Tässä viikko sitten matkustin junalla Japanissa ja VR:ään tottuneena junat tuntuivat tosi nopeilta (menin joo luotijunalla, mutta myös ns. tavallisella paikallisjunalla). Myös ranskalaiset kaverini valittelevat, että VR:n junat ovat hitaita. Miksi? Ainakin huomasin, että täällä raiteet ovat usein kallellaan käännöksissä, kai koska käytetty kalusto ei ole pendoliinomallia (vuoriston keskellä tuntui välillä ihan vuoristoradalta, hehheh), mutta onko suomen junien hitauden taustalla jotain syvempää kuin, että kalusto on jotenkin vanhaa tai raiteet vaatisivat nopeille vuoroille pendoliinotekniikkaa tai vastaavasti raiteet pitäisi uusia vähintään mutkista tms.
Myös jos oon ymmärtänyt junien toiminnasta jotain väärin tai on lisättävää niin saa täsmentää :D
Ranska ja Japani on toki ne kaksi paikkaa maailmassa, missä on parhaiten toimiva suurnopeusjunaverkko, että en tiedä onko vertailu ihan reilu.
Niissä molemmissa on ollut rahaa ja poliittista tahtoa rakentaa pelkästään matkustajaliikennettä varten oleva rataverkko vanhan rinnalle, jolloin voidaan tehdä juurikin esimerkiksi noi mutkien kallistukset optimaaliseksi kovaa kulkevan matkustajajunan kannalta. (Samoin esimerkiksi Tokion paikallisjunaverkosta iso osa on rakennettu vain matkustajajunille).
Suomessa taas kaikki radat (lukuunottamatta Kehäradan Hiekkaharju–Vantaankoski-osuutta) on tehty kompromisseina tavara- ja matkustajajunien tarpeiden välillä. Pääosa Suomen rataverkosta on rakennettu aikanaan ajatellen nimenomaan rahdin tarpeita (mistä johtuu monien järkevien suorien ratayhteyksien puuttuminen, kun radat linjattiin palvelemaan teollisuutta) ja valtaosa rataverkosta on tehty aikanaan halvalla kun rahaa ei ollut. Toki ratoja on sittemmin paranneltu reilustikin vuosien saatossa, mutta meillä on tasan yksi virallisen suurnopeusradan määritelmän (=voi ajaa yli 200 km/h) täyttävä rataosa eli Kerava–Lahti-rata vuodelta 2006. Muillakin radoilla on kohtia missä voidaan ajaa 200 km/h, mutta Shinkansenin ja TGV:n 320 km/h:n pääseminen vaatisi matkustajaliikenteelle pyhitetyn ja noille nopeuksille erikseen suunnitellun radan (Kerava–Lahti-rata voitaisiin tällaiseksi muuttaa jos kiskotus mutkissa uusittaisiin). Mutta iso osa Suomen rataverkkoa on sitten sellaista, että maksiminopeus on 120 km/h tai vähemmän, koska ne on tehty silloin kun satasta ajava juna oli utopiaa, eikä koskaan ole löytynyt rahaa tai tahtoa oikeasti päivittää ne nykyaikaan.
Suomalainen kalusto ei ole mitenkään erityisen vanhaa tai poikkeuksellisen hidasta, veturivetoiset matkustajajunat Euroopassa ovat pitkälti samanlaisia noin 200 km/h -nopeudelle rakennettuja (kuten jo aiemmin kirjoittelinkin niin Sr2 ja Sr3 on molemmat laajalti muissakin maissa käytössä olevia veturityyppejä). Meiltä Suomesta vaan puuttuu se niitä nopeampien, noin 300 km/h nopeuksiin pystyvien junien joukko, jollaisia on esim. Japanissa, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa.
Pendolino oli yritys saada Suomeen jonkinlainen suurnopeusjuna, mutta käytännön kokemus paljasti ettei kallistuvakoritekniikka toiminut halutulla tavalla (ts. siitä ei oikeasti ole korvaamaan suurnopeusgeometrialla rakennettua rataa). Niillä piti voida ajaa 250 km/h, oikea huippunopeus oli kuitenkin 220 km/h ja lopulta todettiin että niillä ei kannata ajaa kuin sitä 200 km/h mitä Sr2/Sr3+kaksikerroksinen Intercityvaunu -kombolla voidaan ajaa.
Uudelle Espoo–Salo-oikoradalle, jonka ensimmäisen vaiheen rakentamisen nykyinen hallitus on hyväksynyt (noin ainoana järkevänä toimenpiteenään) on suunniteltu 300 km/h osuus. Toki tätä hyötyä voidaan käyttää vain jos ostetaan myös 300 km/h -nopeuksiin pystyvää kalustoa. Samaten hylätty "Suomi-rata," eli uusi rata Helsingin ja Tampereen välille, olisi ollut 300 km/h -rata.
(Tulipa tästä pitkä. Mä olen kirjoittanut jo valmiiksi Pendolinojen esittelyn, siinä on tarkemmin niiden ongelmista, mutta pari muuta asiaa pitäisi saada esiteltyä ennen sitä).
51 notes
·
View notes
Tuntematon 55 - mutta se on Google Translate! (2/16)
MIELONE: Jos joku haluaa uutisia, niin tulkoon. Tämän lisäksi ministeri pitää puheen. Kerro myös muille, jos siltä tuntuu.
HIOTETTU: Kyllä, voin tulla uutisiin, mutta en välitä sellaisista ministereistä. Se ei tee minulle kesää tai talvea, mitä sellaiset idiootit sanovat. Voi helvetti, et voi tehdä mitään noille hyttysille.
HAUKKUA: Tällaisia soluja tarvitaan. Välttämätön. Tulikaste ei saa epäonnistua, sen mukana on oltava menestys. Siinäpä se. Kolmas joukkue kastetaan siellä.
MINISTERI: ... missä oman puolustussotamme menestys on varma. Kovettuneet puolustusvoimamme ovat yhtä rohkeita ja yhtä alttiina, mutta paremmin aseistettuja ja varusteltuja kuin viime sodassa taistelemaan isänmaan vapauden, kansamme elinolojen, isiemme uskon ja vapaan yhteiskuntajärjestyksen puolesta. Heidät, samoin kuin kaikki rintamalla tai kotiseudulla olevat miehet ja naiset, jotka innokkaasti uhraavat työnsä ja ponnistelunsa puolustukseksemme, sekä koko sisäisesti yhtenäisen kansakuntamme puolesta, elävöittävät tällä ratkaisevalla hetkellä veljeyden hengen kautta. Viimeinen sota, ja heitä ohjaa luja päätös pyrkiä yhä suurempaan oikeudenmukaisuuteen yhteiskunnassa. Kansalaiset. Vuosisatoja olemme osoittaneet, että meillä…
SALO: He ovat poikia, joilla on aseet. Kun ne alkavat näkyä, miksi ei ottaisi naapurin hiuksia suoriksi.
LAHTIN: Ne ovat pieniä sillejä joulukaloiksi. Se riittää myös sillä puolella. Pelkään hirveästi, että saamme tarpeeksi. Eli vähän enemmän innostusta riittää.
SALO: En tiedä. Sanotaan, että Pohjanmaan pojat piti sitoa puuhun, jotta he eivät lähtisi ennen aikaansa. Kyllä nähdään nyt.
----------
HIOTETTU: Herätä! Nyt se on alkanut!
SALO: Tykki ampuu.
OIKEUDENMIES: Menee silti metsään.
SALO: Mutta jos käännät sitä hieman, se on tässä.
OIKEUDENMIES: Herra luutnantti. Jos käännät, tapahtuuko se?
KOSKELA: Mitä siis kääntää?
OIKEUDENMIES: Jos käännät tykkiä, osuuko se kohtaan?
KOSKELA: He eivät tule tänne sokeasti metsiä pitkin.
OIKEUDENMIES: Herra luutnantti. Ajattelinkin niin. Ammutaan kovaa. Ei tiedä meistä mitään. Luulen, että jäniksiä on.
KOSKELA: Minusta on tarpeen selittää hieman, koska luulen, että olen ollut siellä aiemmin. Siinä ei oikeastaan ole mitään muuta, mutta sinun on otettava se rauhallisesti. Kiireessä tekeminen osoittautuu vain rumaksi mukulaksi. Tavoittele vyötä, se on parasta. Se selviää. Sinun on muistettava, että heidän kaltaisiaan ihmisiä ei myöskään ole. He tottelevat johtoa aivan kuten kaikki muutkin.
SIHVONEN: Rauhallisesti, rauhallisesti. Vittu kun pitää kiirettä.
KOSKELA: No mennään sitten
----------
KOSKELA: Ylös pojat. Se on minun akkuni. Äläkä pidä tuollaista jumalatonta ääntä noilla laatikoilla.
VANHA: Äänekäs komentaja. khihihi
SIHVONEN: Tiedät tämän. Omaha se on. Hyppää siihen nyt.
MÄTÄ: Koko vyö yhdellä kertaa. Siellä miehellä on jo kylmä.
SIHVONEN: Se on hullu paikka.
KOSKELA: Siellä ei ole enempää kuin etuvartio. Näet kuinka ruuti palaa.
----------
AUTIO: Hei Kariluoto. Tykistö antaa iskun, jota vastaavat kranaatit. Sen jälkeen lähdimme liikkeelle ilman lisämääräyksiä. Älä missään tapauksessa jää makuulle. Sinä, Koskela, laita molemmat konekiväärisi tueksi, jos hyökkäys pysähtyy. Ei ennen.
KOSKELA: Asia selvä.
AUTIO: Onko vielä jotain epäselvää?
KARILUOTO: Ei, se on selvää. Vain peukku ylös.
----------
OIKEUDENMIES: Hyökkäämme sieltä!
KARILUOTO: Neljäs eteenpäin!
KARILUOTO: Eteenpäin! Sinua ei saa jättää makaamaan tuleen! Eteenpäin! Eteenpäin! Et voi maata tulessa!
KOSKELA: Konekiväärit paikallaan!
LEHTO: Liikuta pojat, kiinnitä kannu ja pidä kiirettä! No mitä ihmettä sinä munit?!
HIOTETTU: Saammeko kanipoikia?
KOSKELA: Tule munien luo!
HIOTETTU: Tule munien luo.
LEHTO: Tule munien luo!
KOSKELA: Piiskaa paholaista
VANHA: Laatikko pian.
LEHTO: Laatikko!
LEHTO: Paholaisen tonttu, jumitan sinut!
KOSKELA: Anna sen olla
LEHTO: Luulen, että kaikki pelkäävät tätä, mutta luulisi, että jopa käsi saa sen liikkumaan.
MIELONE: Herra kapteeni. Panssarintorjuntakanuuna sihisee.
HAUKKUA: Ei, se on tankki.
MIELONE: En usko. Tankki tuskin jaksaa sitä tietä…
HAUKKUA: Kyllä, se ei ole mahdotonta.
MIELONE: Epäilen, että se on hyvä.
HAUKKUA: Ei hätää, ei hätää, on okei aina epäillä, mutta se on tankki siitä huolimatta… Kun marjat tulevat. Se on niin kukkainen.
HAUKKUA: Mitä tämä on? Mitä minä näen? Olette nyt hyvin väärässä pojat. Aijaijaijai pojat, tämä ei ole tapa käydä sotaa. Ei, tällaisesta sodasta ei tule mitään. Mennään tuon suon yli keinumaan.
HAUKKUA: Yritetään uudelleen, luutnantti. Kyllä, siitä se lähtee.
HAUKKUA: Mene siihen, paskiainen!
MIELONE: Ensimmäinen side nopeasti! Veri kuivuu. Kapteeni, päteekö se? Päteekö se, herra kapteeni?
HAUKKUA: Vanha… jo vanha mies. Sano mitä sanot. Se on tankki. Perkele.
KARILUOTO: Mene siihen, paskiainen!
HIOTETTU: Pelataanpa niin pirullisesti!
----------
SIHVONEN: Jeesus… Kuinka ihminen voi olla siellä?
KARILUOTO: Neljäs eteenpäin! Hattu pois, pojat!
KARILUOTO: Sattuiko se pahasti?
Ei huonompi
KARILUOTO: Ryömi eteenpäin! Ota vuorosi!
KOSKELA: Tuli bunkkerin reikiin.
KOSKELA: Tiedän taiteen. Jos vain yksi mies pääsisi lähelle pinolla.
KARILUOTO: Yritän itse. Se kuuluu minulle.
KOSKELA: Se ei toimi. Jonkun on johdettava syytöstä. Menen.
LEHTO: Koskela varokaa!... Voisin.
KARILUOTO: Tulkaa kaverit!
KARILUOTO: He perääntyvät! Älä anna sitä!
LEHTO: Voi luoja, kuule. Se oli temppu.
KOSKELA: Mitä?
LEHTO: Se oli temppu!
KOSKELA: En kuule vähään aikaan mitään. Tiedän sen vanhoista ajoista. Kyllä se toimi useammin kuin kerran… Mene Kariluodon kanssa. Odotan vähän aikaa. Kuurous on vähän huono juttu.
LEHTO: Voi perhana!
3 notes
·
View notes