#purjehtiminen

[hiidenneiti]

Magnus Enckell 1870 - 1925. Details.

"Merielämä ja erityisesti purjehtiminen alkoi kiehtoa Enckelliä jo 1900-luvun alussa ja hän teki pitkiä purjehdusmatkoja ystäviensä kanssa nauttien raikkaasta ulkoilmasta. Tähän aikaan terveysvalistus jakoi uutta tietoa auringon ja valon merkityksestä etenkin tartuntatautien nujertamisessa. Myös taiteilijat kiinnostuivat ajankohdan muodikkaista suuntauksista, kuten naturismista sekä uusvitalismista. Naturismin mukaan luonnollinen alastomuus ilman kiristäviä vaatteita ja kenkiä, aurinkokylvyt sekä uinti auttoivat kehoa vapautumaan sivistyksen kahleista. Uusvitalistinen ajattelu vuorostaan liitti ihmisen osaksi kaikkialla luonnossa vallitsevaa elinvoimaa. [...] Nämä uudet suuntaukset näkyivät myös Suursaaren suosiossa, sillä sen rantakallioiden lomasta löytyi suojaisia lahdenpoukamia hiekkarantoineen, joita myöhemmin koristivat värikkäät uimakopit ja joilla saaren kesäasukkaat uivat ja paistattelivat päivää."—Magnus Enckell Suomenlahden saarilla. Anne-Maria Pennonen teoksessa Magnus Enckell. Ateneum, 2020.

[mairem]

[world-of-vernace-blog]

When the blue is really blue! Evening at Oia town. Now I know what ultramarine means. #oia #santorini #ultramarine #ultramariini #sininen #kreikka #kreikkasantorini #matkablogi #sailing #sailaway #sailgreece #sailoia #sailsantorini #purjehtiminen #matkalla #kreikassa #yachtlyfe #yacht #lagoon #architecture (paikassa Oía Santorini, Greece) https://www.instagram.com/p/BzXfpP9F0hq/?igshid=5e3wlha2ovxm

[thumbnila67]

View this post on Instagram

A post shared by Jukka Parkkinen (@pessinsta67)

#navigarenecesseest #purjehtiminen⛵️ #yachting #rc #rcjkl #rcplay (paikassa Keljon kauppakeskus)

[arikuosmanen]

Vesilahtelainen ryijyperinne on valittu Elävän perinnön kansalliseen luetteloon (Lempäälän-Vesilahden Sanomat )

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Kansallisessa luettelossa on mukana useita juhlaperinteitä, muun muassa kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, maistereiden promovoiminen ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus, korsnäsinpaita, ja kansallispuvun valmistaminen. Vesilahden ryijyperinne valittiin osaksi käsityöperinteiden luetteloa.

Ryijy on Suomen yksi perinteisimmistä tekstiileistä. Pirkanmaalla sijaitseva Vesilahti on tunnettu jo vuosisatojen ajan ryijypitäjänä. Perinteellä on merkitystä paikkakunnan identiteetille. Laajempi kansallinen ryijyjen kutomisen perinne on saanut omaleimaisia muotoja ja kuviointeja Vesilahdella. Perinne jatkuu edelleen ja ryijyt ovat myös sukujen perintö-esineitä. Hakijoina ovat Vesilahden Taitokeskus, Vesilahden kunnan ryijyrekisteri, Vesilahden Museoyhdistys sekä useat yksittäiset ryijyjen kutojat.

Lisäksi luettelossa on luontoon liittyviä kohteita, muun muassa sienestys, limisaumaisten puuveneiden veisto ja niillä purjehtiminen sekä Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri, sekä esittäviä taiteita, kuten kaustislainen viulunsoitto, tango, romanien lauluperinne, menuetti ja lavatanssit. Myös ruokaperinteitä, pelejä ja suullisia perinteitä löytyy luettelosta.

Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijatahojen tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä arvioivat. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat. Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin. Suomen esityksistä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisia ehdotuksia on mahdollista hakea Unescoon enimmillään yksi kohde vuosittain.

from WordPress http://ift.tt/2A37SuM via IFTTT