#kustavilainen

[yokyopeli]

Yleisön suosikkikuvaksi valikoitui suomalaisen Tapani Linnanmäen kuva sulkiaan pörhistelevästä merikotkasta. Linnanmäki on kustavilainen kuvaaja.

Tapani Linnanmäki taltioi pörröisen merikotkan Kustavissa. Kuva kantaa nimeä ”Shake ruffle rattle and roll.” Kuva: Tapani Linnanmäki / Nikon Comedy Wildlife

[kirpputorikisalli]

#talonpoikaistuolit #kustavilainen #1800-l. alkupuoli, 40€/kpl (4 kpl), jalkojen liitokset vaatii liimaamista #kierrätys #talonpoikaisantiikki #lahti #kirpputori #kirpputorikisälli #kirppis #kirppislöytö #antiikki #antiikkikauppa #juhokusti #retro #vintage #perintöhuonekalut #lahdenkodeista 19.9-19 (paikassa Kirpputori Kisälli) https://www.instagram.com/p/B2lUnW5g8yk/?igshid=1ot6ucjhjyvq8

[finnish-art-gallery]

The Strawberry Girl, Nils Schillmark, Finnish National Gallery

Päinvastoin kuin voisi luulla, maalauksen mallina ei ole mikään rahvaaseen kuuluva maalaistyttö, vaan aatelinen Ulriika Charlotta Armfelt. Maalaus onkin kaukainen esimerkki Jean-Jacques Rousseaun takaisin luontoon –ajattelun ja paimenromantiikan suosimisesta. Teoksen maalannut Nils Schillmark on luultavasti ensimmäinen Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa opiskellut Suomen taidehistoriaan kuuluva taiteilija. Hän oli kuitenkin syntyjään Ruotsista, Skellefteåsta, ja tuli meille Viaporin eli Suomenlinnan rakennustöiden suomien tilausten ansiosta. Hän asettui pysyvästi Suomeen 1773. Schillmark on kustavilaisen ajan taiteen ruumiillistuma. Hän maalasi aluksi muotokuvia Viaporissa ja Helsingissä. Vuodesta 1782 lähtien hän asui Porvoossa ja vuodesta 1787 Loviisassa, jossa hänestä tuli Svartholman linnoituksen maalari. Hän toimi koko ajan myös konterfeijarina eli tilausten perässä kiertelevänä muotokuvamaalarina. Ruotsin kuninkaan Kustaa III mukaan luonnehdittua kustavilaista taidetta leimaa maalausten yksityiskohtainen ja pikkutarkka piirustus. Kustavilainen tunnelma syntyy varsinaisesti teosten siniseen, harmaaseen tai vihreään soinnutetusta värityksestä, jonka kuulakkuudessa on jotain pysäyttävää. Mansikkatyttö-maalauksen tummasävyisen dramaattinen taustamaisema tekee siitä kuitenkin Schillmarkin tuotannossa ainutkertaisen ja vähemmän kustavilaisen. Maiseman kaukaiset esikuvat tulevat itse asiassa Englannista, Thomas Gainsboroughin ja Sir Joshua Reynoldsin taiteesta. Teksti: Timo Huusko

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+IV+3771

[artist-albert-edelfelt]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[juviproduction]

Mistä tuotteesta pidät eniten tässä kuvassa? Taustalla on 210 cm leveä Firenze-#vitriini ja pyöreä #rokokoo-#peili. Etualalla #lankkupöytä ja Bellman-#tuolit. #pöytä #astiakaappi #juvi #juviproduction #ruokailuryhmä #kustavilainen #maalaisromanttinen #klassinen #joulutulee #dinningroom #vitrine #vitrinskåp #matbord #grey #grå #harmaa

[artist-albert-edelfelt]

Sommitteluluonnos, miehiä veneessä, kustavilainen aihe, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2028%3A167

[artist-albert-edelfelt]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[finnish-art-gallery]

The Strawberry Girl, Nils Schillmark, Finnish National Gallery

Päinvastoin kuin voisi luulla, maalauksen mallina ei ole mikään rahvaaseen kuuluva maalaistyttö, vaan aatelinen Ulriika Charlotta Armfelt. Maalaus onkin kaukainen esimerkki Jean-Jacques Rousseaun takaisin luontoon –ajattelun ja paimenromantiikan suosimisesta. Teoksen maalannut Nils Schillmark on luultavasti ensimmäinen Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa opiskellut Suomen taidehistoriaan kuuluva taiteilija. Hän oli kuitenkin syntyjään Ruotsista, Skellefteåsta, ja tuli meille Viaporin eli Suomenlinnan rakennustöiden suomien tilausten ansiosta. Hän asettui pysyvästi Suomeen 1773. Schillmark on kustavilaisen ajan taiteen ruumiillistuma. Hän maalasi aluksi muotokuvia Viaporissa ja Helsingissä. Vuodesta 1782 lähtien hän asui Porvoossa ja vuodesta 1787 Loviisassa, jossa hänestä tuli Svartholman linnoituksen maalari. Hän toimi koko ajan myös konterfeijarina eli tilausten perässä kiertelevänä muotokuvamaalarina. Ruotsin kuninkaan Kustaa III mukaan luonnehdittua kustavilaista taidetta leimaa maalausten yksityiskohtainen ja pikkutarkka piirustus. Kustavilainen tunnelma syntyy varsinaisesti teosten siniseen, harmaaseen tai vihreään soinnutetusta värityksestä, jonka kuulakkuudessa on jotain pysäyttävää. Mansikkatyttö-maalauksen tummasävyisen dramaattinen taustamaisema tekee siitä kuitenkin Schillmarkin tuotannossa ainutkertaisen ja vähemmän kustavilaisen. Maiseman kaukaiset esikuvat tulevat itse asiassa Englannista, Thomas Gainsboroughin ja Sir Joshua Reynoldsin taiteesta. Teksti: Timo Huusko

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+IV+3771

[finnish-art-gallery]

The Strawberry Girl, Nils Schillmark, Finnish National Gallery

Päinvastoin kuin voisi luulla, maalauksen mallina ei ole mikään rahvaaseen kuuluva maalaistyttö, vaan aatelinen Ulriika Charlotta Armfelt. Maalaus onkin kaukainen esimerkki Jean-Jacques Rousseaun takaisin luontoon –ajattelun ja paimenromantiikan suosimisesta. Teoksen maalannut Nils Schillmark on luultavasti ensimmäinen Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa opiskellut Suomen taidehistoriaan kuuluva taiteilija. Hän oli kuitenkin syntyjään Ruotsista, Skellefteåsta, ja tuli meille Viaporin eli Suomenlinnan rakennustöiden suomien tilausten ansiosta. Hän asettui pysyvästi Suomeen 1773. Schillmark on kustavilaisen ajan taiteen ruumiillistuma. Hän maalasi aluksi muotokuvia Viaporissa ja Helsingissä. Vuodesta 1782 lähtien hän asui Porvoossa ja vuodesta 1787 Loviisassa, jossa hänestä tuli Svartholman linnoituksen maalari. Hän toimi koko ajan myös konterfeijarina eli tilausten perässä kiertelevänä muotokuvamaalarina. Ruotsin kuninkaan Kustaa III mukaan luonnehdittua kustavilaista taidetta leimaa maalausten yksityiskohtainen ja pikkutarkka piirustus. Kustavilainen tunnelma syntyy varsinaisesti teosten siniseen, harmaaseen tai vihreään soinnutetusta värityksestä, jonka kuulakkuudessa on jotain pysäyttävää. Mansikkatyttö-maalauksen tummasävyisen dramaattinen taustamaisema tekee siitä kuitenkin Schillmarkin tuotannossa ainutkertaisen ja vähemmän kustavilaisen. Maiseman kaukaiset esikuvat tulevat itse asiassa Englannista, Thomas Gainsboroughin ja Sir Joshua Reynoldsin taiteesta. Teksti: Timo Huusko

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+IV+3771

[artist-albert-edelfelt]

Sommitteluluonnos, miehiä veneessä, kustavilainen aihe, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2028%3A167

[finnish-art-gallery]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[artist-albert-edelfelt]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[artist-albert-edelfelt]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[finnish-art-gallery]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[finnish-art-gallery]

Kustavilainen sotilas, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2022%3A29

[finnish-art-gallery]

The Strawberry Girl, Nils Schillmark, Finnish National Gallery

Päinvastoin kuin voisi luulla, maalauksen mallina ei ole mikään rahvaaseen kuuluva maalaistyttö, vaan aatelinen Ulriika Charlotta Armfelt. Maalaus onkin kaukainen esimerkki Jean-Jacques Rousseaun takaisin luontoon –ajattelun ja paimenromantiikan suosimisesta. Teoksen maalannut Nils Schillmark on luultavasti ensimmäinen Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa opiskellut Suomen taidehistoriaan kuuluva taiteilija. Hän oli kuitenkin syntyjään Ruotsista, Skellefteåsta, ja tuli meille Viaporin eli Suomenlinnan rakennustöiden suomien tilausten ansiosta. Hän asettui pysyvästi Suomeen 1773. Schillmark on kustavilaisen ajan taiteen ruumiillistuma. Hän maalasi aluksi muotokuvia Viaporissa ja Helsingissä. Vuodesta 1782 lähtien hän asui Porvoossa ja vuodesta 1787 Loviisassa, jossa hänestä tuli Svartholman linnoituksen maalari. Hän toimi koko ajan myös konterfeijarina eli tilausten perässä kiertelevänä muotokuvamaalarina. Ruotsin kuninkaan Kustaa III mukaan luonnehdittua kustavilaista taidetta leimaa maalausten yksityiskohtainen ja pikkutarkka piirustus. Kustavilainen tunnelma syntyy varsinaisesti teosten siniseen, harmaaseen tai vihreään soinnutetusta värityksestä, jonka kuulakkuudessa on jotain pysäyttävää. Mansikkatyttö-maalauksen tummasävyisen dramaattinen taustamaisema tekee siitä kuitenkin Schillmarkin tuotannossa ainutkertaisen ja vähemmän kustavilaisen. Maiseman kaukaiset esikuvat tulevat itse asiassa Englannista, Thomas Gainsboroughin ja Sir Joshua Reynoldsin taiteesta. Teksti: Timo Huusko

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+IV+3771