#vegaani matkustus

[suomeakinkohan]

Asun siis Ghanassa ja haluun olla vegaani, mut välillä pakko syödä kalaa (Lähinnä sosiaalinen pakko. tästä ehkä myöhemmin. Nyt ei jaksa siitä avautua.)

Jokatapauksessa, tällä puolen palloa on vähän erilaista olla kasvispainotteinen. Olin ihan liekeissä kun Suomilomalla tutustuin lähikaupan valikoimiin ja oli ihan mielettömiä tuotteita. Olin siä ihan persaukinen kun ei nämä kehitysmaatulot riitä Suomessa mihkään, mutta aika älyttömän paljon oli vegaanisia tuotteita punalaputettuna. Mä kaipaan Suomesta vegaanista makkaraa ja pitsaa.

Täällä Ghanassa mun ruokavaliossa on naurettavan vähän protskua, kun aika harvoin voin ostaa edes tofua, saati sitten seitania yms. Välillä väännän kyl omaa tofua ja pesen jauhoja, mutta aina ei vaan jaksa/ehdi.

Pääasiassa syön papuja. Liottelen niitä ja idätän. Välillä ostan heinzin tölkkipapuja, niitä mitä britit tykkää vetää aamiaisella. Mulle on tästä päivittäisestä papujen syönnistä tullu aika hyvä rutiini eikä ne enää pieretä. (Liikaa informaatiota?)

Ja sitten välillä on näitä päiviä, että oon eläny jollai leivällä ja jamssilla. Korkeintaan joku kourallinen maapähkinöitä ja ehkä jotain tummia vihreitä (kotonmirea) ja melonin siemeniä. Joku proteiinijauhe olis hyvä, mutta ei sitä täältä saa.

Mut siis aivan paskasta kehitysmaaruokavaliosta huolimatta en ole kuollut proteiininpuutokseen.

*Nii joo se kala. No kutakuinkin kerran kuussa tai harvemmin olen joutunu vetään vähän kalaa naamaan sosiaalisesta paineesta johtuen. Olen koittanut tällä alueella tsempata että en taipuis muiden vaatimuksiin ja toivon mukaan pikapuoliin voin sitoutua täysin arvojani vastaavaan ruokavalioon. Arvoista kuitenkin löpinää joskus toiste. Jokatapauksessa en usko että se on se kala mikä on minut elossa pitäny.*

Syön b12 vitamiinia pari kertaa viikossa ison annoksen. Rautaa otan välillä varsin runsaiden menkkojen jälkeen (kiitti vaan kierukka), mutta yleensä välttelen sitä, koska maha menee aivan helevetin kuralle.

Nämä olkoot rohkaisun sanat heille, jotka miettii matkustavansa Afrikkaan. Et varmana kuole täällä proteiinin puutokseen. Ja jos olet vähemmän sosiaalisesti ahdistunut niin sen kalankaan ei tarvi uida sun lautaselle. (Ite olen vaan niin pirun hajalla ihmisistä. Työn alla: koita olla välittämättä. Maailma ei kaadu, vaikka anoppi/mies/pastori suuttuis kun et syö ”normaalisti”.)

Kohti vegaanista maailmaa.