#digimurros

[ellenannilaiho]

Digitalisaatio ja digitaalinen liiketoiminta

Elämme digitalisaation aikakautta, kun lähes kaikki toimintamme jollain tapaa digitalisoituu. Se miten kommunikoimme keskenämme, liikumme paikasta toiseen, tilaamme ruokaa tai ruokaostokset valmiiksi kotiin, hoidamme pankki asioita tai maksamme ostokset kaupassa. Kaikki tämä ja moni muu asia onnistuu nykyään digitaalisesti jonkin sovelluksen avulla älypuhelimillamme.

Vanhemmalle sukupolvelle kaiken digisoituminen vaikuttaa olevan haastavaa, teknologia kehittyy jatkuvasti ja juuri kun on opittu jokin uusi toimintatapa niin jo uusi kolkuttelee ovella. Milleniaali-sukupolvi ja uudet tulevat sukupolvet taas ovat syntyneet tähän digimurrokseen ja heille kaikki on luonnollisempaa ja he tottuvat uuteen teknologia kehitykseen nopeasti, sillä se on heille luonnollista jatkumoa. Uskon, että muutos tulee siis vaan kiihtymään kun nuoret sukupolvet ovat työikäisiä ja alkavat kehittämään uusia innovaatioita teknologia saralla.

Digitalisaatio mahdollistaa digitaalisen liiketoiminnan ja luo paljon uusia markkinoita, mahdollisuuksia uusille yrityksille, mutta myös uhkaa jo olemassa olevia yrityksiä.

Digitalisaatio on yleistänyt verkkokauppojen toimintaa ja se on mahdollistanut mm. uuden talouden alan alustatalouden, joka tarjoaa alustan liiketoiminnalle. Tällaisia alustatalouden yrityksiä ovat mm. luultavasti maailman tunntetuin “hotelliketju” AirBnB, joka ei omista yhtään hotellia, mutta jossa tarjotaan alusta asuntojensa vuokraajille ja niitä vuokraaville. Samaten Uber, tunnetuimpana taxi ketjuna, joka ei myöskään omista yhtäkään autoa, mutta joka tarjoaa alustan jonka avulla kuljettajat ja kuljetusta tarvitsevat asiakkaat kohtaavat.

On tärkeää tämän digimurroksen aikana ja teknologian jatkuvan kehityksen aikana, että yritykset pysyvät aallon harjalla, kouluttautumalla, kouluttamalla henkilöstöään, uudistamalla ja suuntaamalla aktiivisesti liiketoimintaa sinne missä asiakkaat ovat eli digimaailmaan. Digitalisaation ansiosta myös markkinointi on muuttunut täysin. Yritykset voivat kohdistaa markkinointiaan yhtä tarkemmin potentiaalisiin asiakkaisiinsa internetin ja erilaisten sovellusten ansiosta, jotka keräävät tietoja käyttäjijstään. 

Digitalisaatio uhkaa varsinkin pitkän uran yrityksiä, joilla on ehkä jo hieman pinttyneet toimintatavat ja jotka eivät pysty sopeutumaan muutokseen. Uhkana pitäisin myös teknologian liian nopeaa kasvua ja muutosta. Yritykset, jotka eivät sopeudu muutokseen jäävät uudistuvien ja uusien innovatiivisien yritysten jalkoihin eivätkä selviä tästä murroksesta.

[hajrijehamza]

Digitalisaatio ja digitalous

Digitaalinen liiketoiminta? Tänä päivänä on lähes mahdotonta olla liiketoiminta, jonka liiketoiminnassa ei olisi jotain digitaalista. Oli sitten kyse isosta yrityksistä tai pienistä. Yksityisellä sektorilla tai julkishallinnon puolella.  Nykyajan liiketoiminta on menossa kovaa vauhtia digitalisaation ja robotiikan maailmaan. Nykyajan liiketoiminnoista halutaan liiketoimintaprosessien muuttamista digitaaliseen muotoon. Tekniset työtehtävät halutaan digitalisoida, joka tarkoittaa, että tulevaisuuden työt olisivat asiantuntijuutta ja konsultointia.  Digimurros on vaikuttanut yritysten liiketoimintaan ja sen johtamiseen. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia myös kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen tai oman liiketoimintamallin uudistamiseen.

Nykyajan liiketoiminnan työtehtäviä halutaan automatisoida joko järjestelmän tai robotiikan toimesta.  Koen kuitenkin, että ihmisen asiantuntijuutta ei voida digitalisoida. Ihmisien asiantuntijuutta tarvitaan automaation ja robotiikan ylläpitoon.

Digitaalisuus on yksi tärkeimmistä kehityskohteista kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa.

Koen, että digitalisaatio ja globalisaatio liittyvät toisiinsa. Digitalisaatio on mahdollistanut globaalistoin liiketoiminnan. Nykypäivänä voit tehdä ostoksia ympäri maailmaa kotisohvalta.

Globalisoituvaa kilpailua voi pitää suurena uhkana, mutta sen voi nähdä myös mahdollisuutena. Uudet tavat tuottaa ylivoimaista asiakasarvoa digitaalisilla palveluilla ja uusilla liiketoimintamalleilla ovat entistä useamman saatavilla.

Itse olen kokenut digitaalisen liiketoiminnan omassa arjessani työni kautta. Työskentelen julkisella sektorilla talouspalvelussa, jossa tehtävämme on tuottaa operatiivisia tehokkaita kaupungin ​​ henkilöstön työtä tukevia, sujuvia, digitaalisia palveluja ja ratkaisuja. Konkreetti esimerkki: Digitalisoimme hankinnasta maksuun prosessia (tämä tarkoittaa sitä, että laskut kohdistuvat automaattisesti tilauksiin ja laskuja ei tarvitse käsitellä manuaalisesti.)

[roopesaarinen-blog]

Yrityksen täytyy olla valmis digimurrokseen

Tekniikan ja digitalisaation kehityksen myötä yritysten vaatima osaaminen työntekijöiltään on kasvanut. Tämän päivän työnantajalle ei riitä, että työnhakija listaa ansioluettelossaan osaamisalueekseen vain “internetin sekä sähköpostin”. Eri ohjelmistojen yleistynyt käyttö vaatii työntekijöiltä laajempaa ymmärrystä ja osaamista. Samalla jatkuva koulutuksen tarjonta on välttämätöntä yrityksille, mikäli yritykset haluavat vastata asiakkaidensa luomiin digitaalisiin tarpeisiin. Yritysten täytyy myös uudelleenarvioida työn organisointi sekä työskentelytavat, sillä digimurroksessa työ immaterialisoituu.  

Markkinointi on kaiken A ja O

Yritysten markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on kuitenkin ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi. Esimerkiksi verkkokauppojen yleistyessä tulee erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tehdä muutoksia strategioihinsa. Niiden tulee levittäytyä verkkoon ja palvella asiakkaitansa myös siellä, jos asiakkaat halutaan tavoittaa mahdollisimman laajasti.

Työntekijöiden työnkuvat muuttuvat

Digitalisoituva maailma vähentää työvoiman tarvetta. Toimintamallien automatisoituessa yritysten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijöiden osaaminen ja muuttunut työnkuva kohtaavat. Yritysten haasteena on saada työntekijöiden koulutus vastaamaan muuttunutta työnkuvaa. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä työvälineet ja työnteon tavat ovat teknologian kehityksen myötä muuttuneet historiassa aikaisemminkin.

Työntekijöitä tarvitaan toki jatkossakin. Esimerkiksi autotehtaalle hankittujen 300 uuden robotin yhteydessä tarvittiin tuhat uutta työntekijää. Automaation ja robotiikan ansiosta syntyy myös täysin uusia ammattinimikkeitä, kuten robotiikkajohtajia.

Robotiikka tuhoaa ja luo

Robotiikan yleistyessä on mietittävä, millaisia osaajia tarvitaan. Robotiikka edellyttää monenlaisia osaajia, sillä niiden taustalla toimii laaja verkosto. Robotit hoitavat tulevaisuudessa likaiset, tylsät ja vaaralliset työt. Tulevaisuudessa uudenlaiset robotit alkavat hoitamaan myös kybertöitä, jolloin työntekijä alkaa ohjaamaan robotteja. Näin ollen työntekijöiden työnkuva muuttuu korkean tason tehtäviksi, kun he luovat konsepteja robottien toteutettavaksi.

Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät, kuinka robottien tekoäly toimii ja millainen logiikka sen taustalla on. Koneita täytyy huoltaa ja hoitaa. Osaajia tarvitaan jokaiselle toimialalle, koska ei ole olemassa alaa, jonne robotit eivät tulisi. Voidaan siis todeta, että digitalisaatio ja robotiikka vähentävät työtehtäviä, mutta samalla synnyttävät niitä.

[hannamantynen-blog]

Yrityksen täytyy olla valmis digimurrokseen

Tekniikan ja digitalisaation kehityksen myötä yritysten vaatima osaaminen työntekijöiltään on kasvanut. Tämän päivän työnantajalle ei riitä, että työnhakija listaa ansioluettelossaan osaamisalueekseen vain “internetin sekä sähköpostin”. Eri ohjelmistojen yleistynyt käyttö vaatii työntekijöiltä laajempaa ymmärrystä ja osaamista. Samalla jatkuva koulutuksen tarjonta on välttämätöntä yrityksille, mikäli yritykset haluavat vastata asiakkaidensa luomiin digitaalisiin tarpeisiin. Yritysten täytyy myös uudelleenarvioida työn organisointi sekä työskentelytavat, sillä digimurroksessa työ immaterialisoituu.  

Markkinointi on kaiken A ja O

Yritysten markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on kuitenkin ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi. Esimerkiksi verkkokauppojen yleistyessä tulee erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tehdä muutoksia strategioihinsa. Niiden tulee levittäytyä verkkoon ja palvella asiakkaitansa myös siellä, jos asiakkaat halutaan tavoittaa mahdollisimman laajasti.

Työntekijöiden työnkuvat muuttuvat

Digitalisoituva maailma vähentää työvoiman tarvetta. Toimintamallien automatisoituessa yritysten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijöiden osaaminen ja muuttunut työnkuva kohtaavat. Yritysten haasteena on saada työntekijöiden koulutus vastaamaan muuttunutta työnkuvaa. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä työvälineet ja työnteon tavat ovat teknologian kehityksen myötä muuttuneet historiassa aikaisemminkin.

Työntekijöitä tarvitaan toki jatkossakin. Esimerkiksi autotehtaalle hankittujen 300 uuden robotin yhteydessä tarvittiin tuhat uutta työntekijää. Automaation ja robotiikan ansiosta syntyy myös täysin uusia ammattinimikkeitä, kuten robotiikkajohtajia.

Robotiikka tuhoaa ja luo

Robotiikan yleistyessä on mietittävä, millaisia osaajia tarvitaan. Robotiikka edellyttää monenlaisia osaajia, sillä niiden taustalla toimii laaja verkosto. Robotit hoitavat tulevaisuudessa likaiset, tylsät ja vaaralliset työt. Tulevaisuudessa uudenlaiset robotit alkavat hoitamaan myös kybertöitä, jolloin työntekijä alkaa ohjaamaan robotteja. Näin ollen työntekijöiden työnkuva muuttuu korkean tason tehtäviksi, kun he luovat konsepteja robottien toteutettavaksi.

Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät, kuinka robottien tekoäly toimii ja millainen logiikka sen taustalla on. Koneita täytyy huoltaa ja hoitaa. Osaajia tarvitaan jokaiselle toimialalle, koska ei ole olemassa alaa, jonne robotit eivät tulisi. Voidaan siis todeta, että digitalisaatio ja robotiikka vähentävät työtehtäviä, mutta samalla synnyttävät niitä.

Kuvan lähde

[miskapylkkanen-blog]

Digimurros yritysmaailmassa

[tiasep-blog]

Digi 1.1. Digitaalinen yhteiskunta

Yhteiskuntamme digitaalisuuden suurta kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Itse olen seurannut kehitystä lapsen, nuoren aikuisen ja aikuisen näkökulmasta. Olenhan syntynyt heti 1990-luvun alussa, joten ollessani vain muutaman vuoden ikäinen matkapuhelimia ja pöytätietokoneita kutsuttiin jokamiehen laitteiksi. Itse pidin matkapuhelinta ja tietokonetta juurikin kaikkiin kotitalouksiin kuuluviksi laitteiksi. Ihmettelinkin vanhempieni kertoessa, ettei laitteita vielä muutama vuosi aikaisemmin ollut ollenkaan. Vaikka matkapuhelimia ostettiin paljon ja puhuttiin jokamiehen laitteista, ei matkapuhelimien ja muun teknologian hankintojen suuri määrä ei ollut kuitenkaan tuohon aikaan itsestään selvyys; oli lama ja tuotteiden hankinnalle oli taloudellisia esteitä. Nämä esteet eivät kuitenkaan haitanneet liiketoimintaa vaan hidastivat sitä vain hiukan, koska laitteiden hankintaa pidettiin erittäin tärkeänä ja hienona.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina otettu uudet teknologiset laitteet innolla vastaan, eikä tämäkään ollut poikkeus. Oltiin innoissaan teknologian tuomasta tekemisestä, lapset saivat viihdettä ja nuoret miehet harrastuksen. Myös matkapuhelimen tarjoamasta tavoitettavuudesta ja tästä johtuvasta turvallisuuden tunteesta oltiin tyytyväisiä. Yhteydenpito perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin helpottui ja matkapuhelin oli tietenkin paljon henkilökohtaisempi kuin lankapuhelin ja siitähän me suomalaiset pidämme. Olimme erittäin ylpeitä Nokian menestyksestä ja kotimaisuus kannusti matkapuhelimen hankintaan.

Matkapuhelimet, pöytätietokoneet, internet ja myöhemmin tulleet kannettavat tietokoneet ja tablet-tietokoneet ovat muun digimurroksen kanssa muuttaneet paljon koulujamme, työpaikkojamme, kotejamme ja kaikkea mitä teemme ja millä kuljemme. On jännittävää nähdä kuinka paljon laitteita voidaan vielä kehittää ja millaisia uusia laitteita ja palveluja digitaalisuus tuo tullessaan. Miten meidän lapsemme lapset viettävät aikaa? Kuinka he kommunikoivat? Miten he liikkuvat paikasta toiseen? Näitä asioita voi vaan arvuutella, mutta sen me tiedämme, että digimurros koskettaa lähes kaikkea mitä teemme. Se vaikuttaa kouluihin, työpaikkoihin, tiedonkulkuun, kauppoihin, liikenteeseen ja kaikkeen mahdolliseen.

Lähteet: http://beta.suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/

[digiliiketoiminnasta]

Digi 1.4  Palvelu goes DIGI

Kun ympäröivä maailma muuttuu, liiketoiminnan tavat muuttuvat ja asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu, on myös palvelualojen yritysten muutettava omaa tapaansa toimia. Menestymisen ydin on edelleen asiakaskohtaamisessa ja asiakkaan kokemassa arvossa, mutta nyt kohtaamistapa ja asiakkaan haluama arvon muodostus voivat monilla palvelualoilla olla kovasti muuttumassa. Kampaamopalvelu on edelleen fyysistä kohtaamista, mutta esimerkiksi lippujen myynti tai matkojen myynti on jo voimakkaasti digitalisoitunut. Tiedon hyödyntämisen merkitys on myös kasvanut – liiketoiminnassa kertyvä tieto ja sen oikea käyttö ovat tärkeitä kilpailutekijöitä.

Palvelualojen työnantajat Palta ry on teettänyt Deloittella tutkimuksen digitalisaation aiheuttamasta murroksesta valituilla palvelualoilla (logistiikka, informaatio ja viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys). Tutkimuksen mukaan 60% alan yrityksistä ei ole edelleenkään havahtunut digitalisaation tuomaan muutostarpeeseen toimintatavoissaan.

Raportissa on tarkasteltu digitalisaation vaikutuksia palvelualoilla Doblinin 10 types of innovation -kehikon pohjalta (kymmenen kilpailukyvyn lähdettä) liittyen yritysten tarjoomaan, liiketoimintamalliin ja asiakaskokemukseen. Raportin mukaan digitalisaation selvimmät vaikutukset näkyvät yritysten liiketoimintamalleissa. Digi mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen täysin uudella tavalla.

Liiketoimintamalleissa vaikutukset näkyvät tiedon määrän lisääntymisenä (ja hallinta vaikeutuu), toiminta nopeutuu ja tulee läpinäkyvämmäksi, yksinkertaisimmat työt poistuvat ja automatisaatio niissä lisääntyy, paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee, ansaintamalleissa tapahtuu verkoittumisen tuomia muutoksia. Tiedon lisääntyessä tiedolla johtaminen vahvistuu, joten palveluita on mahdollista tuottaa paremmin vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita vastaaviksi ja hinnoittelumalleja voidaan monipuolistaa.

Raportin mukaan digitalisaatio vaikuttaa palveluyritysten tarjoamiin toimialarajojen hämärtyessä ja toimijoiden roolien muuttuessa, uusien ydin- ja lisäpalveluiden myötä, nykyisten palveluiden siirtyessä digitaalisiin kanaviin ja digitaalisten itseasiointipalveluiden kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Minulle tästä on uusimpana esimerkkinä vuoden alusta käyttöön ottamani MOI -mobiililiittymä (https://www.moimobiili.fi/). Nyt palvelen itse itseäni mobiili-sovelluksella. Asiakkaana en edes tiedä missä fyysinen toimisto on tai sen puhelinumeroa. Chattailemaan kyllä pystyn. Heti aluksi olinkin sitten pulassa, kun liittymäni lakkasi ulkomaan matkalla toimimasta ja chatti ei toiminut viikonloppuna. Mobiilissa näin läpinäkyvästi, että olin ruksaillut oikeat kohdat, mutta liittymä ei silti toiminut. Jossain välissä oli mennyt bitti ristiin taivaassa ja asia piti korjata operaattorin järjestelmään seuraavana arkipäivänä.

Raportissa kuvataan myös digitalisaation vaikutusta asiakastarpeisiin ja -asiakaskokemuksiin. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut ja asiakas haluaa toimita monikanavaisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakkaat myös hakevat jo paljon tietoa netistä, vertailevat kokemuksiaan ja jakavat kokemuksiaan, joten hyvän asiakaskokemuksen merkitys on kasvanut entisestään.

Olen mielenkiinnolla seurannut jo pidempään isännöintialan digitalisoitumista. Lähtökohdat digissä olivat hyvinkin konservatiivisella alalla aivan nollassa vielä muutama vuosi sitten.  Ensin oli näkyvissä digitalisaation tiedostamista toimintaympäristössä, sitten huomioitiin hyvin hitaasti digin tarjoamia mahdollisuuksia ja nyt osa isoimmista toimistoista on jo muuttamassa omaa toimintakulttuuria digitalisaation myötä avoimemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Uusilla isännöintijärjestelmillä hallinnoidaan vuokria ja vastikkeita, tekninen isännöinti ja huoltokirjat, asukasviestintä, arkistointi ja taloushallinto ovat sähköistyneet. Uusissa järjestelmissä on myös paljon automatisoitua toimintaa. Asukkaalle tärkeintä on viestinnän lisääntyminen ja tiedon läpinäkyvyys, kun kaikki on pilvessä ja mobiilisti seurattavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Online taloyhtiön kokouksista en ole vielä kuullut, mutta nekin ovat varmaan kohta jo tulossa. Esimerkkinä onnistuneesta tiedottamisesta voin mainita myös Kiinteistöliiton tarjoamat Taloyhtiö.net  http://www.taloyhtio.net/ -verkkosivut. Kiinteistöliitto myös twiittaa (@Kiinteistoala) ja tubettaa (https://www.youtube.com/user/Kiinteistoliitto) ahkerasti. Todella informatiivista ja laadukasta sisällöntuotantoa monikanavaisesti ja asiakaslähtöisesti!

Lähde: Paltan raportti Digitalisaatio palvelualoilla - Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä?  

https://www.palta.fi/tiedotteet/digimurros-haastaa-tyomarkkinat-uudistumaan/

ja

https://www.doblin.com/ten-types

[kangaske]

Digimurros jakaa pankit voittajiin, menestyjiin ja aikapommeihin (Kauppalehti)

Source: http://ift.tt/2yZXz6A

[beatanam-blog]

Yrityksen täytyy olla valmis digimurrokseen

Tekniikan ja digitalisaation kehityksen myötä yritysten vaatima osaaminen työntekijöiltään on kasvanut. Tämän päivän työnantajalle ei riitä, että työnhakija listaa ansioluettelossaan osaamisalueekseen vain “internetin sekä sähköpostin”. Eri ohjelmistojen yleistynyt käyttö vaatii työntekijöiltä laajempaa ymmärrystä ja osaamista. Samalla jatkuva koulutuksen tarjonta on välttämätöntä yrityksille, mikäli yritykset haluavat vastata asiakkaidensa luomiin digitaalisiin tarpeisiin. Yritysten täytyy myös uudelleenarvioida työn organisointi sekä työskentelytavat, sillä digimurroksessa työ immaterialisoituu.  

Markkinointi on kaiken A ja O

Yritysten markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on kuitenkin ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi. Esimerkiksi verkkokauppojen yleistyessä tulee erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tehdä muutoksia strategioihinsa. Niiden tulee levittäytyä verkkoon ja palvella asiakkaitansa myös siellä, jos asiakkaat halutaan tavoittaa mahdollisimman laajasti.

Työntekijöiden työnkuvat muuttuvat

Digitalisoituva maailma vähentää työvoiman tarvetta. Toimintamallien automatisoituessa yritysten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijöiden osaaminen ja muuttunut työnkuva kohtaavat. Yritysten haasteena on saada työntekijöiden koulutus vastaamaan muuttunutta työnkuvaa. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä työvälineet ja työnteon tavat ovat teknologian kehityksen myötä muuttuneet historiassa aikaisemminkin.

Työntekijöitä tarvitaan toki jatkossakin. Esimerkiksi autotehtaalle hankittujen 300 uuden robotin yhteydessä tarvittiin tuhat uutta työntekijää. Automaation ja robotiikan ansiosta syntyy myös täysin uusia ammattinimikkeitä, kuten robotiikkajohtajia.

Robotiikka tuhoaa ja luo

Robotiikan yleistyessä on mietittävä, millaisia osaajia tarvitaan. Robotiikka edellyttää monenlaisia osaajia, sillä niiden taustalla toimii laaja verkosto. Robotit hoitavat tulevaisuudessa likaiset, tylsät ja vaaralliset työt. Tulevaisuudessa uudenlaiset robotit alkavat hoitamaan myös kybertöitä, jolloin työntekijä alkaa ohjaamaan robotteja. Näin ollen työntekijöiden työnkuva muuttuu korkean tason tehtäviksi, kun he luovat konsepteja robottien toteutettavaksi.

Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät, kuinka robottien tekoäly toimii ja millainen logiikka sen taustalla on. Koneita täytyy huoltaa ja hoitaa. Osaajia tarvitaan jokaiselle toimialalle, koska ei ole olemassa alaa, jonne robotit eivät tulisi. Voidaan siis todeta, että digitalisaatio ja robotiikka vähentävät työtehtäviä, mutta samalla synnyttävät niitä.

[henrikasook-blog]

Digitalisaation merkitys liiketoiminnalle

Digitaalisuus on, ja tulee olemaan osa jokaisen toimialan toimintaa tulevaisuudessa. Tuleeko mieleen liiketoimintaa ilman minkäänlaista digitalisaatiota? On hyvin vaikea kuvitella yritystä, joka ei hyväksikäytä jossain muodossa digitaalisuutta nykypäivänä. Esimerkiksi vaikka yritys ei olisi Facebookissa, joku on arvostellut tai maininnut yrityksestä internetissä jollain muotoa.

Nykyään digitalisaatiota hyödyntävät yritykset eivät enää erotu muusta massasta, vaan sen hyväksikäyttäminen on enemmänkin välttämättömyys pärjäämiseen. Erilaiset digitaaliset työalustat sekä digitaalisuuteen suuntautuneet työntekijät (Chief Digital Officer) alkavat olla yritysten arkipäivää.

Luonnollisesti digitalisaation luonne ja merkitys vaihtelee toimialasta riippuen. Nykyään pelkästään itse digitalisaatioon on erikoistunut yrityksiä. Muunmuassa pankki-, vakuutus- ja pelialoilla digitalisaation osuus on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kahvila- ja käsityöläisaloilla.

Miten liiketoiminta on muuttunut?

2000-luvulla digitalisaatio liiketoiminnassa on lisääntynyt huomattavasti. Liiketoiminnassa etäisyyksien merkitykset ovat vähentyneet, ja yritysten toiminnot ovat muuttuneet entistä enemmän maan rajojen ylittäviksi kansainvälisiksi toiminnoiksi.

Digitalisaatio on mahdollistanut yrityksille kokonaan uudenlaisen tavan menestyä kansainvälisillä markkinoilla, esimerkkinä suomalaisen yrityksen perustama Angry birds-pelit. “Pelit ovat Suomen suurin sisältövientituote”, kirjoittaa Neogames artikkelissaan.

Koska internetiin on lähes jokaisella välitön pääsy, se luo yritykselle lisäpaineita. Asiakas käy usein tarkistamassa ravintolan arvosteluja etukäteen ja saattaa tehdä ostopäätöksen sen perusteella. Sama koskee hintojen kilpailutusta.

Kivijalkamyymälöiden on entistä vaikeampi taistella halvempia ja nopeasti toimivia nettikauppoja vastaan.

Yritysten haasteet ja yhteistyö

Digitalisaatio on tällä hetkellä kuuma aihe ja sen merkitystä liiketoiminnalle on mahdotonta sivuuttaa. Mitä se on ja, miten se vaikuttaa yritysten toimintaan ja miten siihen tulisi konkreettisesti varautua? Jokaisella yrityksellä tulisikin nykypäivänä olla strategia, jonka avulla selvitä ‘’digimurroksesta’’. Suurilla yrityksillä digitalisaation haasteet liittyvät hitauteen tehdä muutoksia. Kasvuyrityksillä puolestaan olisi vaadittavaa intoa lähteä toteuttamaan digitalisaation vaatimia muutoksia, mutta resurssit ovat suuria yrityksiä huomattavasti pienemmät ja siksi uusien ideoiden kehittäminen on hankalaa.

Yhdistämällä suurten yritysten voimavarat sekä resurssit ja pienten kasvuyritysten ketteryyden, olisi mahdollista kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita helpottamaan arkea. Tarvittaisiin siis keskustelua ja kohtaamisia, joissa kasvuyritykset ja suuryritykset kohtasivat avoimin mielin ja yhteistyössä etsisivät ratkaisuja digitalisaation tuomiin pulmiin ja haasteisiin.Yhdistämällä suurten yritysten voimat ja pienten kasvuyritysten ketteryyden voi tehokkaasti kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita.

328 sanaa

[hinge]

Hinge presents an anthology of love stories almost never told. Read more on https://no-ordinary-love.co

[attesilvennoinen-blog]

Digitalisaation merkitys liiketoiminnalle

Digitaalisuus on, ja tulee olemaan osa jokaisen toimialan toimintaa tulevaisuudessa. Tuleeko mieleen liiketoimintaa ilman minkäänlaista digitalisaatiota? On hyvin vaikea kuvitella yritystä, joka ei hyväksikäytä jossain muodossa digitaalisuutta nykypäivänä. Esimerkiksi vaikka yritys ei olisi Facebookissa, joku on arvostellut tai maininnut yrityksestä internetissä jollain muotoa.

Nykyään digitalisaatiota hyödyntävät yritykset eivät enää erotu muusta massasta, vaan sen hyväksikäyttäminen on enemmänkin välttämättömyys pärjäämiseen. Erilaiset digitaaliset työalustat sekä digitaalisuuteen suuntautuneet työntekijät (Chief Digital Officer) alkavat olla yritysten arkipäivää.

Luonnollisesti digitalisaation luonne ja merkitys vaihtelee toimialasta riippuen. Nykyään pelkästään itse digitalisaatioon on erikoistunut yrityksiä. Muun muassa pankki-, vakuutus- ja pelialoilla digitalisaation osuus on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kahvila- ja käsityöläisaloilla.

Miten liiketoiminta on muuttunut?

2000-luvulla digitalisaatio liiketoiminnassa on lisääntynyt huomattavasti. Liiketoiminnassa etäisyyksien merkitykset ovat vähentyneet, ja yritysten toiminnot ovat muuttuneet entistä enemmän maan rajojen ylittäviksi kansainvälisiksi toiminnoiksi.

Digitalisaatio on mahdollistanut yrityksille kokonaan uudenlaisen tavan menestyä kansainvälisillä markkinoilla, esimerkkinä suomalaisen yrityksen perustama Angry birds-pelit. “Pelit ovat Suomen suurin sisältövientituote”, kirjoittaa Neogames artikkelissaan.

Koska internetiin on lähes jokaisella välitön pääsy, se luo yritykselle lisäpaineita. Asiakas käy usein tarkistamassa ravintolan arvosteluja etukäteen ja saattaa tehdä ostopäätöksen sen perusteella. Sama koskee hintojen kilpailutusta.

Kivijalkamyymälöiden on entistä vaikeampi taistella halvempia ja nopeasti toimivia nettikauppoja vastaan.

Kuvan lähde: http://qatartoday.online/the-age-of-digitalisation/

Yritysten haasteet ja yhteistyö

Digitalisaatio on tällä hetkellä kuuma aihe ja sen merkitystä liiketoiminnalle on mahdotonta sivuuttaa. Kysymykset kuuluukin: mitä se on? Miten se vaikuttaa yritysten toimintaan? Miten siihen tulisi konkreettisesti varautua? 

Jokaisella yrityksellä tulisikin nykypäivänä olla strategia, jonka avulla selvitä ‘’digimurroksesta’’. Suurilla yrityksillä digitalisaation haasteet liittyvät hitauteen tehdä muutoksia. Kasvuyrityksillä puolestaan olisi vaadittavaa intoa lähteä toteuttamaan digitalisaation vaatimia muutoksia, mutta resurssit ovat suuria yrityksiä huomattavasti pienemmät ja siksi uusien ideoiden kehittäminen on hankalaa.

Yhdistämällä suurten yritysten voimavarat sekä resurssit ja pienten kasvuyritysten ketteryyden, olisi mahdollista kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita helpottamaan arkea. Tarvittaisiin siis keskustelua ja kohtaamisia, joissa kasvuyritykset ja suuryritykset kohtasivat avoimin mielin ja yhteistyössä etsisivät ratkaisuja digitalisaation tuomiin pulmiin ja haasteisiin.Yhdistämällä suurten yritysten voimat ja pienten kasvuyritysten ketteryyden voi tehokkaasti kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita. 

[valtterivierikko-blog]

Digitalisaation merkitys liiketoiminnalle

Digitaalisuus on, ja tulee olemaan osa jokaisen toimialan toimintaa tulevaisuudessa. Tuleeko mieleen liiketoimintaa ilman minkäänlaista digitalisaatiota? On hyvin vaikea kuvitella yritystä, joka ei hyväksikäytä jossain muodossa digitaalisuutta nykypäivänä. Esimerkiksi vaikka yritys ei olisi Facebookissa, joku on arvostellut tai maininnut yrityksestä internetissä jollain muotoa.

Nykyään digitalisaatiota hyödyntävät yritykset eivät enää erotu muusta massasta, vaan sen hyväksikäyttäminen on enemmänkin välttämättömyys pärjäämiseen. Erilaiset digitaaliset työalustat sekä digitaalisuuteen suuntautuneet työntekijät (Chief Digital Officer) alkavat olla yritysten arkipäivää.

Luonnollisesti digitalisaation luonne ja merkitys vaihtelee toimialasta riippuen. Nykyään pelkästään itse digitalisaatioon on erikoistunut yrityksiä. Muun muassa pankki-, vakuutus- ja pelialoilla digitalisaation osuus on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kahvila- ja käsityöläisaloilla.

Miten liiketoiminta on muuttunut?

2000-luvulla digitalisaatio liiketoiminnassa on lisääntynyt huomattavasti. Liiketoiminnassa etäisyyksien merkitykset ovat vähentyneet, ja yritysten toiminnot ovat muuttuneet entistä enemmän maan rajojen ylittäviksi kansainvälisiksi toiminnoiksi.

Digitalisaatio on mahdollistanut yrityksille kokonaan uudenlaisen tavan menestyä kansainvälisillä markkinoilla, esimerkkinä suomalaisen yrityksen perustama Angry birds-pelit. “Pelit ovat Suomen suurin sisältövientituote”, kirjoittaa Neogames artikkelissaan.

Koska internetiin on lähes jokaisella välitön pääsy, se luo yritykselle lisäpaineita. Asiakas käy usein tarkistamassa ravintolan arvosteluja etukäteen ja saattaa tehdä ostopäätöksen sen perusteella. Sama koskee hintojen kilpailutusta.

Kivijalkamyymälöiden on entistä vaikeampi taistella halvempia ja nopeasti toimivia nettikauppoja vastaan.

Yritysten haasteet ja yhteistyö

Digitalisaatio on tällä hetkellä kuuma aihe ja sen merkitystä liiketoiminnalle on mahdotonta sivuuttaa. Mutta kysymys kuuluukin: mitä se on? Miten se vaikuttaa yritysten toimintaan ja miten siihen tulisi konkreettisesti varautua? Jokaisella yrityksellä tulisikin nykypäivänä olla strategia, jonka avulla selvitä ‘’digimurroksesta’’. Suurilla yrityksillä digitalisaation haasteet liittyvät hitauteen tehdä muutoksia. Kasvuyrityksillä puolestaan olisi vaadittavaa intoa lähteä toteuttamaan digitalisaation vaatimia muutoksia, mutta resurssit ovat suuria yrityksiä huomattavasti pienemmät ja siksi uusien ideoiden kehittäminen on hankalaa.

Yhdistämällä suurten yritysten voimavarat sekä resurssit ja pienten kasvuyritysten ketteryyden, olisi mahdollista kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita helpottamaan arkea. Tarvittaisiin siis keskustelua ja kohtaamisia, joissa kasvuyritykset ja suuryritykset kohtasivat avoimin mielin ja yhteistyössä etsisivät ratkaisuja digitalisaation tuomiin pulmiin ja haasteisiin. Yhdistämällä suurten yritysten voimat ja pienten kasvuyritysten ketteryyden voi tehokkaasti kehittää markkinoille uusia digitaalisia innovaatioita.