timokahkonen-blog

[timokahkonen-blog]

3.1. Digitaalinen palvelukokemus

No nyt oli mielenkiintoinen tutkimus tämä DNA:n tiedoteliite medialle ihmisten digitaalisesta asioinnista vuonna 2016. Tutkimuksestahan pomppasi heti monta mielenkiintoista asiaa, joiden en itse näin ajatellut olevan.

Yllättävää itselleni on se että vain pankkiasioita hoitaa digitaalisesti suurin osa väestöstä (80%), mutta vain 38% varailee aikoja digitaalisesti ja 31% on myynyt tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa tai nettikirpputoreilla. Ehkä tuon suuren pankkiluvun selittää se, että osa laskee tilin saldon katsomisen pankkiasioinniksi digitaalisesti. Olen siis yllättynyt miten pienet prosentit ovat, koska onhan palveluiden käyttö digitaalisesti erittäin helppoa ja nopeaa, mutta ehkä näin ei sitten kaikille vanhemmille ikäluokille ole. Uuden tekniikan käytön oppiminen on tietyille ikäluokille erittäin haastavaa ja senhän tämäkin tutkimuskin osoittaa.

Myös se, että asiakaskokemukset niillä ihmisillä, jotka digitaalisiapalveluita käyttävät ovat erittäin hyviä on yllätys. Toisaalta, kun asiaa tarkemmin miettii niin kun osaa käyttää digitaalisia palveluita ja ne on hyvin suunniteltu niin miksipäs se kokemus ei olisi hyvä? Ei ole sitä murjottavaa elämäänsä kyllästynyttä kukkahattutätiä nyrpistelemässä kaupan kassalla vastassa niin toki myös kokemus on hyvä. Eniten tässä yllätti se että naiset ovat tyytyväisempiä kuin miehet, ehkä juuri tämän kukkahattutätiteorian takia?

Ja viimeinen yllätys oli se, että 25-34 vuotiaista 79% haluaa asioida välillä “fyysisissä” kanavissa ja välillä verkossa/mobiilisti. No kyllähän senkin ymmärtää, että välillä on kiva päästä kaupoille ihan fyysisesti tuulettumaan ja, että jos asia on monimutkainen niin silloin halutaan apua sanallisesti, kun ei luettua ymmärretä.

Joka tapauksessa palvelut tulevat koko ajan digitalisoitumaan lisää ja tulevat sukupolvet niitä osaavat jo valmiiksi käyttää, koska 3-vuotias ellei nuorempikin nykyään jo näppäilee tablettia/älypuhelinta kuin vanha tekijä. Silti ei ole pahitteekksi välillä asioida myös perinteisellä tyylillä, enkä usko kaikkien alojen kokonaan digitalisoitumiseen tulevaisuudessa.

-Timo

Lähteet:

DNA_tutkimus_tiedoteliite_digitaalinen_asiointi_2016_medialle.pdf

[timokahkonen-blog]

5.1. Somemarkkinoinnin trendit

Somemarkkinointi on itselle henkilökohtaisesti erittäin mielenkiintoinen aihealue, koska myin kaksi vuotta (vuodet 2013 - 2015) somemarkkinointia yrityksille. Ja otan tähän alkuun heti yhden isoimman ongelman mitä somemarkkinoinnilla on mihin yksikään siis yksikään somemarkkinoinnin asiantuntija ei pysty antamaan kuin poliittisen vastauksen (lue: ei tiedä ratkaisua vaan yrittää selittää mustan valkoiseksi). Eli B to B markkinointi (business to business). Yritykset, jotka myyvät yrityksille jäävät somessa aivan täysin paitsioon ja eivät käytännössä saa somemarkkinoinnnista edelleenkään itselleen mitään hyötyä. Tämä johtuu siitä, että yksinkertaisesti some ei tunnista kuka on yrittäjä ja kuka ei. Eli somemarkkinointi on täysin B to C kanava eli kanava, jossa tuotteita ja palveluita myydään yksittäisille ihmisille.

Toinen haaste on  markkinoinnin kohdentaminen. Kohdentamisessa käytetään ihmisten mielenkiinnonkohteita, ikää, sukupuolta, selaushistoriaa ja sijaintia. Ja nyt, kun suurin osa käyttäjistä käyttää somea puhelimillaan niin sijainti on noussut yhdeksi merkittäväksi tekijäksi ja tämä on mielestäni toimiva ominaisuus. Selaushistorian käyttämisen myös ymmärrän, mutta onko se oikeasti toimivaa? Esimerkki: Ostan matkan Sipulisaarille -> saan mainoksia puolivuotta loputtomasti jokaisessa somekanavassa vaikka olen jo ostanut sen matkan sinne Sipulisaarille -> ostanko siis toisen matkan sinne sipulisaarille, koska minulle sitä joka tuutista markkinoidaan? Eli ilmeisesti työkalut eivät tunnista ostiko ihminen jo tuotteen vai kävikö hän sitä vain katsomassa. 

Kolmas haaste on tulosten analysointi. Joo kyllä raporteista saadaan selville moniko mainoksen on nähnyt ja moniko sitä on klikannut, mutta mikä on tärkeintä saada selville? Mielestäni se, että moniko sen perskuleen markkinoitavan tuotteen osti sen somemedian linkin kautta. Ja enpäs ole kuullut, että kukaan osaisi sanoa tähän muuta kuin “Kyllä sieltä ihan selvästi kauppaa tulee”. Tärkein tieto minulle verkkokaupan omistajana olisi tietää jos laitan 1000e somekampanjaan niin monta euroa minulle sieltä takaisin tulee, jotta voisin sitten päätellä hienosti kannattiko se kampanja ja teenko sen uudestaan. 

Brändin kasvattamiseen ja luomiseen some on erinomainen kanava, mutta monellako yrityksellä on Suomessa varaa laittaa suuria summia pelkkään brändin kasvattamiseen? Some on tulevaisuutta ja sitä kautta kauppaa tehdään tulevaisuudessa. Kunpa kaikilla yrityksillä olisi varaa markkinointibudjettiin, jolla kokeillaan uusia asioita ja niiden toimivuutta. Tämä lause “Toivon, että jokainen brändi varaa 10% markkinointibudjetistaan uusien asioiden kokeilemiseen” särähti Kurion artikkelista pahasti korvaan (tai silmään kun sen luin). Suomessa kuulkaa asiantuntijat ei tähän hommaan ole kovin monella yrityksellä varaa ja toiseksi montako suomalaista brändiä on olemassa???

-Timo

Lähteet:

http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

[timokahkonen-blog]

4.4. Verkkokaupan trendit

Tehtävässä käskettiin lataamaan Verkkokaupan trendit 2017, jossa haastatellaan suomalaisia verkkokaupan asiantuntijoita. No latasin ja luin läpi ja tuli sellainen olo, että no eipä olisi tarvinnut lukea ja, että paljonkohan nuo kaverit tienaavat, jotka latelevat samanlaista jargonia kuin jääkiekkoilijat taukohaastattelussa.

Tässä erilaisia asiantuntijoiden mainitsemia trendejä:

Globalisaatio

Niin eli yllättäen internet ulottuu suomea pidemmälle ja ostajia saattaa tulla muualtakin kuin suomesta.

Kampanjat

Black Friday yms. Eli tehkää kampanjoita. Uutta varmasti kaikille tämäkin.

Hakukoneoptimointi ja markkinointi

Jos asiakkaat eivät löydä verkkokauppaasi niin kenelle myyt? Onneksi oli asiantuntija, muuten kukaan ei olisi tajunnut.

Asiakas keskiössä ei tuotteet

No tämä nyt oli ihan hyvä pointti. Verkkokaupan käyttömukavuus ja maksamisen helppous lisäävät erittäin todennäköisesti myyntiä ja saavat asiakkaan palaamaan myös uudestaan ostoksille.

Ruoan verkkokauppa kasvaa räjähdysmäisesti

Tätä nyt ainakin kaksi asiantuntijaa ennusti. Perseelleen meni. Oliko toissapäivänä, kun teksti-tv:ssä oli uutinen,että ruoan verkkokauppa kyykkää pahasti ja yksikään toimija ei tuota voittoa ja, että suurin käyttäjäryhmä ovat kiireiset lapsiperheet. No kerron syyn miksi kyykkää: Päiväyksillä olevien tuotteiden verkkokaupan hävikki on huomattava ja hinnat ovat jo nyt tapissa. Itse en maksaisi 30% korkeampia hintoja ja vielä monta kymppiä kuljetuksesta valikoiman ollessa myös hyvin suppea vaikka kiireisen lapsiperheen isä olenkin. Jos puolen tunnin kaupassa asioinnilla säästää noin 100 euroa ei tarvitse kahdesti miettiä.

No mitäs haasteita nämä trendit sitten asettavat verkkokaupoille? No pitää markkinoida enemmän, helpottaa käytettävyyttä ja maksamista ja hankkia lisää asiakkaita. Ja myydä muuallekin kuin Suomeen, Eli tehdä jollain tavalla voittoa, että yritys menestyy. 

Mihin voin lähettää laskun viiltävästä analyysistä?

-Timo

Lähteet:

paytrail-Verkkokaupan-trendit-2017.pdf

[timokahkonen-blog]

Fasilitointi

Jälleen joudun rehellisesti myöntämään, että ei ollut itsellä mitään hajua mitä fasilitointi tai fasilitaattori tarkoittavat ennen tätä uuden kehittäjä moduulia. Eli taas opittiin uutta. Täytyy kyllä todeta, että kun kahdeksan vuotta sitten opintoni kesken jäivät ja nyt niitä loppuun suoritan niin kyllä on myös opiskelu ja opiskelutyökalut kehittyneet. Ennen oli sellainen fiilis, että mihin tätä koulua tarvitaan ja nyt on sellainen fiilis, että onneksi tulin suorittamaan opinnot loppuun ja, että tästähän on oikeasti hyötyä!

Fasilitaattori on siis vähän niin kuin johtaja/pomo, joka pitää nyörit käsissään ja ohjaa ryhmäänsä erilaisissa tehtävissä. Fasilitoinnissa kehitetään ideoista toimivia käytäntöön ja fasilitaattori antaa ryhmälle työkalut ideointiin, kasaa ehdotukset ja tekee niistä selkeän esityksen eteenpäin. Eli siis erittäin tärkeä homma uuden kehittämisessä.

Mielestäni fasilitointi toimii erinomaisesti nimenomaan virtuaalisesti, koska virtuaalityökalut ideointiin ja ideoiden järjestelyyn ovat niin hyviä. Lisäksi virtuaalisesti tehtynä jokainen voi tehdä oman osuutensa oman tietokoneensa tai älypuhelimensa välityksellä. 

Virtuaalifasilitointi sopii siis alalle kuin alalle ja työpaikalle kuin työpaikalle. Fasilitointi muutenkin auttaa ideoiden kehittämisessä ja niiden tuomisessa käytäntöön. Fasilitaattorin rooli on siis vastata, että prosessi toimii ja kaikki hoitavat osuutensa sekä kasata je esittää fasilitoinnin tulokset.

Haasteita en juuri fasilitoinnissa näe sen virtuaalisen mahdollisuuden vuoksi. Mahdollisuuksia sen sijaan on todella paljon. Erittäin hyvä uusi oppi tuli tästä, jota aion todellakin tulevaisuudessa käyttää työssäni ja aion myös olla fasilitaattori.

-Timo

[timokahkonen-blog]

Lean Canvas

TinyApp on hieno sovellus päiväkodin ja vanhempien väliseen kommunikointiin. TinyAppin esittelytilaisuudessa tuli mukavasti esille sovelluksen kehittäjien visio ja tulevaisuuden tavoitteet. He haluavat hyödyntää suomalaista varhaispedagogiikan osaamista aplikaationsa kehityksessä ja edistää päiväkodin sekä vanhempien välistä kommunikaatiota, myös päivähoidon henkilöstön työmäärän vähentäminen ja käytännön helpottaminen toimivat kantavina ajatuksina.

Lean Canvasin avulla voidaan tuotteeseen liittyen käydä läpi kehitykselle tärkeitä asioita. Aloitimme Lean Canvasin täyttämisen ongelman määrittelyllä ja kuvasimme tässä osiossa jo aiemmin mainittuja kommunikaation ja ohjeistuksen kehitystä.  Ryhmämme on applikaation kehitysprojektin aikana keksinyt ja tuonut esiin useita hyödyllisiä toimintoja, mutta valitsimme lopuksi tarkemman tarkastelun alle applikaatioon liitettävät oppimispelit, kalenteri-toiminnon sekä vanhempien ohjeet, joilla he voivat osallistua ja kehittää lapsen taitoja myös kotona. Nämä ratkaisut “Solution” vastaavat mielestämme oikein hyvin applikaation omistajien esittämiin kysymyksiin tai ongelmiin ”Problem”.

Applikaation käyttäjinä “Customer segments” tulevat myös tulevaisuudessa olemaan sekä päiväkodit, että vanhemmat. Lisäsimme kuitenkin tähän osioon myös lapset sekä koko päivähoidon yksikön. Mielestämme applikaatiolla on paljon potentiaalia toimia lapsen työkaluna erilaiseen oppimiseen. Oppimispelit tai oppimistehtävät  lisäisivät lapsen omaa aktiivisuutta applikaation tai sen ohjeiden käyttäjänä niin runsaasti, että lapsen voidaa myös katsoa toimivan pääkäyttäjänä applikaatiolle. Kyseisten oppimispelien on tosin tärkeä vastata varhaiskasvatussuunnitelmaa. Se lisäksi mielestämme olisi hienoa, jos oppimispelit käyttäisivät mm. tekoälymenetelmiä (machine learning) ja voisivat arvioida lapsen lähtötasoa ja seurata kehitystä adaptoituen lapsen tietotaitoihin (eli jokaiselle lapselle pelissä olisi valittu oma vaikeustaso jne.) perustuen. Näiden teknologioiden toivomme asettuvat osioon “Unfair Advantage”, sillä kilpailijamme maailmalla eivät vielä hyödynnä laajassa mittakaavassa tekoälyä.

Mietimme myös päivähoidon yksikköä käyttäjänä, sillä he tulevat toivottavasti hyötymään applikaation käytöstä sekä suorasti (vapauttaa hoitohenkilökunnan työaikaa) että epäsuorasti (kustannustehokkuus, parempi työssä jaksaminen). “Early adopters” ryhmään oletamme asettuvan päiväkotien henkilökunnan lisäksi diginatiivit vanhemmat, jotka muutenkin käyttävät arjessaan paljon digitaalisia ratkaisuja ja laitteita.

Ongelmien ja näiden ratkaisujen pohjalta kokosimme näkemyksemme arvolupaukseksi ”Unique value proposition”. Mielestämme tärkeimmät arvolupaukset keskittyvät vanhempien osallistamiseen lasten oppimiseen, vanhempien ja päiväkodin opettajien välisen kommunikaation kehittämiseen sekä opettajien ajan säästämiseen, kun tarvittavat kirjaukset tapahtuvat sovelluksen kautta. Ja koska lapsi on kaiken keskiössä, tiivistimme sanoman lapsen näkökulmasta osioon ”high level consept”. Sovelluksen tarkoituksena on auttaa kehittämään lapsen sosiaalisia taitoja ja opettaa lapsen rakastamaan oppimista.

Seuraavana määriteltiin kanavat “Channels”, joita käytetään asiakkaiden saavuttamiseen. Meidän tapauksessamme sellaisina kanavina ovat esimerkiksi ammattilaismessut ja erilaiset tapahtumat. TinyApp on viimeisimpänä vieraillut Aasian Slush-tapahtumissa ja koittanut sitä kautta tavoittaa myös ulkomaisia sijoittajia ja kohderyhmiä. Kohdan “channels” avulla on siis tarkoitus lähteä markkinoimaan applikaatiota myös maailmanlaajuisesti.  

Seuraavana siirryimme avainmittareiden “Key Metrics” pariin, joilla on todella suuri rooli uuden tuotteen suunnittelussa. Avainmittareiden tarkoituksena on mitata toimintoja, joita tarvitaan arvolupauksen toteuttamiseksi. Meidän tapauksessamme avainmittareihin kuuluu käyttäjien, päiväkotien ja käyttäjämaiden lukumäärä sekä niiden tekemät klikkaukset. Näiden avulla voidaan kätevästi seurata käyttäjä aktiivisuutta ja seurata kehitystä.

Osassa kulurakenne ”cost structure” merkittävässä osassa on tuotekehitys, jonka on oltava jatkuvaa. Appin on pystyttävä kehittymään ja vastaamaan käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin sekä ominaisuuksiltaan että käytettävyydeltään. Markkinointi vaatii kansainvälisessä ympäristössä myös erityistä panostusta. Kohdemaiden kulttuurierot on osattava tunnistaa, mukaan lukien sopivat kanavat joiden kautta potentiaaliset asiakkaat tavoitetaan.

Tulovirran ”revenue streams”  takaamiseksi tarvitaan mahdollisimman suuri määrä vakiokäyttäjiä, jotka maksavat palvelun käytöstä. Näin taataan tietyt tulot joka kuukausi ja toimintaan saadaan varmuutta ja ennustettavuutta. Päiväkodit maksavat applikaation käytöstä, mutta vanhempien osalta maksullisuudesta on tehtävä houkuttelevaa, esim. laajempien ominaisuuksien avulla. Tavoitteena on lisätä etenkin maailmalla vanhempien maksamien kulujen osuutta tuloissa.

Tässä tullaan tilanteeseen, jossa ideat ovat hyviä ja varmasti tarpeellisia, mutta tuottavatko ne tarpeeksi, jotta kallis kehitystyö kannattaa tehdä? Suomen jäykän kaupunkien ja kuntien päiväkotien päätösprosessin vuoksi, uusista työkaluista voi olla vaikea neuvotella Suomessa. Ehkä ulkomaat ovatkin tämän tuotteen parhain markkina-alue, koska suomen yksityinen päiväkotisektori on mielestämme yksinkertaisesti liian pieni tuottavaan toimintaan.

[timokahkonen-blog]

2.4. Sisältömarkkinointi

Nyt saatoin jopa ymmärtää, mistä tässä sisältömarkkinoinnissa on kysymys sen nimen perusteella. Ei nykyään ihan joka kerta mene näin, kun termit muuttuvat hienonpaakin hienommiksi sanahirviöiksi! 

Sisältömarkkinointi on siis yksinkertaisuudessaan sitä, että yritys luo mielenkiintoisen mediakanavan aiheesta kiinnostuneille ihmisille ja näin aivan ihmisten huomaamatta markkinoi omaa brändiään ja tuotteitaan median tuottamisen ohessa. Eli erittäin fiksua markkinointia ja sitouttaa ihmisen yrityksen brändiin ja tuotteisiin kunhan median sisältö on lukijoiden tai katselijoiden mielestä tarpeeksi mielenkiintoista.

Tehtävänannossa käskettiin pohtia ovatko Finnairin ja Vaasan omat sisältömarkkinointisivustot Iltahetki (Vaasan) ja Match made in HEL (Finnair) onnistunutta sisältömarkkinointia. Näin suorilta voin oman mielipiteeni sanoa, että Finnair on onnistunut Vaasan ei. 

Vaasan sivusto näyttää ihan normaalilta yrityksen kotisivulta, jossa on referenssejä yms. tietoa yrityksesta ja sen tuotteista. Sitten sekaan on tyrkätty muka mielenkiintoisia juttuja tavallisista tallaajista, jotka syövät herkullista leipää ja reseptejä miten ne herkut valmistetaan. Mielestäni epäonnistunutta sisältömarkkinointia. 

Finnair taas on luonut näyttävän sivuston, joka näyttää ihan oikealta medialta, jossa on oikeasti journalistisia artikkeleita ympäri maailman. Näin kiinnostunut ihminen tulee lukemaan tätä sivustoa ja sen artikkeleita ja sitä kautta yhdistää sivuston Finnairin brändiin. Eli erittäin onnistunutta sisältömarkkinointia.

Sitten oma esimerkkini sisältömarkkinoinnissa onnistumisesta. Se on Raymond (Veikkaus). Erittäin mielenkiintoinen mediajulkaisu, jossa keskitytään rahapelien maailmaan monesta eri näkökulmasta ja monipuolisilla aiheilla. Eli näin huokutellaan loistavalla sisältömarkkinoinnilla uusia uhreja uhkapelimaailmaan häviämään rahansa ja hoitamaan oman osuutensa siinä, että “Suomalainen voittaa aina”.

Ugh!

-Timo

Lähteet:

http://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

https://www.vaasan.fi/category/iltahetki/

http://www.matchmadeinhel.com/fi#designers

http://www.raymond.fi/

[timokahkonen-blog]

2.2. Inbound markkinointi

Jälleen uusia termejä fossiilille, Inbound- ja outbound-markkinointi. Hienoja termejä, mutta mitä ne nyt sitten tarkoittavat? Piti jälleen hakeutua internetin monipuoliseen maailmaan etsimään tietoa kyseisistä markkinoinnin muodoista, koska itsellä ei ollut harmainta hajua tälläisistä markkinoinnin termeistä.

Outbound-markkinointi on siis normaalia ulospäin suuntautuvaa markkinointia, jolla yritetään saada ihmisiä ostamaan yrityksen tuotteita eli televisio, radio, sähköpostimarkkinointi, lehtimainonta yms.  Inbound-markkinoinnilla yritetään saada taas asiakas itse ostamaan yrityksen tuotteita eli ohjataan asiakas salakavalasti yrityksen sivuille tai verkkokauppaan. Miten tämä sitten onnistuu? Luodaan mielenkiintoista sisältöä, käytetään hakukoneoptimointia ja kilpailuja, kirjoitetaan blogeja ja tehdään internetissä asioita, joiden avulla ihmiset antaisivat itse luvan lähestyä heitä. Jopa toivotaan että ihminen itse kiinnostuisi yrityksestä ja sen tuotteista ja löytäisi omin avuin ostoksille.

Inbound-markkinointi tehdään digitaalisissa kanavissa ja kohdennetaan suoraan potentiaalisille asiakkaille ja näin saadaan heidät ostamaan itse yrityksen tuotteita ilman häiritsevää tyrkyttämistä. Esimerkiksi haluan matkalle, ja näin ollen googlaan äkkilähdöt. Yleensä klikkaan sitä linkkiä joka hakukoneessa ensimmäisenä eteeni napsahtaa eli tämä yritys on onnistunut Inbound-markkinoinnnissaan ja saanut minut itse saapumaan heidän sivulleen. Tai sitten yritys jakaa sosiaalisessa mediassa mielenkiintoisen kirjoituksen, jostain aiheesta - erehdyn lukemaan sen ja samalla saatan ostaa aiheeseen liittyviä tuotteita. 

Inbound-markkinointi kuullostaa kyllä hienolta tavalta toimia. Asiakasta ei ärsytä yrityksen jatkuva tuputtaminen vaan se ohjataan ostamaan silloin kun asiakas itse sitä haluaa. Aivan mahtava markkinoinnin muoto, mutta varmasti suhteellisen vaikeaa. Toimii kyllä tietyillä aloilla, kun hakukoneoptimointi on kunnossa eli ihmiset hakevat tuotteita kuten matkat, elektroniikka, autot, asunnot yms. mutta toimiiko se sitten kaikilla B2B alueilla. En usko. Sen takiahan markkinointimuotoja on erilaisia, jotta asiantuntijat löytävät oikeat kanavat markkinoida kutakin tuotetta, että tuote menisi kaupaksi. Inbound-markkinointi on siis huikea markkinoinnin muoto sellaisille tuotteille, joita ihmiset oikeasti itse hakevat, kun niitä tarvitsevat, mutta saadaanko sillä luotua ihmiselle tarve jollekkin tuotteelle? Tällöin luottaisin enemmän outbound-markkinointiin.

-Timo

Lähteet:

https://www.powermarkkinointi.com

[timokahkonen-blog]

1.4. Digitalisaatio palvelualoilla

Palvelualojen yritysten elinehto tulevaisuudessa on digitalisaatiokehityksessä mukana pysyminen. Uudet sovellukset ja verkkotoiminnot tuovat lisäarvoa yritysten tuotteisiin ja jopa ovat yritysten koko tuote, jolla raha tehdään.

Lähestyn tätä aihetta vähän erilaisesta näkökulmasta sellaisen alan kautta joka on ollut jo viimeiset kymmenen vuotta digitalisaation johtava edelläkävijä. Eli ulkomaiset vedonlyönti - ja casinoyhtiöt. Ei en siis puhu Veikkauksesta, tämä suomen lippulaiva on edelleen valovuoden jäljessä digitalisaatiossa ulkomaisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Näiden ulkomaisten yhtiöiden moraaliin en ota kantaa, sillä omakohtaisen kokemuksen perusteella voin kertoa, että sinun ei anneta voittaa kuin tiettyyn pisteeseen asti kunnes tilisi laitetaan kiinni ja toivotetaan hyvää jatkoa. Elin siis vuoden 2014 täyspäiväisenä vedonlyöntiammattilaisena ja sen mahdollisti tiettyjen vedonlyöntiyhtiöiden digitalisaation seurauksena perustetut live-vedonlyönti softat, jotka antoivat automaationa liian suuria kertoimia tiettyihin jalkapallo-otteluiden tapahtumiin. nämä bugit ovat nykyään korjattu, joten ei kannata haaveilla enään helposta rahasta.

Mutta näiden yhtiöiden palvelut ovat olleet kunnossa ainakin jo siitä asti, kun itse aloitin harrastuksen vuonna 2004. Kaikki rahansiirrot, pelaaminen ja asiakaspalvelu ovat aina toimineet reaaliajassa ja kyllä, jopa kotiutukset ovat tulleet 10 vuotta reaaliajassa, kun meidän omalla Veikkauksella menee edelleen ainakin yksi pankkipäivä. Ja lisäksi ulkomaisten yhtiöiden softat ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä, jotta jokainen tumpelo ymmärtäisi varmasti mahdollisimman helposti hävitä rahansa. Mitä ajan tällä takaa? Sitä, että jos sinulla ei ole valtion monopoliyhtiötä, jolle on ihan sama miten asiat hoidetaan niin yhtiöllä täytyy olla toimiva digitalisaatio. Jokaisen asiakkaan tulee ymmärtää miten hän ostaa ja mitä hän ostaa. Helppous rahan tuhlaukseen, tuottaa yritykselle tulovirtaa ja menestystä. 

Nämä ulkomaiset peliyhtiöthän ovat oikeita rahasampoja omistajilleen juuri niiden palveluiden helppouden takia. Ihminen pystyy vaikka bussissa siirtämään nettilompakostaan rahaa ja pyörittämään parilla kympillä hedelmäpeliä puhelimellaan tai lyömään live-vetoja intokiinan 6.divarin jalkapallo-otteluun. Muut alat ottakaa mallia ja näyttäkää tekoja puheiden sijaan!

-Timo

Lähteet:

www.palta.fi/download/6552/

[timokahkonen-blog]

1.3. Digitalous Kauppalehdessä - Tietoturva

Tietoturva on nykyään erittäin mielenkiintoinen digitalisaation kehityksessä huomioon otettava kokonaisuus. Mitä enemmän tietoa ihmisistä ja asiosta digitalisoidaan sitä helpompi niitä on myös hakkeroida ja käyttää hyväksi rikollisessa toiminnasssa.

Kauppalehti uutisoi, että verohallinto testaa omaa tietoturvaansa hakkereiden avulla. Verohallintohan siis uudisti vuoden alusta koko verotilikäytäntönsä ja kaikki yritysten veroasionnit tapahtuvat nykyään omaveropalvelussa verkossa. Hyvä uudistus, nyt kun alkukankeudesta ja toimintaongelmista aletaan pääsemään eroon. Aina, kun joku uudistaa palveluitaan niin yleensä toiminnallisuuden kustannuksella tehdään hienoja grafiikoita yms. ja poistetaan vanhoja hyviä asioita. Miksi ei tehdä uusia asioita vanhojen hyvien asioiden päälle ja yritetä näin saada palveluista toimivammat. Ei - aina pitää tehdä kokonaan uusi palvelu, joka ei ikinä toimi käyttöönotettaessa. 

Nyt siis verohallinto on palkannut ryhmän hakkereita hyökkäämään palveluunsa ja mitä pahemman tietoturva-aukon hakkeri löytää sitä suurempi palkkio on. Eli provikkapalkalla hakkerit siis painavat niska limassa aukkoja etsien. Verohallinosta vakuutellaan, että omaveron turvallisuus ja käytettävyys eivät vaarannu. Toivottavasti. Jos minä olisin rikollisliigan pomo niin saattaisin ujuttaa oman hakkerini tähän projektiin mukaan. Rahanpesu ja verojen välttely helpottuisi huomattavasti, kun olisi avaimet verottajan järjestelmän manipulointiin. Ja onhan elokuvissakin nähty jos vaikka minkänäköisiä hyökkäyksiä yhteiskunnan perustoimintoja kohtaan, jotka taitavat nykyään toimia kaikki internetin kautta. Onneksi on supersankarit  ja John McClane.

Mites me perusjampat sitten. Kauppalehdessä on myös artikkeli, joka käsittelee turvallista salasanaa. Siis miten luoda sellainen. Onko turvallista salasanaa sitten olemassa? Nimittäin, jos hakkeri pääsee koneellesi niin luulen, että vaikka salasana olisi mongooliaa niin hakkeri sen selville saa. Sen verran vaikea se toki saa olla, että ihan jokainen vastaan tulija sitä ei heti naamataulusta arvaa. Onneksi kaikki rahamme ovat netissä turvallisten lukkojen takana sormenjälkitunnistusten ja muiden erilaisten turvalukupalveluiden avulla, Eli en pelkää, että joku veisi viimeiset pennoseni vaikka koneelleni tai puhelimeeni murtautuisikin.

Hienoa, että tietoturva-asioihin kiinnitetään niin paljon huomiota, koska rikollisuuskin siirtyy digitalisaation mukana verkkoon ja näin ollen, kun palvelut kehittyvät niiden pitää myös olla turvallisia. Onneksi näyttää siltä että vähäiset omat ja verottajan rahat ovat ainakin turvassa!

- Timo

Lähteet:

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/verohallinto-palkkaa-hakkereita-testaamaan-tietoturvaansa/7iAXv2KU

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/muutama-yksinkertainen-keino-luoda-turvallinen-salasana/BfJNvyYG

[timokahkonen-blog]

Innovointiblogikirjoitus

Mitä menestyvä liiketoiminta tarvitsee? Ideoita? Rahaa? Osaajia? Uskallan väittää että vähintään idean, jonka jälkeen nuo kaksi muuta tekijää tulevat ajankohtaiseksi. Ilman kunnon ideaa ei tule ikinä myyntiä ja sitä kautta ei myöskään menestystä. 

Mikä sitten tekee ideasta innovaation? Tämä oli itsellekkin uusi termi kyseiselle asialle. Itse olen ollut kokemassa myyntipäällikkönä tilanteen, jossa erittäin loistava idea ei ikinä toiminut käytännössä. Myynti toimi, mutta toteutus ei. No mitä tästä seurasi? Tyytymättömiä asiakkaita ja tyytymättömiä provisiopalkkaisia myyjiä. Kyseisen firman taru kesti 1,5 vuotta. Eli ei voida puhua innovaatiosta vaan ainoastaan erittäin hyvästä ideasta. Innovaatio kun toimii myös käytännössä ja tuottaa hyötyä niin sen kehittäjälle kuin myös käyttäjille. Eli pelkkä idea ei vaan riitä. Se pitää myös osata toteutta ja sen pitää toimia!

Omat ajatukseni tähtäävät aina siihen, mikä on parasta yrityksen menestykselle eli sille, että yritys tuottaa rahaa. Ilman rahaa yksikään yritys ei pysy pystyssä eikä myöskään palkkaa työntekijöitä. Jostain se raha on tehtävä. Ja ilman innovointia ja innovaatiota ei ole olemassa menestyvää yritystä. Eli kyseessä ovat erittäin hienot termit, jotka käytännössä määrittävät jokaisen yrityksen mahdollisuuden menestyä.

Mikä parasta; yritysten innovaatioita myös tuetaan innovaatiosetelillä. Yrityshän voi siis saada innovaatiosetelin tarpeeksi hyvä ideaa varten ja seteli auttaa nimenomaan jalostamaan tämän idean käytäntöön eli toimivaksi tuotteeksi, johon kaikki ovat tyytyväisiä loppukäyttäjää myöten. Ja eihän kukaan maksa keskeneräisestä tuotteesta ja loppukäyttäjähän tuotteesta yleensä lopulta maksaa. Loistavasti innovoidusta tuotteesta sen sijaan maksetaan mielellään vaikka vähän enemmän.

Oli mahtavaa oppia uudet termit innovaatio ja innovointi. Ennen tunsin tämän asian nimellä tuotteen / idean kehittäminen loppukäyttäjälle toimivaksi ja yritykselle kannattavaksi kokonaisuudeksi. Ihminen oppii aina uutta ja toivottavasti itsekin pääsen mukaan tulevaisuudessa sellaiseen innovaatioon, jolla tuotan mielihyvää niin itsellenikin kuin muillekin.

-Timo

Lähteet:

http://www.inno-vointi.fi

https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/

http://www.conte.fi/toiminnan-kehittaminen/

[timokahkonen-blog]

Tarvitseeko kirjanpitäjä digitalisaatiota?

Mitä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa? Onko yritysten pakko digitalisoitua alasta riippumatta? Digitaalinen liiketoiminta on asiakkaiden internetissä palvelemisen lisäksi myös yrityksen sisäisten toimintojen saattamista kustannustehokkaaksi ja kannattavaksi. Ja kyllä yritysten on pakko digitalisoitua alasta riippumatta! Internet, tietokoneet, tabletit ja  älypuhelimet ovat nykyaikaa ja vielä enemmän tulevaisuutta.

Otetaan esimerkkinä sellainen hyvinkin vanhoihin toimintatapoihin luottava toimiala nimeltään kirjanpito. Suurimmassa osassa tilitoimistoista edelleen asiakkaat tuovat kuukausittain paksun paperinipun laskuja ja kuitteja muovipussissa, joita kirjanpitäjä sitten pläräilee mappiin pinoon samalla naputtaen kirjanpito-ohjelmaan kuluja oikeille tileilleen. Tähänhän nuori ja fiksu vastaa, että onhan nykyään olemassa myös sähköisesti kirjanpidon hoitavia ohjelmia. Kyllähän näin on, mutta toimivatko ne käytännössä? Omasta kokemuksesta voin sanoa, että matkaa toimivuuteen vielä on ja paljon. Onneksi ohjelmat kehittyvät koko ajan hirmuisella vauhdilla varsinkin kirjanpitäjien palautteiden avulla.

Ehdoton toimintaedellytys tulevaisuudessa kirjanpitotoimistoille on, että asiakkaiden materiaali liikkuu molempiin suuntiin digitaalisesti ohjelmien ja pilvipalveluiden kautta. Ostolaskut ja myyntilaskut lähtevät digitaalisesti ja myös maksatus hoidetaan pilvipalvelussa sijaitsevan kirjanpito-ohjelman kautta. Pilvipalvelut ovat myös erittäin hyvä keino vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen raporttien toimituksissa, sillä pilvipalveluiden kautta asiakas siirtää tietoa nopeasti kirjanpitäjälle ja kirjanpitäjä asiakkaalle. Myös kuitit, jotka ovat suurin ongelma ja eniten katoava paperinpala yrittäjien arjessa, saadaan digitalisaation avulla talteen oman älypuhelimen avulla ottamalla kuitista kuva ostotapahtuman yhteydessä. Tämä tuntuu yrittäjille olevan erittäin vaikea toteuttaa käytännössä vaikka kuluhan on yrityksen kulu vasta siinä vaiheessa kun tosite on kirjanpitäjällä! Siihen asti se on henkilökohtainen kulu! Etuja sähköisissä ohjelmissa on muutenkin niin paljon, että ne ja pilvipalvelut on k��ytännössä viidessä vuodessa pakko ottaa käyttöön jokaisessa kirjanpitotoimistossa, joka haluaa pysyä hengissä kehittyvässä maailmassa. Paperittomuus on tulevaisuutta!

Entäpäs uuden oppiminen kirjanpitäjien keskuudessa? Se tulee oikeasti olemaan haastavaa niille kirjanpitäjille, jotka eivät laita itseään likoon ja opiskele. Yksikään ohjelma ei luonnistu keneltäkään ilman sen ominaisuuksien sisäistämistä, mutta kun ne sisäistää niin tehokkuus ja tarkkuus sekä tuottavuus paranevat myös kirjanpitäjillä huomattavasti. Ja eikö alasta riippumatta ole tarkoitus tehdä rahaa mahdollisimman tehokkaasti? Minun mielestäni näin on ja digitalisaatio avaa siihen mahdollisuuden tai oikeastaan tulevaisuudessa siihen ei ole mahdollisuutta ilman digitaalisatiota edes kirjanpitäjillä!

-Timo