camibloggaa-blog

[camibloggaa-blog]

Suomalainen hoitaa pankkiasiat verkossa ja viihtyy nettikirppareilla

Tutustuin DNA:n teettämään tutkimukseen, jonka aiheena oli suomalaisten digitaalinen asiointi ja palvelukokemus. Tutkimuksessa haastateltiin hieman yli tuhatta 15-74-vuotiasta suomalaista keväällä 2016.

Tutkimuksen tulosten perusteella kivijalkakauppa ei vielä ole kuolemassa. 61 prosenttia vastaajista piti tärkeänä sitä, että yritykset kehittävät toimintaansa kivijalkakaupoissa. Monikanavaisuus on kuitenkin tullut jäädäkseen; 68 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteesta riippuen. Reilusti yli puolet (61 %) vastaajista haluaa hoitaa yhä useampia asioita verkossa tai mobiilisti.  En itsekään usko kivijalan kuolemaan. Verkko-ostaminen on toki helppoa, mutta hyvin monet tuotteet ovat sellaisia, että niitä haluaa päästä hypistelemään ennen ostopäätöstä. Vaikka varsinainen ostotapahtuma tapahtuisikin verkossa, ovat kivijalkakaupat kuitenkin kauppiaille tärkeitä näyteikkunoita.

Kaikkein tavallisinta digitaalista asiointia kyselyyn vastanneiden keskuudessa on hoitaa pankkiasiointi verkon kautta. Lähes 90 % suomalaisista on ainakin joskus hoitanut pankkiasioitaan verkossa. Myös ajanvarauksia tai teleoperaattorin kanssa asiointia tehdään paljon verkossa. Melko korkealle nousi myös asiointi nettikirpputoreilla tai nettihuutokaupoissa, ja näiden asiakaskokemukseen oltiin yleisesti hyvin tyytyväisiä. Tämä oli mielestäni hieman yllättävää. Käytän itsekin jonkin verran Facebook-kirpputoreja ja Tori.fi:tä. Ne ovat erittäin käteviä etenkin silloin, kun haluaa itse päästä eroon jostakin tavarasta. Yleisimmin laitan ilmoituksen myytävästä tavarasta jollekin oman asuinalueeni Facebook-kirpputoreista. Niiden etu on, että usein kaupat järjestyvät nopeasti, kun sekä ostaja että myyjä asuvat melko lähekkäin ja hinnatkin ovat yleensä hyvin edulliset. Olen itse kuitenkin sitä mieltä, että sekä myyjän että ostajan kokemus kaupanteosta muuttuu hyvin helposti negatiiviseksi, sillä on melko tavallista, että ostajat varailevat tuotteita, mutta eivät sovi heti noudosta tai jättävät tavaran noutamatta sovittuun aikaan. Noudon ajankohdan sopiminen voi joskus olla hyvin vaivalloista ja vaatia pitkää viestinvaihtoa. Kun vielä useimmiten kyse on käytetystä tavarasta, voi sen kunto paljastua paljon huonommaksi kuin myynti-ilmoituksessa annetaan ymmärtää. En siis ainakaan itse varauksetta kehuisi nettikirpputorien asiakaskokemusta, vaikka niitä itse melko paljon käytänkin. Mielestäni verkkokaupan asiakaskokemus on yleensä huomattavasti laadukkaampi ja suoraviivaisempi kuin kirppisryhmien.

Tutkimukseen vastanneet arvioivat pankkiasioiden hoitamisen verkossa yleistyvän entisestään, samoin teleoperaattorin kanssa asioinnin, vakuutusasioiden hoitamisen ja nettikirpputorilla asioinnin. Myös chatissa tapahtuvan asiakaspalvelun arvellaan yleistyvän. Mikään yllätys ei ole, että nuoremmat ikäryhmät suhtautuivat digitaaliseen asiointiin kaikkein myönteisimmin, kun taas kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä koettiin useammin, että itsepalvelua ja verkkoasiointia on jo riittävästi eikä sen määrää tulisi enää lisätä. Hieman yllättävää oli mielestäni se, että vain muutama prosentti kyselyyn vastanneista oli tilannut ruokaostoksia kotiin verkkokaupan kautta. Omassa tuttavapiirissäni ruokaostosten teko verkossa on jo melko yleistä.

Kaiken kaikkiaan tunnistin tutkimustuloksista itseni melko hyvin, joten lienen melko keskimääräinen digitaalisten palveluiden kuluttaja.

Lähde: DNA: Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016

[camibloggaa-blog]

Asiakas on kuningas

Luin Paytrailin kokoaman Verkkokaupan trendit 2017 -raportin, johon on koottu suomalaisten verkkokaupan asiantuntijoiden käsityksiä verkkokaupan trendeistä. Esittelen tässä niistä muutaman.

Asiakaskokemus keskiöön

Lähes kaikkien raporttiin haastateltujen asiantuntijoiden mielestä yksi tärkeimmistä trendeistä on asiakkaan nostaminen keskiöön ja asiakaskokemukseen panostaminen. Liian moni suomalainen verkkokauppa keskittyy liikaa tuotteisiin tai verkkokaupan tekniikkaan ja aivan liian vähän persoonallisen asiakaskokemuksen luomiseen ja asiakasymmärryksen parantamiseen.

Asiakkaasta on saatavilla paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää niin markkinoinnissa  kuin asiakaskokemuksen parantamisessa. Jos tätä tietoa onnistutaan keräämään ja hyödyntämään asiakkaan hyväksi, asiakas kokee saavansa parempaa palvelua.

Asiakas haluaa asioida verkkokaupassa haluamaansa aikaan ja saada silloin vastauksia kysymyksiinsä. Tämä saattaa kaupan näkökulmasta tarkoittaa sitä, että asiakaspalveluchatissä on oltava henkilökuntaa töissä myös yöllä. Asiakaspalveluchat tuo kauppiaalle lisäkustannuksia, mutta parantaa asiakaspalvelua huomattavasti, sillä asiakaspalvelija vastaa asiakkaan kysymyksiin saman tien, pystyy suosittelemaan ja tarjoamaan asiakkaalle oheistuotteita.

Asiakkaan valta ylipäätään kasvaa. Hyvistä ja huonoista asiakaskokemuksista kerrotaan herkästi eteenpäin, joten yrityksen on erittäin tärkeää pitää huolta omasta maineestaan. Huonot kokemukset leviävät nykyään salamannopeasti ja voivat pahimmassa tapauksessa olla katastrofi liiketoiminnalle.

Tarinallinen ja elämyksellinen palvelukokemus

Hyvän asiakaspalvelun, monipuolisen valikoiman ja nopeiden toimitusten lisäksi asiakas kaipaa myös lisäarvoa antavaa sisältöä. Tällöin tarinat tuotteiden taustalla nousevat yhä tärkeämmiksi ja voivat jopa ratkaista asiakkaan ostopäätöksen. Verkkokaupan käytettävyyden on oltava erinomaisella tasolla, mutta myös kaupan visuaalinen ilme on elämyksellisyyden kannalta tärkeä ja sen merkitys on kasvamassa.

Tarinallisuus ja elämyksellisyys liittyvät myös markkinointiin. Markkinointiosaamisen puute on monien verkkokauppayrittäjien haaste. Verkkokauppa osataan kyllä perustaa, mutta miten varmistetaan, että asiakkaat löytävät sen ja että heidän palvelukokemuksensa erottuu muista niin, että he haluavat ostaa juuri tietystä verkkokaupasta? Tässäkin tarinoiden voima on mahtava.

Toimitukset nopeasti ja joustavasti

Asiakas on verkkokaupassa asioidessaan yhä useammin liikkeellä viime tingassa ja haluaa saada tuotteensa mahdollisimman nopeasti. Yhtenä nousevana trendinä asiantuntijat mainitsevatkin saman päivän toimitukset. Tästä asiakkaat ovat myös valmiita maksamaan enemmän. Toimitusosoitteen on tärkeää olla muokattavissa esimerkiksi niin, että asiakas voi tilata toimituksen esimerkiksi omalle työpaikalleen tai omaa työpaikkaa lähellä olevaan noutopisteeseen.

Myös palautuskäytäntöjen vaivattomuuteen on kiinnitettävä huomiota. Mikäli asiakas joutuu itse maksamaan palautuskustannukset, hän saattaa jättää tuotteen tilaamatta. Kauppiaan onkin mietittävä, miten palautuskustannukset sisällytetään hintoihin niin, ettei niistä koidu kohtuutonta tappiota kauppiaalle itselleen.

Yksi toimitusvaihtoehto on myös nouto kivijalkamyymälästä. Asiakas pystyy tekemällä ostoksen verkosta varmistamaan, että hän varmasti saa haluamansa tuotteen, mutta säästää toimituskulut noutaessaan tuotteen myymälästä. Kauppiaskin säästää vaivaa, kun hänen ei tarvitse postittaa tuotteita, joten kauppiaan toimipisteestä noutoa kannattaa asiakkaalle tarjota, mikäli se on mahdollista.

Lähde: Paytrail: Verkkokaupan trendit 2017

[camibloggaa-blog]

Algoritmi päättää, mitä näet

Olen melko laiska Facebookin käyttäjä. Selailen kyllä Facebookia päivittäin, mutta julkaisen sinne kohtuullisen harvoin mitään itse. Viimeisin oma päivitykseni näyttää tällä hetkellä olevan yli kahden kuukauden takaa. Omien kavereideni postauksista kyllä tykkäilen ja lueskelen heidän jakamiaan juttuja jonkin verran. Seuraan Facebookissa joitakin yrityksiäkin, mutta niiden päivityksille painan peukkua vain harvoin. Jos joskus aionkin peukuttaa, mietin aina, etten halua, että kaikki omat kaverini näkevät mistä olen tykännyt tai mihin höperöön kilpailuun olen osallistunut. En pidä ajatuksesta, että kaikki Facebook-kaverini näkisivät omassa uutisvirrassaan mitä minä Facebookissa puuhailen, ja siksi yritän tietoisesti olla jättämättä jälkiä mistään sellaisesta, mitä en ole valmis jakamaan puolituttujen kanssa. Olikin mielenkiintoista katsoa video, jossa Facebookin News Feedistä eli uutisvirrasta vastaava varapääjohtaja Adam Mosseri kertoi tarkemmin siitä, miten Facebookin uutisvirrassa näkyvät julkaisut valikoituvat.

Ihmisten saatavilla on nykyään valtava määrä informaatiota. Lähes kaikilla kulkee takataskussa mukana älypuhelin eli pikkuinen tietokone, jonka avulla koko maailma on yhden näpäytyksen päässä. Miten valtavasta tietomäärästä löydetään ja suodatetaan näkyville ne jutut, jotka ihmisiä todella kiinnostavat?

Facebookin yhteydessä ei voi välttyä kuulemasta sanaa algoritmi. Algoritmia syytetään milloin mistäkin: se vakoilee tekemisiämme, tuputtaa meille tiettyjä mainoksia tai jättää näyttämättä sisältöjä, joista ei ole pulitettu rahaa Facebookille. Ehkä niinkin, mutta algoritmi myös yrittää löytää Facebookin valtavasta tietomäärästä ne jutut, jotka kiinnostavat juuri meitä. Algoritmi päättää lukuisten eri signaalien pohjalta, mitä juuri minun uutisvirtaani ilmestyy. Se seuraa, mitä kaverini ja seuraamani sivut ovat julkaisseet ja analysoi sitten aiemman Facebook-käyttäytymiseni pohjalta, kuinka todennäköistä on, että tykkään, kommentoin, klikkaan tai jaan tiettyä julkaisua. Tämän analyysin algoritmi tekee jokaisen julkaisun kohdalla ja luo siten valistuneen arvion siitä, kannattaako julkaisu minulle uutisvirrassani näyttää vai ei. Joskus - aika useinkin - menee aivan metsään. Mutta aika usein myös onnistuu. Facebookin tarkoituksena on saada kullekin käyttäjälle näkymään niin mielenkiintoista sisältöä, että hän palaa Facebookiin aina uudelleen.

Kun ihminen kirjautuu ensimmäistä kertaa Facebookiin, hänen uutisvirtansa on täysin tyhjä. Kun hän alkaa kasvattaa kaveriverkostoaan ja tykätä eri sivuista, alkaa uutisvirtakin rakentua. Jokaisen ihmisen uutisvirta on ainutlaatuinen ja riippuu siis siitä, millaisen henkilökohtaisen kokemuksen kukin itselleen onnistuu rakentamaan - eli miten hyvin algoritmi onnistuu hänen käyttäytymistään Facebookissa analysoimaan.

Facebookin käyttäjät voivat raportoida epäolennaisesta tai epäasiallisesta sisällöstä. Näiden ilmoitusten perusteella algoritmi muokkautuu, eivätkä tällaiset sisällöt enää mene läpi uutisvirtaan. Facebook on viime aikoina tuottanut enemmän myös koulutuksellista materiaalia ja pyrkinyt valistamaan ihmisiä klikkiotsikoista ja valeuutisista, jotta näitä saataisiin entistä paremmin kitkettyä pois sisällöistä.

Lähde: https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

[camibloggaa-blog]

Digiajan mediakenttä: omaa, ostettua ja ansaittua – kenties myös jotakin lainattua?

Medianäkyvyys voidaan jakaa omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Toisinaan kuulee puhuttavan myös lainatusta mediasta. Mitä näillä oikein tarkoitetaan?

Määrittelyn kannalta yksinkertaisin näistä lienee ostettu media. Sillä tarkoitetaan sellaista medianäkyvyyttä, jonka mainostaja on itselleen rahalla ostanut. Perinteisessä mainonnassa ostettua mediaa ovat esimerkiksi TV- ja radiomainokset tai printtimainonta. Perinteisten kanavien lisäksi ostettua mainontaa on paljon myös verkossa, kuten esimerkiksi hakusanamainonta, displaymainonta, bannerimainonta, blogiyhteistyö tai maksettu näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Ostetussa medianäkyvyydessä valittu media toimii vain mainoksen alustana, mutta ei muokkaa mainostajan viestiä. Ostetulla medialla voidaan tukea omaa mediaa saavuttamaan parempi näkyvyys, ja verkkomainonta on tässä kaikkein suosituin tapa.  

Omalla medialla puolestaan tarkoitetaan kaikkia mainostajan omia kanavia, kuten esimerkiksi yrityksen omia verkkosivuja, yrityksen blogia, asiakaslehteä, esitettä tai vaikkapa asiakkaille lähetettävää uutiskirjettä. Yritys päättää itse, millaista viestiä näissä kanavissa jaetaan. Mainostajat.fi:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 80 % yrityksistä on viimeisen parin vuoden aikana kasvattanut panostustaan omaan mediaan, kun taas ostettuun mediaan on laitettu lisäpaukkuja vain 23 %:ssa yrityksistä.

Ansaittua mediaa sen sijaan ei voi ostaa, vaan sen lahjoittaa mainostajalle kuluttaja. Se on kaikki se yrityksen brändiin tai tuotteeseen liittyvä sisältö ja keskustelu, jota käydään jonkun muun toimesta ja jossain muualla kuin yrityksen omilla kanavilla. Ansaittu media voi olla positiivista tai negatiivista huomiota. Se voi olla lehtiartikkeleita, blogikirjoituksia, tuotearvosteluja, keskustelua tai jakoja sosiaalisessa mediassa. Ansaitun median katsotaan olevan medioista arvokkainta, sillä sitä pidetään uskottavampana ja luotettavampana kuin mainostajan itsensä välittämää viestiä.

Lainatulla medialla puolestaan viitataan sosiaalisen median kanaviin. Usein niiden ajatellaan olevan omaa mediaa, mutta todellisuudessa niissä toimitaan kunkin sosiaalisen median alustan omistajan sääntöjen mukaan, eikä yrityksellä ole täyttä kontrollia siitä, miten sen itse tuottama sisältö alkaa sosiaalisessa mediassa elää ja levitä. Tästä syystä niiden voi ajatella olevan lainattua mediaa.

Medianäkyvyyden mittaaminen

Miten yrityksen näkyvyyttä näissä eri medioissa sitten voi mitata? Monissa sosiaalisen median kanavissa on oma analytiikkatyökalunsa, jonka avulla näkyvyyttä ja erilaisten postausten tai kampanjoiden toimivuutta voi seurata. Verkkosivuanalytiikka on niin ikään erittäin tärkeä mittaustyökalu, sillä sen avulla nähdään mistä, miten paljon ja minkälaista liikennettä yrityksen omille verkkosivuille suuntautuu. Hakusanamainonnan tuloksia voi puolestaan seurata esimerkiksi Google AdWordsin työkalujen avulla. Tärkeintä ei ole saada mahdollisimman paljon klikkauksia verkkosivuille tai tykkäyksiä Facebook-postauksille, vaan tavoittaa juuri ne tietyt laadukkaat asiakkaat, jotka myös vievät ostotapahtuman loppuun saakka. Tehokas mediaseuranta on myös tärkeää, jotta on perillä siitä, missä kaikkialla yrityksestä puhutaan ja mitä.

Lähteet:

Brandwatchin blogikirjoitus How to measure paid, owned, and earned media

Mainostajat.fi:n Oma, ostettu, ansaittu media -materiaali

Vapamedia.fi: Mitä tarkoittavat oma media, lainattu media ja ansaittu media digiaikana?

Wau: Omaa, ostettua vai ansaittua medianäkyvyyttä

[camibloggaa-blog]

Tulevaisuuden työntekijä ei digitaalisuutta ihmettele

Saamme jatkuvasti lukea digitalisaation vaikutuksesta työelämään. Toisinaan tulevaisuudennäkymät ovat yltiöpositiivisia: kaikki saavat tehdä mielekästä työtä, kun tylsät työt katoavat automatiikan ja robottien yleistymisen myötä. Kahvilat täyttyvät etänä työskentelevästä läppärikansasta, joka voi hoitaa työtehtävänsä mistä ja milloin vain. Kuulostaa hyvältä, eikö? Toisinaan digitalisaation vaikutukset taas tuntuvat masentavilta. Esimerkiksi OP-ryhmä ennustaa, että yrityksestä häviää lähivuosina tuhansia työpaikkoja vakuutus- ja rahoituspalveluiden automatisoinnin vuoksi. Palvelujen siirtyminen verkkoon on jo saanut monet yritykset irtisanomaan suuria määriä työntekijöitä.

Skenaarioita on monenlaisia, mutta todellisuudessa kukaan ei tiedä varmasti, miltä työelämä parinkymmenen vuoden kuluttua näyttää. Eri alojen osaajia tarvitaan, mutta uudenlaisissa työtehtävissä tarvittava osaaminen on todennäköisesti hyvin erilaista kuin aiemmin. Sääliksi käy niitä, jotka tällä hetkellä joutuvat pitkän työuran tehtyään työttömiksi tilanteessa, jossa heidän oma osaamisensa on auttamatta vanhentunutta. En jaksa uskoa, että tämä olisi sitä porukkaa, joka työllistyy niihin mahtaviin ei-tylsiin töihin, joita niin kovasti hehkutetaan. Mitä heille tapahtuu?

Omalle sukupolvelleni, ainakin korkeammin koulutetuille, itsensä jatkuva kehittäminen ja omaehtoinen uusien asioiden jatkuva opiskelu sen sijaan alkaa olla jo normi. Työelämä on jatkuvaa muutosta, jossa ei yksinkertaisesti pärjää, jos ei pidä huolta oman osaamisensa jatkuvasta päivittämisestä. Digitaalisuuskaan ei meille enää ole mikään mörkö, kuten vanhempiemme sukupolvelle, vaan jotain, joka on pakko ottaa haltuun, vaikkemme diginatiiveja olekaan.

Omia 7- ja 9-vuotiaita lapsiani katsellessani mietin usein, miten erilaisessa maailmassa he omaan lapsuuteeni verrattuna elävät.  Itse sain ensimmäisen oman kännykkäni 18-vuotiaana. Silloin tuntui uskomattomalta, että saatoin vain ottaa oman puhelimeni mukaan vaikka ulkomaille ja minut sai koko ajan kiinni samasta numerosta. Omat lapseni nauroivat kippurassa, kun näkivät vanhan kolikoilla toimivan yleisöpuhelimen. ”Miten tolla voi lähettää kuvia?” Niin, mitäpä omaa älypuhelintaan uskomattoman ketterästi niin tiedonhakuun, pelaamiseen kuin yhteydenpitoon käyttävä koululainen lankapuhelinten ajasta ymmärtäisi.

Kolmasluokkalaiseni on koulussa oppinut ohjelmoimaan pieniä liikkuvia robotteja. Kaunokirjoitus on haudattu, hyödyllisempää on oppia kymmensormijärjestelmä. Ekaluokkalainen pelaa tunneilla ties mitä oppimispelejä tabletilla. Jo kolmevuotiaat osaavat etsiä äänihaulla itselleen mieluisat lastenohjelmat netistä. Lapsille suunnatut koodauskurssit ovat supersuosittuja. Lasten mielestä on ihan normaalia, että ostokset tehdään verkkokaupasta, että on olemassa virtuaalilaseja tai että isin työpäivästä valtaosa kuluu Skype-palavereissa eri puolilla maailmaa työskentelevien ihmisten kanssa.

Lapsille digitaalisuus on itsestään selvää, he kasvavat siihen. Työelämä näyttää varmasti monella tavalla hyvin toisenlaiselta, kun omat lapseni joskus 10-15 vuoden kuluttua kolkuttelevat työelämän portteja. Digitaalisuus ei varmasti tule olemaan heille ongelma, vaan päivänselvä osa työtä. Toivottavasti digitaalisuus mahdollistaa heille mielekkään työnteon siten, että työtä riittää edelleen kaikille, mutta että työn tekeminen olisi joustavampaa kuin nyt, olematta kuitenkaan liian kuormittavaa.

Taustaa: https://www.sitra.fi/artikkelit/trendi-tyon-ja-toimeentulon-arvoitus/

[camibloggaa-blog]

Herätys, diginukkujat!

Digitalisaatio luo palveluyrityksille monia uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Esimerkiksi sähköinen tiedonhallinta, Iot (Internet of Things), robotiikka ja tekoäly mahdollistavat automaatiota, asiakassuhteiden syventämistä ja asiakkaiden sitouttamista sekä kokonaan uusia palveluliiketoiminnan malleja. Silti 58 % suomalaisista palveluyrityksistä on edelleen diginukkujia, jotka eivät pidä digitalisaatiota oman liiketoimintansa kannalta merkittävänä asiana. Miksi heidän pitäisi havahtua?

Tiedon merkitys korostuu

Digitalisaation myötä hyödynnettävissä olevan tiedon määrä lisääntyy ja tietoa pystytään keräämään, jalostamaan, analysoimaan ja jakamaan entistä tehokkaammin. Palveluyrityksillä on siten käytettävissä aiempaa paljon enemmän tietoa asiakkaistaan, joten kehitystyö voidaan perustaa yhä vahvemmin todelliseen tietoon. Verkkoselailun perusteella tai esimerkiksi päivittäistavarakauppojen kanta-asiakaskorttien avulla saadaan valtava määrä tietoa asiakaskäyttäytymisestä. Tiedon perusteella voidaan profiloida asiakkaita ja tarjota heille paremmin kohdennettua mainontaa tai räätälöidä heille vaikkapa alennuksia. Kaikki asiakkaat eivät tosin aina suhtaudu kovin positiivisesti siihen, että heistä kerätään hyvin yksityiskohtaista tietoa, jota mahdollisesti vielä myydään eteenpäin ulkopuolisille. Tietoturvan ja tietosuojan merkitys tuleekin kasvamaan.

Työn tekemisen tapa muuttuu

Monia työtehtäviä voidaan digitalisaation ansiosta automatisoida kokonaan tai hoitaa etäyhteyden välityksellä. Yhä useammin palveluyrityksen työntekijä voi tehdä työtään vaikka toiselta puolelta maailmaa. Esimerkiksi suuressa suomalaisyrityksessä työskentelevän puolisoni alaisista ja kollegoista valtaosa työskentelee muualla kuin Suomessa, joten kokoukset ja yhteydenpito hoituvat Skypen välityksellä maasta tai mantereesta riippumatta. Oman työpaikkani yhteistyökumppani puolestaan tarjosi henkilökunnalleen mahdollisuuden lähteä työskentelemään muutamaksi kuukaudeksi Thaimaasta käsin. Yhteydet pelasivat hyvin, eikä aikaerokaan lopulta tuottanut ongelmia. Reissusta palasi virkistyneitä työntekijöitä, jotka kiittelivät työnantajansa kokeilunhalua ja luottamusta.

Uusia liiketoimintamalleja

Digitalisaatio mahdollistaa myös kokonaan uusia palveluliiketoiminnan malleja. Kuka olisi vielä muutama vuosikymmen sitten voinut kuvitella, että perinteisen majoitusliiketoiminnan haastaa yritys, joka ei omista yhtäkään hotellia itse, vaan tienaa välittämällä tavallisten ihmisten koteja majoituksen tarpeessa oleville?

Myös ihmisten elämäntapa on muuttunut, ja moni on valmis maksamaan hieman ylimääräistä siitä, että pystyy helpottamaan kiireistä arkeaan. Tähän tarpeeseen ovat syntyneet esimerkiksi verkon kautta tilattavat ruokakassipalvelut tai mobiilisovelluksella kotiin ravintolasta tilattavat valmiiden aterioiden kuljetuspalvelut, kuten Wolt, tai verkon kautta toimivat liikuntapalvelut, kuten Yogaia.

Kansainvälistymistä ja verkostoja

Digitalisaation ansiosta globaalit markkinat ovat myös suomalaisen palveluyrityksen ulottuvilla, joskin kilpailijoitakin on entistä enemmän, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Digitalisaatio on edellytys kansainvälisessä kilpailussa menestymiselle, mutta myös kotimaisilla markkinoilla. Kovassa kilpailussa palveluyrityksen on erotuttava muista asiakaskokemuksen erinomaisella laadulla, ja yhä useammin asiakas tekee valintansa palvelun saatavuuden helppouden ja toimivuuden perusteella.

Digitalisaatio tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia ottaa asiakkaat aiempaa tehokkaammin mukaan tuotekehitykseen ja markkinointiin ja sitä kautta sitouttaa heitä palveluihin ja tuotteisiin ja saada heistä niiden puolestapuhujia. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan uusien digitaalisten alustojen avulla voi myös rakentaa kumppaniverkostoja, jotka yhdessä tuottavat paremman asiakaskokemuksen kuin yksittäinen palveluntuottaja.

Lähde: Digitalisaatio palvelualoilla – pysyykö Suomi mukana digikehityksessä?