoimessa nettiympäristössä muitakin tietoja kohteista, joista voisivat myöhemmin hyötyä. Siksi netissä annettava henkilökohtainen tieto on punnittava myös tällaista mahdollisuutta vasten.

Aivan toiseen, mutta vielä enemmän henkeen ja terveyteen käyvään ilmiöön oli Antti Uusipaikalla vakavaa huomautettavaa.

– Suomessa on kahdeksan kuukautta pimeää. Heijastin on halpa henkivakuutus!

Lopuksi Antti Uusipaikka vetosi vanhaan kylähenkeen, jota nyt kutsutaan myös yhteisöllisyydeksi:

– Pitäkää toisistanne huolta. Myös niistä, jotka eivät ole niin sosiaalisia.

Ahti Granat

from WordPress http://ift.tt/2AC9qvN via IFTTT

#IFTTT #WordPress

0 notes

ladyofthemess · 7 years

Link

blogiyhteistyö, elämä, hyvinvointi, lifestyle, liikunta, Osaava nainen -messut, ravinto, Terve Olo -tapahtuma, terveys, Turun messukeskusLupasin Osaava Nainen 2017 -messujen muotikatsauksessani, että palaan vielä messujen yhteydessä järjestettyyn Terve Olo -tapahtumaan ja kerron, sainko sieltä eväitä terveellisempään elämään.

Kuva: Turun Messukeskus

Ja kun tapahtuma keskittyi hyvinvointiin, terveyteen, liikuntaan, ravintoon ja muotiin - ja vaikka aikaa tapahtuman lukuisten ohjelmien seuraamiseen oli rajoitetusti, sillä vierailin messuilla *blogiyhteistyön merkeissä vain lauantaina, niin sokeahan siellä olisi pitänyt olla, jollei mitään vinkkejä olisi mukaan tarttunut.

Olin etukäteen suunnitellut meneväni kuuntelemaan Jumppakaverien Else Lautalaa ja Lauri Kalimaa, joiden aiheena oli liikkujan treeni ja kehonhuolto ja kun hieman myöhässä paikalle ehdin, totesin, että heitä oli suunnannut katsomaan moni muukin, sillä istumapaikat olivat aivan täynnä. Ehdin kuitenkin sen verran kuulla, että totesin itse asian jo olevan minulle aika tuttua keväällä aloittamani Back-to-fit -projektin ja parhaillaan käynnissä olevan kuntoutuskurssin myötä: jaossa ei ole pikavoittoja vaan säännöllisellä liikunnalla ja järkevällä syömisellä se kuntokin nousee ja keho kiinteytyy. Mikä itselleni on ollut vaikeaa tajuta, on se, että vaa´an lukemia ei kannata tuijottaa. Nimittäin lihaskin painaa!

Jumppakaverien jälkeen Hyvinvoinnin lavalle asteli ravitsemusterapeutti Leena Putkonen, Superhyvää suolistolle -kirjan kirjoittaja ja häntä halusin ehdottomasti kuulla. Tuntuu, että tämän päivän ihmisillä vatsavaivat ovat todella yleinen vaiva. Vaiva, joka haittaa jokapäiväistä elämää ihan liian paljon. Myös minulle vatsavaivat ovat tuttuja ja niihin on haettu apua niin lääkäreiltä kuin erilaisista rohdoistakin. Omat vaivani alkoivat jo nuorena ja ne ovat jatkuneet milloin voimakkaampina, milloin miltei oireettomina näihin päiviin saakka. On joitakin ruoka-aineita, jotka minun vaivani taatusti laukaisevat ja monta sellaista, jotka sen ajoittain tekevät. Myös sairastamani fibromyalgian oireisiin liitetään usein vatsavaivat. Olen oman vatsani kanssa aika hyvin oppinut elämään, mutta olisihan se mukavampaa, jos vatsa ei välillä olisi sen näköinen kuin olisi 9. kuulla raskaana ja jos ei tarvitsisi ruokaillessa miettiä, uskallanko tänään syödä juuri tätä. Leenan kertoessa omasta elämästään ja jo lapsuudesta saakka vaivanneista vatsavaivoistaan tunnistin omasta kokemuksestani sen, miten lääkärit edelleenkin kuittaavat ihmisten rauhattoman suolistontoiminnan niin usein pelkän stressivatsan oireiluksi. Tai sitten löytyy laktoosi-intoleranssi tai keliakia. Tai kaikki nämä. Mutta kaikilla eivät vaivoja poista edes rauhoitettu elämänmeno tai laktoositon ja glukoositon ruokavaliokaan. Leena kannattaa itse FODMAP -ruokavaliota ja tiedän muutamia muitakin, joille siitä on ollut apua. Ehkä tätäkin on vielä kokeiltava - ainakin muutamien ruoka-aineiden kohdalla. Tärkeää on myös tajuta, että kahta samanlaista vatsaa ei ole ja se, mikä tepsii toisella, ei sitä välttämättä muilla tee. Leena myös kehottaa, että rauhattoman vatsan omaavan kannattaa opetella rennompaa asennetta, suunnata vessaan aina, kun vatsa niin käskee ja lisätä liikuntaa. Istumatyö on vatsavaivaisen vihollinen ja liikettä pitäisi työpäiväänkin mahduttaa.

Paitsi luentoja ja liikuntanäytöksiä, oli tapahtumassa tietenkin tarjolla jos jonkinlaista rohtoa ja hivenaineita, luontaistuotteita, vitamiineja ja muita terveystuotteita.

Näihin aromaterapeuttisiin Young Living -öljyihin olen jo monissa tapahtumissa törmännyt mutta nyt päätin käydä katsastamassa, mitä ne oikein ovat. Minulle tehtiin jopa jonkinlainen bodymittaus, joka kertoi, mitä öljyjä tarvitsisin voidakseni paremmin. Tulokset testistä sain sähköpostiini ja olisihan niiden mukaan moneen vaivaan apu löytynyt. Öljyt jätin nyt kuitenkin hankkimatta - mutta never say never;)

Sitä vastoin näitä Number 75 -kollageenijauheita ostin. Olin jo viime vuonna messuilla tähän kotimaiseen kollageenilisään tutustunut ja silloin jäi harmittamaan, etten sitä ostanut. Nyt olin jo etukäteen päättänyt, että tätä hankin. Olen vankkumaton kollageenilisien kannattaja ja tässä sarjassa viehättää se, että se ei sisällä mitään lisäaineita ja että se on kotimainen. Sarjaan oli sitten viime vuoden tullut uutuutena kollageeni nivelille ja kyllä minun niveleni sen verran temppuilevat, että tätäkin on kokeiltava. Mukaan messuilta lähtivät purkit sekä iholle että nivelille tarkoitettua kollageenilisää.

Tätä kurkumasuihketta kävin hypistelemässä useammankin kerran, sillä kurkumastahan on tullut varsinainen hittituote. Sen sanotaan tukevan niin maksan, hengitysteiden, nivelten, luiden kuin hermostonkin hyvinvointia ja omaavan antioksidanttisia vaikutuksia. Sen luvataan pitävän myös kolesteroliarvot kurissa. Tämä tuote on valittu vuoden 2017 parhaaksi terveystuotteeksi Euroopassa. Jätin kuitenkin suihkeen vielä ostamatta, sillä minulla on taipumus innostua jos jostakin rohdosta - ja sitten ne pillerit jäävät alkuinnostuksen jälkeen ottamatta. Liian monta pilleriä päivässä ei vaan ole hyvä yhtälö laiskalle ladylle;) No - tämän tuotteen etu olisi tietysti se, että se otetaan suihkemuodossa - helppoa ja nopeaa. Onko kenelläkään teistä kokemusta tästä suihkeesta? Tai kurkumasta yleensäkään? Hieman jäi nimittäin kaivelemaan mieltä se, etten tuota ostanut. Mutta toisaalta en halua enää yhtään turhaa tuotetta hyllyilleni, joten nyt tarvitsen teidän kokemuksianne avuksi päätöksen tekoon.

Kun puhutaan terveydestä, on hyvä muistaa myös mielenterveys. Messuilla törmäsin kojuun, jossa ihmisen elämän solmukohtia lähestytään CupOf Therapy -tuotteiden avulla lempeästi ja huumorilla. Ihastuin täysillä - ja tämä on aihe, joka taitaa tarvita ihan oman postauksensa. Ostokset jäivät tällä kertaa noihin kollageenipurkkeihin - edes sitä perinteistä huulipunapuikkoa en ehtinyt ostaa. Kun aikaa oli rajoitetusti ja ohjelmassa oli muotinäytöksiä sekä muutama luento, ei ostoksiin vain aika riittänyt. Hieman jäi mieltä kaihertamaan, sillä pikakävely messujen Outlet -osaston läpi kyllä ehti vakuuttamaan, että jos aikaa olisi enemmän ollut, olisi sortumuksiakin saattanut tulla. No - ensi vuonna uudelleen, jos Luoja suo! Kiitos jälleen kerran Turun Messukeskukselle messuista, joista sitä kaivattua virtaa tähän syksyn pimeyteen sain roppakaupalla. Niin silmille, keholle kuin mielellekin! Mistä sinä ammennat voimaa tähän pimeyteen ja harmauteen?

* blogiyhteistyö Turun Messukeskuksen kanssa

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

#blogiyhteistyö #elämä #hyvinvointi #lifestyle #liikunta #Osaava nainen -messut #ravinto #Terve Olo -

0 notes

insuranceautolawnews · 7 years

Link

Kun psykoterapeutti ja tietokirjailija Tiina Ekmanhttp://ift.tt/2kPw500, 52, oli avannut kustannustoimittajaltaan saamansa kehuvan sähköpostin, hän huusi miesystävälleen: Tule äkkiä katsomaan!

Mies luki viestin ja totesi: Tietenkin, minähän olen tiennyt sen koko ajan! Sitten he halasivat.

Kehuista noussut ilo ja sen jakaminen oli Ekmanille suuri voitto. Aikaisemmin hän olisi ajatellut, että kustannustoimittaja ei vain tajua, miten huonon kirjan hän on kirjoittanut.

Ekmania vaivasi ilmiö, jota kutsutaan huijarisyndroomaksi. Sitä käsittelee myös hänen kirjoittamansa kirja, joka ilmestyy ensi viikolla.

Hän kiinnostui aikoinaan aiheesta ajautuessaan itse työuupumukseen. Nyt hän toivoo kirjan auttavan muita. ”Lievissä tapauksissa ilmiön kanssa voi itse oppia tulemaan toimeen”, hän toteaa.

Ilmiö olisi hyvä tuntea paremmin työelämässä, sillä huijarisyndrooma voi ajaa ihmisen uupumukseen ja masennukseen. Syndroomasta kärsivälle on erityisen tärkeää saada esimieheltään perusteltua palautetta ja tukea työtehtävien suunnitteluun.

Huijarisyndroomasta kärsivä pätevä ja osaava ihminen ei itse usko itseensä vaan ajattelee huijaavansa muita ihmisiä luulemaan, että hän on hyvä työssään.

”Ilmiö on sukua ahdistuneisuushäiriölle, ja siinä on samanlaisia piirteitä kuin ylikriittisyydessä ja perfektionismissa”, Ekman sanoo.

Ilmiön nimesi ensimmäisenä amerikkalainen psykoterapeutti Pauline Rose Clance http://ift.tt/2k4wzLh1970–1980-lukujen vaihteessa.

Clance veti tuolloin naisille tarkoitettua terapiaryhmää ja havaitsi, että moni ryhmän jäsen piti itseään huijarina. Clance alkoi tutkia ilmiötä tarkemmin. Sittemmin hän havaitsi, että samasta syndroomasta kärsivät myös miehet ja erityisesti nuoret.

Huijarisyndrooman piirteitä tunnistaa itsessään jopa 70 prosenttia amerikkalaisista jossain elämänsä vaiheessa. Heistä vaikeita oireita on 10–20 prosentilla.

Suomessa huijarisyndrooman yleisyyttä ei ole tutkittu, mutta Ekman uskoo sen olevan samaa tasoa kuin Yhdysvalloissa. Hänen arvionsa mukaan vaikeista, toimintaa haittaavista oireista kärsii muutama prosentti väestöstä.

Työpaikkailmoituksia seuratessa voisi kuvitella, että omien taitojen liioittelu on nykypäivän työelämässä välttämätöntä. Moni kokee, että ei ikipäivänä tulisi valituksi omaan hommaansa, jos paikkaa pitäisi hakea uudelleen.

Havainto on Ekmanin mielestä omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja epävarmuutta ainakin niille, joilla on taipumusta huijariajatteluun.

Työpaikkailmoitusten vaatimuksia ei kuitenkaan hänen mukaansa pidä sekoittaa huijarisyndroomaan. ”Niissä haetaan ihannetyöntekijää, jollaista ei oikeasti ole olemassakaan. Todellisuudessa päädytään aina sopivaan kompromissiin”, Ekman sanoo.

Uuden trendin mukaan työpaikoilla myös kannustetaan vähintäänkin oman tiimin ylenpalttiseen kehumiseen. Se voi olla vaikeaa ihmiselle, joka on kasvatettu siinä hengessä, että itseään ei pidä kehua.

”Huijarisyndrooman juuret juontavatkin lapsuuteen. Se ei synny työelämässä”, Ekman muistuttaa.

Huijarisyndroomasta kärsivällä on hänen mukaansa kaksi eri tapaa suhtautua työtehtäviin.

Ensimmäistä voisi kuvailla sanonnalla Siitä yli mistä aita on matalin. Silloin ihminen lykkää ja lykkää tehtävän tekemistä ja ryhtyy siihen vasta kun on aivan pakko. Jälkeenpäin hän kokee, että työ hyväksyttiin onnen kantamoisena. ”Vähän jotakin väsäsin viime tipassa ja sain tuurilla läpi”, Ekman kuvaa menetelmää.

Toinen tapa on ylivalmistautuminen. Siinä ihminen tekee töitä valtavasti, tunteja laskematta. Yleensä hän onnistuu loistavasti, mutta ainoa selitys on hänen mielestään se, että hän teki niin paljon töitä. Johtopäätös on, että hänen pitää tulevaisuudessakin tehdä hirveästi töitä.

Yhteistä molemmille menettelytavoille on se, että omalla osaamisella ja taidoilla ei muka ole mitään merkitystä.

”Suurin pelko kummassakin tapauksessa on se, että jonain päivänä kaikki muutkin huomaavat, miten osaamaton ja tyhmä minä olen. Seuraa kauhea nöyryytys ja häpeä, mahdollisesti potkut”, Ekman toteaa.

Ekman kertoo, miten huijariajattelusta ja sen mukaisesta toimintatavasta voi päästä eroon.

1. Kun saa tehtävän, joka virittää ahdistuksen, on tärkeää muistuttaa itseään siitä, että ahdistukselle ei ole todellista syytä vaan se johtuu omasta virheellisestä ajattelutavasta.

2. Itselle kannattaa tehdä hyvä työsuunnitelma ja aikataulu. Jos projekti tuntuu heti liian isolta, voi miettiä, tarvitseeko siihen kumppanin. Sitten suunnitelmasta on pidettävä kiinni. Jos ajatukset uhkaavat ajautua vanhaan ahdistuskierteeseen tai aikataulut venyvät, se pitää tiedostaa ja pysäyttää.

3. Pitää opetella luottamaan muiden arvioon. Jos esimies hyväksyy työn, se tarkoittaa, että työ on hyvä. Jos itsellä on muita ajatuksia, on syytä muistuttaa itseään, että ajatukset eivät ole totta vaan johtuvat syndroomasta.

Tiina Ekman kulki itse pitkän tien päästäkseen väärästä ajattelutavasta eroon.

Hänelle tärkein apu oli kolmen vuoden psykoterapia. ”Minulla oli muitakin pulmia, huijarisyndrooman kaltainen ajattelutapa oli vain yksi niistä.”

Nykyisin hän osaa arvioida omaa työtään eri tavalla.

”Joudun edelleen kiinnittämään huomiota ajatustapoihini ja siihen, miten suunnittelen työni. Isoissa ja haasteellisissa tehtävissä keskustelen edelleen itseni kanssa”, hän kertoo.

Huijarisyndrooma-kirjan kirjoittaminen oli yksi niistä isoista tehtävistä, ja kirjan tuleva julkistus hirvittää.

”Mielessäni ailahtelee huijarin perusajatus: Kauheata sentään, kirjahan on ihan kamala. Pysäytän ajatuksen systemaattisesti muistuttamalla itselleni, että näinhän minulla on aina tapana ajatella. Muistutan itseäni, että osa tykkää kirjasta, osa ei, ja niin sen pitääkin olla.”

#IFTTT #Blogger

0 notes

kaustisenkirjasto · 5 years

Text

Uutuudet vko 32/2019, 9.-11.2019, tietokirjallisuus

Paavilainen, Maija Mummoälyä 10.8

Ilman mummoälyä maailma olisi paljon hankalampi paikka. Sydämen sivistys, utelias mieli ja hyväsi todetut käytännön niksit - niistä syntyy mummoäly. Sitä ei voita fiksuinkaan tietokone eikä eläväisinkään robotti. Kun asiat ovat solmussa ja maailma kolhii, mummoälystä on iso apu. Mummoäly on voimavara, joka ei katso ikää, siviilisäätyä tai edes sukupuolta. Asenne ratkaisee - joskin hyödyksi ovat naururypyt ja elämänkokemus ajalta ennen atk:ta. Teos on iloksi ja osviitaksi sekä mummoälyä vasta harjoitteleville että mummoälyn polulla jo pidemmälle ehtineille. Maija Paavilainen on kirjoittanut ja kuvittanut lukuisia suosittuja piirrosaforismikokoelmia, muun muassa Lumikukkia (2016) ja Onnenpotkuja (2015). Paavilaiselta on ilmestynyt myös proosateoksia, ja hänet on palkittu Kirkon tiedonvälityspalkinnolla. Maija Paavilainen asuu Hämeenlinnassa.

Duvringe, Lisbet Psykopaatit verkossa : nettideittailun vaarat 14.8

Rakkaus, seksi ja ihmissuhteet houkuttelevat psykopaatteja verkossa kuin sokeri kärpäsiä. Suuruusharhaiset psykopaatit valehtelevat, hurmaavat ja tavoittelevat verkossa omaa etuaan. He rikkovat ja tuhoavat toisten elämän ilman omantunnontuskia. Psykopaatit verkossa on kirja psykopaateista, nettideittailusta ja siitä, miten helposti ihminen joutuu ansaan ja päätyy vaaralliseen suhteeseen. Kirjassa äänessä ovat miehet ja naiset, jotka ovat etsineet rakkautta nettideittailun kautta, ja uskoneet lopulta löy- täneensä sen oikean. He ovat kuitenkin nopeasti oivaltaneet, että unelma rakkaudesta on muuttunut vankilaksi, joskus jopa peloksi, kun rakastettu onkin psykopaatti. Kirja kertoo, miten psykopaatit käyttäytyvät ja hurmaavat säteilyllään ja usein myös vakuuttavilla verbaalisilla taidoillaan. Kirjassa haastatellaan niin tutkijoita, psykologeja, poliiseja kuin juristejakin. Lukijat oppivat tunnistamaan psykopaatin ja huomaamaan varoitusmerkit ennen kuin on liian myöhäistä. Kirjan kirjoittajat Lisbet Duvringe ja Mike Florette ovat kirjailijoita ja luennoitsijoita. Kaksikolta on aiemmin ilmestynyt ruotsiksi kaksi kirjaa psykopaateista, joista toinen käsittelee naispsykopaatteja ja toinen psykopaatteja työelämässä.

Törrönen, Hannele Väärin rakastettu? : vanhemman ja aikuisen lapsen ristiriidoista 14.8

Omat lapset voivat olla elämän suurin ilo, ja heidän vaikeutensa aikuisina voivat olla elämän suurin murhe. Monet äidit ja isät elävät huolessa tai alituisissa konflikteissa aikuisten lastensa kanssa. Asia on valtavan kipeä, eikä siitä ole puhuttu - ennen kuin nyt. Vanhempi haluaa toimia lapsensa parhaaksi: miksi sitten kaikki ei menekään, kuten on toivottu? Suhdetta lapseen voi hiertää alituinen jännite, vihanpito tai riippuvuus. Aina vanhempi ei edes ymmärrä, mistä viileät välit johtuvat. Jatkuuko vanhemman vastuunkanto koko elämän? Onko vanhemman tehtävä aina vain ymmärtää aikuista lastaan? Hannele Törrönen on psykologi ja psykoterapeutti sekä kolmen lapsen äiti ja isoäiti.

Sallamo-Lavi, Anuirmeli Pieni povauskirja 15.93

Ennustaminen ja tulevaisuuteen katsominen on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Muinoin vastaukset meitä askarruttaviin kysymyksiin välitettiin oraakkelin, meedion tai pappien kautta. Maallikot sitä vastoin ovat turvautuneet ennustajiin, jotka ovat käyttäneet katsomisvälineinä muun muassa kiviä, kortteja, numeroita, kämmenen viivoja, kahvinporoja - melkeinpä mitä tahansa. Kuka tahansa voi toimia ennustajana lähipiirilleen tai itselleen. Tähän kirjaan on koottu muutamia kiinnostavia, tunnettuja ja vähemmän tunnettuja menetelmiä, joita voi harjoitella pilke silmäkulmassa. Kirja sisältää ohjeet kädestä katsomiseen, korteista povaamiseen, kahvinporoista ennustamiseen, numerologiaan ja Lenormand-korttien käyttöön. Liian vakavasti ennusteisiin ei kannata suhtautua, siispä annos leikkimielisyyttä on tarpeen. Kirjan viattomat hyvitukset ovat paitsi mainio tapa viettää aikaa yhdessä myös myös mainiota viihdettä ystävien kesken, illanistujaisiin, polttareihin tai teematapahtumiin. Kirjan mystinen kuvitus on Pauliina Holman käsialaa.

Adams, Kate Rauhoita levoton mieli : tehtäviä tietoiseen itsetutkiskeluun 17.3

Pienet kirjoitustehtävät kehittävät tietoisuustaitojasi. Kirjoittamalla ajatukset selkeytyvät ja mieli rauhoittuu. Tunteet ja ajatukset vapautuvat, ja vanhat uskomukset joutavat romukoppaan.

Kirjan 70 harjoitusta kehottavat kuulostelemaan käytössä olevia ajatusmalleja ja löytämään uusia. Tehtävät antavat aikaa ajatuksille, tunteille ja muistoille. Rauhoittunut mieli on avoin positiivisille ajatuksille ja selättää stressaavat tilanteet. Lyhyestä harjoituksesta riittää iloa pitkään.

Hellsten, Tommy Enää en pelkää : kirja rakkaudesta 17.3

Kun olen läsnä tässä hetkessä, olen paikassa, joka aukeaa ylöspäin. Aukeaa kohti taivasta. Silloin elämä on ihme, ja minä täytyn ilolla. Tommy Hellsten pohtii koskettavassa uutuusteoksessaan rakkauden voimaa ja läsnäolon ihmettä. Rakkaus ja intuitio ovat oppaitamme, jos vain annamme niille mahdollisuuden. Ne kertovat, että elämän hallitsemattomuuden keskelle on kätketty läsnäolo ja rauha. Oikotietä niiden luokse ei kuitenkaan ole, vaan elämä riisuu meitä kaiken aikaa vaikka omavoimaisuudellamme kuinka koetamme sitä vastustaa. Vasta antauduttuamme voimme astua eteenpäin ja löytää sen mitä olemme etsineet. Rakkaus ja intuitio näyttävät tietä mielekkyyteen; niissä voimme kokea ihmeen, joka on totisinta totta ja muuttaa elämämme. Tommy Hellsten on kirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluvat mm. klassikkoteokset Virtahepo olohuoneessa (1991) ja Saat sen mistä luovut (2000) sekä Tähän olen tullut (2016). Hellstenin teoksia on käännetty useille eri kielille.

Laane, Taina Äidinhoitokirja : lepppoisammat arjen aakkoset 17.3

Äitien elämä on venymisen ja tilanteiden vaihtelun vyyhti. Se on täynnä tunteita, ja välillä on vaikea erottaa hengästyneisyyttä onnesta. ideille on kirjoitettu tuhansia vinkkikokoelmia: kasvatus-, vauvanhoito-, ja organisointioppaita sekä kunnonkohotuskirjoja. Tämä ei ole yksi niistä. Tämä teos kertoo, mitä yhteistä on äidillä ja bernhardilaisella ja miten kiitollisuus liittyy äidin käsilaukun kaaokseen. Millainen on henkinen torkkunappi, mistä syntyy arkeen soiva balanssi ja miten pitää tauko, jos sellaista ei saa? idit kannattelevat maailmaa, mutta mikä kannattelee äitejä? Eivät loputtomat suoritusvinkit vaan lempeä itseymmärrys. Voisitko hetken olla se äiti, joka riittää itselleen? Taina Laane on positiivisen psykologian, mindfulnessin ja ratkaisukeskeisen menetelmän kouluttaja, kirjailija ja äiti. Hän on aiemmin julkaissut mm. teokset Unen lahjoja (2018) sekä Vahvuutena herkkyys (2019).

Manson, Mark Kaikki menee päin h*lvettiä : nurinkurinen kirja toivosta 17.3

Olemme vapaampia, terveempiä ja vauraampia kuin koskaan. Samaan aikaan kaikki tuntuu menevän päin helvettiä. Ilmastonmuutos etenee, demokratia on kriisissä, talous notkahtelee ja väki viettää päivänsä somessa loukkaantumalla. Sisuksiamme korventaa toivottomuus.

Mark Mansonin bestseller Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan haastoi lukijansa valitsemaan, mikä omassa elämässä on olennaista - etsimään ne päämäärät, joiden vuoksi kannattaa kärsiä. Uudessa kirjassa Manson kääntää katseensa meitä ympäröivään maailmaan. Työkaluinaan hänellä on sekä psykologista tutkimustietoa että viisautta klassisilta filosofeilta kuten Platonilta, Nietzscheltä ja Tom Waitsilta. Manson luotaa viihdettä, ihmisen suhdetta rahaan sekä liian yltäkylläisyyden turmiollisuutta. Hän kyseenalaistaa tottumuksemme uskosta, onnellisuudesta, vapaudesta - ja toivosta.

Manson ravistelee lukijaa käskien unohtamaan itsepetoksen ja antautumaan uudenlaiseen vuorovaikutukseen maailman kanssa. Tiedossa on nurinkurinen matka sieluamme nakertavan stressin alkulähteille. Mark Manson on newyorkilainen kirjailija ja bloggari. Hänen kirjansa Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan on ilmestynyt yli 40 maassa. Kirjaa on myyty maailmalla kolme miljoonaa ja Suomessa yli 30 000 kappaletta.

Perho, Anna Suorat sanat : miten puhun asioista, joista mieluiten vaikenisin? 17.3

Käytännön manuaali murjotuksen purkamiseen Onko mielessäsi käymätön keskustelu? Pitäisi uskaltaa olla eri mieltä, sanoa suorat sanat? Antaa kriittistä palautetta tai vielä pahempaa vastaanottaa sitä? Pahoitella omaa käytöstä? Vaikeaa mutta ei mahdotonta. Kirja opastaa miten ilma kotona ja työpaikoilla raikastuu, kun vaikeista asioista ei enää vaieta. Anna Perho on toimittaja ja yritysvalmentaja, sekä yksi Suomen suosituimmista inspiraatiopuhujista. Hänen edelliset kirjansa Superarkea (2015) ja Antisäätäjä (2017) ovat muuttaneet jo tuhansien suomalaisten arkea parempaan suuntaan.

Satri, Janna Herkän ihmisen tietokirja 17.3

Noin 15-20 prosenttia ihmisistä on herkkiä eli erityisen sensitiivisiä. Heillä on herkät aistit ja he havainnoivat tarkasti ympäristöään ja sisäistä maailmaansa. Herkän ihmisen tunteet ja sisäinen reagointi ovat voimakkaita, mutta ne jäävät usein näkymättömiin. Herkille ihmisille on tyypillistä vetäytyä tarkkailijoiksi uusissa tilanteissa. Herkkyys on sekä siunaus että kirous. Se tarjoaa pieniä iloja ja sisäisiä rikkauksia mutta altistaa myös ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukselle. Herkästi kuormittuva hermosto saattaa muodostua todelliseksi ongelmaksi arjen rutiineissa. Herkän ihmisen tietokirja tarjoaa itseymmärryksen avaimia itsensä herkiksi tunnistaville ja tietoa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Keskeisenä teemana on oman yksilöllisyyden ymmärtäminen ja huolen pitäminen omasta hyvinvoinnista. Kirja on myös oiva apuväline niille, jotka elävät herkkien ihmisten kanssa, oli kyse sitten kodista tai työpaikasta.

Fried, Jason Kesytä töiden hullunmylly 36.13

Duunia painetaan aamuvarhaisella, iltamyöhällä, viikonloppuisin ja lyhyinä joutohetkinä. Pitkistä päivistä, kohtuuttomasta kiireestä ja univajeesta on tullut liki kunnia-asia.

Mistään ei ole kuitenkaan yhtäkkiä ilmestynyt lisää työtä, joka odottaa tekijäänsä. Ongelma on myös se, että yhtäjaksoiseen, keskeytyksettömään työhön on yhä vähemmän mahdollisuuksia. Töitä tehdään entistä enemmän, mutta aikaiseksi saadaan aina vain vähemmän. Kaaos ja ahdistus ovat työelämän vääristymiä, sivutuotteita huonojen käytäntöjen sokeasta omaksumisesta.

Jason Fried ja David Heinemeier Hanson tarjovat vaihtoehdon työelämän oravanpöyrälle, leppoisamman työympäristön, jota he ovat toteuttaneet omassa yrityksessään menestyksekkäästi. Ratkaisu ei ole lisätä töissä vietettyä aikaa, vaan hankkiutua eroon lillukanvarsista. Ei panosteta tuotannon lisäämiseen vaan stressin ja ajanhukan vähentämiseen. Ei etsitä kasvua hinnalla millä hyvänsä. Ei luoda itse kiirettä. Eikä vertailla itseä jatkuvasti muihin. Jason Fried ja David Heinemeier Hanson perustivat vuonna 1999 Basecampin, jota Fried johtaa tämän kirjan leppoisilla opeilla. He ovat aiemmin kirjoittaneet yhdessä menestysteoksen ReWork - Tee työsi toisin.

Helkala, Saara Lissabon : matkaopas 46.4

TRIPSTERI LISSABON -matkaopas auttaa täydellisen reissun suunnittelussa. Opas esittelee Lissabonin parhaat ravintolat, kiinnostavimmat nähtävyydet ja ostospaikat. Mukana on myös paljon paikallisten suosimia paikkoja, joita et välttämättä muuten löytäisi. Oppaan avulla pääset tutustumaan myös maan historiaan, portugalilaiseen mentaliteettiin, kioskikulttuuriin ja fado-musiikkiin. Kirjassa on myös ideoita erilaisille teemamatkoille, lähditpä reissuun sitten lasten kanssa tai aikomuksenasi koluta läpi kaikkein kiinnostavimmat uutuusravintolat. Oppaan on kirjoittanut graafinen suunnittelija ja bloggaaja Saara Helkala, joka on asunut Lissabonissa jo vuodesta 2015 lähtien. Kirjan kuvista vastaavat Soile Vauhkonen ja Minna Lehtinen.

Ajredini, Emsal Albania : matkaopas 2020 46.84

Albania on kiehtova maa, johon yhä useampi suomalainen matkailija haluaa tutustua. Maalla on paljon muutakin tarjottavaa kuin edullinen hintataso ja lämmin ilmasto. Albania: matkaopas 2020 on tiivis ja tuore tietopaketti, joka on täynnä hyödyllistä informaatiota albanialaisesta kulttuurista, erilaisista nähtävyyksistä, ravintoloista, majoitusvaihtoehdoista, ostosten tekemisestä, liikenneyhteyksistä, luonnosta ja monesta muusta matkailijaa kiinnostavasta aiheesta. Runsaat käytännön vinkit ja vihjeet auttavat tekemään matkasta Albaniaan antoisan, mukavan ja helpon.

Atkinson, Stuart Tutki tähtiä Milka-kissan kanssa 52.2

Yötaivaalta löytyy jännittäviä tähtikuvioita! Milka-kissa kertoo myös planeetoista, kuun vaiheista, revontulien synnystä ja siitä, missä ja milloin linnunradan voi nähdä. Tähtien katseluun ei tarvita kiikareita kummempia välineitä. Kirjassa on pimeässä hohtavia aukeamia.

Hiekkalinna, Tero Rakettimatka avaruuteen 52.4

Rakettimatka avaruuteen lennättää jännittävälle kiertoajelulle Kaukoputkimiehen seurassa! Kirja on mahtava tietopaketti miehitetyistä avaruuslennoista, avaruusluotaimista, planeettalaskeutujista ja planeettamönkijöistä.

Kirjassa perehdytään avaruusrakettien historiaan, aurinkokunnan eri planeetoille lähetettyihin avaruusluotaimiin, avaruusasemiin ja avaruussukkuloihin - unohtamatta historiallista käyntiä Kuussa 50 vuotta sitten. Lukija saa tutustua avaruusasemiin ja eläytyä niin jättimäisen Saturn V -kuuraketin laukaisuun kuin mönkijäajeluun Kuussa. Kiehtovat valokuvat ja Carlos Da Cruzin piirrokset luovat oivan laukaisualustan maankamaralla tehtäville avaruusmatkoille, ja kirjan QR-koodien kautta myös elävä kuva avaruushistorian tähtihetkistä on lukijan ulottuvilla. Kirja tarjoaa kaikille avaruudesta ja avaruusmatkailusta kiinnostuneille tietoa avaruusohjelmista ja vuosikymmenten varrella tehdystä työstä. Miten avaruusmatkailu on saanut alkunsa, ja millaisia avaruusohjelmia maailmassa on meneillään nyt? Miten suomalaiset ovat osallistuneet avaruusluotainten rakentamiseen? Entä minne kaikkialle avaruuteen ihminen matkustaa tulevaisuudessa? Tero Kaukoputkimies Hiekkalinna on aktiivinen tähtiharrastaja, joka on omistautunut tähtitaivaan tarkkailuun ja kaukaisten kohteiden valokuvaamiseen. Kaukoputkimiehen ensimmäinen kirja, Tutkimusmatka avaruuteen, sai innostuneen vastaanoton.

Elämää maan kätköissä 56

Kuvittele kutistuvasi parin millimetrin mittaan. Pääset vierailulle salaiseen valtakuntaan, joka tavallisesti jää jalkojesi alle. Maaperän huokoset ja onkalot näyttävät tanssisaleilta, vesipisarat järviltä, sienirihmastot köysiradoilta. Joka nurkka kuhisee elämää. Elämää maan kätköissä kuljettaa maailmaan, jota kansoittavat monenkirjavat bakteerit, alkueliöt, hämähäkit, hyönteiset ja nilviäiset. Jotkin niistä kilpailevat keskenään tai saalistavat toisiaan, kun taas osa elää sovussa tai jopa tekee yhteistyötä. Maan asukeilla on toinen toistaan hämmästyttävämpiä ominaisuuksia: monet sienet ansastavat rihmastollaan sukkulamatoja, ja hyppyhäntäiset kykenevät parinkymmenen sentin loikkiin. Pikkiriikkiset karhukaiset taas kestävät lepomuodossa melkein mitä vain: ne ovat selvinneet jopa avaruusmatkasta! Maaperän eliöt ovat pieniä mutta eivät lainkaan vähäpätöisiä. Ne esimerkiksi hoitavat elintärkeää hajotus- ja kierrätystehtävää pilkkoen maahan päätynyttä kuollutta ainesta uuden kasvun raaka-aineeksi. Näin ne pitävät huolta koko ekosysteemin hyvinvoinnista.

Lee, Lon Ällistyttävät eläimet 58.9

Mikä on valtamerten suurin olento tai savannin nopein kissaeläin? Avaa luukku, niin saat tietää!

Yoon, Naray Ihmeellinen keho 59.1

Tutustu ihmiskehon ihmeisiin! Jännittävien tietoluukkujen avulla opit monia kutkuttavia asioita elimistöstäsi.

Somppi, Taija Parantavat hormonit : elintapojen vaikutus hormonitoimintaan ja terveyteen 59.533

Tasapainoinen hormonitoiminta on yksi terveyden merkittävistä kivijaloista ja määrittää pitkälti jaksamisen tason. Parantavat hormonit sisältää syvällistä kokemusperäistä ja tutkittua tietoa elintapojen vaikutuksesta hormoneihin ja terveyteen. Kansantajuisesti ja uusimman tutkimustiedon pohjalta kirjassa käydään läpi, miten ruokavalio, uni, lepo, liikunta ja stressi vaikuttavat hormonitoimintaan ja mikä merkitys on muuan muassa kolesterolilla ja yleisimmin käytetyillä lääkkeillä. Hormonitoiminnan kautta lähestytään kokonaisvaltaisesti etenkin väsyneen ja uupuneen henkilön tilaa ja toipumista. Mukana on myös toipumistarinoita, jotka kasvattavat motivaatiota tavoitella virkeämpää kehoa ja mieltä.

Mitton, Tony Ahkerat autot 62.511

Autot ovat sitkeitä työjuhtia, joita tarvitaan moneen lähtöön. Perheellä voi olla oma auto, mutta niitä käytetään myös erilaisissa ammateissa. Tähdet matkustavat loistoautoillaan, autottomat kätevästi taksin kyydillä. Mikä kulkupeleistä on sinun suosikkisi?

Mitton, Tony Komeat kuorma-autot 62.511

Kuorma-autot ovat maanteiden kuninkaita, joilla kuljetetaan monenlaista lastia pitkienkin matkojen päähän. Isoja ja vahvoja autoja tarvitaan myös jätehuollossa ja rakennustyömailla. Tässä kirjassa esitellään komeat autot ja niiden kuskit.

Mitton, Tony Parhaat paloautot 62.511

Paloasemalla ollaan hälytysvalmiudessa yötä päivää. Kun hätä on suurin, rohkeat pelastajat nousevat paloauton kyytiin ja kiitävät sireenit soiden auttamaan. Mukana on paljon kiinnostavaa tietoa paloauton kalustosta ja pelastajien turvavarusteista.

Mitton, Tony Suurenmoiset sukellusveneet 62.542

Painolastitankkeja täytetään ja miehistö valmistautuu lähtöön. Sukellusvene vie heidät jännittävälle matkalle meren syvyyksiin! Lähde mukaan seikkailemaan ja tutustumaan sukellusveneiden tärkeimpiin osiin ja toimintaperiaatteeseen.

Piirainen, Hanne Koko perheen villasukat 65.43

Vaateta villasukilla koko suku vekarasta vaariin! Hanne Piiraisen villasukat ovat reiluja ja lämpimiä arkisukkia jokapäiväiseen käyttöön kotona, mökillä ja metsässä. Näillä ohjeilla voit neuloa villasukkia kaikenkokoisiin jalkoihin. Ohjeiden kokohaarukka on 22-50.

Thorström, Tarmo Moderni pitsinnypläys 65.433

Unohda vanhat mielikuvasi nypläämisestä! Nypläämällä on perinteisesti tehty hienoja pitsejä ohuista langoista. Tässä kirjassa nypläystä lähestytään ennakkoluulottomasti kokeillen eri materiaaleja, joista syntyy aivan uudenlaisia nypläystöitä: koruja, heijastimia, hattuja ja vaikka riippumatto. Kirjan alussa selostetaan tekniikan perusteet sekä annetaan ohjeita mallin suunnitteluun ja piirtämiseen. Ohjeosion mallityöt on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat paksulankanypläys, korujen nyplääminen tavallisesta ja metallilangasta sekä vaatetuksessa käytettävät nyplätyt detaljit.

Wohlleben, Peter Metsän käyttöopas 67.58

Metsän käyttöopas tarkastelee metsää ja koko luontoa hieman toiselta suunnalta kuin aiemmin suomennetut Wohllebenit. Nyt kirjoittaja lähestyy metsää tavallisen ihmisen - retkeilijän, luontoharrastajan tai vaikkapa sienestäjän - näkökulmasta ja selittää omalla persoonallisella tavallaan puiden siimeksessä kohdattavia ilmiöitä. Kriittisiäkin huomautuksia satelee, niin tehometsätaloudesta kuin vallitsevista metsästyskäytännöistä tai perusteettomasta susikammostakin. Wohlleben tutkailee eläinten jälkiä, pohtii hyttys- tai punkkivitsausten syvempiä merkityksiä sekä kertoo, miten metsässä selviää koko viikonlopun, kun varusteina on vain makuupussi, kuppi ja veitsi. Kirja herättää ajatuksia ja saa lukijan kyseenalaistamaan vanhoja, syvään juurtuneita käsityksiä - ja ennen kaikkea kokemaan metsän kaikilla aisteillaan. Teoksen suomenkielisen version ovat oloihimme sopivaksi editoineet luontokirjailija ja -yrittäjä Antti Huttunen sekä suomentaja, MMM Pirkko Roinila.

Nyberg, Linda Lautasellinen rakkautta : terveellisiä ja hauskoja annoksia lapsille ja lapsellisille aikuisille 68.2

Ilahduta elämäsi tärkeimpiä ihmisiä mielikuvituksellisilla annoksilla.

Inspiraatiota tulviva kirja sisältää ohjeet kymmeniin hauskoihin aamu-, väli- ja iltapaloihin, jotka saavat pienimmänkin ruokailijan innostumaan uusista mauista. Annokset syntyvät nopeasti ja vaivattomasti tavallisista aineksista, joille annetaan myös runsaasti vaihtoehtoja.

Elgquist, Therese Superhyvät proteiinit kasviksista : 20 vihreää proteiininlähdettä & 60 helppoa ja herkullista ruokaohjetta 68.221

Mitä proteiinit ovat ja mihin ihmiskeho niitä tarvitsee? Tämä kirja on pikakurssi aiheeseen! Mitkä ovat 20 parasta kasvipohjaista proteiininlähdettä? Entä kuinka paljon ihminen tarvitsee proteiinia päivässä? Onko mahdollista valmistaa kasvisruokaa, joka olisi sekä ravitsemuksellisesti täysipainoista ja mielenkiintoista että herkullista? Kyllä vain - tässä kirjassa esitellään 20 kasvipohjaista proteiininlähdettä kaurasta ravintohiivaan sekä 60 suun myötäistä reseptiä niin aamiaiselle, lounaalle kuin herkutteluun. Aamiaiseksi voit tarjota esimerkiksi tattarista ja kvinoasta valmistettuja vohveleita ja lounaaksi hummusta, paahdettua kurpitsaa, belugalinssejä sekä vihreitä papuja. Välipalana maistuvat nopeatekoiset myslikeksit. Kirjassa annetaan ohjeita myös omien kasvijuomien tekoon. Kirjan hyvää oloa tarjoavat reseptit ovat helppoja toteuttaa kiireisessäkin arjessa, ja ne kaikki sopivat myös vegaanille.

Nordgren, Pehr Henrik A Finnish elegy = Suomalainen elegia 78.5571

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin (KPKO) ja kapellimestari Juha Kankaan uusi levy levy-yhtiö Alballe on ilmestynyt. ”A Finnish Elegy” (Suomalainen elegia) sisältää orkesterin edesmenneen kotisäveltäjän, Pehr Henrik Nordgrenin musiikkia.

Pehr Henrik Nordgrenilla (1944-2008) oli erityislaatuinen suhde Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteriin ja orkesterin perustajaan, kunniakapellimestari Juha Kankaaseen. KPKO on kantaesittänyt noin kolmekymmentä ja myös levyttänyt suuren osan Nordgrenin teoksista, joista monet ovat keskeisiä niin Nordgrenin tuotannossa kuin suomalaisessa jousiorkesterikirjallisuudessa.

Konsertto nro 4 viululle ja jousiorkesterille on vuonna 1994 kantaesitetty John Storgårdsin ja Wegelius Kamariorkesterin toimesta. Tällä levyllä KPKO:n solistina esiintyy orkesterin entinen konserttimestari, Radion sinfoniaorkesterin vuorottelevana konserttimestarina toimiva Jari Valo. Nordgren kertoi tämän villin, tumman ja traagisen teoksen ”olevan itselleen erittäin läheinen”.

Käyrätorvikonsertto op. 95 vuodelta 1996 on Sören Hermanssonin ja KPKO:n kantaesittämä. Lempeän melankolista teosta tulkitsee tällä levyllä kokkolalaislähtöinen käyrätorvisti Jukka Harju. Harju on Radion sinfoniaorkesterin soolokäyrätorvensoittaja ja palkittu useassa kansainvälisessä kilpailussa.

Rock Score op. 100 syntyi vuonna 1997 tilaustyönä Kaustisen kansantaiteenkeskuksen vihkiäisiin, jolloin KPKO Juha Kankaan johdolla myös kantaesitti sen. Teoksen nimi viittaa graniittikallion sisään louhittuun rakennukseen, säveltäjä kuvailikin teostaan ”kiveen hakatuksi musiikkifantasiaksi”. Sävellystä voikin kuvailla hyvin veistokselliseksi: se sisältää voimakkaita dynaamisia, tonaalisia ja tyylillisiä kontrasteja sekä alati vaihtuvia tempoja.

Levy-yhtiö Alba julkaisee vuosina 2018-19 kolmen levyn Nordgren-kokonaisuuden, josta ”A Finnish Elegy” (ABCD 425) on järjestyksessään toinen. Ensimmäinen osa oli keväällä 2018 ilmestynyt Evocation-levy (mm. Kokkola-kvartetti) ja sarjan kolmas, Kankaan johtama levy ilmestyy tammikuussa 2019, jolloin Nordgrenin syntymästä tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Hujanen, Erkki Heinäpään ravisankarit : Kontio, Korpi & Teivainen 79.1509

Ravimaailman viisi kirkasta tähteä yksissä kansissa. Heinäpään kaupunginosassa Oulussa kasvoi erikoisen monta raviurheilun tähteä. Jorma Kontio, veljekset Pekka, Heikki ja Ilkka Korpi sekä Antti Teivainen ovat heistä tunnetuimpia raviammattilaisia, jotka elivät nuoruutensa hevostallien suojissa ydinkeskustassa 1950-1970-luvuilla. Jorma Kontio on ajanut 11000 ravivoittoa. Hän voitti Ruotsissa Solvallan raviradan vuoden 2018 ajajaliigan. Pekka Korpi tunnetaan lempinimestään Kultasormi. Hän on suomalaisista ravivalmentajista kerännyt eniten ykkössijoja ulkomailla, muun muassa ohjastajien kolme EM-kultaa. Heikki Korpi ajoi Suomen kaikkien aikojen tunnetuinta ravihevosta Charme Asserdalia. Antti Teivainen toimi sen hoitajana Amerikan kiertueella. Teivainen on Jorma Kontion jälkeen Suomessa toiseksi menestyksekkäin raviohjastaja, joka on muun muassa voittanut seitsemän kertaa ravikuningattaruuden. Heinäpään ravisankarit -kirja kertoo, miten nämä nuorukaiset nousivat pohjoisen kaupungista ja imäraution nyt 110-vuotiaalta raviradalta ravimaailman huipulle. Jorma Kontion isä Mikko Kontio kauppasi ja välitti tuhansia hevosia Oulussa. Korven veljesten isä Allan Aku Korpi oli yksi aikansa arvostetuimmista ravivalmentajista ja ohjastajista. Isoisänsä perinteitä raviradoilla jatkaa myös nelinkertainen olympiakävijä, entinen lumilautailija Janne Korpi. Kirjassa kuvataan, kuinka nuorukaiset innostuivat hevosurheilusta, vaikka Oulussa poikia houkuttelivat muutkin urheilulajit kuten jääpallo, jalkapallo ja jääkiekko. Mitä he tekivät ja miten he toimivat, jotta pääsivät murtautumaan lajinsa kärkijoukkoon? Miten voitot ja tappiot ovat näkyneet heidän elämässään? Mikä heidän suhteensa on hevoseen, tuohon ainutlaatuiseen eläimeen, jota ravivalmentajan ja ohjastajan on käsiteltävä taiten? Miten he jaksavat edelleen jatkaa huipulla? Heinäpään ravisankarit -kirjan on kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Erkki Hujanen.

Männikkölahti, Hanna Tuntematon Kimi Räikkönen 79.5209

Kari Hotakainen (s. 1957) on suomalainen kirjailija. Hän seurasi vuoden ajan Kimi Räikkösen elämää ja haastatteli ihmisiä, jotka tuntevat Kimin. Ennen Kimin tapaamista Kari Hotakainen ei tiennyt autourheilusta juuri mitään. Kimi Räikkönen (s. 1979) on suomalainen Formula 1 -kuljettaja. Hän on kotoisin Espoosta, mutta asuu tällä hetkellä Sveitsissä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Kimi Räikkönen tunnetaan miehenä, joka ei puhu paljon. Nyt hän on puhunut. Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen on Suomen myydyin urheilukirja. Kirja on käännetty useille kielille, ja nyt sen voi lukea myös selkokielellä Hanna Männikkölahden mukauttamana.

Hunt, James Fortnite : suuri salaisuuksien kirja : näin voitat Victory Royalen! 79.81

Bestseller Fortnite Suuren pelikirjan tekijöiltä täysin uusi Fortnite Suuri salaisuuksien kirja, joka avaa pelin uusimmat ominaisuudet ja salaisuudet!

Honkasalo, Laura Kaapin henki : tavaravaivaisen tunnustuksia 86.2

Tavara ei ole pelkkää materiaa. Luomme tunnesiteitä tavaroihimme, emmekä edes aina huomaa sitä. Kirjailija Laura Honkasalo on keräillyt aarteita lapsesta asti, kunnes hän alkoi miettiä, miten paljon tavarat sitovat. Kohdatessaan vinttiin arkistoidun käytetyn raskaustestin Honkasalo päätti tehdä tavarasuhteelleen jotain. Auttaisiko Konmari tai kuolinsiivous, vai löytyisikö avain onneen minimalismista? Voiko kirppiskuumeesta parantua? Onko kirjojen keräilyssä järkeä, kun asuintila maksaa maltaita? Tarvitaanko muisteluun todella oma muistokirstu? Kaapeista kaivettujen tavaroiden läpikäyminen pakottaa kohtaamaan oman menneisyyden ja turvattomuuden tunteen. Kuinka paljon on tarpeeksi? Laura Honkasalo on kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useita romaaneja sekä mm. teokset Pöytä yhdelle (2016), Nuukaillen (2014) ja Kotikutoista (2011).

Saure, Heikki Tonttu : tarua ja totta 86.21

Kotitontut ja muut pihapiirin pienet haltijat olivat entisaikoina suomalaisille kaikkein tärkeimpiä yliluonnollisia olentoja, joihin oli syytä suhtautua kunnioituksella. Vaatimattomina puurtajina tunnettuja tonttuja pidettiin hyväntahtoisina pieninä kodin suojelijoina, jotka huolehtivat kaikesta mutta odottivat ihmisiltä myös vastavuoroisuutta. Lahjoja vaille jäänyt tai loukattu tonttu saattoi yltyä pahanilkiseksi tai vaaralliseksikin - ja silloin ei hyvin käynyt. Heikki Sauren Tonttu avaa eteemme tonttujen kansoittaman maailman, jonka olemme jo lähes unohtaneet. Heikki Saure on lahtelainen kirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan on muun muassa Perinnetaidot - Käsikirja kaikille (SKS 2014, yhdessä Elina Koskelaisen kanssa).

Eronen, Riitta Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 88.2

Ajantasainen oikeinkirjoitusopas jokaiselle suomeksi kirjoittavalle. Mlloin ja-sanan edelle tulee pilkku? Kelaan vai KELA:an? 17:ää vai 17:ta? Moduuli vai moduli? Irrottaa vai irroittaa? Handsfreelaite, handsfree-laite vai hands free -laite? Maastamuutto vai maasta muutto? Kirjoitetaanko Opetushallitus vai opetushallitus? Kätevän kokoinen kirja antaa virallisen kielenhuollon suositukset muun muassa välimerkeistä, yhdyssanoista ja alkukirjaimen valinnasta. (Ks. alla päähakusanoista.) Ohjeet ovat seikkaperäiset ja yleistajuiset, ja esimerkkejä on runsaasti. Kirjassa on myös lyhenneluettelo ja muita aakkosellisia luetteloita.

Lamberg, Marko Noitaäiti : Malin Matsintyttären tarina 93.12

Tukholmassa poltettiin vuonna 1676 noitana suomalainen nainen. Kun Malin Matsintytär 1600-luvulla muutti Pohjanmaalta Ruotsin suurvallan pääkaupunkiin, ei hän osannut arvata miten elämä siellä tulisi päättymään. Tukholmassa vallinnut hysteerinen mustan magian pelko ja omien tyttärien valheelliset todistukset veivät Malinin lopulta noitaroviolle, eikä hän ollut ainoa - suomalaiset tunnettiin taikuutta harjoittavana kansana. Marko Lambergin teos herättää henkiin vuosisatojen takaisen oikeusmurhan ja synkkiin noitavainoihin vajonneen pääkaupungin, jossa kulkutaudeista nopein oli pelko.

Niinistö, Ville Löytöretkeilijä 99.13

Huippusuositun vihreän poliitikon kasvutarina Ville Niinistö halusi poikasena löytöretkeilijäksi. Ministerinä hän tajusi, että nuoruuden toive oli toteutunut: hän oli tempautunut mukaan poliittiselle löytöretkelle. "Kirja kertoo hetkistä, joiden kautta aikamme yhteiskunnalliset ilmiöt ja isot poliittiset kysymykset avautuvat lukijalle. Samalla se kertoo minulle henkilökohtaisesti tärkeistä hetkistä ja kohtaamisista, Ville Niinistö kuvaa kirjaansa. Niinistö avaa vihreiden kannatuksen nousun taustat ja hallitustyöskentelyn arjen. Hän kertoo avoimesti arvoistaan, poliittisesta toiminnastaan, perhetaustastaan sekä kipeistä kokemuksistaan.

#uutuudet #kaustisen kirjasto #uutuuksia #kirjauutuudet #kirjauutuuksia

0 notes